Menneellä viikolla oli pitkä hyvinvointialueemme hallituksen kokous. Ensi vuoden talousarvio etenee 12.12. olevaan valtuustoon. Eniten keskustelutti kesäkuussa päätetyn palvelustrategian täytäntöönpano. Laajan palvelun sote-asemat on saatava sellaiseen kuntoon, että ne pystyvät tuottamaan niille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Virkamiesjohto velvoitettiin raportoimaan hallitukselle säännöllisesti asiakokonaisuuden toteutumista. 

Kitee, Lieksa ja Nurmes haluavat tarjota lääkäripalveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ripatin päätöksellä niitä on supistettu muutamalla tunnilla. Ylin esihenkilöjohto haluaa lopettaa ne kokonaan. Siun soten lääkäripalveluista kohtuuttoman paljon tuotetaan nykyään ostopalveluina, joiden kulut ovat nousseet. Tuo on ihan valtakunnallinen tilanne hyvinvointialueilla.

Siun soten hallitus äänesti torstaina lääkäreiden laajennetuista vastaanotoista.. Ilta- ja viikonloppulääkärivastaanotot toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Varsinkin Kiteelle on ollut vaikea saada lääkäreitä reppufirmoistakin.

                         Kuntaliiton rooli on muuttunut

Loppuviikko menikin Helsingissä Kuntaliiton valtuuskunnan kokouksessa. Torstai-iltapäivä oli seminaarityyppistä työskentelyä. Kuntaliiton rooli on muuttunut soten siirryttyä valtion rahoittamaksi. Se näkyy toiminnassa. Nyt kärkenä on kuntien edunvalvonta. Keskustan ryhmä tuo kannanotossaan vahvasti esille varsinkin itäisen Suomen kuntien ja kaupunkien huolet. Poliittiset voimasuhteet Kuntaliitossakin ovat muuttuneet. Toimitusjohtaja on entinen Kokoomuksen kansanedustaja Minna Karhunen. KL:n luottamuselinten kokoonpano vastaa vuoden 2021 kuntavaalitulosta.

Maan hallitusohjelma on kirjoitettu isojen kaupunkien tarpeiden mukaan. Oheisessa kuvassa ovat MAL-sopimusseudut Suomessa 2023. Siinä on kuvattu kaupunkiseutujen sijoittuminen liikenteen pääverkkoon. Finngridin Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2024 - 2033 on samansuuntainen. 

Eniten keskustelua kirvoitti 400 miljoonan ylimääräinen valtionosuusleikkaus. Sehän tuli kunnille täysin yllätyksenä. Asiaan kuntaliitto on mielestäni ottanut kantaa vahvasti. Ministeriö heti reagoi ja perääntyi sen verran, että lisä-VOS-leikkaus jaksotetaan vuosille 2025 – 2027. Lisäksi ministeriö on ilmoittanut, että ylimääräinen leikkaus kompensoidaan kunnille. Hämmennystä meissä kuulijoissa herätti, että peli on kustannusneutraalia. Toisin sanoen vastaava summa on etsittävä jostain muualta pois. Se tuottaa jo varmasti vaikeuksia.

Oma juttunsa on sitten VOS-lainsäädännön tasausjärjestelmän oikeudenmukainen säätäminen. Siellä painaa poliittinen voima. Meille itäsuomalaisille tilanne on haasteellinen. Rintamaiden kansanedustajilta emme saa riittävää tukea. Edunvalvontaa on tehostettava. Meidän kaikkien edustajien on ylipuoluerajojen tiivistettävä alueidemme sanomaa, oltiin oppositiossa tai hallituksessa. Koko maan etu on, että Nato-Suomessa itäiset maakunnat pysyvät elinvoimaisina.

                               Sote saa vielä lisää rahaa

Sote-rahoituslainsäädäntöä  tiiviisti seuranneena minulle on ollut koko ajan selvää, että 12,64 % leikkaus verokannasta valtiolle (sotelle);on aivan riittämätön. Varsinkin suuret ERVA-keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) välttävät ministeriön arviointimenettelyn ja saavat  lisärahoitusta. Niinpä jatkossa valtionosuuksia leikataan muutama satamiljoonaa euroa vuositasolla. Tämä on meidänkin osattava ennakoida riittävän ajoissa omissa talousarviosuunnitteluissa. Apuja ei ole luvassa. Kertyneillä ylijäämillä ei montaa vuotta selvitä. On panostettava lakisääteisiin palveluihin ja varottava tekemästä kerralle päätöksiä, jotka kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Kuntaliiton valtuuskunnan Kekustam ryhmä julkaisi alla olevan kannanoton:

Kannanotto 1.12.2023

Hallituksen kompensoitava kuntien valtionosuusleikkaukset

Orpon hallituksen toiminta on jo alkumetreillään heikentänyt kuntien ja hyvinvointialueiden luottamusta valtiovaltaan. Tuorein esimerkki oli valtiovarainministeriön ilmoitus yli 400 miljoonan euron lisäleikkauksesta kuntien valtionosuuksiin. Erityisen moitittavaksi menettelyn ja sen ajoituksen tekee se, että kunnat olivat jo päättäneet ensi vuoden veroprosenttinsa ja suurin osa koko talousarvionsa.  

Hallituksen ratkaisuehdotus lykätä leikkauksia ja jaksottaa ne useammalle vuodelle on vain ongelmien siirtämistä eteenpäin. Tulevien vuosien kuntatalouden tilanne on vaikea jo ilman uusia kurituksiakin. Hallitus on päätöksillään aiheuttanut mittavaa korotuspainetta sekä kunnallis- että kiinteistöveroprosentteihin samalla kun paine leikata sivistyspalveluista kasvaa.

Leikkausten kompensoimiseksi Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä edellyttää valtiovallan aloittavan pikaisesti vuoropuhelun kuntien kanssa.

Hallitus on aloittanut kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisen. Vakava puute on, että hallitus on uudistamassa ainoastaan kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Ennen rahoitusjärjestelmän uudistamista on käytävä kunnon keskustelu kunnan käsitteestä ja tehtävistä sote-menojen poistumisen jälkeen.

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä muistuttaa, että kuntien rahoitusperiaate perustuu Suomen valtion ratifioimaan Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaan. Valtionosuuksien perustehtävä on kohtuullisella vero- ja maksurasituksella turvata kansalaisten peruspalvelut tässä maassa kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Olemme huolissamme kunnista, mutta ennen kaikkea ihmisistä ja heidän oikeudestaan saada kotikunnassaan peruspalvelut. Myös se, että hyvinvointialueet on pakotettu pikasäästöihin, vie pohjan peruspalvelujen saamiselta kaikissa Suomen kunnissa ja romuttaa osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden rakentumassa olevan yhteistyön.  

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä kannustaa Kuntaliittoa terävöittämään edelleen edunvalvontaansa ja etsimään ratkaisuja kuntakentän haasteisiin yhdessä valtiovallan kanssa.