Tänään alkoivat Nurmeksen kaupungin 50-vuotistapahtumat. Aloitin päivän tutustumalla peruskorjattuun kauppalan taloon. Se on nyt Nurmeksen helmi Puu-Nurmeksen alueella. Ensi kesänä talo on entisen kauppalan avointen ovien vetonaula. Valtuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset siirtyvät ensi vuonna entiseen paikkaan. Tuossa tutussa talossa aloitin valtuustotyöskentelyn 1985.

Tulin äsken kotiin toritapahtumasta. Siellä oli pakkasesta huolimatta paljon väkeä. Juhlassa hallituksen pj. Hannu Pääkkönen ja kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen jakoivat vuoden Nurmes-palkinnon. Sen sai Pielisen Kalajaloste Oy. Kaupinkimme vuoden 2023 toimijan palkinnon sai Nurmeksen Vanhan Kauppulan Asukasyhdistys. Onnea palkituille.

Toritapahtumassa oli tarjolla Koivurinteen Erän lihakeittoa. Pidimme kaupunginjohtajan kanssa puheet. Käsittelin siinä lyhyesti Nurmeksen kaupungin historian keskeisiä tapahtumia ja hiukan tulevaisuutta. Aloitamme ensi vuonna taloustalkoot.

Puheessani kerroin 1990-luvun laman selättämisestä. Kerroin lisäksi ulkopuolisten tahojen tekemistä tutkimuksista kuntien selviytymisestä tällä vuosituhannella. Nurmeslaiset yritykset ja kuntalaiset ovat ottaneet maakuntakeskusta ja koko Suomea kiinni. Ts. kunta on ollut mukana tekemässä sitä tehtävää, mikä sille kuuluukin. 

Seurasin 1990-luvun kaupungin sopeuttamista äkkiä muuttuneeseen taloustilanteeseen keskushallinnosta seitsemän vuotta kolmessa eri roolissa ensin valtuuston varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä ja vielä kaksi vuotta hallituksen pj:na.

Vaikeuskerrointa 90-luvun lopulla  lisäsi Nurmeksen Sähkön jupakka, joka pysäytti pariksi vuotta koko kaupungin kehitystyön. Tapahtuma rikkoi myös ihmissuhteita. Oli haasteellista aikaa. Kaikkinensa toipuminen kesti 15 vuotta. Niin selätämme nytkin yhdessä tekemällä Nurmeksen taloushaasteet. Illan päätteksi oli komea ilotulitus.Väki kyllä siitä nautti.

Iltaan mahtuivat kaupunginjohtajan ja minun pitämät puheet. Alla on tänään pitämäni kaupungin lyhyttä historiaa käsittelevä puhe. Se on kirjoitettu iPadilla ja siirretty sitten Wordiin pöytäkoneelle. En hallitse tekstinkäsittelyä, joten joillain laitteilla on hankala lukea.

Nurmeksen 50-vuotistilaisuus torilla 31.12.2023 klo 18:00                                                

Juhlapuhe, Matti Kämäräinen, kaupunginvaltuuston pj.

 

Arvoisat nurmeslaiset, toriyleisö!

 

Tervetuloa tänne torille avaamaan kaupunkimme 50-vuotis-

juhlavuotta. Pakkasesta huolimatta meitä on täällä runsaasti

paikalla.

 

Puheessani nostan esille muutamia Nurmeksen kaupungin lyhyen

historian keskeisimpiä vaiheita. Kun Nurmes tuli kaupungiksi

vuonna 1974, se oli palvelutuotannoltaan maakuntamme

monipuolisimpia ja tärkeimpiä kuntakeskuksia. Opetuspalveluissa

täällä oli toiseksi laajin tarjonta heti Joensuun jälkeen.

 

Vuonna 1966 säädettiin aluepoliittiset lait. Niiden tarkoituksena oli

tasoittaa maamme alueellisia eroja. Koko Pohjois-Karjala

määriteltiin kehitysalueeksi, joka tarvitsi valtiovallalta erityistä

suojelua ja tukea. Niinpä juuri syntynyt Nurmeksen kaupunki alkoi

panostaa uusiin työpaikkoihin.

 

Uuden kunnan elinkeinorakenne alkoi nopeasti monipuolistua.

Meillä oli jo alkutuotannon jatkojalostusta. Puun sahaus ja korjuu

kehittyivät edelleen tärkeiksi osiksi kaupungin elinkeinojakaumaa.

Myös matkailu-, metalli- ja elintarvikealat alkoivat kehittyä osaksi

Nurmeksen elinkeinokirjoa.

 

Nurmeksen alkuvuosikymmenten aikoihin maatamme kehitettiin

hyvinvointivaltioksi reformipolitiikalla. Kuntien

palvelutuotanto laajeni. Perustettiin myös maakunnallisia

kuntainliittoja

(myöhemmin kuntayhtymiä). Suurin muutos koettiin

terveydenhuollossa. Kansanterveyslaki oli säädetty 1972.

Lähes jokaiseen kuntaan nousi uusi terveyskeskus. Meillä se

rakennettiin yhdessä Valtimon kanssa kuntainliittona vuonna 1976.

                                            Hyvät kuulijat!

Valtio ohjasi kuntien toimintaa valtionosuuksilla. Ne määräytyivät

kymmenportaisella kantokykyluokituksella. Nurmes sijoittui heti

ensimmäiseen kantokykyluokkaan, mikä takasi palveluiden

tuottamiseen korkeimmat valtionosuudet. Luokitus perustui

kuntien suhteellisiin eroihin. Näin kuntien kannatti laajentaa

toimintaansa naapurikuntien kanssa kilpaa. Valtionosuudet olivat

kustannusperusteisia. Suurin pelko päättäjillä oli kantokykyluokan

nouseminen. Sehän laskisi valtionosuuksia. Maakunnalliset

kuntainliitot alkoivat elää omaa elämäänsä. Kunnat eivät tuolloin

juuri niiden toimintaa ohjanneet. Tulleet laskut maksettiin kiltisti.

Seurauksena oli menojen voimakas kasvu, jota ruokki korkea

inflaatio ja korkokanta. Tilanne alkoi muuttua vasta 1990-luvun

laman jälkeen.

 

Valtion finanssipolitiikassa oli myös ongelmia. Syitä vyörytettiin

kuntatalouden kehnon hallinnan, tuottavuuden huonon kehityksen

ja valtionosuuksien kontolle. Valtionosuusjärjestelmä muutettiinkin

asukaslukuperustaiseksi vuonna 1993. Siihen luotiin erillinen

tasausjärjestelmä verotulojen perusteella. Uusi järjestelmä

mahdollisti kuntien valtionosuuksien leikkauksen julkisen talouden

tasapainottamiseksi. Nurmeksen valtionosuudet laskivat vuosina

1994-95 reaalisesti 25 % ja heti perään vuonna 1997 38 % lisää.

Maamme taloudellinen tila alkoi muuttua nopeasti

huonompaan  suuntaan idän kaupan supistuessa Neuvostoliiton

romahdettua vuonna 1991. Saman vuoden syksyllä devalvaatio nosti

valuuttaluottojen määrää. Yrityksiä meni konkurssiin. Monet

tuotantolaitokset keskittivät tuotantoaan isompiin yksiköihin.

 

Samoin toimi valtiokin. Laman alku nosti

Nurmeksen  työttömyysluvut 30 prosenttiin. Meillä työpaikkojen

menetys oli asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin Joensuun

seudulla Perloksen kaaduttua. Sinne tuli valtion korvamerkittyä

tukea. Meidän oli selvittävä omillamme. Kaikkinensa 1990-luvun

alkupuolella syntyneestä lamasta toipuminen kesti noin 15 vuotta.

Hyvä toriyleisö, nyt vakavampaa asiaa!

Nurmes menetti vuosien 1980-1995 aikana yli puolet (56,1 %)

teollisista työpaikoistaan. Nurmeksen kauppalaan liitettiin

maalaiskunta vuoden 1973 alussa. Nurmeksesta tuli kaupunki

1.1.1974. Tuon ajan hengen mukaisesti liitetyille kunnille jäi

molempien kuntien toiminnot ja henkilöstöt. Vasta 1990-luvun

laman aikana kaupungin henkilöstö mitoitettiin sen todellisiin

tarpeisiin. 1990-luvun aikana kaupunkikonsernin henkilöstö väheni

780:stä 420:en. Sopeuttaminen jatkui vielä 2000-luvulle, jolloin

suuren kouluverkkolinjauksen jälkeen kaupungin palkkalistoilla oli

400 henkilöä ( -49 %). Eläköityvien tilalle ei palkattu seuraajia.

Aikaa varsinaisesta kuntaliitoksesta ehti kulua reilut kaksi

vuosikymmentä. Tuosta viisastuneena Nurmes – Valtimo-

kuntaliitossopimuksen liitteeksi tehtiin perusteellinen 64-sivuinen

kuntaliitosselvitys, johon liittyy valitun skenaarion uuden

Nurmeksen tuottavuusohjelman luonnos.

 

Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta

perustivat yhteisen Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n

(PIKES) 17 vuotta toimineen Pielisen Karjalan liiton tilalle vuonna

2006. Vastaavia yhtiöitä syntyi myös maakunnan muillakin

seutukunnilla. Pielisen Karjalan kunnat tekivät yhdessä kunta- ja

palvelurakenneuudistuksen (PARAS) selvitystyön.

 

Paras-hanke kariutui. Sen seurauksena Lieksan aloitteesta

tehtiin 2014 Pielisen   Karjalan kuntaliitosselvitys Juuan ja Valtimon

kuntien sekä Nurmeksen ja Lieksan kaupunkien osalta. Lopulta

Lieksan kaupunki oli valtuustokäsittelyjen jälkeen valmis

kuntaliitokseen. Nurmes ja Valtimo hylkäsivät kuntaliitoksen. Juuka

jättäyityi pois jo aikaisemmin. Lieksa erosi

Pikesistä vuonna 2017. Nuo hetket hyvin läheltä seuranneena voin todeta, että

yhteistyö ei palannut enää aikaisempien vuosien tasolle. Joensuun

seudun kehitysyhtiö, Josek, lopetti toimintansa vuonna 2018 ja

Keski-Karjalan KETI vuosi sitten 31.12.2022. Pikes jatkaa edelleen

Nurmeksen kehitysyhtiönä.

 

Nurmeksen kaupunki ja sen elinkeinoelämä ovat kehittyneet

myönteisesti koko 2000-luvun. Meidän kivijalka-alojemme (metsä,

metalli, matkailu, elintarvike) lisäksi Nurmekseen on syntynyt

kattava ja monipuolinen pienyrittäjäverkosto. Nurmeksen ja koko

Pielisen Karjalan seutukunnan elinkeinoelämällä meni 2020-luvun

alkaessa hyvin muuhun maakuntaan ja Suomeen verrattuna.

Otimme muiden seutujen etumatkaa kiinni. Nurmeksen

työttömyysluvut ovat olleet viime vuosina maakunnan alhaisimpia

11-13 % välillä. Nyt alkanut taantuma nostaa työttömyyslukuja.

 

Taloussanomat selvitti äskettäin Suomen kuntien

tulonjakotilastoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin

pienituloisten  määrän kehittymistä 2000-2021 välisenä aikana.

Monissa kunnissa pienituloisten määrä on lisääntynyt tuntuvasti

viimeisen 15 vuoden aikana. Näin on käynyt mm. Uudellamaalla.

Peräti 18 kunnassa pienituloisten määrä on lisääntynyt ja vain

kahdeksassa kunnassa pienituloisia on nyt entistä vähemmän.

 

Lähes koko maassa keskitulot ovat kasvaneet selvästi. Kun inflaatio

otetaan huomioon, reaalinen tulokehitys on kuitenkin ollut

vähäistä. Suomessa reaalinen mediaanitulo eli käytettävissä

oleva  rahatulo henkeä kohti vuosien 2000 ja 2021 välillä on

negatiivinen, - 0,2 prosenttia. Tutkimus kuvaa perhekohtaisia

reaalimuutoksia.

 

Nurmeksessa tuo muutos on edellä mainitulla aikavälillä + 7,1

prosenttia. Meille tuo tutkimus kertoo, että nurmeslaisten

pienituloisten määrä on vähentynyt. Se on myös todiste

työllisyyden ja tulotason paranemisesta muuta maata nopeammin.

Meidän reilusti muuta maata korkeampi prosenttitaso kuvaa

ensisijaisesti kuntalaisten parantuneita oloja. Kunta on siis

täyttämässä perustehtäväänsä. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmes

on neljäntenä. Tuo tarkoittaa, että yhdeksän kuntaa on Nurmeksen

alapuolella.

                     

Kunnista on nykyään saatavilla paljon erilaista dataa. Näin       

ulkopuoliset tahot pystyvät arvioimaan meitä kuntina

sekä  sijoittamaan ne eri kriteereillä järjestykseen. Tämän

vuosikymmenen alussa Nurmes oli kivunnut Suomenkuvalehden

elinvoimatutkimuksessa 45 sijaa ylöspäin. Nurmes sijoittui hyvin

kaksi vuotta sitten julkaistussa seutukaupunkien

vetovoimatutkimuksessa. Koko tutkimuksessa olemme kymmenen

parhaan joukossa 57 seutukaupungista.

                  Arvoisat kuulijat, nyt katse tulevaisuuteen!

Nyt meidän on keskityttävä vuoden 2020 alussa syntyneen uuden

Nurmeksen talouden tasapainottamiseen. Siihen tarvitsemme

kaikkien tahojen tiivistä yhteistyötä. Työ on tehtävä huolella. On

suoritettava säästötoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi.

 

Ensi kesänä valmistuu Bomban laajennusosa. Olemme mukana 1,5

miljoonan EU-hankkeessa, jonka kärkikohteita ovat Koli ja Bomba.

Syksyllä on vuorossa maaseutuparlamentti. Kesällä meillä on

imagoamme nostavia tapahtumia. Otetaan niistä kaikki irti.                                            

Ajatellaan positiivisesti. Annetaan hyvän kiertää.

 

Lopuksi haluan kiittää nykyistä ja entistä kaupungin johtoa,

henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä kaikkia nurmeslaisia

kaupungin hyväksi tehdystä työstä sekä toivottaa menestyksellistä

uutta vuotta!