Seurasin läheltä 2000-luvun alkupuolella valtion ja kuntien talouden sopeuttamista ja säästötoimenpiteitä Matti Vanhasen molemmilla pääministerikausilla. Tähän kirjoitukseen olen hakenut vauhtia perehtymällä myös tuon aikakauden lainsäädännön valmisteluun. Mielestäni silloin luotiin perusta säädösten ja myös muiden päätösten vaikuttavuuden arviointiin.

Suomessa ovat nyt maan hallitus, työnantajaosapuoli ja ay-väki ajautuneet poliittisten lakkojen kierteeseen. Eri osapuolten näkemykset ovat kaukana ja näyttää siltä, ettei helpolla päästä neuvottelupöytään. 

Tänään YLE:n Ykkösaamussa oli haastateltavana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hän näki, että vastakkainasettelulla on kielteinen vaikutus Suomen talouden nousukauden käynnistymiseen. Ratkaisua kannattaa hakea neuvotteluteitse. 

Orpon hallitus on ottanut hyvin tiukan linjan. Jos ratkaisut tukalassa työmarkkinatilanteessa syntyvät hallituksen ehdoilla, niin seuraavalla liittojen välisillä neuvottelukierroksilla on odotettavissa taas vaikeuksia. 

Suomessa on kehitetty työelämää hyvään suuntaan menneinä vuosikymmeninä neuvottelemalla. Nyt maailma on koventunut. Ministereiden saksien käytön vaikuttavuus on tarkkaan arvioitava. Parempi laiha sopu kuin lihava jatkuva riita. 

On selvää, että Suomen työelämän lainsäädäntö tarvitsee uudistusta esim. paikallisten sopimusten muodossa. 

Pakkasten aikana luin Kalevi Sorsa-säätiön julkaiseman Antti Koskelan kirjoittaman teoksen ”Hanskat tippui”. Kirjassa kerrotaan Suomen ay-liikkeen toiminnasta ja lakkojen historiasta.

Vuonna1956 yleislakon vaikutuksesta menetettiin noin seitsemän miljoonaa työpäivää. Poliittiset lakot yleistyivät kovasti 1970-luvulla. Se oli vahvaa vastakkain asettelun aikaa. Tuolloin osallistuin aktiivisesti opiskelijapolitiikkaan. Tuota levotonta aikaa emme kaipaa. 

Nuoruudessa lähes kymmenen vuotta toimineelle Akavan luottamusmiehelle kirja oli hyvää luettavaa. Nyt on haettava lakoissa ratkaisua ja varottava joutumasta koston kierteeseen. Maamme talous ja kansainvälinen kilpailukyky ei sitä kestä.

                 Kunnat sopeuttavat talouttaan

Lähes kaikissa Suomen kunnissa haetaan ratkaisuja talouden kurimukseen. Nurmeksessa turvauduimme ulkopuolisen konsultin apuun. 

On muistettava, että me itse teemme lopulliset talouden tasapainottamista koskevat päätökset. Konsultit kyllä vertailevat verrokkeihin meidän palvelujen tuotantokuluja, henkilöstöä ja menetelmiä ja esittävät eri vaihtoehtoja tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. 

On selvää, että palveluja on tuotettava tehokkaammin ja näin joudumme uudistamaan tuotantotapoja. Kaikki tuo on tehtävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät ensi kuussa.

Kunnat joutuvat ensi vuoden talousarviota tehdessään tarkastelemaan palveluita, joista valtaosa on lakisääteisiä. Sitten meidän on huolehdittava kunnan asukkaiden tarpeista, kunnan imagosta, pito- ja vetovoimasta unohtamatta satsauksia elinkeinoelämän vaateille.

Ei-lakisääteisillä palveluilla voimme suunnata eri kohteisiin esim. ikäihmisiin, lapsiperheisiin, nuoriin jne. Itse pystymme vaikuttamaan imagoomme somekäyttäytymisellä. Sillä on merkitystä mm kunnan pito- ja vetovoimaan. 

                        Kuntalaisten asialla

Olemme nyt  isojen päätösten äärellä. Työtä tehdessä on syytä muistaa työnjako hallintosäännön edellyttämällä tavalla. Olemme kuntalaisten asialla. Hallitus ja valtuusto käyvät strategistaloudellisen arvokeskustelun ja asettavat sitten raamit hallintokunnille. Lautakunnat tuovat esitykset hallitukselle, josta saamme materiaalin TA2025 - 2026 -valtuustoseminaaria varten. Juuri lautakunnissa on hajoitettava kukin määräraha, jotta päättäjät tietävät päätöksen sisällön.

Tänä vuonna joudumme talousarviota ja sen seurantavuosia suunnitellessa ottamaan huomioon kuntalain velvoitteet kunnan talouden tasapainottamisesta suunnittelukaudella. Samalla  siellä vaanii pian meitä alijäämien kattamisvelvollisuus. Jos mitään ei tehdä, niin kertyneet ylijäämät on muutamassa vuodessa syöty. 

              Valmistelua ja kuulemista ei kiireellä

Kaikessa tuottavuusohjelman työssä meidän virkakoneiston on tehtävä muutosten vaikuttavuuden arviointi ennen talousarvion lopullista valtuustokäsittelyä. Ajanpuute ei saa olla hyvän valmistelun esteenä. Siihen kuuluu avoimuus ja keskustelu kuntalaisten sekä mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevien tahojen (järjestöt) kanssa.

Ensi vuoden kuntavaalit luovat omia paineita päätöksen tekoon. Menneiden vuosien voitolliset tulokset antavat nyt Nurmeksen taloudesta liian positiivisen kuvan. Nyt tarvitaan sitoutumista tavoitteisiin kaikilla päätöstasoilla.