Olin eilen Iisalmessa syntymäkodissani naulailemassa seinäpaneleita, kun toimittaja Somppi soitti ja kertoi Lehtomäen kieltätyneen aamun TV-ohjelmassa puolueen puheenjohtajakisasta. Olihan se melkoinen yllätys. Asiaa hiukan mietittyäni, ymmärrän hänen perusteensa. Paula kahden lapsen äitinä on kokenut itse henkilökohtaisesti, miten vaikeaa on sovittaa ministerin ja äidin tehtävät toisiinsa. Puolueen puheenjohtajuus olisi entisestään vienyt äitiä enemmän pois kotoa. Kunnioitan hänen päätöstään.

Mielestäni uuden puheenjohtajan pitäisi tulla istuvista ministereistä. Tuo näkemys on entistä tärkeämpi tilanteessa, jossa Vanhanen jatkaa pääministerinä ensi kevään vaaleihin asti. Uuden puheenjohtajan pitää tietää, mitä hallituksen kokouksissa ja valmistelevissa ministerityöryhmissä tehdään ja puhutaan.

Jäljellä olevista keskustalaisista ministereistä parhaimmat mahdollisuudet puolueen pj:ksi on Mauri Pekkarisella. Hänellä on kymmenien vuosien kokemus valtakunnan asioiden hoidosta. Moninkertaisena ministerinä hän on voinut seurata myös ulkopolitiikkaa läheltä. Ulkopolitiikan konkari Paavo Väyrynenkin saattaa vielä järjestää yllätyksiä. Pätevyyttä hänellä kyllä on. Paavo jakaa paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan jo omankin kentän piirissä. Siksi vahvaa on hänen toimintansa ollut.

Pohjalaiset nostavat varmaan Antti Rantakankaan varvasti esille pj-kisaan. Hän on sisäpolitiikko parhaimmasta päästä. Ministerikokemus puuttuu kokonaan. Miten lie tuon kielitaidon kanssa?