Itä- ja Keski-Suomen neljä hyvinvointialuetta muodostavat yhteisen yhteistoiminta-alueen (YTA-). Se kattaa KYS:n toiminta-alueen. Aikaisemmin puhuttiin ERVA-alueesta (erityisvastuualueet). Eilen kokoontuivat yhteistoiminta-alueemme hallitukset ja valtuustojen puheenjohtajistot yhteiseen seminaaripäivään Vaalijalan hoitolaitoksessa Pieksämäellä.  

Minulle ovat tuttuja Siun soten aikaiset ERVA-kokoukset. Silloin yhteisenä rajapintana oli erikoissairaanhoito. Siun soten kannalta oli iso asia, kun pääsimme sopuun vaativan hoidon keskittämisasetuksesta. Siitä saatiin toivottu kirjaus kyseiseen asetukseen. Eilen evästettiin laajentuvaa yhteistyötä. Työn alla on uusi YTA-sopimus, jossa hyvinvointialueiden rooli on laajempi käsittäen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. 

Alla otteita eilisestä neljän hyvinvointialueen tapaamisesta laaditusta yhteistiedotteesta: 

Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueet laajentavat ja syventävät yhteistyötään. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset valmistelivat (9.2.2024) Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimusta Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa Pieksämäellä. 

Neuvottelujen alaisena oleva YTA-sopimus käsittää kaikki hyvinvointialueiden palvelujen toimialat. Aiempi yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä käsitti vain erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut. Nyt sopimuksessa ovat mukana laajasti myös perusterveydenhoito, lasten ja perheiden sekä ikäihmisten palvelut, muut sosiaalipalvelut, pelastustoimi sekä tukipalvelut. Yhteistyön keskiössä ovat myös tutkimus, koulutus ja innovaatiot, sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät sekä valmius ja varautuminen itäisellä alueella. 

YTA-sopimuksen neuvottelut ovat edenneet hyvässä yhteistyön hengessä loppusuoralle. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako ja kustannusten hallinta koko 810 000 asukkaan alueella.  

– Teemme tiivistä, strategista ja hyvähenkistä yhteistyötä, joka auttaa meitä jokaista. Yhteistyöllä pärjäämme paremmin ja pystymme tekemään asioita tehokkaammin. Sopimus on edennyt jo niin pitkälle, että sitä voitiin esitellä aluehallituksille. Päätöksentekoon se tulee kevään aikana. Kaikkien hyvinvointialueiden mittavat alijäämät ja henkilöstöpula ovat myös kirittäneet meitä miettimään yhteistyön syventämistä ja edullisempia tapoja tuottaa palveluja, kertoo kokousta isännöinyt Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.). 

YTA-sopimuksessa sovitaan vaativimpia erikoissairaanhoidon palveluja koskevasta yhteistyöstä. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset pitävät tärkeänä Kuopion yliopistollisen sairaalan aseman vahvaa roolia. Vahva yliopistollinen sairaala on olennainen mm. vaativimpien erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden, lääkärikoulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kannalta.  

Aluehallitukset keskustelivat kokoontumisessaan sairaalaverkkoa koskevista ehdotuksista. Aluehallitukset viestivät valtion suuntaan, että jokaisella hyvinvointialueella tulee olla laajan päivystyksen sairaala, jossa on ympärivuorokautinen tarvittavien erikoisalojen päivystys ja mahdollisuus yöaikaiseen leikkaustoimintaan, tehohoitoon sekä synnytysten hoitamiseen. Keskussairaalat ovat välttämättömiä, jotta väestön kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata myös tulevaisuudessa. 

Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden TKKI-toimintaa edistetään jatkossa tiiviissä yhteistyössä. TKKI-infrastruktuurin yhteiskäyttöä vahvistetaan. Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa ohjaamaan perustetaan Itä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-yhteistyöryhmä. 

– Jäsenet nimetään yhteistyöalueen hyvinvointialueilta ja keskeisiltä yhteistyötahoilta kuten korkeakouluista. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat merkittävä alan osaamisen ja koulutuksen keskittymä. Ne ovat kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien kouluttajina koko maan suurimpia, toteaa Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.). 

Yhteistyöalueen tutkimustoiminta laajennetaan kattamaan hyvinvointialueiden koko toimintakenttä vahvistamalla muun muassa sosiaalipalvelujen-, hoitotieteen-, sosiaali- ja terveysjohtamisen-, vaikuttavuuden sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen tutkimusta ja siihen liittyvää yhteistyötä. Hyvinvointialueiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja tuloksellisuuden seurantaa rakennetaan yhteistyössä. 

Yhteistyötä siivittää myös sote- ja tukipalvelujen ammattilaisten pula liki kaikissa ammattiryhmissä laitoshuoltajista erikoislääkäreihin. Väestön ikääntyessä myös työvoiman saatavuus vaikeutuu. Palveluja tarvitsevien potilaiden määrän kasvaessa ei henkilökuntaa olekaan saatavissa riittävästi tuottamaan palveluita. 

– Tämän epäsuhdan korjaaminen edellyttää palvelujen luonteen ja sisällön kehittämistä sekä hoitojen hyödyn arviointia. Esimerkiksi erikoislääkärien puute aiheuttaa helposti pullonkaulan palvelujen saatavuuteen. Tämän vuoksi on koulutusta kehitettävä tulevien vuosien tarpeiden mukaisesti, sanoo Pohjois-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.). 

Koulutettujen asiantuntijoiden riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi sekä osaamistason jatkuvaksi nostamiseksi kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen aloilla aletaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointialueiden ja eri koulutusorganisaatioiden yhteistyötä tiivistetään perustutkintoihin, jatkuvaan oppimiseen kuten ammatilliseen jatko-, erikoistumis-, ja täydennyskoulutuksiin, moniammatillisiin harjoitteluihin sekä akateemiseen jatkokoulutukseen liittyen. 

– Näin hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin koulutusta ja tutkintoja suunniteltaessa. Varmistamme sopimusten avulla, että harjoittelut ja käytännön opetusjaksot toteutuvat koko yhteistyöalueella yhtenäisellä ja sujuvalla tavalla, sanoo Pohjois-Karjalan aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen (kesk.). 

Lääketieteen perusopetuksen hajautetusta järjestämisestä, erikoislääkäreiden, hammaslääkäreiden, ravitsemusterapeuttien ja muiden yliopistotasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta sekä harjoitteluista ja muusta opetusyhteistyöstä on tehty tai tehdään sopimukset yhteistyöalueen hyvinvointialueiden, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kesken. 

Sähköisten palvelujen yhteistyössä on tunnistettu neljä osa-aluetta, joiden kohdalta nähdään eniten suoraviivaista yhteistyön rakentumista. Osa-alueet ovat tuotannon- ja toiminnanohjauksen, APTJ (asiakas- ja potilastietojärjestelmä), digiratkaisut ja arkkitehtuuri sekä tietojohtaminen. 

– Aluehallitusten yhteinen toive on, että valtio edesauttaisi pitkäjänteisellä rahoituksella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottoa. Niiden kilpailutukset ja käyttöönotot ovat pitkiä vaalikausia ylittäviä prosesseja, joiden vieminen loppuun onnistuu parhaiten yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa, arvioi Mustonen. 

YTA-sopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain Itä-Suomen yhteistyöalueen johtoryhmässä, joka koostuu yhteistyöalueen hallitusten puheenjohtajista ja hyvinvointialuejohtajista. Johtoryhmä myös tarvittaessa linjaa sopimuksen toteuttamiseen liittyviä operatiivisia kysymyksiä ja antaa tarvittaessa suosituksia sopimukseen tarvittavista päivityksistä. 

Hyvinvointialueiden yhteistyötä ohjaa sote-uudistuksen yhteydessä säädetty järjestämislaki. YTA-sopimus laaditaan valtuustokausittain.