Puheita:

Valtuuston 26.2.2024 kokouksessa pitämäni avauspuheen runko ranskalaisilla viivoilla

Kauppalantalon huonon kunnon takia on oltu evakossa noin 10 vuotta
Tällä salilla on pitkät perinteet
Kuinka moni valtuutettu on istunut tässä salissa valtuuston kokouksia? Kättä ylös!
Vaikeitakin asioita on tässä salissa käsitelty:
1990-luvun laman selätys, Nurmeksen Sähkön jupakka, 2000-luvun alun vaikeat ratkaisut, Bomban järjestelyt jne on täällä selätetty
Asiat eivät ole helppoja tälläkään valtuustolla.
Alkanut vuosi on vaalikauden viimeinen viimeinen täysi vuosi
Teemme vielä ensi vuoden talousarvion tämän kevään yhteistoimintatoimenpiteiden jälkeen
(Muistetaan, mitä KL:n § 110 sanoo kunnan talousarvion laadinnasta)
Meidän on myös ajateltava valtuutettuina, millaisen perinnön jätämme seuraavalle valtuustolle
Vaikka vaalit ovat ensi keväänä, kohdellaan käydyissä keskusteluissa ja valtuustopuheenvuoroissa toisiamme kunnioittavasti
Tämän salin seinät ovat kuulleet kovaakin kritiikkiä ja arvostelua siten, että valtuustolle kuuluva arvovalta on säilynyt
Tarkoitan tällä, että jatkamme perinnettä toistemme arvomaailmoja kunnioittaen puheenvuoroissamme
Valtuuston kokoukset olivat meillä aikaisemmin to:na. Usein piipahdettiin isommalla sakilla Nurmeshovissa naisten tansseissa. Siellä puolueiden väliset raja-aidat madaltuivat
Varmaan jossain vaiheessa palaavat Nurmeksen kauppalan, Nurmeksen maalaiskunnan sekä kaupungin ja Valtimon kunnan valtuustojen puheenjohtajien kuvat tämän salin seinille,
kaupunginhallituksen huoneen seiniä koristivat Nurmeksen maalaiskunnan, Nurmeksen kauppalan ja kaupunginjohtajien muotokuvat
Hyvää alkavaa kokousta teille ja sinne you tubeen

xxxxxxxxxxxxxx

Puhe Nurmeksen torilla 31.12. Nurmeksen 50-v juhlassa

Arvoisat nurmeslaiset, toriyleisö!

Tervetuloa tänne torille avaamaan kaupunkimme 50-vuotis-

juhlavuotta. Pakkasesta huolimatta meitä on täällä runsaasti

paikalla.

Puheessani nostan esille muutamia Nurmeksen kaupungin lyhyen

historian keskeisimpiä vaiheita. Kun Nurmes tuli kaupungiksi

vuonna 1974, se oli palvelutuotannoltaan maakuntamme

monipuolisimpia ja tärkeimpiä kuntakeskuksia. Opetuspalveluissa

täällä oli toiseksi laajin tarjonta heti Joensuun jälkeen.

Vuonna 1966 säädettiin aluepoliittiset lait. Niiden tarkoituksena oli

tasoittaa maamme alueellisia eroja. Koko Pohjois-Karjala

määriteltiin kehitysalueeksi, joka tarvitsi valtiovallalta erityistä

suojelua ja tukea. Niinpä juuri syntynyt Nurmeksen kaupunki alkoi

panostaa uusiin työpaikkoihin.

Uuden kunnan elinkeinorakenne alkoi nopeasti monipuolistua.

Meillä oli jo alkutuotannon jatkojalostusta. Puun sahaus ja korjuu

kehittyivät edelleen tärkeiksi osiksi kaupungin elinkeinojakaumaa.

Myös matkailu-, metalli- ja elintarvikealat alkoivat kehittyä osaksi Nurmeksen elinkeinokirjoa.

Nurmeksen alkuvuosikymmenten aikoihin maatamme kehitettiin

hyvinvointivaltioksi reformipolitiikalla. Kuntien

palvelutuotanto laajeni. Perustettiin myös maakunnallisia

kuntainliittoja

(myöhemmin kuntayhtymiä). Suurin muutos koettiin

terveydenhuollossa. Kansanterveyslaki oli säädetty 1972.

Lähes jokaiseen kuntaan nousi uusi terveyskeskus. Meillä se

rakennettiin yhdessä Valtimon kanssa kuntainliittona vuonna 1976.

Hyvät kuulijat!

Valtio ohjasi kuntien toimintaa valtionosuuksilla. Ne määräytyivät

kymmenportaisella kantokykyluokituksella. Nurmes sijoittui heti

ensimmäiseen kantokykyluokkaan, mikä takasi palveluiden

tuottamiseen korkeimmat valtionosuudet. Luokitus perustui

kuntien suhteellisiin eroihin. Näin kuntien kannatti laajentaa

toimintaansa naapurikuntien kanssa kilpaa. Valtionosuudet olivat

kustannusperusteisia. Suurin pelko päättäjillä oli kantokykyluokan

nouseminen. Sehän laskisi valtionosuuksia. Maakunnalliset

kuntainliitot alkoivat elää omaa elämäänsä. Kunnat eivät tuolloin

juuri niiden toimintaa ohjanneet. Tulleet laskut maksettiin kiltisti.

Seurauksena oli menojen voimakas kasvu, jota ruokki korkea

inflaatio ja korkokanta. Tilanne alkoi muuttua vasta 1990-luvun

laman jälkeen.

Valtion finanssipolitiikassa oli myös ongelmia. Syitä vyörytettiin

kuntatalouden kehnon hallinnan, tuottavuuden huonon kehityksen

ja valtionosuuksien kontolle. Valtionosuusjärjestelmä muutettiinkin

asukaslukuperustaiseksi vuonna 1993. Siihen luotiin erillinen

tasausjärjestelmä verotulojen perusteella. Uusi järjestelmä

mahdollisti kuntien valtionosuuksien leikkauksen julkisen talouden

tasapainottamiseksi. Nurmeksen valtionosuudet laskivat vuosina

1994-95 reaalisesti 25 % ja heti perään vuonna 1997 38 % lisää.

Maamme taloudellinen tila alkoi muuttua nopeasti

huonompaan suuntaan idän kaupan supistuessa Neuvostoliiton

romahdettua vuonna 1991. Saman vuoden syksyllä devalvaatio nosti

valuuttaluottojen määrää. Yrityksiä meni konkurssiin. Monet

tuotantolaitokset keskittivät tuotantoaan isompiin yksiköihin.

Samoin toimi valtiokin. Laman alku nosti

Nurmeksen työttömyysluvut 30 prosenttiin. Meillä työpaikkojen

menetys oli asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin Joensuun

seudulla Perloksen kaaduttua. Sinne tuli valtion korvamerkittyä

tukea. Meidän oli selvittävä omillamme. Kaikkinensa 1990-luvun

alkupuolella syntyneestä lamasta toipuminen kesti noin 15 vuotta.

Hyvä toriyleisö, nyt vakavampaa asiaa!

Nurmes menetti vuosien 1980-1995 aikana yli puolet (56,1 %)

teollisista työpaikoistaan. Nurmeksen kauppalaan liitettiin

maalaiskunta vuoden 1973 alussa. Nurmeksesta tuli kaupunki

1.1.1974. Tuon ajan hengen mukaisesti liitetyille kunnille jäi

molempien kuntien toiminnot ja henkilöstöt. Vasta 1990-luvun

laman aikana kaupungin henkilöstö mitoitettiin sen todellisiin

tarpeisiin. 1990-luvun aikana kaupunkikonsernin henkilöstö väheni

780:stä 420:en. Sopeuttaminen jatkui vielä 2000-luvulle, jolloin

suuren kouluverkkolinjauksen jälkeen kaupungin palkkalistoilla oli

400 henkilöä ( -49 %). Eläköityvien tilalle ei palkattu seuraajia.

Aikaa varsinaisesta kuntaliitoksesta ehti kulua reilut kaksi

vuosikymmentä. Tuosta viisastuneena Nurmes – Valtimo-

kuntaliitossopimuksen liitteeksi tehtiin perusteellinen 64-sivuinen

kuntaliitosselvitys, johon liittyy valitun skenaarion uuden

Nurmeksen tuottavuusohjelman luonnos.

Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta

perustivat yhteisen Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n

(PIKES) 17 vuotta toimineen Pielisen Karjalan liiton tilalle vuonna

2006. Vastaavia yhtiöitä syntyi myös maakunnan muillakin

seutukunnilla. Pielisen Karjalan kunnat tekivät yhdessä kunta- ja

palvelurakenneuudistuksen (PARAS) selvitystyön.

Paras-hanke kariutui. Sen seurauksena Lieksan aloitteesta

tehtiin 2014 Pielisen Karjalan kuntaliitosselvitys Juuan ja Valtimon

kuntien sekä Nurmeksen ja Lieksan kaupunkien osalta. Lopulta

Lieksan kaupunki oli valtuustokäsittelyjen jälkeen valmis

kuntaliitokseen. Nurmes ja Valtimo hylkäsivät kuntaliitoksen. Juuka

jättäyityi pois jo aikaisemmin. Lieksa erosi

Pikesistä vuonna 2017. Nuo hetket hyvin läheltä seuranneena voin todeta, että

yhteistyö ei palannut enää aikaisempien vuosien tasolle. Joensuun

seudun kehitysyhtiö, Josek, lopetti toimintansa vuonna 2018 ja

Keski-Karjalan KETI vuosi sitten 31.12.2022. Pikes jatkaa edelleen

Nurmeksen kehitysyhtiönä.

Nurmeksen kaupunki ja sen elinkeinoelämä ovat kehittyneet

myönteisesti koko 2000-luvun. Meidän kivijalka-alojemme (metsä,

metalli, matkailu, elintarvike) lisäksi Nurmekseen on syntynyt

kattava ja monipuolinen pienyrittäjäverkosto. Nurmeksen ja koko

Pielisen Karjalan seutukunnan elinkeinoelämällä meni 2020-luvun

alkaessa hyvin muuhun maakuntaan ja Suomeen verrattuna.

Otimme muiden seutujen etumatkaa kiinni. Nurmeksen

työttömyysluvut ovat olleet viime vuosina maakunnan alhaisimpia

11-13 % välillä. Nyt alkanut taantuma nostaa työttömyyslukuja.

Taloussanomat selvitti äskettäin Suomen kuntien

tulonjakotilastoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin

pienituloisten määrän kehittymistä 2000-2021 välisenä aikana.

Monissa kunnissa pienituloisten määrä on lisääntynyt tuntuvasti

viimeisen 15 vuoden aikana. Näin on käynyt mm. Uudellamaalla.

Peräti 18 kunnassa pienituloisten määrä on lisääntynyt ja vain

kahdeksassa kunnassa pienituloisia on nyt entistä vähemmän.

Lähes koko maassa keskitulot ovat kasvaneet selvästi. Kun inflaatio

otetaan huomioon, reaalinen tulokehitys on kuitenkin ollut

vähäistä. Suomessa reaalinen mediaanitulo eli käytettävissä

oleva rahatulo henkeä kohti vuosien 2000 ja 2021 välillä on

negatiivinen, - 0,2 prosenttia. Tutkimus kuvaa perhekohtaisia

reaalimuutoksia.

Nurmeksessa tuo muutos on edellä mainitulla aikavälillä + 7,1

prosenttia. Meille tuo tutkimus kertoo, että nurmeslaisten

pienituloisten määrä on vähentynyt. Se on myös todiste

työllisyyden ja tulotason paranemisesta muuta maata nopeammin.

Meidän reilusti muuta maata korkeampi prosenttitaso kuvaa

ensisijaisesti kuntalaisten parantuneita oloja. Kunta on siis

täyttämässä perustehtäväänsä. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmes

on neljäntenä. Tuo tarkoittaa, että yhdeksän kuntaa on Nurmeksen

alapuolella.

Kunnista on nykyään saatavilla paljon erilaista dataa. Näin

ulkopuoliset tahot pystyvät arvioimaan meitä kuntina

sekä sijoittamaan ne eri kriteereillä järjestykseen. Tämän

vuosikymmenen alussa Nurmes oli kivunnut Suomenkuvalehden

elinvoimatutkimuksessa 45 sijaa ylöspäin. Nurmes sijoittui hyvin

kaksi vuotta sitten julkaistussa seutukaupunkien

vetovoimatutkimuksessa. Koko tutkimuksessa olemme kymmenen

parhaan joukossa 57 seutukaupungista.

Arvoisat kuulijat, nyt katse tulevaisuuteen!

Nyt meidän on keskityttävä vuoden 2020 alussa syntyneen uuden

Nurmeksen talouden tasapainottamiseen. Siihen tarvitsemme

kaikkien tahojen tiivistä yhteistyötä. Työ on tehtävä huolella. On

suoritettava säästötoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi.

Ensi kesänä valmistuu Bomban laajennusosa. Olemme mukana 1,5

miljoonan EU-hankkeessa, jonka kärkikohteita ovat Koli ja Bomba.

Syksyllä on vuorossa maaseutuparlamentti. Kesällä meillä on

imagoamme nostavia tapahtumia. Otetaan niistä kaikki irti.

Ajatellaan positiivisesti. Annetaan hyvän kiertää.

Lopuksi haluan kiittää nykyistä ja entistä kaupungin johtoa,

henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä kaikkia nurmeslaisia

kaupungin hyväksi tehdystä työstä sekä toivottaa menestyksellistä

uutta vuotta!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Valtuuston kokouksen aikana keskityn kokousen puheenjohtajan tehtäviin, enkä kokouksessa käsiteltäviin asioihin ota kantaa. Valtuuston kokouksen avauksen yhteydessä jatkossa käytän muutaman kerran vuodessa puheenvuoron ajankohtaisita asioista.

En kirjoita varsinaisia avauspuheita puhtaaksi. Teen rungon ranskalaisilla viivoilla, joista sitten kerron.

Valtuuston talousarviokokouksen avaus 18.12.2023

viime vuoden valt:n kokouksessa mutisin talousarviopäätöksen jälkeen etenkin seurantavuosien alijäämistä
Kuntalaki 110 pykälä sanoo, että taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen
Alijäämää on ainakin pyrittävä tasapainottamaan seurantavuosilla tai kirjattava talousarviokirjaan selvästi toimenpideohjelma
seurantavuosien, SV2025 ja SV2026, aikana Nurmes-laivan nokka on saatava ylös sukelluksista
Talouden sukeltaminen on huono signaali tulevasta ja myös kunnan taloussuunnitelusta kuntalaisille, yrityselämälle ja ympäristökunnille
Pientä vanhojen muistelua: Tarkoitan tällä kuntaliitossopimusta Valtimon kanssa ja etenkin sen liitteenä olevaa lähes 60 sivuista Kuntaliitosselvitystä
Ne tehtiin yhdessä kuntaliitosvalmistelutyöryhmien ja konsulttiparin kanssa ja hyväksyttiin Nurmeksen ja Valtimon valtuustoissa keväällä 2019 kuntaliitospäätösten liitteinä
Taloussuunnittelusta esitettiin neljä eri skenaariota tuleville vuosille kaupungin talouden hoitamiseksi, tasapainottamiseksi
Siellä Nurmeksen ja Valtimon kunnat yhdessä skenaarion mukaan joudutaan toteuttamaan vuosilla 2020 - 2025 yhteensä 11,5 M€:n tuottavuusohjelma
Tarkoittaa keskimäärin 1,9 M€ vuotta kohti
Käytännössä tuottavuusohjelman toteuttaminen piti aloittaa vuoden 2022 alusta, liitossopimus kaksi vuotta
Taloussuunnittelusta esitettiin neljä eri skenaariota tuleville vuosille kaupungin talouden hoitamiseksi, tasapainottamiseksi
Korona tuli 2020 ja valtiolta ohjattiin ns. koronarahaa kunnille kapitaatioperiaatteella
Meillä koronan vaikutukset kunta- ja yritystalouteen olivat muuta maata vähäisemmät, näin teimme hyviä tuloksia kuntana, saimme virheellisen kuvan kuntatalouden todellisesta kuvasta
Myös kunta- ja HVA-vaalien alla vuosina 2021 - 22 Nurmeksen etenkin sosiaalisessa mediassa käydyt poliittiset keskustelut eivät sallineet tuottavuusohjelman aloittamista ajallaan
kuntatalous ei ollut siellä esillä sille kuuluvalla tärkeydellä
Valtionosuuksien niukkenemisesta meidän tämän päivän talousahdinko ei yksin johdu
Alla vertailua verrokkikuntien VOS:ien muutosprosenteista. Itä-Suomen kunnat kärsivät eniten.

VOS -24 delta 2023-24

Nurmes: 10,9 M€, - 2,4 M€, = -19,1 %
Lieksa: 6,0 M€, - 2,9 M€, = - 32,5 %
Juuka: 2,0 M€, - 1,0 M€, = - 33,9 %
Kitee: 11,7 M€, - 3,0 M€, = -20,2 %
Sotkamo 6,6 M€, +0,4 M€, = + 6,0 %
Kuhmo: 7,2 M€, +1,0 M€, = + 13,9 %
Kontiolahti: 19,0 M€, -2,0 M€, = - 10,0 %
Liperi: 7,7 M€, -3,3 M€, = - 30,2 %

Kuntien keskinäisen houkuttelevuuden ja imagon takia seuraan tarkkaan koko maakunnan kuntien tilaa. Siun soten ajoilta vuodesta 2016 alkaen kuntataloustyöryhmän raportointia on seurattiin Siun soten keskushallinnosta. Kunnt asettivat tiukat raamit Siun soten taloudelle.

Nurmes ja Kitee ovat eräällä tapaa peilikuvia keskenään. Kesälahti liitettiin Kiteeseen vuonna 2013. Meillä Valtimo liitettiin Nurmekseen vuonna 2020.

Kiteellä toteutettiin viime vuosikymmenen puolella raskaita toimenpiteitä kuntaliitoksen jälkeisen kunnan talouden tasapainottamiseksi

Muutoksessa tarkasteltiin palvelujen tuottamista ja henkilöstön määrää yhdistyneenä kuntana. Tehtiin tarvittavia päätöksiä etupainotteisesti.

Henkilölstöstä vielä pari sanaa, vuoden 2022 henkilöstötilinpäätöksistä poimittuja tietoja:

vakituisia yhteensä

Nurmes 300 426

Kitee 243 (-57) 367 (-59)

Lieksa 236 (- 64) 367 (-59)

Nyt hallitus on päättänyt yhteistoimintalain mukaisten toimenpiteiden käynnistämisestä. Tavoite on kova ja ne pitäisi jaksottaa pitemmälle aikaa. Lain kuuden viikon aikajanasta voidaan poiketa. HVA:lla ovat vastaava tilanne. Siellä talouden tasapainottaminen yhteistoimintaneuvotteleissa käydään koko vuoden 2024 aikana.

Nyt tarvitaan kaikkien osapuolten tiivistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Jokaisen säästötoimenpiteen vaikuttavuus kunnan selviytymiseen on arvioitava (vaikuttavuuden arviointi).

Kaupunginhallituksen esitys on hyvä alku meidän yhteiselle urakalle. Talouden tasapainottaminen vuodelle 2024 on lähes 1 750 000 €!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Arvoisa juhlayleisö! Tervehdyssanat, Nurmes-talo 061222

Olemme kokoontuneet Nurmes-talolle juhlistamaan maamme 105:ttä itsenäisyyspäivää. Viime vuonna kokoonnuimme täällä helpottuneina koronan löysätessä otettaan yhteiskunnasta. Myönteinen tunne jäi lyhyeksi. Venäjä hyökkäsi helmikuun alussa Ukrainaan. Nyt maailma on elänyt koronan ja Ukrainan sodan masinoivan maailman laajuisen inflaation ja sitä seuraavan taantuman pelon kurituksessa.

Nurmeksessa olemme aloittaneet itsenäisyyspäivän viettämisen jo eilen. Järjestöväki kantaa meillä nyt ja tulevaisuudessa varmaan enemmän vastuuta hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tänään meillä ei ole enää veteraaneja mukana näissä juhlissa. Vuosituhannen alkupuolella Lion-klubi alkoi järjestää kuljetukset veteraaneille ja heidän leskilleen itsenäisyyspäiväjuhlaan. Juhlan jälkeen kaupunki tarjosi heille illallisen.

Eilen Nurmeksen leijonat ja Valtimon veteraani- ja reserviläisjärjestö jakoivat kaupungin joulupaketit yli neljäänkymmeneen talouteen. Kyrölässä leijonat kävivät nostamassa maljat kuohuvaa vanhusten kanssa itsenäiselle Suomelle. Nuo kohtaamiset ovat mieleen jääviä ja liikuttaviakin. Harmi vaan kun kierroksella ei ole riittävästi aikaa heidän kanssa keskusteluun. Heiltä lämmin kiitos kaupungille ja klubeille.

Vaikka maailman yleiskuva on epävakaa, meillä nurmeslaisilla, suomalaisilla on onni juhlia itsenäisyyspäiväämme tänään turvallisesti ja myös säilyttäen usko tulevaisuuteen.

Juuri venäjän hyökkäyssota yhdisti maamme hallitusta, koko eduskuntaa ja suomalaisia toimimaan maamme turvallisuuden kohentamiseksi. Samalla maanpuolustuksen merkitys on tullut

jokaiselle suomalaiselle entistä tärkeämmäksi asiaksi. Suomi muuttui lyhyessä ajassa Nato-myönteiseksi. Tällä hetkellä suomalaisten maanpuolustahto ja tuki tehdylle Nato-päätökselle ovat korkealla tasolla.

Maailman geopoliittisen kuvan muuttuminen nostaa Itä-Suomen asuttuna ja elinvoimaisena pitämisen aivan uuteen valoon. Nykyinen tilanne vaatii laajempia ratkaisuja yhteiskunnassa. Emme saa päästää itäisiä raja-alueita näivettymään.

Muutama viikko sitten oli Itä-Suomen Unionin järjestämä foorumi Kuopiossa. Siellä oli koolla kuuden maakunnan päättäjiä ja valtiovallan edustajia. Tilaisuuden alussa meille kerrottiin lyhyesti, kuinka ikääntyminen on jo kohdellut tilastollisesti aluettamme ja kuinka helposti tulevaisuus vaan synkkenee, jos jäämme toimettomiksi tuleen makaamaan. Synkkyyteen siellä ei vaivuttu, vaan käärittiin hihat ja ryhdyttiin etsimään yksissä tuumin ratkaisuja. Tarkoitus on antaa tilastokeskuksen ennusteille potkut takamuksiin.

Kun huolehdimme koko itäisen Suomen ja myös Nurmeksen elinvoimaisuudesta, varaudumme samalla myös turvallisuuspoliittisiin uhkiin. Kansallinen valttikorttimme on aina vaikeina aikoina ollut eheys ja että olemme sen myös tiukan paikan tullen löytäneet. Näin tapahtui itsenäisyytemme alussa, kun aloimme kehittyä maailman köyhimpien maiden joukosta sivistysvaltioksi. Näin tapahtui myös viime sodissa. Niin tapahtui sotien jälkeen, kun aloimme nopeasti teollistua raskaita sotakorvauksia maksaessamme.

Meidän on esiinnyttävä yhtenäisinä. Nyt on viimeinen hetki puhaltaa aidosti yhteen hiileen, sillä vain aidolla ja tiiviillä yhteistyöllä yli puoluerajojen pystymme taistelemaan tilastokeskuksen meille niin synkkiä väestöennusteita vastaan.

Olemme selättäneet monet lamat onnistuneilla talouspoliittisilla ratkaisuilla. Raivokkaalla työllä ja järkevällä asioiden hoidolla olemme kohonneet maailman johtavien sivistysmaiden joukkoon.

Sote-palvelut siirtyvät vajaan kuukauden kuluttua hyvinvointialueiden ja valtion vastuulle. Jatkossa kunnat joutuvat kantamaan palvelurakenteestaan ja elinvoimastaan itse suuremman vastuun. Valtionosuudet laskevat. Näin verotuloja työpaikkojen myötä on saatava lisää. Näin Nurmeksessakin tarvitaan entistä enemmän yksituumaisuutta elinvoimaratkaisuissa onnistumiseksi. Lisäksi meidän on huolehdittava yhdessä kaupungin, hyvinvointialueen ja tulevaisuudessa myös entistä enemmän järjestöjen kanssa asukkaidemme arjesta ja turvallisuudesta. Tässä me onnistumme.

Arvoisa yleisö, hyvää itsenäisyyspäivää ja tervetuloa!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Valtuuston kokouksen avaus 31.10. 2022 klo 18:00

Arvoisat valtuutetut, virkamiehet, läsnäolijat ja väki siellä netissä!

Nykyään imago on kunnalle hyvin tärkeä. Äskettäin päättynyttä kj:n hakuprosessia seurattiin laajalti maakunnassa ja sen ulkopuolellakin. Muutama potentiaalinen hakija oli perehtynyt sosiaaliseen mediaamme. Se sitten rohkaisi kyselemään minulta keskustelukulttuuristamme. No onhan se ollut vähän poikkeavaa viimeisen kahden vuoden aikana. Eipä siinä oikein muuta voinut todeta.

Helsingin viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren mukaan halventavan sanankäytön yleinen sietokynnys on jatkuvassa nousussa. Hermostunut ihminen syytää suustaan helposti solvausvirran, joka täyttää halventamisen tai kunnian loukkaamisen tunnusmerkistön.

Kunnianloukkaukseen syyllistyy, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen niin, että teko aiheuttaa loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Nykyään viestintävälineinä ovat netti ja kännykkä eri sovellutuksineen keskeisissä rooleissa. Koronarajoitusten aikana siirryttiin etäkokouksiin, joissa keskustelukulttuuri on etäisempää.

Kunnianloukkauksesta voi myös saada tuomion, jos esittää henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen, joka aiheuttaa tälle kärsimystä.

Rikossyytteitä ei kuitenkaan juuri ole nostettu, koska tällaisia ilmaisuja käytetään nykyään niin yleisesti. Käytännössä poliisi voi katsoa, että kyse on sen verran vähäisestä rikoksesta, ettei esitutkintaa kannata jatkaa. Tosin äskettäin tuomittiin yksi kansanedustaja sakkoihin kunnianloukkauksesta.

Päivi Korpisaaren mukaan elävässä elämässä on tilanteita, joissa hyväksytään jossakin määrin lain yli menevä kielenkäyttö.

Kunnianloukkauksena ei yleensä pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa viroissa tai tehtävissä, tieteessä ja taiteessa tai näihin rinnastettavissa julkisissa toiminnoissa, ja jotka eivät selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Oikeudella voi riittää anteeksiantoa ja ymmärrystä, jos jollakin palaa käämit urheilukilpailun jännityksessä tai jos provosoituna äityy suoltamaan suustaan kovaa tekstiä.

Ymmärryksellä on kuitenkin rajansa.

Vaikka sietokyky tuntuu nousevan, kunnianoikeusloukkauksesta tuomitaan rangaistus, jos herjaaminen selkeästi ylittää sen, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttynä. Tällainen asia on esimerkiksi viattoman syyttäminen rikoksen tekemisestä. Eduskunnassa suurimpia rikkeitä on valehtelusta syyttäminen. Siis jos joku väittää totuuden vastaisesti, että toinen olisi syyllistynyt hyvin moitittavaan tekoon, sanoo Päivi Korpisaari.

Edellä olevat ammattilaisen käsitykset lain tulkinnasta sallivat kovankin kielen käytön. Yhteistyön kannalta meidän on sitten arvioitava, mikä on meillä pienessä kaupungissa hyväksyttyä ja rakentavaa. Mielestäni voimme käydä asioittemme hoidossa kipakkaakin keskustelua, kunhan se käydään toistemme arvomaailmaa ja toisiamme kunnioittaen. Elämää on vaalien jälkeenkin.

Viime valtuustonkokouksessa luottamushenkilöiden vakanssien muutosten yhteydessä vihjailtiin, että valtuutettuja olisi menneinä vuosina painostettu eroamaan luottamustoimistaan. Sain tästä muutaman yhteydenoton. Pyysin kaupungin keskushallintoa selvittämään erot luottamustoimista vuoden 2017 vaalien jälkeen.

Eronpyynnöt jakaantuivat seuraavasti: Kesk 10, PS 5, SDP 3, KD ja Vihr 1. Lähes kaikissa syynä oli paikkakunnalta muutto tai työn siirtyminen toiselle paikkakunnalle. Mikään ryhmä ei ole myöntänyt, että luottamustoimista eroa pyytämisen takana olisi ollut painostaminen.

Olemme nyt uuden edessä. Tähän aikaan viime vuonna teimme uuden Nurmeksen strategian. Minusta se tehtiin yhdessä hyvässä hengessä kuullen eri tahoja. Nyt samassa hengessä käymme valitsemaan uutta kaupunginjohtajaa, joka pääsee aloittamaan työt ensi vuoden alusta. Pidetään kaupungin imago kunnossa! Yhdessä me siihen pystymme.

Kaupunginjohtaja Asko Saatsin syntymäpäiväjuhlapuhe 13.10.2012, Metsäkartano, Rautavaara

Hyvä Asko ja Kristiina,

Arvoisat läsnäolijat

Vuonna 1962 kesä ja syksy olivat sateisia. Iisalmen Hernejärvellä viljojen korjaaminen oli myöhässä. Aleksis Kiven päivänä oli satanut räntää ja Saatsin perheen isä, Olavi, oli korjaamassa viimeisiä kauroja puitaviksi. Illan suussa syntyi perheeseen poikavauva, joka Askoksi kastettiin.

Menneen viikon aikana olemme seuranneet sanomalehtihaastatteluista ja blogistasi sinun taipalettasi Nurmeksen kaupunginjohtajaksi. Me nurmeslaiset olemme ne lukeneet. Oletan, että te muut vieraat, Askon sukulaiset, ystävät, perhetutut, työkaverit ja metsäkaverit tunnette Askon aikuisiän niin hyvin, etten koe sitä tässä puheessa tarpeelliseksi kovin yksityiskohtaisesti käsitellä.

Olen haastatellut tätä puhetta varten sinun lapsuuden ja kouluajan kavereita. Sanotaanhan, että varhaislapsuus ja nuoruus hyvin pitkälle viitoittavat ihmisen elämän taipaleen.

Asko, olet saanut syntyä hyvin turvalliseen kotiin. Siellä opit jo varhain kunnioittamaan elämän arvoja ja luontoa. Työn teko tuli sinulle tutuksi jo varhain. Meillä Savossa oli sanonta: ”Luoja ei laiskoja ruoki”.

Isäsi ja äitisi ovat olleet liikunnallisia, joilta opit urheiluharrastuksen, luonnossa liikkumisen niin kesällä kuin talvellakin. Kaikki maatilan työt pelloilla ja metsissä tulivat tutuiksi. Peruskunto myöhempiä urheilusaavutuksia ja työelämää varten tuli siinä sivussa.

Sinä kävit Hernejärven kansakoulua. Opettajana oli Eelis Hautala. Hän oli kylän kynttilä, vaikutusvaltainen mies. Eelis-opettaja kannusti oppilaitaan opintielle. Hän piti myös huolen, että lapset saivat harrastaa koulussa liikuntaa. Lähes joka viikko oli kilpailuja, sulan maan aikaan juostiin radalla ja maastossa. Talvella taas hiihdettiin.

Asko sinä olit kouluaikoina hoikka poika – rimppakinttu, kuten eräs koulukaverisi kuvaili. Maastossa kuitenkin liikuit kuin kärppä eikä sinua hippasilla juuri kukaan kiinni saanut. Ujonpuoleisenakin sinua pidettiin. Mielellään tarkkailit maailman menoa kuin olit ensimmäisenä esittämässä kepposia kaveriporukassa.

Ala-asteen jälkeen kävit yläasteen ja lukion Iisalmessa. Lukiossa olit myös rauhallinen poika. Pukeuduit siististi, melkein aina kapeisiin suoriin housuihin ja käytit muista poiketen henkseleitä. Liikuntaharrastus alkoi saada sijaa. Aloit erikoistua maastojuoksuun ja suunnistukseen.

Me olemme Askon kanssa kirjoittaneet ylioppilaiksi samasta lyseosta. Sen sisäänkäynnin yläpuolella oleva lause ”Labor improbus omnia vincit” on avautunut meille merkitykseltään vähän myöhemmin. Kouluaikoina se kirvoitti pojankoltiaisilta monenlaisia savolaisväännöksiä kuten esimerkiksi ”Lapa innolla omenia vinttiin”. Lause on latinaa ja on suomeksi ”Kova työ kaiken voittaa”. Se tarkoittaa myös sitä, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Yrittäminen opiskelussa ja myöhemmin työelämässä palkitaan eikä takaiskuista pidä lannistua.

Sinut Asko muistetaan jo lukioajoilta hyvänä kirjoittajana. Kaikista oppiaineista selvisit korkeilla arvosanoilla. Yksi luokkakaverisi kuvailee, että et ollut mikään lukutoukka vaan pikemminkin nopeaälyinen. Et ollut tuolloin myöskään mikään tyttöjen naurattaja, vaikka heitä vähän kulmien alta vilkuilitkin.

Iisalmen lyseon jälkeen suoritit armeijan ja sissivänrikkinä kiitettävin arvosanoin sieltä siviiliin astelit. Heti armeijan jälkeen aloitit metsätieteiden opiskelut Helsingin yliopistossa ja valmistuit metsänhoitajaksi vuonna 1986. Vaasan yliopistossa väittelit kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2006. Koko aikuisiän olet opiskellut ja hankkinut mm. vahvaa johtajakoulutusta.

Henkilöt, jotka ovat tunteneet sinut kouluajoilta ja saaneet seurata sinun kehitystä työurallasi, ovat panneet merkille muutoksen armeijan jälkeen. Ujohkosta koulupojasta kehittyi aloitteellinen, suuria haasteita hakeva ja näkemyksiään puolustava henkilö. Tuota käsitystä tukee sinun nousujohteinen työsarka vaativissa tehtävissä.

Asko, olet harrastanut urheilua useissa sen muodoissa: hiihto, maastojuoksu ja suunnistus. Olit kilpasuunnistaja ja sijoituit aktiiviaikoina vuosina 1985-1988 aina Suomessa 20 parhaan joukkoon. Paras tuloksesi Cooperin testissä on 4070 metriä. Arvokkain päänahka maastojuoksussa on Tapio Kantasen kukistaminen. Hänellähän oli useita maastojuoksun Suomen mestaruuksiakin.

Edustit Iisalmen Visaa. Kasvattajaseuraa et hylännyt myöhemminkään, vaan toimit sen puheenjohtajana neljä vuotta 2000-luvulla. Muistan hyvin vielä kesäisen illan kolmen vuoden takaa, kun kävimme tapaamassa luokanvalvojaani Immo Kuutsaa Pielisen rannalla Juuassa ja keskustelimme järjestötyön merkityksestä kolmannen sektorin palvelujen tuottajana.

Olet ollut mukana ja toimit edelleen monella sektorilla yhdistystoiminnassa: urheiluseurat, Lions, Iisalmen talousseura ry., henkilöstökerhot, Itä-Suomen teknologiasäätiö vain mainitakseni.

Myös akateemisuus on antanut leimansa työurallesi monien alan järjestöjen kautta. Kuuntelin pari viikkoa sitten esitelmääsi Nurmes-seuran tilaisuudessa. Siellä tieteelliseen tutkimukseen tukeutuen todistit, kuinka työn alla oleva kaupunkimme strategiatyö pohjautuu myös tutkimustyöhön, jota olet itsekin tehnyt.

Samoja tutkimustuloksia ovat käyttäneet myös kuntaministerin nimeämän asiantuntijatyöryhmän jäsenet, kun he esittivät viime talvena 70 keskuskunnan mallin. Nurmeshan oli siinä merkitty Pielisen Karjalan neljästä kunnasta muodostuvan uuden kunnan keskukseksi. Naapureissahan se on herättänyt odotettua puolustusasemiin menoa. Näin on tapahtunut myös muualla päin Suomea. Tilanne ei ole meille yhtään vieras.

Aluekehitys ja koko Suomen asuttuna pitäminen ovat sinulle, Asko, isoja arvoasioita. Olet tehnyt niiden eteen aina paljon työtä. Tuo ansiokas asenne alueemme kehittämiseksi jatkukoon.

Olet saanut tehdä monenlaista työtä. Metsähallituksella olet toiminut mm. suunnittelupäällikkönä. Teit siellä uraauurtavaa työtä metsäsuunnittelun ja paikkatietojärjestelmien kehittämisessä. Iisalmessa kehitit teollisuutta seitsemän vuotta. Vuonna 2007 tulit Pielisen Karjalaan, Nurmekseen, PIKES:in toimitusjohtajaksi.

Onnistuminen elinkeinoyhtiömme peräsimessä avasi sinulle tien Nurmeksen kaupunginjohtajaksi. Aloitit tehtävän viime keväänä, kun Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosneuvottelut olivat kovimmassa vauhdissa. Toivottuun lopputulokseen emme vielä päässeet. Ei varmasti ollut helppo hypätä tuollaisena aikana kaupunginjohtajaksi.

Heti kesälomien jälkeen aloitimme johdollasi kaupungin strategiatyön, joka jatkuu loppuvuoden ja sen sitten saa uusi valtuusto viimeistellä. On ollut ilo seurata läheltä sitä intoa ja voimaa, jolla olet tarttunut kaupunginjohtajan tehtäviin.

Elämme EU-aikaa. Maailma muuttuu ja nämä syrjäiset seudut ikääntyvät ja autioituvat. Kaupunginjohtajan on tänään oltava ladun aukaisija ja uskallettava tehdä uusia aloitteita. Perässähiihtäjiä kyllä riittää.

Asko, yhden tavoitteesi olet saavuttanut. Olet kirjoittanut kirjan. Teos jättää pysyvän muiston itsellesi. Se on oivallinen kertomus useista metsästysretkistä hyvien ystävien kanssa. Kuvaat tapahtumia hyvin elävästi. Perehdytät lukijan eri maiden metsästyskulttuureihin. Tiedämme, että harrastat myös sketsien kirjoittamista. Onkohan seuraava teos näytelmän käsikirjoitus, pohdiskelin? Aiheitahan meiltä löytyy.

Kirjassasi korostat metsästysoppaiden merkitystä. Heidän työnsä on tärkeää vieraassa maassa uudessa kulttuurissa saaliin tavoittelussa. Meillä kotikaupungissa on myös nyt eräänlainen metsästys menossa ja pyydystämme strategiaamme kirjattuja saaliita. Päämäärään pääsemiseksi sinulla on laaja luottamushenkilöverkosto oppaana. Kunnallispolitiikka on joukkuepeliä.

Sinulle, Asko, perhe on aina ollut rakas asia. Tuot monissa yhteyksissä esille, kuinka hyvät suhteet perheen kanssa auttavat jaksamaan vaikeitten asioiden hoidossa. Viime kesänä tapasin sinut usein poikasi kanssa golg-kentällä. Ihailemme, että sinulta riittää aikaa läheisillesi. Arvostat myös hyviä ihmissuhteita.

Me toivotamme Kristiinan tervetulleeksi Nurmekseen uuteen yhteiseen kotiinne.

Asko ja perheesi, toivotan sinulle hyvää 50-vuotissyntymäpäivää ja terveitä työvuosia jatkossakin koko Nurmeksen kaupungin puolesta.

Asko Saatsille puhe 29.8.2022 valtuusto

Hyvä Asko!

Tämä on viimeinen työpäiväsi Nurmeksen kaupunginjohtajana. Meillä on paljon yhteistä taivalta, 15 vuotta.

Tulit tänne Nurmekseen alkuvuodesta 2007 Pikes Oy:n tj:ksi. Sinulla oli jo laaja kokemus ja hyvät verkostot toiminnasta vastaavissa tehtävissä Ylä-Savossa. Meillä oli tuolloin yhteistä kontaktipintaa maakuntaliiton hallituksen ja kaupunginhallituksen kautta.

Toit Pikesiin uusia toimintatapoja ja loit laajan hankekulttuurin. Nurmeksesta tuli paljon kehityshankkeita mk-hallitukseen. Ne olivat tiedolla laadittuja. Taitavana neuvottelijana loit verkostoja maakuntaan ja maamme päättäjiin. Rajapintatyö maakuntakeskukseen ja yliopistoonkin kehittyi. Olit vuoden 2009 alusta Itä-Suomen korkean teknologian säätiön hallituksen pj. Toimit myös jossain vaiheessa P-K:n Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenenä.

Kun aloitimme hakea seuraajaa edelliselle kuntajohtajallemme, joukko Nurmeksen luottamushenkilöitä olikin jo huomannut Sinun vahvan ja pyyteettömän otteen seutukuntamme sekä kaupunkimme kehittämiseen. Niinpä he kannustivat Sinua hakemaan uudeksi kaupunginjohtajaksemme. Otit kaupunginjohtajan tehtävät vastaan 1.6.2012. Sitä ennen toimit pari kuukautta kaupunkimme kehitysjohtajana.

Toit paljon uutta kaupunkimme johtamiskulttuuriin. Olen tuota kehitystä seurannut vierestä aluksi kaupunginvaltuuston pj:na, välillä kahdeksan vuotta kaupunginhallituksen pj:na ja nyt taas kv:n pj:na. Meitä koko taipaleen yhdessä kulkeneita luottamushenkilöitä ei täällä valtuustossa enää kovin montaa ole paikalla.

Minulle on tullut paljon yhteydenottoja yhteistyökumppaneiltamme kesän aikana ja haluttu keskustella eroosi liittyvistä asioista. Valtuuston pj:na olen ottanut pidättyväisen linjan. Kertaan kuitenkin tässä puheessani Nurmeksen kaupungin kehitystä viimeisen viidentoista vuoden aikana. Se on siinäkin mielessä hyvä, koska meillä on takana kuntaliitos Valtimon kanssa vuoden 2020 alusta. Niin ja monet teistä eivät tunne aikoja ennen kj. Asko Saatsia.

Asko, aloitit Nurmeksen kaupungin strategian luonnin. Elimme aikaisemmin talousarviojohtoisesti. Vuosi sitten suurella innostuksella teimme Nurmekselle kolmatta strategiaa. Alkuvuodesta hyväksytty strategia on uuden Nurmeksen ensimmäinen Valtimon pitäjän kanssa. Kj:n rooli niitä tehtäessä on merkittävä. Viimeistä tehtiin kuunnellen kuntalaisia ja järjestöjä. Merkille pantavaa oli myös nuorten mukana olo.
Uutta oli myös meille luottamushenkilöille (ja myös johtoryhmän jäsenille) etukäteisvalmistelut, evästykset eri edunvalvontaan liittyviin tapaamisiin. Itse valmistelit taustat asiantuntijoiden kanssa.
Maakunnallinen työpanoksesi on ollut huomattava. Nautit kuntajohtajien keskuudessa luottamusta ja olit monissa asioissa sovittelevana ja aloitteellisena toimijana. Tämä poisti tehokkaasti vastakkainasettelua maakuntakeskuksen ja reuna-alueiden välillä. Erityisesti Siun soten valmistelu työllisti Sinua ky:n alkutaipaleilla useita päiviä viikossa. Olet Ss:n rahoitusmallin isä, 50, 30, 20 %. Se palkitsi Nurmesta. Kuitenkin omistajaohjausneuvotteluihin Nrs antoi suuremman liikkumavaran nostaa talousarvion kehystä kuin Joensuu ja sen ympäristökunnat. NuVan ajoilta toimintamme oli saanut hyvät askelmerkit. Sieltä ”peritty” muita kuntia pienempi suhteellinen käyttö piti Nurmeksen sote-kulut kohtuullisina.
Tunsit kuntalaisten elinolot. Tunsit myös yritysten tilanteen. Perehdyit asioihin tietopohjalta etkä ollut huhupuheiden varassa. Sinulla oli kannustava ote kuntalaisiin. Joskus mainitsit, että Sinulla on tunneside hoitaa Nurmeksen asioita. Se on peräisin perheesi evakkomatkalta. He asettuivat joksikin aikaa Savikylään viljelemään maata ennen muuttoaan Iisalmen Hernejärvelle.
Osasit tarttua ongelmiin ja luoda toimintamalleja. Tällaisesta ovat esimerkkejä sisäilmaongelmat ja korona-aika. Joskus syntyi myös ripeästä toiminnasta keskustelua. Esim. keskustan postijärjestelyt ja mahdollisen pakolaiskeskuksen suunnittelu Bomballe.
Nurmes on noussut ja nousee edelleen maakunnassa kehitysnäkymältään ja taloudelliselta asemaltaan merkittavästi aikaisempaa paremmaksi. Väestönkehitys ei ole noudattanut tilastokeskuksen ennusteita. Toissa vuonna olimme muuttovoittokunta. Taistelemme yhdessä ennusteita vastaan. Tänä vuonna nousimme seutukaupunkien keskuudessa kärkisijoille. Yrittäjäbarometrissa olemme kivunneet myös ylöspäin. Meillä on toistamiseen Suomen vuoden yrittäjäjäsenyhdistys (2022, 2017). Kj on vaalinut hyviä suhteita yrittäjiin. Työttömyysprosenttimme ei ole enää maakunnan kehnoimpia. Olemme olleet viime vuosina maakunnassa sijoilla 3-5, joskin työttömyysluvut ovat edelleen liian korkeita. Tuo kaikki ei ole yksin kenenkään ansiota. Teimme työtä joukkueena. Kun tarkastelee koko kaupunginjohtajakauttasi, kaupunginhallituksessa keskusteltiin paljon, mutta vain muutaman kerran äänestettiin.

Vielä yksittäisiä toimia vuosien varrelta:

Meillä onnistuttiin käymään kaupunginjohtajan johdolla kuntaliitosneuvottelut ja kuntaliitossopimukset mielestäni hyvin vuosina 2014 ja 2019. Lieksan kanssa liitosta ei syntynyt. Valtimon kanssa päästiin maaliin. Integraatio on vaatinut paljon aikaa. Työ ei vielä ole valmis.
Olet vienyt läpi merkittävän investointiohjelman. ”Vasaran kalke on elämän merkki”, joskus totesit.
Kaupungille on iso asia uusi teollisuusalueen, Känkkäälän, perustaminen,sen luvitus tavaraterminaali sinne jne. Kaupunki on ollut mukana myös monissa teollisuushankkeissa, leipomot, Berryglade, Pasi Piironen Oy, Puustako Oy vain joitakin mainitakseni. Noihin hankkeisiin keskustelua on sisältynyt paljonkin. Se kuuluu asiaan, jos kunta on mukana.
Sinulla on kannustava ja opastava ote henkilöstöön kehittää itseään ja kouluttautua.
Mainitsen vielä johtoryhmätyöskentelyn. Sen aloitit heti ottaessasi kaupunginjohtajan tehtävät vastaan vuonna 2012. Samalla ohjelmaan tulivat puheenjohtajiston valmistelevat listakokoukset sekä kaupunginjohtajan info keskeisistä ajankohtaisista valmistelussa olevista ja tulevista asioista.

Uuden kuntalain hengen mukaisesti kaupunginhallitus on kuntajohtajan tärkein strateginen ja toiminnallinen yhteistyökumppani. Siellä on käyty napakkaakin keskustelua isojen asioiden päätösten alla. Sehän kuuluu demokraattiseen päätöskulttuuriin. Johtajasopimuksessa on tuosta yhteistyöstä sovittu mm. seuraavaa:

Kaupunginjohtaja ja hallituksen puheenjohtajisto käyvät vuosittain työsuoritusten arviointikeskustelun edelliseltä vuodelta ja samalla luotsaavat myös kuluvan vuoden keskeisimpiä strategisia tavoitteita.

Keskusteluissa arvioidaan seuraavia osa-alueita ja niihin sopivia mittareita: strategiatyö, hallinnon sujuvuus, työilmapiiri, kaupungin talous, palvelutuotanto, elinkeinotoiminta, konserniyhtiöiden tilanne, edunvalvonta, asukasluvun ja työllisten määrän kehitys, kaupungin imago ja yhteistyösuhteet. Olen nuo neuvottelut käynyt Asko Saatsin kanssa yhdessä hallituksen varapuheenjohtajien kanssa yhteensä kahdeksan kertaa.

Viimeiset tuloskeskustelut kävin Asko Saatsin kanssa tammikuussa 2021 yhdessä kolmen hallituksen varapuheenjohtajan kanssa (edustimme neljää poliittista puoluetta: Kesk, SDP, Kok ja Vas. L). Tuloskeskusteluissa kh:n pj:t kokoontuivat ensin keskenään. Siinä ruodimme menneen vuoden tarkkaan johtajasopimuksen mukaisesti. Meillä oli käytettävissä myös kj:n oma arvio menneestä vuodesta. Hallituksen pj on esitellyt tuloskeskustelujen muistion kaupunginhallitukselle ja siellä on käyty tarvittavat keskustelut. Kaupunginjohtaja Asko saatsi on saanut kiitettävän keskiarvon kaikista tuloskeskusteluista. Viimeinen käymäni tuloskeskustelu on kirjattu kh:n kokouksen pöytäkirjan päätökseksi 1.2.2021.

Tätä puhetta kirjoittaessani minulle tuli mieleen Valtimon metsäkonekoulun Ismekin johtajan, serkkuni, Matti Kokkosen viimeinen puheenvuoro sairauslomaltaan Nurmes-talolla alueen kehitysseminaarissa yli 20 nvuoden takaa. Hän korosti metsien ja alan ammatillisen koulutuksen merkitystä seudullemme. Lopuksi hän totesi: ”Muistakaa, että pelkästään pannulappuja virkkaamalla tämä alue ei elä eikä kehity.”

Asko, Onnea ja menestystä tulevaisuuteen. Sinulla on vielä paljon yhteiskunnalle annettavaa. Kokouksen jälkeen siirrymme suoraan kakkukahveille.

PUHE 11.9.2020

Nurmeksen kaupunki, hallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen

Louhikosken vesivoimalaitoksen purkaminen ja Saramojoen vapauttaminen

Arvoisa ministeri, hyvät kutsuvieraat!

Saramojoella on pitkä historia, josta kerron tähän alkuun lyhyesti. Sen merkitys puun uitossa ja myöhemmin Nurmeksen sähköenergian tuotannossa on ollut merkittävä. Louhikoski on ollut valjastettuna pitkään. Aluksi täällä toimi saha ja rullatehdas.

Viereinen koski oli ennen uitoissa Saramojoen valuma-alueen haastavimpia kohtia. Kosken varsi piti miehittää hyvin vonkamiehillä, jotta sumat saatiin pikaisesti purettua. Koski vaati viime vuosisadan alussa kahden miehen hengen. Luohikoski oli vapaana virratessaan niin vaarallinen, ettei sitä ole laskenut veneellä alas kuin yksi mies, Jalmari Karjalainen. Kun hän oli päässyt alas suvannolle, oli vene ollut laitojaan myöten vettä täynnä, melkein uppoamispisteessä. Varmuuden vuoksi tämä mies oli laskenut kosken vielä toisen kerran samoin lopputuloksin. Nykyään täällä käy keväisin koskenlaskijoita modernein välinein. Koski on haastava.

Kosken valjastaminen on aiheuttanut kylien välillä myös riitatilanteita. Nurmeksen Sähkö Oy:n taholta haluttiin lisätä voimalaitoksen tehoa veden korkeutta nostamalla. Saramojärveä oli juuri saatu laskettua ja näin saatu järven pohjaa pelloksi. Voimalan veden pinnan nosto olisi nostanut myös Saramojärven pintaa ja tärvellyt näin Saramojärven pinnanlaskun tuoman hyödyn. Kylän ja voimalaitoksen kesken syntyi kova riita.

Saramojärven viljelijöiden ja voimayhtiön välinen kiista on ollut sen verran merkityksellinen, että Saramon ja Nurmeksen maalaiskunnan mahtimies, pitäjäneuvos Lauri Lukkarinen oli vielä kuolinvuoteellakin asiaa harmitellut.

Louhikosken voimala on ollut Ylikylälle ja myöhemmin Nurmeksen kauppalalle valon, voiman ja kehityksen moottori. Se on vaikuttanut, että Ylikylästä on kehittynyt maakuntaan merkittävä maatalouskeskittymä. Voimalaa nykyisin hoitava Kari Makkonen kertoi, että varsinkin sotien jälkeen kylän taloja sähköistettiin innolla. Piikkilangat toimivat johtimina muutaman vuoden, kun kuparista ja muista sopivista johtimista oli pulaa.

Osalla meillä on muistissa vuoden 1995 sähkömarkkinalain voimaantulon jälkeiset tapahtumat Nurmeksessa ennen Nurmeksen Sähkö Oy:n myyntiä PKS:lle. Itse olin silloin kaupungin keskushallinnosssa keskeisellä paikalle ja näin en lähde tapahtumia tässä puheessani aukomaan. Totean vain, että kaikki yhtiön myyntiä ennen syntyneet tapahtumat ja niitten selvittely pysäyttivät Nurmeksen kaupungin muun toiminnan ja kehittämisen useaksi vuodeksi. Niin siitäkin selvittiin ja nyt ollaan tässä. Nurmeksen Sähkö on ollut hyvissä käsissä.

Me nurmeslaiset otamme ilolla ja suurella kiitollisuudella vastaan tiedon hankkeen Saramojoen vapauttamisesta ja Louhikosken sähkövoimalan purkamisesta. Hankkeella on suuri paikallinen ja maakunnallinen vaikuttavuus, koska vapautettu joki on Suomen potentiaalisimpia vesistön kunnostuskohteita arvokalojen etenkin järvitaimenen suhteen.

Tulevina vuosina hankkeen toteutuminen aktivoi kunnostus- ja kehittämishankkeita, joihin saamme ulkopuolista rahoitusta. Se tarkoittaa meille työpaikkoja. Lisäksi jokireitin vapauttaminen palvelee maaseutu- ja luontomatkailun kehittämistä monipuolisesti esimerkiksi koskenlaskun, melonnan ja retkeilyn osalta. Niin ja tästä voi nauttia myös paikallinen väestö.

Saramojoen varrella ja vaikutuspiirissä on useita luontomatkailukohteita kuten Kourukoski ja Mujejärven retkeilyalue. Joen vapautuminen luo merkittävää imagohyötyä Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnille.

Nurmes ja Valtimo yhdistyivät tämän vuoden alusta. Nurmeksen strategiassa matkailu on ollut vahvasti mukana viimeiset 50 vuotta. Pielinen ja luonto ovat vahvuuksiamme, joitten arvo ja merkitys korostuvat tänään julkaistun hankkeen myötä. Uutta kaupunkimme strategiaa tehtäessä meidän on kirjattava elinkeinoon liittyvät mahdollistavat tavoitteet voimakkaammin (maankäyttö, uusi master plan) ja sitouduttava toteuttamaan ne.

Koronan jälkeen maailma ei hetkessä palaa entiselleen. Pohjois- Karjalassa on menneenä kesänä ollut tavanomaista enemmän kotimaan matkailijoita. Monet paikat ovat olleet täynnä. Lentoliikenne ei vuosiin palaa ennalleen. Näin Pielisen Karjalan kohteet ovat sopivan lähellä pääkaupunkiseutua. Pietarikin on vielä lähellä.

Bomban alueella on myönteistä pöhinää. Sinne on tullut toimijaksi myös Villi Pohjola. Nyt meidän on panostettava kaikkeen matkailun oheistoimintaan, jotta saamme matkailijat pysähtymään ja viihtymään täällä. Hankkeen myötä vapautuvan Saramojoen kunnostuspotentiaali on suuri. Joki on kolmihaarainen ja sen valuma-allas on laaja, Pielisen kokoinen. Lisäksi jokihaaroissa on paljon pieniä puroja ja siten myös potentiaalisia kunnostuskohteita.

Emme saa unohtaa Saramojoen yläjuoksuilla olevaa Peurajärvi-Mujejärvi –retkeilyalueen tulevaisuuden näkymiä. Alueella on merkittävä Metsähallituksen korjausvelka. Huomionarvoista on myös, että Ympäristöministeriön lakiesitykset ovat muuttamassa aluetta lakisääteiseksi suojelualueeksi. Nämä ovat tosiasioita, jotka meidän on huomioitava toiminnassamme.

Hyvät kuulijat!

Kiitän Nurmeksen kaupungin puolesta Maa- ja Metsätalousministeriötä maksusitoumuksesta (470 000 €) hankkeeseen NOUSU-ohjelmasta, jonka kriteerit Saramojoki hyvin täyttää. Sehän on suoraan hallitusohjelmasta. Kiitän Pohjois-Karjalan Sähköä hankkeeseen ryhtyjänä ja merkittävästä omarahoituksesta (800 000 €). Toimintaa voi pitää suurena ja vastuullisena ympäristötekona. Kiitän myös kaikkia muita rahoittajia (470 000 €) potin keräämisestä sekä kaikkia tahoja, jotka ovat auttaneet tämän hankkeen toteutumisen.

Arvoisat kuulijat, toivotan teille aurinkoista ja koronavapaata syksyä.

Matti Kämäräinen, Puhe puoluekokous 5.9.2020, Joensuu, Kimmel

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluekokousväki!

Kannatan Keskustan puheenjohtajaksi Annika Saarikkoa.

Kouvolan puoluekokouksen jälkeisen vuoden puolueemme kannatus on ollut ennätysalhaalla. Sen nousu ei tapahdu hetkessä.

Nyt on tärkeintä, että maamme hallitus saa vietyä maaliin meille tärkeän sote-uudistuksen. Sen rahoitusjärjestelmä ja siihen liittyvä pitkä siirtymäaika aiheuttaa hallituspuolueiden kesken vielä kovia paineita.

Annika Saarikko pystyy rauhallisena ja taitavana neuvottelijana ajamaan parhaiten jo istuvana ministerinä puolueemme ja alueittemme etua.

On iso asia, mikä on puolueemme linja meneillään olevan rakennemuutoksen jälkeisessä Suomessa.

Kun onnistumme tuomaan näkemyksemme esiin riittävän selvästi ja vahvasti, niin olemme jatkossa taatusti houkutteleva puolue ja yhteistyökumppani. Sekin onnistuu parhaiten Annika Saarikon johdolla.

Puoluesihteeriksi kannatan Riikka Pirkkalaista ja varapuheenjohtajaksi Riikka Pakarista.

Puhe: Puoluevaltuusto 11.6.2020, Teams-kokous, Matti Kämäräinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä kokousväki

”Tämänhetkinen sote-rahoituksen laskentamalli ei toteuta lainsäädännön tarkoitusta turvata koko Suomessa yhdenvertaiset sote-palvelut. Koko soteuudistuksen perusperiaate on taata kansalaisille asuinpaikasta riippumatta yhdenvartaiset palvelut. Nyt esitetyt siirtymäsäännökset vesittävät käytännössä uudistuksen, koska ilman tarpeeseen perustuvaa oikeudenmukaista rahoitusta ei voi olla yhdenvertaisia mahdollisuuksia järjestää kansalaisille palvelut.”

Olemme tehneet Pohjois-Karjalassa ihan valtakunnallisesti arvokasta työtä. Siun sote on pystynyt tuottamaan omistajilleen alle 90 prosentilla maan keskiarvosta sote- ja pela-palvelut tarvevakioidusti laskettuna omistajaohjauksessa sovituilla taloudellisilla resursseilla. Seurauksena kuntiemme vuosikatteet ovat parantuneet. Näin myös kuntarakenteita ja hyvinvointipalvelujaja on pystytty kehittämään. Sote-sektorin suhteellinen kasvu kuntiemme käyttötalousmenoista on saatu taitettua.

Valtiovalta on seurannut läheltä työtämme ja kannustanut jatkamaan. Soten uudessa rahoitusmallissa meidät luvattiin palkita. Lisäksi henkilökuntamme työskentelee todella tiukoilla. Lakiluonnoksessa sote-rahoituksen tarvevakioitu rahoitus vesittyy. Meistä todella nyt tuntuu, että meitä rangaistaan kuntannustehokkaasta toiminnasta Se ei ole oikein.

Nyt koko puolueväki tekemään töitä yksituumaisesti meille tärkeitten asioitten puolesta.

Hyvää koronavapaata kesää kaikille.

Puoluevaltuusto 8.12.2019 Helsinki

Arvoisa puheenjohtaja, puoluekokousväki Kun Juha Sipilä valittiin puheenjohtajaksi, niin hän kääri hihat ja ryhtyi puoluejohdon kanssa töihin. Samalla hän asetti itselleen mittarin, ”tulos tai ulos”. Sanojensa mittainen mies. Kuitenkin paljon yhteistä hyvää saimme edellisellä hallituskaudella.

Syyskuussa valitsimme puolueen pj:ksi Katri Kulmurin. Kokouksessa ja sen jälkeen on vakuuteltu, että pj-vaalin jälkeen Keskusta kokoaa voimat ja toimitaan yhdessä puolueen ja aatteen maamme alueiden ja asukkaiden hyväksi. Myös vastavalittu puheenjohtaja ilmoitti puoluekokouksessa tavoitteekseen nostaa Keskusta puolueeksi, joka tavoittelee jatkossa pääministerin paikkaa.

Kannatus on laskenut nyt viimeksi julkaistun gallupin mukaan reiluun kymmeneen prosenttiin, pohjamutiin. Toimimme tavoitteellisesti. Esitän puoluejohdolle, että teette välitavoitteen kannatuksen nostamiseksi. Sen arviointi on kevään puoluevaltuuston kokousessa.
En ota kantaa prosentteihin. Laskea se ei missään tapauksessa saa. Puoluvaltuusto sitten arvioi vaikka poliittisen valiokunnan raportissa kehityksen. Se varmaan viitoittaa ja antaa eväitä kesäkuun puoluekokoukselle puoluejohdon valintoihin.

Asia on sikäli tärkeä, että valmistaudumme jo kevään 2021 kuntavaaleihin. Kentällä kuuluu viestejä, että varsinkin perussuomalaiset ja kookoomuslaiset ovat suunnanneet ehdokashankintansa meidän aktiivveihin. Puoluejohdon, ek-ryhmän ja maakuntien keskustavaikuttajien kengissä on oltava sama tahti.

Piispantarkastus 31.8.2019

Luottamushenkilön puhe

Arvoisa piispa, hyvät läsnäolijat

Tämä piispantarkastus on tässä muodossa viimeinen Nurmeksen srk:ssa, sillä ensi vuoden alussa Nurmeksen ja Valtimon seurakunnat yhdistyvät. Puheessani käsittelen lyhyesti Nurmeksen srk:n historiaa, Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosta, Nurmeksen ja Valtimon seurakuntien liitosta ja lopuksi näkemyksiä luottamushenkilön vinkkelistä.

Nurmeksen srk alkuna voidaan pitää Stolbovan rauhan jälkeistä aikaa vuodesta 1617, jolloin koko Pohjois-Karjala oli yhtenä srk:na keskuspaikkanaan Liperi. Se todettiin kuitenkin liian suureksi. Niinpä Pietari Brahen ensimmäisen matkan aikoihin Pielisjärvi erotettiin omaksi srk:ksi v. 1639. Siihen kuuluivat nykyiset srk:t Lieksa, Nurmes, Juuka, Valtimo ja Rautavaara. Ensimmäinen kirkko valmistui tänne Nurmekseen v. 1650. Sen venäläiset polttivat ruptuurisodassa.

Yli kahdensadan vuoden aikana meillä on ollut useampi kirkko. Nykyinen tiilestä rakennettu kirkko on viides. Se on valmistunut vuonna 1897. Sodan se kesti pienillä pintavaurioilla.

Pielisjärvi irrottautui Nurmeksen srk:sta 1810. Rautavaara erosi 1907 ja Valtimo 1908 omiksi seurakunnikseen.

Olemmeko nyt pyöräyttämässä aikaratasta taaksepäin? Vuosituhannen alussa selvitettiin srk:iemme tilannetta. Osassa maakuntaa srk:t olivat joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Pielisen Karjalan srk:t päättivät jatkaa itsenäisinä. Tuon selvitystyön teki meidän silloinen kirkkoherra Raimo Kemppainen.

Olemme tehneet täällä tiivistä yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa. Yhteinen huoli tulevaisuudesta srk-talouden kiristyessä oli jatkuva puheenaihe, vaikka teimme ihan hyviä tilinpäätöksiä.

Pari vuotta sitten aloitettiin Nurmeksen ja Valtimon srk:ien välinen selvityshanke. Sen tulosten selvittyä päädyimme valmistelemaan srk-liitosta. Se etenikin vauhdilla, kun kunnnat tekivät viime huhtikuussa päätöksen kuntaliitoksesta ensi vuoden alusta. Heti sen jälkeen srk:t hyväksyidät liitossopimuksen yksimielisesti.

Vuosituhannen alussa Pielisen Karjalan kunnat ns. Paras-hankkeen tiimoilta neuvottelivat palvelurakenteen tehostamisesta aina kuntaliitokseen asti. Tuloksena Nurmes ja Lieksa saivat aikaiseksi yhteisen teknisen ltk:n. Toimintaan ei Nrs:ssa oltu tyytyväisiä ja niin siirryimme takaisin omaan ltk:an. Yritimme Valtimon kanssa kuntaliitosta 2012. Sen torjui Valtimo.

Neljän kunnan kuntaliitosta puuhattiin v. 2014. Juuka irrottautui neuvotteluista jo ihan alkuvaiheessa. Valtuustotasolla sitten Nurmes ja Valtimo eivät hyväksyneet liitosta Lieksan kanssa. Siellä päätös oli myönteinen.

Reilu vuosi sitten syyskuussa Valtimon kunta teki aloitteen kuntaliitosneuvottelujen aloittamisesta Nurmeksen kanssa. Me vastasimme siihen myönteisesti. Meillä oli kohtalaisen tuoretta materiaalia menneistä karille johtaneista yrityksistä. Päivitimme kuntaliitosselvityksen ja laadimme liitossopimuksen kuntapalvelurakenneselvityksineen.

Kaikki eteni vauhdilla ja reilu neljä kuukautta sitten sekä Nurmeksen että Valtimon valtuustot päättivät hyväksyä kuntaliitoksen ensi vuoden alusta. Nurmeksessa päätös oli yksimielinen. Valtimo hyväksyi liitoksen pienimmällä mahdollisella marginaalilla 11-10.

Olisihan se ollut vähän outo tilanne, jos kosija olisi antanut meille rukkaset. Meidän nurmeslaisten on kunnioitettava valtimolaisten äänestyspäätöstä. Meidän luottamushenkilöitten on omalla asioittenhoitokäytöksellämme voitettava myös tuon hävinneen kymmenen valtuutetun luottamus. Kuuntele, kuuntele, harkitse, keskustele ja toimi vasta sitten.

Meillä tehtiin myönteinen kuntaliitospäätös ensin. Olisiko Valtimon kirkkovaltuuston päätös ollut selvä KYLLÄ seurakuntiemme oman selvityshankkeen perusteella, jos Valtimon kunnanvaltuutetuista vain yksi olisi äänestänyt kuntaliitosta vastaan?

Aloitamme juuri uusien srk-vaalien valmistelun. Minusta olisi ollut helpointa, jos olisimme voineet jatkaa yhdistetyllä valtuustolla. Kirkkolain mukaan se ei ole mahdollista. Toivon, että viime vaaleissa mukana olleet lähtevät nyt tosissaan mukaan syksyn vaaleihin. On äärimmäisen tärkeää, että onnistumme käynnistämään yhteisen taipaleen sopuisasti molemminpuolisen luottamuksen säilyttäen.

Sekä kuntien että srk:ien yhdistymisselvityksissä on tehty tarkat talousponnistukset ja tulo- ja väkilukuennusteet. Joudumme tekemään tuottavuusohjelmat turvataksemme palvelut ja toiminnat riittävinä.

Huolestuttavinta on väkiluvun väheneminen erityisesti 17 – 64 vuotiaissa. Vuodesta 2017 heidän määränsä vähenee vuoteen 2030 mennessä uudessa Nurmeksessa 1150 henkilöä. Se on 26 % vuoden 2017 vastaavasta! Verotulot eivät juuri kasva. Työvoiman saanti heikkenee entisestään. Millä olemme houkuttelevia muualta tuleville. Meidän on oltava kiinnostava työpaikka nuorille.

Koulut, päivähoito, sote-palvelut ja muut puitteet on oltava paremmat kuin naapureissa. Se on tervettä kuntien välistä kilpailua. On erotuttava massasta. Noihin asioihin meillä on satsattava. Sama pätee myös serakuntatyössä. Se on kuntalaisia lähellä.

Minulla on ollut mahdollista toimia eri luottamustoimissa eri järjestöissä, kunnassa, maakunnassa, seurakunnassa kuin ihan alueemme edustajana koko Suomessa lähes neljänkymmenen vuoden aikana. Tuona aikana luottamushenkilön rooli on muuttunut kovasti. Kuntalakia on päivitetty vuosikymmenten aikana vastaamaan kunkin ajan haasteita. Luottamushenkilöiden asema on saanut myös vahvemman roolin.

Kirkkolaki rajoittaa paikallista hallintoa ja seurakuntien itsenäistä toimintaa.

Tämän taisimme viimeksi kokea, kun joudumme järjestämään kohta uudet seurakuntavaalit. Kuntapuolella vaalikauden lopuksi valtuustot laitettiin yhteen.

Vuonna 2015 kirkolliskokouksen tervehdyksessä kirkkoasioista vastaava ministeri Grahn-Laasonen esitti isoa muutosta kirkolliseen lainsäädäntöön. Laki ohjaa kovin vahvasti seurakuntien toimintaa. Pienetkin muutokset kirkon toiminnassa edellyttävät kirkkolain muutosta. Ministeri totesi tervehdyksessään kirkkolain muuttamisen raskaaksi toiminnaksi. Mielestäni ministeri on ollut ihan oikealla asialla.

Luottamushenkilön uudet roolit yhteisten asioiden hoidossa ovat muuttuneet. Vastuutakin on tullut lisää. Näin ainakin olen täällä Nurmeksen srk:ssa todennut. Yhteistyö henkilöstön kanssa on ollut rakentavaa ja avointa. Meidän on täällä taantuvilla alueilla osattava katsoa eteenpäin tulevaisuuteen ja tehdä oikeita päätöksiä mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.

Vaikeisiin toiminnallisiin ja taloudellisiin ongelmiin ei löydy enää patenttiratkaisua jostain tietystä palvelusta tai toiminnasta, vaan haasteita on lähestyttävä hyvinvoinnin ja seurakunnan elinvoiman kokonaisuudesta. Kestäviä ja innovatiivisia

ratkaisuja luovat yhdessä seurakuntalaiset, alueen yhdistykset, yritykset, luottamushenkilöt ja työntekijät, kaikki yhdessä.

Toimintaympäristön muutosten vuoksi voi olla tarpeen uudistaa toimintatapoja, rakenteita ja toimintakulttuuria. Yhteistyötä joudutaan tiivistämään alueella toimivien kanssa. Näin meillä on tehtykin. Eilen eri vierailuilla tämän totesimme. Kunta myös pyrkii oman toiminnan sijasta mahdollistamaan ja mobilisoimaan alueellaan toimivia yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä ja muita toimijoita yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Näillä kaikilla tekijöillä on vaikutuksia luottamushenkilöiden rooleihin ja toimintatapoihin.

Seurakunnissa ja kunnissa tapahtuvat muutokset tarkoittavat sitä, että luottamushenkilöt eivät istu vain kokouksissa ja tee siellä päätöksiä.

Päätöksenteon rinnalle on tullut erilaisia luottamushenkilötyön tilanteita, seminaareja, eri työryhmiä jne. Nykyinen digiteknologia mahdollistaa nopean yhteydenpidon. Näissä eri tilanteissa luottamushenkilöiden taitoihin, osaamiseen ja toimintatapoihin kohdistuu uudenlaisia odotuksia.

Päätöksentekotilanteissa korostuu luottamushenkilöiden strategisuus ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Olennaista on asukkaiden tarpeiden luotaaminen ja toimintaympäristön muutosten ennakointi.

Yhteistyötaidot ja eettisyys takaavat yhteisen ymmärryksen rakentamisen, kestävän päätöksenteon ja sitoutumisen yhteisiin srtategisiin linjauksiin.

Yhteistyö ja kumppanuus asukkaiden, seurakuntalaisten ja eri yhteistyötahojen kanssa edellyttää luottamushenkilöiltä hyviä vuorovaikutustaitoja sekä verkosto-osaamista.

Näissä tilanteissa olennaista on kuunnella asukkaiden ja toimijoiden näkemyksiä ja keskustella erilaisista vaihtoehdoista. Näissä seurakunnan luottamustoimissa oma poliittinen näkemys voi kyllä olla meillä taustalla, mutta se ei saa ohjata liikaa toimintaa. Kaikki vaikuttaminen on enemmänkin välillistä ja näkemyksiä yhdistävää. Uuden seurakunnan toiminnan on pohjauduttava riittävän usein päivitettyyn strategiaan. Siinä on oltava riittävän vahvasti esillä seurakunnan hengellisen työn rooli, eri johtokuntien työn pitää vastata kutakin kulu

ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA 6.12.2017 KLO 14:00

Arvoisa juhlayleisö!

Nurmeksen Mottirahaston pääoma on peräisin vuodelta 1944 kun Nurmeksen Suojeluskunta päätti lahjoittaa Nurmeksen kauppalalle omaisuuttaan. Näin saatu pääoma on myöhemmin muutettu Nurmeksen Mottirahastoksi ja sitä ovat koskeneet valtuuston hyväksymät säännöt. Rahaston aikaisempien sääntöjen mukaisesti rahaston tarkoituksena on ollut rintamatunnuksen omaavien nurmekselaisten naisten ja miesten elinmahdollisuuksien tukeminen ja parantaminen sekä kuntoutus.

Nurmeksessa toimivat kaksi veteraanijärjestöä, Sotainvalidien veljesliiton Nurmes-Valtimon sotainvalidit ry ja Nurmeksen sotaveteraanit ry, pitivät 15.5.2017 kokouksen antaakseen esityksen kaupunginhallitukselle Nurmeksen Mottirahaston purkamisesta.

Kokouksessa yhdistykset yksimielisesti päättivät esittää Nurmeksen kaupungille, että Mottirahasto purettaisiin ja rahaston pääoma jaettaisiin tasan näiden kahden veteraanijärjestön kesken. Yhdistykset kertoivat käyttävänsä purettavasta rahastosta saatavan tuoton hankkimalla sotainvalideille, sotaveteraaneille ja heidän leskilleen kotiapua, hierontaa ja kuntoutusta joko suoraan hankkimalla tai palvelusetelillä.

Yhdistyksen kautta jaettavan avun etuna verrattuna suoraan veteraaneille jaettavaan avustukseen on se, että yhdistyksien yleishyödyllinen apu tulee saajalleen verovapaasti ja kohdistuu paremmin tukea eniten tarvitseviin. Lisäksi eri luokkiin kuuluvia veteraaneja, rintamatunnuksen omaavia veteraaneja, sotainvalideja sekä sotaveteraanijärjestöjen jäseniä on eri määriä tilastoinnista riippuen. Pitkään työtä sotaveteraanien ja heidän perheidensä kanssa tehneet järjestöt ovat paras tapa kohdistaa tuki sitä eniten tarvitseville.

Sotaveteraanien ikä tiedostaen Mottirahaston purkaminen tänä vuonna on järkevää. Mottirahaston sääntöjen mukaisesti rahaston vuotuinen tuotto annetaan Sotainvalidien Veljesliiton Nurmes-Valtimo sotainvalidit ry:lle. Vuosittainen tuotto, 2 % rahaston pääomasta, on Mottirahaston osalta noin 744 euroa vuodessa. Rahaston pääoman purkamisella kaksi yhdistystä saavat yhteensä noin 37 000 euron avustuksen, eli 18 500 euroa per yhdistys. Vuosittaisen tuoton kertymällä Nurmes-Valtimo sotainvalidit ry saisi tämän summan vasta 24 vuoden kuluessa.

Valtuusto päätti elokuussa 2017 lahjoittaa edellä kerrotuin perustein varat Sotainvalidien Veljesliiton Nurmes-Valtimo sotainvalidit ry:lle ja Sotaveteraanit ry:lle. Paras mahdollinen ajankohta on tänään täällä Nurmes-talolla paikallisessa Suomen 100-vuotisjuhlassa.

Lahjoituksen tulee vastaan ottamaan molempien järjestöjen puolesta Nurmeksen Sotaveteraanien pj. Jussi Säämänen

Nurmestalo: Itsenäisyyspäiväjuhlan tervehdyspuheen runko 6.12.2017

Arvoisa Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivän juhlayleisö, sotiemme veteraanit, lotat, veteraanien lesket, hyvät naiset ja herrat!

Suomi maailman kärjessä

Suomi on maailmassa pieni maa. Suomen kansa on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen. Niinpä Suomi on tehnyt. Kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kokosin listaa näistä vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa. Maamme on saanut ympäri maailmaa lukuisia onnitteluja niin mailta kuin toimivilta järjestöiltä. Niissä on tuotu esille vahvuuksiamme.

Yhteiskunta

Suomi on maailman vakain valtio.
Suomi on maailman vapain maa, Norjan ja Ruotsin ohella.
Suomi on maailman turvallisin maa.
Suomessa on maailman paras hallinto.
Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.

Tyytyväisyys ja luottamus

Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa.
Suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Suomalaiset ovat EU:n kansalaisista tyytyväisimpiä asumiseensa.

Tasa-arvo

Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa.
Suomessa sukupuolten osallistuminen työelämään on toiseksi tasa-arvoisinta EU:ssa.
Suomessa valta on jakautunut sukupuolille kolmanneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa. Suomalaiset isät käyttävät kouluikäisten lasten kanssa 8 % enemmän aikaa kuin äidit, The Quardian kirjoitti Suomi 100-aryikkelissaan näin

Ympäristö

Suomi pärjää maailman parhaiten ympäristön kehitystä ja tilaa kuvaavassa vertailussa.
Suomessa on maailman kolmanneksi puhtainta ilmaa.
Suomessa on eniten metsiä Euroopassa.

Koulutus ja henkinen pääoma

Suomessa on toiseksi eniten maailmassa inhimillistä pääomaa.
Suomen peruskoulutus on maailman parasta.
Suomalaisen korkeakoulutuksen laatu on maailman kolmanneksi paras.
Suomi on maailman lukutaitoisin maa.
Suomalaiset ovat Euroopan toiseksi ahkerimpia kirjaston käyttäjiä, Nurmes Suomen paras

Tietoyhteiskunta ja kilpailukyky

Suomi hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi toiseksi parhaiten maailmassa.
Suomessa osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on Euroopan korkeinta.
Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma.
Suomessa on maailman toiseksi eniten mobiililaajakaistaliittymiä asukasta kohti.

Lasten hyvinvointi ja koulunkäynti

Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille.
Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Erot kärjen joukossa ovat pieniä.

Terveys

Suomi on maailman 20 kärkimaan joukossa vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Erot kärjessä ovat pieniä.
Suomessa syntyy OECD-maista vähiten lapsia alipainoisena (alle 2500 g).
Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta.

Tämän kaiken meille on mahdollistanut kehittyä turvallisessa yhteiskunnassa suomalaisella sisulla itsenäisyytemme ja riippumattomuutemme säilyttäen. Arvoisat kunniavieraamme, sotiemme veteraanit, lotat ja kotirintamalla palvelleet, te olette kaiken tämän uhrauksillenne mahdollistaneet. Siitä saamme olla kiitollisia ja lähteä turvallisin mielin kohti seuraavaa vuosisataa.

Voimme kenraali Adolf Ehrnrootia lainaten todeta: Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille.

Minulla on Nurmeksen kaupungin puolesta ilo toivottaa teidät tervetulleiksi.

Tervetuloa!

Tervehdyspuhe 121117 "Karjala on voimavara-seminaarissa"

Arvoisa seminaariyleisö!

Venäjällä puhkesi 1600-luvun alussa vallanperimysriita, jota ruotsalaiset käyttivät hyväkseen. Sota puhkesi vuonna 1610 päättyen vuonna 1617 solmittuun Stolbovan rauhansopimukseen. Ruotsi sai haltuunsa lähes koko Karjalan. Tänä vuonna juuri tuona päivänä tuli kuluneeksi 400 vuotta Stolbovan rauhasta.

Kirkkohistorian professori Pentti Laasonen on tutkinut ortodoksien liikkumista itään ja selvitellyt sen syitä. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan ”Novgorodin imu”. Hän on tullut tutkimuksissaan siihen tulokseen, että kyllä Venäjä houkutteli ortodoksiväestöä erilaisilla etuuksilla sisä-Venäjälle. Siellä tarvittiin mm. nuorta työvoimaa.

Karjalan kieltä puhuttiin Pohjois-Karjalassakin 1600-luvulle asti. Nyt kielen tilanne Suomessa on kriittinen. Pyrkimys kielen pelastamiseksi on käynnissä monella eri taholla ja tasolla. Karjalan kielen tutkimus ja yliopisto-opetus on keskitetty Itä-Suomen Yliopistoon Joensuuhun.

Nurmeksen maantieteellinen sijainti ja Bomban matkailukeskus sopivat luontevasti itäisen kulttuuriperintömme vaalimiseen myös karjalan kielen osalta. Bomban kylpylä on saanut peruskorjauksen myötä uuden houkuttelevan ilmeen. tarvitsemme kuitenkin fyysisten puitteiden ympärille asiakkaita houkuttelevia toimintoja. Karjalan kielen säilyttämiseksi tähtäävät aktiviteetit ovat yksi mahdollisuus, jota ei pidä jättää käyttämättä. Kielipesätoiminta on osoittautunut hyväksi keinoksi uhanalaisen kielen elvyttämiseksi. Tästähän on näyttöä saamelaisalueella.

”Karjala on voimavara” on kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on maamme itäisen kulttuuriperinteen hyödyntäminen matkailukaupungin vetovoiman lisäämiseksi ja toiminnallisen sisällön kehittämiseksi pääosin jo olemassa oleviin puitteisiin. Yhtenä keskeisenä pyrkimyksenä on edistää monella taholla ja tavalla ajankohtaiseksi tullutta karjalankielen voimaannuttamista mm. kielipesätoiminnan avulla.

Karjalan kielen elvyttäjille ei ole kotia. Aiheesta kyllä keskustellaan ja taitaa siellä olla vähän kielen taitajilla olla keskenään näkemyserojakin. Nurmes on hyvä koti karjalan kielen elvyttäville toimenpiteille ja toimijoille. Kaupunkina olemme henkisenä tukena.

Juhlapuhe Maanpuolustusjuhla 12.8.2017 klo 13:30

Hannikaisen sali, Nurmes-talo

Matti Kämäräinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Arvoisat sotiemme veteraanit, herra eversti, hyvät naiset ja herrat!

Suomen täyttäessä tänä vuonna sata vuotta syntymäpäiväjuhlia vietetään uutterasti ja juhlavuosi pursuaa muistamiseen ja muistelemiseen liittyviä tapahtumia. Tuolloin sata vuotta sitten Suomi irtaantui Venäjästä ja aloitti elämänsä itsenäisenä valtiona. Haluan kuitenkin käydä hakemassa vauhtia yli 400 vuoden takaa. Tuo aika on merkityksellinen juuri Pohjois-Karjalalle, kotiseudullemme.

Stolbovan rauha merkitsi rajua muutosta Käkisalmen läänin ortodokseille. Heitä alettiin käännyttää luterilaiseen uskoon, josta oli tullut Ruotsi-Suomen valtauskonto. Pakkokäännyttämisen seurauksena osa Käkisalmen läänin väestöstä siirtyi Venäjälle; Vienaan, Aunuksen Karjalaan ja sisä-Venäjälle Tveriin. Uskonto ei ollut ainoa syy Venäjälle muuttoon. Ankara verotus rasitti erityisesti ortodoksikarjalaisia ja heidän maitaan jaettiin ruotsalaisille aatelisille korvauksena sodassa suoritetuista urotöistä. Itään muuttaneiden karjalaisten tilalle muutti Laatokan Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan länsikarjalaisia, savolaisia ja pohjalaisia.

Stolbovan rauha jätti historiaan varsin pysyviä seurannaisvaikutuksia, vaikka rajapyykkejä on myöhemmin siirrelty useamman kerran. Ilman Stolbovan rauhaa

inkerinsuomalaisia ei olisi. Inkerinmaa ja Käkisalmen lääni oli siirretty osaksi Ruotsin valtakuntaa. Jos jotain päivää halutaan liputtaa ”Inkerinsuomalaisten päivänä”, sen pitäisi olla ehdottomasti 27.2. Tänä vuonna juuri tuona päivänä tuli kuluneeksi 400 vuotta Stolbovan rauhasta.

Inkerillä oli myös Kuningas Kustaa II Adolfille strateginen merkitys. Hän halusi rakentaa voittomaistaan luterilaisen puskurin Bysanttia vastaan. Inkerinmaalle siirryttiin etenkin Karjalankannakselta ja myöhemmin myös Savosta. Luterilaisia houkuteltiin sinne myös Baltiasta, Saksasta ja jopa Hollannista asti. Ruotsi palautti sinne Kaarle Herttuan Ruotsiin Närkeen houkutelluksi tulleet metsäsuomalaiset.

Etenkin nuoret miehet kokivat mielenkiintoa Inkeriin muuttoa kohtaan. Syynä ei ollut alueen naisellinen nimi, vaan Ruotsi ei ottanut alueelta miehiä armeijaansa. Inkeri oli liitetty Ruotsiin voittomaana. Sehän tarkoitti sitä, ettei alue voinut lähettää edustajia Ruotsin valtiopäiville. Vastapainoksi inkeriläiset oli vapautettu ruodutuksesta. Savon ja Pohjois-Karjalan vainiot olivat kovin kivisiä ja hallanarkoja. Inkerinmaan viljava maaperä tarjosi paremmat edellytykset maanviljelylle. Näin Ruotsin valtapoliittiset päämäärät synnyttivät inkerinsuomalaisen kansan.

Suomen itsenäisyyden tapahtumien vyöry käynnistyi keskellä ensimmäistä maailmansotaa maaliskuussa 1917. Silloin Venäjän tsaari Nikolai II joutui luopumaan vallasta sisäisten levottomuuksien takia. Valtaan noussut väliaikainen hallitus hyväksyi ns. maaliskuun manifestin, jolla kumottiin kaikki vuoden 1899 jälkeen annetut perustuslain vastaiset lait ja asetukset. Samalla kutsuttiin kokoon vuonna 1916 valittu eduskunta, jossa sosiaalidemokraateilla oli yksinkertainen enemmistö. Se on ainut kerta eduskunnan historiassa, kun yhdellä puolueella on enemmistö. Nämä päätökset lopettivat Suomen sortovuodet.

Heinäkuun 18. päivänä 1917 eduskunta hyväksyi niin sanotun valtalain äänin 136 – 55. Se olisi siirtänyt Venäjän suurruhtinaan vallan eduskunnalle. Ulko- ja sota-asiat olisivat edelleen jääneet Venäjän hallitukselle, joten kyseessä ei ollut vielä itsenäisyysjulistus.

Valtalain hyväksynyt enemmistö hajosi välittömästi kysymykseen siitä, pitäisikö laille hankkia Venäjän väliaikaisen hallituksen suostumus ja hyväksyntä. Tästä

syntyi sisäpoliittinen kiista, jonka Venäjän väliaikainen hallitus ratkaisi hajottamalla eduskunnan ja määräämällä uudet vaalit.

Syksy oli Suomessa hyvin vaikeaa aikaa. Suhteet Venäjään katkesivat. Suomessa porvarien ja sosialistien jännitteiden kiristyminen vaikeutti yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista. Työttömyys alkoi kasvaa. Suomen talous oli tuolloin kovasti Venäjän viennin työllistävän vaikutuksen varassa. Täältä Nurmeksestakin on viety radan valmistuttua talvella mm. sian ruhoja Pietariin. Lakkoilu ja levottomuudet alkoivat kasvaa. Viljan tuonti loppui Venäjältä. Siitä seurasi leivän puute, mikä entisestään lisäsi levottomuutta. Joulukuun 6. päivä Suomi julistautui itsenäiseksi.

Arvoisa juhlayleisö: Nyt kerron teille omista tuntemuksistani, millaisina olen kokenut ne 60-luvulla Suomen täyttäessä 50 vuotta. Poikasena 60-luvulla istuin vähän sivummalla kuuntelemassa aikuisten kertomuksia ajankohtaisista asioista. Silloin maailmaa hallitsivat monet kriisit ja vanhempi sodat kokenut väki vaikutti kovinkin huolestuneelta. Se tunne tarttui myös meihin lapsiin ja herätti entistä enemmän uteliaisuutta.

Varhaislapsuuteni muistissa oli 1956 tapahtunut sukulaiskansan, Unkarin miehitys. Myöhemmin uutisia ja keskustelua hallitsivat noottikriisi, Kuuban ohjuskriisi, John F. Kennedyn ja Martin Luther Kingin murhat, Kiinan kulttuurivallankumous, Prahan kevät jne. vain muutamia kriisejä mainitakseni. Samaan aikaan Vietnamin sota tuli lähes joka ilta tv:n välityksellä olohuoneisiimme.

Kotimaassa sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat aloittivat opiskelun. Samalla koko Euroopan nuorisoliike radikalisoitui. Itsekin menin mukaan teinipolitiikkaan. Koin kuitenkin häpeää mm. silloisten veteraanien kohtelusta. Olivatpahan isäni, kaksi setääni ja viisi enoani kaikki taistelleet etulinjassa pari vuosikymmentä sitten päättyneissä sodissa. Tuo aika ei heille ollut helppoa, eivätkä he juuri rintamajuttuja meille lapsille kertoneet. Kunnioitus heidän uhrauksiaan kohtaan oli suuri.

Professori Seppo Hentilä on todennut julkaisuissaan veteraanisukupolven olleen 60-luvulla ulkopolitiikan puristuksessa. Varmaan osa veteraanipolvesta on

kokenut Suomen sotien jälkeisen kansainvälisen aseman ja erityisesti maamme idän suhteiden vaikuttaneen siten, että veteraanit eivät saaneet Suomessa ansaitsemaansa arvonantoa ja joutuivat sillä tavoin myös ulkopoliittista syistä paitsioon. Tämän käsityksen mukaan Suomen harjoittama ulkopolitiikka vaati tai edellytti sitä, ettei veteraanien sotavuosina antamia uhrauksia voitu, saatu tai haluttu riittävästi Suomessa arvostaa.

Samaa perua tuon ajatuksen kanssa on käsitys, jonka mukaan veteraanit ovat kokeneet joutuneensa 1960-luvulla nuorten radikaalien syytösten, jopa pilkan kohteiksi. Kyllä silloinen lähipiirini veteraaniväki ainakin kahvipöytäkeskusteluissa koki Suomen olevan itään rähmällään, vaikkakin vaaleissa antoi vahvan tuen valtion johdelle.

Nuoruudessani 1960- 1970-luvuilla kysyttiin varsinkin opiskelijoille tarkoitetuissa seminaareissa, olisiko talvi- ja jatkosota voitu välttää. Silloin oli poliitikoissa ja tutkijoissa henkilöitä, jotka arvostelivat voimakkaastikin Suomen sotia edeltänyttä politiikkaa. Ne ajat ovat ohi.

Epäilemättä talvisota olisi voitu välttää, mutta sen hinta olisi ollut itsenäisyyden menettäminen. Veljeskansamme Viro, sekä Latvia ja Liettua tekivät syksyllä 1939 toisenlaiset ratkaisut. Ne antoivat helposti periksi. Maat liitettiin Neuvostoliittoon kesällä 1940. Baltian maat vapautuivat valloittajan ikeestä ja kurjimuksesta vasta 1991.

Me jälkipolvet voimme ylpeinä todeta, että rintamalla tehty uhraus kannatti. Suomea ei miehitetty. Maamme säilytti itsenäisyytensä ja valtiomuotonsa. Suomalaiset sotatantereilla ja kotirintamalla maksoivat kovan hinnan. Me nykypäivän ihmiset saamme olla kiitollisia veteraaneille, lotille ja kaikille kotirintamalla toimineille. Te uhrauksillanne katoitte meille valmiin pöydän.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvun alussa yleinen suhtautuminen ja arvostus veteraaneja ja perinnetyötä kohtaan alkoi muuttua myönteisemmäksi. He alkoivat saada ansaitsemaansa arvostusta nuoremmilta sukupolvilta ja laajemminkin suomalaiselta yhteiskunnalta. Veteraanien airueksi kohosi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Hänen konstailematon puhetyylinsä ja rehellinen, puhtaan sinivalkoinen isänmaallisuutensa vetosi nuorisoon,

sotasukupolven lastenlapsiin ja teki näin veteraanien antaman uhrin nuorille ymmärrettäväksi

Suomen täyttäessä 50-vuotta koulussa historian tunneilla opeteltiin Suomen itärajaa siirrelleet rauhat kovinkin tarkkaan. Erityisesti pohjoissavolaisten poikien kiinnostuksen kohteena olivat lähellä olevat Täyssinän rauhan rajapyykit. Mopolla käytiin Pisalla ja Tiilikalla niitä katsomassa. Samalla todettiin aika lähellä venäläisten olleen. Vuodesta 1979 asti kotikaupunkinani ollut Nurmes jäi tuolloin vuonna 1595 Venäjän puolelle ja siirtyi 400 vuotta sitten Stolbovan rauhassa osaksi Ruotsia. Tuosta rauhasta kerroinkin puheen alkupuolella.

Suomi oli tuolloin osa Ruotsia. Sen idänpolitiikan tavoitteena oli 1500-luvulla Karjalan ja Inkerin valloittaminen. Ruotsi ja Venäjä aloittivat 1570 näitä alueita koetelleen sodan. Kärsimystä kesti 25 vuotta ja aikaa kutsutaan Isoksi vihaksi. Se päättyi Täyssinän rauhansopimukseen, josta ovat muistona edellä mainitsemani rajapyykit muistona nykyihmisille.

Maamme valtiollisen itsenäisyyden juhlavuosi on edennyt jo yli puolivälin. Tällä viikolla suomi.finland.fi-sivustolla on ilmoitettuna jo yli 3500 tapahtumaa yhteensä yli kymmenen otsikon alla. Eniten järjestetään taide- ja kulttuuritapahtumia. Itsenäistymisen historiaakin käsitellään hyvin perinteisistä näkökohdista. Jääkärit, kansalaissota, sen jälkipyykki, talvi- ja jatkosota ovat ansaitusti esillä.

Yksi taho loistaa lähes kokonaan poissaolollaan ohjelmaluettelosta. Juuri tämä taho vaikutti eniten maamme valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi vuonna 1917. Poliittiset puolueet eivät näytä osallistuvan juuri lainkaan juhlavuoden tapahtumiin. Ne vaikuttivat kuitenkin ratkaisevasti Suomen itsenäistymiseen.

Ohjelmaluetteloon on päässyt oikeastaan vain elokuun lopulla Tampereella pidettävä SDP:n vanhojen toverien seminaari ”Valtalaista nykypäivään”, jossa käsitellään työväenliikkeen merkitystä Suomen itsenäistymiselle ja myöhemmälle kehitykselle.

Kokoomusväriä ohjelmaluettelossa edustaa Helsingin suomalaisen klubin tuottama erinomainen nettisivusto otsikolla: ”Svinhufvud, Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet”.

Keskustapuoluetta lähellä oleva Suomenmaa on aloittanut kirjoitussarjan, joka täyttää yhden aukon juhlavuoden ohjelmistossa. Siinä tarkastellaan Santeri Alkion panosta Suomen itsenäistymisessä vuosina 1917 – 1919.

Suomen tietä itsenäisyyteen ovat helpottaneet taitavat maan päättäjät. Vaikeina aikoina on pystytty tekemään sellaisia ratkaisuja, ettei maatamme miehitetty. Suomalaisilla on ollut aina luja puolustustahto ja halu päättää omista asioista. Aloimme valmistautua itsenäistymiseen jo Venäjän autonomian aikana. Näin viitoitettiin tie kohti tasavaltaa kehittämällä mm. kansanvaltaa ja oikeuslaitosta.

Kolhuitta ei Suomen itsenäistyminen tapahtunut. Viime vuosisadan alku oli Suomessa levotonta. Euroopassa riehui 1. maailmansota. Monien levottomuuksien ja vaiheitten jälkeen ajauduimme sisällissotaan, joka vaati yli 37 000 ihmishenkeä.

Hyvät kuulijat: Tänä juhlavuonna meillä on erityinen syy kunnioittaa sotaveteraaneja ja lottiamme. Heidät lähetettiin sotaan nuorina, melkein lapsina. Tänään he ovat kunniavanhuksiamme. Sotaelokuvistamme saamme virheellisen kuvan sodistamme, kun siellä nelikymppiset miehet ja naiset näyttelevät. Nuoret meidät pelastivat silloin ja nuoret tulevat meistä huolehtimaan jatkossakin.

Meidän tehtävänämme on pitää Suomi tasa-arvon ja mahdollisuuksien maana niin tytöille ja pojille, naisille ja miehille, uskonnosta, ihonväristä ja koulutustasosta riippumatta. Suomi on ollut jo viime vuosisadan alusta hyvin edistyksellinen maa. Historiallinen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, 1906, ja ensimmäiset naiskansanedustajat, 1907 eivät riitä tämän päivän meriiteiksi. Suomi tarvitsee kaikkia ihmisiä niin eilen, tänään kuin huomennakin.

Tervehdyspuhe 06.12.2016 klo 14:00, Itsenäisyyspäiväjuhla, Nurmes-talo, Matti Kämäräinen, Nurmeksen kaupunginhallituksen pj,

Arvoisat sotiemme veteraanit, veteraanien puolisot, Lotat, hyvä juhlayleisö!

Olemme kokoontuneet tänään juhlimaan itsenäisen Suomen 99. vuosipäivää Nurmes-talolle perinteisin menoin. Te arvoisat veteraanit olette työllänne ja uhrauksillanne jättäneet meille sotien jälkeen syntyneille nuoremmille sukupolville kaikkein arvokkaimman perinnön, itsenäisen ja riippumattoman isänmaan. Tuo itsenäisyys on mahdollistanut maamme vakaan kehittymisen maailman johtavaksi sivistysmaaksi, mitä nyky-yhteiskunnan kaikinpuolinen hyvinvointi edellyttää.

Olemme saaneet nähdä sotien jälkeen maamme nopean teollistumisen ja yhteiskunnan kehittymisen kaikilla sen rintamilla. Tuollaiseen vastuuntuntoon ja tekoihin kykenee vain yhtenäinen kansa. Siellä jokaisella on ollut oma tehtävänsä ja roolinsa.

Viime päiviä hallinneista väkivallanteon uutisista huolimatta Suomi on maailman turvallisimpia maita elää. Koulutustasomme on korkea. Voimme luottaa toisiimme ja siihen, että tehdyt sopimukset pitävät. Kuitenkaan Suomen talous ei ole lähtenyt nousuun toivotulla nopeudella. Tilanne on kuitenkin kaukana siitä, mitä sodan aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä eläneet ovat kokeneet. Kaikesta on selvitty.

Mikä on tilanteemme tänä itsenäisyyspäivänä Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa, kotikaupungissamme? Kukaan meistä ei ole välttynyt kuulemasta, kuinka Suomella menee huonosti.

Yleismaailmallisesta taantumasta emme tahdo päästä nousuun. Valtion ja kuntien velkaantuminen huolettaa.

Huoli kuntien kyvystä tarjota asukkailleen riittävät lähipalvelut on johtanut sote-uudistukseen. Samalla toteutetaan suuri maakunnallisten palvelujen uudelleen järjestely, maakuntauudistus. Pohjois-Karjala on näissäkin asioissa valtakunnallisesti

ollut edellä kävijä. SiunSote aloittaa jo vajaan kuukauden päästä ja Meijän maakuntaa tehdään koko ajan. Nurmeslaisina voimme olla tyytyväisiä, sillä meiltä on niin virkamies- kuin luottamushenkilöjohtoa mukana molemmissa hankkeissa keskeisissä rooleissa.

Puu, metsät ja bioenergia ovat vahvasti painotettuina maakuntamme ja Nurmeksen strategisissa suunnitelmissa. Metsät ja biotalous ovat yksi keskeinen maakuntaohjelmamme, POKAT 2017, edistämisen, kehittämisen ja seurannan teemoja. Maakuntaohjelmamme kolmesta kärjestä kaksi pohjautuu suoraan Metsät ja Biotalous teemaan.

Pohjois-Karjala on asettanut myös itselleen Öljyvapaa maakunta tavoitteen. Viimeiset maamme energiapoliittiset päämäärät vuodelle 2030 tukevat meidän jo aikaisemmin kirjaamia strategisia näkemyksiä. Nurmeksen omien biopolttoaineita tuottavien laitosten toteutumisen kannalta elämme nyt joulun alla jännittävän odotuksen aikaa. Uskon, että monien vuosien kova työ tuottaa vielä ihan lähiaikoina myönteisiä päätöksiä ja näin pääsemme rakentamaan. Uusien pysyvien työpaikkojen luominen on parasta työllisyyden hoitoa.

Arvoisa yleisö, juhlapuhujana tässä juhlassa on dosentti Heikki Kukkonen. Hän tuntee kaupunkimme viime vuosikymmenien kehityksen hyvin. Juhlapuhujamme on ollut mukana laatimassa mm. Bomban alueen kehittämissuunnitelmaa, master plania, kymmenkunta vuotta sitten. Hän on puurakentamisen asiantuntija, ekspertti.

Kävin kouluni Iisalmessa. Sen halki kulkeva koivukuja puutaloineen muistuttaa kovasti meidän Nurmestamme. Molemmat taitavat omissa julkaisuissaan ylpeillä Euroopan pisimmällä koivukujalla. Olkoon tuo kisa ratkaisematon. Nurmes on kuitenkin Euroopan joululaulukaupunki.

Vuonna 2010 osallistuin I-S:n yliopiston järjestämään tulevaisuuskoulutukseen. Puurakentamisen elvyttäminen oli ohjelman yksi keskeisiä aiheita. Kävimme opintomatkalla Islannin tuhkapilven aikaan. Tutustuimme mm. Ruotsissa Växsjön puisiin kerrostaloalueisiin. Ne tekivät meihin vaikutuksen. Kuulimme siellä myös, miten vaikeaa on rakennusalan toimijoita saada luopumaan perinteisestä, lähinnä, betonia suosivasta rakennuskulttuurista.

Kirjasimme puurakentamisen kehittämisen maakuntaohjelmiin. Puurakentamisen lisääminenhän on kansantaloudellisesti ja ekologisesti hyvin perusteltua. On ollut kehittämishankkeita. Karelia-ammattikoulu on tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä tavoitteena puurakentamisen edistäminen ja siihen liittyvän osaamisen nostaminen Pohjois-Karjalassa. Olen ollut kyllä pettynyt mielestäni juuri meidän kulttuuriin sopivan perinteen hitaaseen kehitykseen. Nurmeksen kaupunki panostaa myös puurakentamiseen lähitulevaisuuden investoinneissaan.

Jotta pystymme toteuttamaan uusia puu- ja biotalouden tarjoamia mahdollisuuksia, maakunnan ja Nurmeksen on kuljettava etujoukoissa ennakkoluulottomasti. Takaiskutkin on osattava kohdata ja ne on hyväksyttävä. Päämäärään pääsemiseksi tarvitsemme taas ns. talvisodan henkeä, jossa alueiden välinen kateus unohdetaan, puhalletaan yhteen hiileen. Meidän on uskallettava myös uudistua, irrottautua vanhoista, eri ryhmien itselleen hankkimista ”pysyvistä” eduista. Samalla meidän on huolehdittava mahdollisuudesta hyvään elämään ikään, sukupuoleen, koulutustaustaan tai terveydentilaan katsomatta. Työskennellään yhdessä niin Nurmeksen, maakunnan kuin koko Suomen nostamiseksi uuteen kukoistukseen.

Toivotan Teille hyvää itsenäisyyspäivää. Tervetuloa.

Vanhusten viikon juhlassa Valtimolla 9.10.2016 klo 11:30, Srk-keskus

Arvoisat veteraanit, maamme rakentajat, hyvät naiset ja herrat!

Olemme viettäneet vanhusten viikkoa. Täällä se huipentuu yhteiseen juhlaan kirkon menojen jälkeen. Maassa elämme monien muutosten keskellä. Valtioneuvosto työskentelee sote-uudistuksen kimpussa ja samanaikaisesti myös maakuntahallintoa uudistetaan.

Miksi sitten sote-uudistusta tarvitaan? Eikö palvelumme ole jo riittävän hyvällä mallilla? Eurooppa ikääntyy. Meillä täällä P-K:kin valtaosassa kuntia väki vähenee ja ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa. Palvelujen tuottamisjärjestelmän uudistumisella turvataan yhdenvertaiset palvelut koko kansalle. Eli kaikilla, kunnasta riippumatta, olisi jatkossa mahdollisuus päästä laadukkaaseen hoitoon. Uudistus voisi myös tuoda asutusta harvemmin asutuille alueille. Isomman palvelujen tuottajan olisi myös helpompi saada osaava henkilökuntaa turvaksemme.

Ikääntyminen on hiljaista luopumista tutuista rutiineista. Olen metsästänyt samoilla alueilla tutussa hirviporukassa lähes kolmekymmentä vuotta. Muutama vuosi sitten ojan yli loikatessa tipahdin sen pohjalle ja kastuin. Sitten tulilla vaatteita kuivatessa mutisin siinä, että ovatkohan ne ojia levittäneet, kun en päässyt yli kuten ennen. Siihen kaveri kyselemään, että missä päin ovat alkaneet kaivaa. Vastasin, että vielä kymmenen vuotta sitten ei ollut alueellamme sellaista ojaa, josta en hyppäämällä yli korauttanut.

Eilen katselin netistä sopivia puheen aiheita. Ikääntyvien ihmisten asioista on kirjoitettu paljon ja löytyy lähes rajattomasti poliitikkojenkin ehdotuksia, miten ikäihmisten asiat pitäisi järjestää. Hyvät kuulijat! Maakunnassamme tehdään omaa Siun SOTEa. Olen sen hallituksen puheenjohtaja. Aion nyt lyhyesti valottaa ikäihmisten palvelujen tulevaisuuden näkymiä.

Vanhusten viikon teema on ”Tekee mieli oppia”. Myös Siun Soten hallitus on työskennellyt ahkerasti. Menneellä viikollakin vietimme kaksi päivää seminaarissa strategiaa tehden. Osa meistä päättäjistäkin on jo eläkeiässä. Meilläkin on kova halu oppia ja koko maan sote-käytännöistä kasata paras meidän maakuntamme ihmisille sopiva palvelujen tuotantojärjestelmä.

Vastuullisuus, välittäminen ja asiakaslähtöisyys olivat usein toistuvia sanoja, jotka vilahtelivat Siun soten palvelujärjestelmän arvoja pohdittaessa. Käsittelen noitten sanojen näkökulmasta muutamia keskeisiä ikäihmisten palvelujen tuottamiseen liittyviä kokonaisuuksia.

Siun sote aloittaa 1.1.2017. Kaikki ei silloin ole vielä valmista, mutta toiminta alkaa. Henkilöstöä tiedotetaan koko ajan, missä mennään. Työt jatkuvat vuoden vaihteen jälkeen lähes ennallaan.

Pohjois-Karjalan väestöstä on tällä hetkellä yli 75-vuotiaita noin 17 800. Vuonna 2030 heitä on maakunnassa arviolta noin 27 900 eli 10 000 enemmän kuin nyt. Maakuntamme väestö Heinävesi mukaan lukien on noin 170 000.

Maakuntamme kunnat ikääntyvät kuitenkin kovin eri tahtia. Esim. Kontiolahden ikäihmisten yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä noin 142 %. Joensuun ja Liperin lähes 70 %.

Heinävedellä ja Ilomantsissa tuona jaksona, siis 2015 – 2030, vastaava lisäys on 23 – 25 %. Täällä Valtimolla vastaava ennuste on 36 %.

Hyvät ystävät: Mistä sen tuon ikääntymisen huomaa? Kotona viihtyy paremmin. Yöksi on tultava tuttuun paikkaan. Viisikymppiset näyttävät nuoremmilta jne.

Ikäihmisten vastuualueen strategiassa otetaan huomioon seuraavia näkökohtia:

Mielekkään ja turvallisen kotona asumisen edistäminen on keskiössä. Sitä tukevat kotihoidon laaja-alainen osaaminen ja kotikuntoutuspalvelujen vahvistuminen. Nykyisin kotona ei juurikaan ole saanut kuntoutuspalveluja. Vapaaehtoistoimijoiden ja järjestöjen kanssa vahvistetaan yhteistyön tekemistä. Näin arki on virikkeistä ja elämänmakuista. Yhteisöllisyys vahvistuu.

Kotona asumiseen liittyen kotihoitoa vahvistetaan ensihoidon palveluilla, jos ikäihmisen hyvinvointi sitä edellyttää ja muutoinkin kotihoidon saatavuutta parannetaan. Tavoite on, että palvelut ovat saatavilla kotihoidon säännöllisessä asiakassuhteessa 24/7.

Sairaala ei ole kenenkään koti. Tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme laitostasoista terveyskeskusvuodehoitoa vähentämään ja korvaamaan sitä eri tasoisilla asumispalveluilla, joihin ikäihminen saa tarvitsemansa tuen ja avun tukipalveluineen. Voidaan puhua ikäihmisten kampuksista. Sehän tarkoittaa ikäihmisten asumis- ja palvelukeskittymiä. Tällaisia on oikeastaan jo täällä Valtimollakin ja Välskäri vahvistaa sitä. Näin on myös Heinävedellä, Liperissä, Nurmeksessa, Lieksassa ja Joensuussa. Voidaan jo nyt puhua kampuksista, jos halutaan. – Joensuun kaavassakin on ko. merkintä esim. Senioripihan kohdalla.

Turvataan tasokas akuuttiterveyskeskussairaalahoito ikääntyneille. Jatkohoito kotona, josta vastaa kotisairaalatiimi tai vastaava, tavoitettavuus on 24/7.

Riittävät lääkäripalvelut on saatava turvattua, niillä on merkittävä vaikutus kotona asumiseen, myös suunterveydenhuollon osalta. Tuo minulle läheinen asia usein ikäihmisten kohdalla unohdetaan.

Omaishoidontukea myönnetään määrärahojen ja yhteisten Siun soten alueella olevien perusteiden puitteissa. Omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyjä on tavoitteena saada monipuolisemmiksi

Muistisairaiden määrä on suureneva, heillä on oikeus arvokkaaseen elämään ja yksityisyyteen kuten muillakin. Meidän on varmistettava asianmukainen asuinympäristö myös heille sekä liikkumisen mahdollisuudet. Tässä hyödynnämme jo olemassa olevaa teknologiaa nykyistä enemmän.

Siun sote pyrkii saamaan joka kuntaan perhekodin, mieluummin useammankin. Tähän on tutkimusten mukaan perusteet. Elämä perhekodissa on turvallista ja ikääntyneen kannalta lähinnä omassa kodissa asumisen kaltaista. Tuo on lähivuosien tavoite, jota kohden Siun sotessa myös olemme päättäneet edetä.

Ikääntyvän on hyvä joka päivä liikkua, vaikka pienin tavoittein, kodin pihamaalla, lähikaupassa jne. Tärkeää on myös monipuolinen ruokavalio, joka on arkiruokaa ja sitä on oltava joka päivä saatavilla. Herkkuhetkiä pitää toki olla. Syntymäpäiväkakut ja muut juhlapyhien herkut on pöydistä löydyttävä. Kyllä se ikäihmisenkin suu makkeesta nappasee.

Siun sote yhtenäistää ikääntyvien palveluihin liittyvät asiakkuusperusteet, koska siten turvataan palvelujen tasa-arvoinen saaminen ja kuntalaisten oikeudenmukainen kohtelu kotipaikasta riippumatta. Jo perustuslaki edellyttää yhdenvertaista kohtelua ja sosiaalihuoltolaki korostaa koko sisältönsä osalta syrjimättömyyden periaatetta. Tämä on myös meidän periaatteemme strategiassamme kaikilla palvelusektoreilla.

Pohjois-Karjalan kunnat ovat antaneet sote-palvelujen järjestämisen Siun sotelle. Sillä on velvollisuus yhdenmukaiseen kuntalaisten, tässä tapauksessa ikääntyneiden, kohteluun ja palvelujen järjestämiseen. Tämä on kivijalka, jota ei pidä unohtaa.

Arvoisat kuulija, vielä kertaan, mikä tässä koko sote-uudistuksessa ja sen onnistumisessa on tärkeää.

•Palvelut lain ja säädösten mukaan resurssit huomioiden. Meillä Siun soten alueella kaikissa kunnissa palvelut eivät ole lainsäädännön velvoittamalla tasolla.

•Talousarvio luo toimintakehyksen. Siinä on pysyttävä

•Palvelujen joustavuus - notkeus, oikea-aikaisuus - asiakasnäkökulma edellä

•Palvelujen saatavuus – tasa-arvoisuus myöntämisperusteissa

•Asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen – oikeudenmukaisuus

•Osaamisen varmistaminen – palvelurakenteen sopeuttaminen kuntalaisten tarpeisiin ja käytettäviin resursseihin – tasalaatuisuutta unohtamatta

•Hyvä käytös kohtaamisissa – arvostamisen osoittaminen

•Jatkuva kehittäminen – systemaattinen arviointi – tiedolla johtaminen

•Teknologian hyödyntäminen – monimuotoiset palvelut

Hyvät kuulijat Siun sote tulee. Se toteutuu. Meitä seurataan valtakunnallisesti. Tiiviisti olemme yhteydessä valtiovaltaan. Näin nivellymme joustavasti parin vuoden päästä varsinaiseen sote-uudistukseen.

Oikein hyvää syksyä teille ja terveyttä sekä virkeyttä tuleville vuosille.

Kaupunginjohtaja Asko Saatsin syntymäpäiväjuhlapuhe 13.10.2012, Metsäkartano, Rautavaara

Matti Kämäräinen

Hyvä Asko ja Kristiina,

Arvoisat läsnäolijat

Olen haastatellut tätä puhetta varten sinun lapsuuden ja kouluajan kavereita. Sanotaanhan, että varhaislapsuus ja nuoruus hyvin pitkälle viitoittavat ihmisen elämän taipaleen.

Olet ollut mukana ja toimit edelleen monella sektorilla yhdistystoiminnassa: urheiluseurat, Lions, Iisalmen talousseura ry., henkilöstökerhot, Itä-Suomen teknologiasäätiö vain mainitakseni.

Aluekehitys ja koko Suomen asuttuna pitäminen ovat sinulle, Asko, isoja arvoasioita. Olet tehnyt niiden eteen aina paljon työtä. Tuo ansiokas asenne alueemme kehittämiseksi jatkukoon.

Me toivotamme Kristiinan tervetulleeksi Nurmekseen uuteen yhteiseen kotiinne.

Asko, toivotan sinulle hyvää 50-vuotissyntymäpäivää ja terveitä työvuosia jatkossakin koko Nurmeksen kaupungin puolesta.

PielisAreenan avajaispuhe 16.9.2012 klo 13:00

Matti Kämäräinen, valtuuston puheenjohtaja

Arvoisa yleisö, hyvät liikunnan ja kulttuurin ystävät!

Kauan odotettu, pitkään suunniteltu, vihdoin valmis. Tämän hallin kohdalla nämä sanat pitävät paikkansa. Yli kaksitoista vuotta kului erilaisten vaiheitten jälkeen PielisAreenan valmistumiseen. Siksi palautan puheeni aluksi mieleen tapahtumia hallin suunnittelun alkutaipaleelta.

Kesällä, heinäkuisena, aurinkoisena iltapäivänä vuonna 2000 istuivat kaupunginjohtaja Pertti Vainionpää, Loma-Nurmes Oy:n silloinen juuri valittu toimitusjohtaja Jani Karjalainen ja opetusministeriön nuorisokeskuksista vastaava Kimmo Aaltonen iltapäiväkahvilla Kartanohotellin terassilla. He suunnittelivat Hyvärilän alueen kehittämistä. Silloin alettiin tutkia mahdollisuuksia rakentaa tänne liikuntahalli täydentämään nuorisokeskuksemme palveluita.

Seuraavan vuoden aikana Loma-Nurmes Oy:n hallitus teki tutustumismatkoja mm. Rautavaaran Metsäkartanoon ja Kannonkosken Pispalaan. Näihin nuorisokeskuksiin oli juuri valmistuneet uudet monitoimihallit. Saimme viestiä opetusministeriöstä, että Nurmeksen Hyvärilän vuoro on tulossa.

Tuohon aikaan Loma-Nurmes hoiti myös Nurmeksen matkailumarkkinointia, joskin siitä irtaantumista jo yhtiön hallituksessa suunniteltiin. Yhtiön hallinnossa ajattelimme tulevan vaikeuksia hankkeen toteuttamisessa, jos koko Nurmeksen matkailumarkkinointia hoitava yhtiö on liikuntahallin rakentamisessa aloitteellinen. Silloin matkailu jakoi kovasti kuntalaisten ja päättäjien mielipiteitä.

Vuoden kuluttua ensimmäisestä hallin kahvikeskustelusta Nurmeksen Sepot tekikin aloitteen liikuntahallin rakentamisesta Nurmekseen kesällä 2001. Mikonniemen urheilutalo alkoi tulla tiensä päähän. Uuden hallin hankesuunnittelu käynnistyi. Alussa hallihanke näyttikin etenevän nopeasti. Samana vuonna tehtiin opetusministeriölle hakemus liikuntapaikan valtionosuudesta. Opetusministeriö hyväksyi hallin rakentamisen ja osarahoituksen liikuntapaikkasuunnitelmaansa vuosille 2003 – 2006.

Kaupunki käynnisti samoihin aikoihin matkailukaupungin kiinteistöjen myyntisuunnitelmaneuvottelut. En kertaa tässä kaikkia käytyjä neuvotteluja, mutta lyhyesti on hyvä palauttaa mieleen muutamia yksityiskohtia matkan varrelta.

Bomba-Lomat Oy suunnitteli myös pientä liikuntahallia Sotkan yhteyteen. Matkailukiinteistöjen myynti alkoi toteutua vaiheittain. Ensin Bomba vuonna 2004 ja myöhemmin Sotka vuonna 2007 myytiin Osuuskauppa Jukolalle. Liikuntapaikkasuunnitelmista kylpylän yhteyteen luovuttiin.

Toisaalla kuntalaisten ja päättäjien keskuudessa käytiin samanaikaisesti vilkasta keskustelua liikuntahallin paikasta Laamila – vanhan sairaalan tontti – Mikonniemi – Hyvärilä –akselilla. Opetusministeriön rahoitusehtona niin investointeihin kuin osaan käyttökuluistakin oli hallin sijoittuminen Hyvärilän nuorisokeskuksen läheisyyteen. Näin rakennuspaikan suhteen keskustelu hiipui ja halli päätettiin rakentaa tänne.

Tämän hallin hankesuunnitelma valmistui vuonna 2007 ja viimeinen lisäpäivitys siihen tehtiin vielä keväällä 2011. Opetusministeriön rahoituspäätökset tulivat viime vuoden toukokuussa. Liikuntapaikka- ja nuorisokeskusrahoitusta saimme halliin 1,75 milj. euroa.

Nurmeksen kaupungin oma investointiohjelma on ollut raskas koko 2000-luvun. Kiireellisten saneerausten alta tämän hallin rakentaminen sai monta kertaa investointiohjelmissamme siirtyä tuonnemmaksi. Varsinkin jatkuvat home- home ja sisäilmaongelmat on pyritty hoitamaan kiireellisinä pois.

Opetusministeriö on ollut meille pitkämielinen ja hyväksynyt useat hallihankkeen lykkäämiset. Jos olisimme vielä hanketta siirtäneet, niin valtiovalta olisi kohta pyyhkinyt suunnitelmistaan Nurmeksen liikuntahallin pois ja se olisi jäänyt sitten kokonaan toteutumatta tai siirtynyt hamaan tulevaisuuteen.

Tämän hallin on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy. Pää- ja rakennusurakoitsijana on ollut Rakennusliike Mustonen Oy. Kustannusarvio on noin 4,3 miljoonaa euroa. Halli on valmistunut aikataulussa. Rakentamisen aikana ei ole ollut ongelmia. Viime syksynä vesikattokin saatiin päälle ennen lumentuloa ja pakkasia. Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen squash-kenttä on jätetty pois ja se

on korvattu vaakakiipeilytilalla ja korkean kiipeilyseinän rakentamisella. Nurmeksen kaupungin puolesta kiitän kaikkia rakentajia ja suunnittelijoita.

PielisAreena on tarkoitettu kaikkien nurmeslaisten käyttöön, mutta se hyödyntää myös koko seutukunnan tarjontaa erilaisten tilaisuuksien järjestämiseksi.

Nuorekkaan Nurmeksen kaupunginvaltuusto aloitti elokuussa useampivaiheisen kaupungin strategiatyön valtuustoseminaarissaan. Se linjasi, että Nurmes kysyy naapureiden mielipiteitä ja kutsuu heidät eli Valtimon, Juuan ja Lieksan kuntien johtoa yhteisneuvotteluun vielä tämän vuoden puolella kunnallisvaalien jälkeen.

Kuntatapaamisen aiheena on palvelutuotanto. Juuri tämä oli seminaarin oleellisin viesti. Julkisuudessa esille nousseita teemoja on mielestäni varsinkin naapureiden taholta tulkittu liian ahtaasti. Meillä nurmeslaisilla on oltava oma selvä ja määrätietoinen strategia selviytyäksemme yhdessä naapureiden kanssa tulevaisuuden asettamista haasteista.

Odotamme tälle hallille monipuolista käyttöä eri tahoilta. Halli mahdollistaa monien joukkuelajien harrastuksen. Lisäksi täällä on punttisali ja mahdollisuus jousiammunnan harrastamiseen. Mielestäni hallin käytöstä perittävät taksat ovat vähintään kohtuullisia verrattuna muualla maassa vastaaviin vastikkeisiin.

Kouluillahan meillä on omat liikuntasalinsa, mutta uskon myös ala- ja yläkoululaisten käyttävän näitä tiloja. Tällä hetkellä suunnitellaan ammattiopiston, entisen kopiksen salin muuttamista koululaisten teknisten töiden tiloiksi. Näin ammattiopiston nuoret käyttävät sitten tätä hallia. Kuljetuskustannuksia järjestelyistä ei tule lisää. Oppilaskuljetukset Laamilan teknisiin tiloihin jäävät pois ja käytössä olevalla päivähintabussilla voidaan oppilaita kuljettaa tänne liikuntatunneille ilman lisäkuluja.

Hyvärilän nuorisokeskukselle tämä halli lisää toimintaresursseja. Leirikoululaiset voivat täällä harrastaa eri liikuntamuotoja. Liikuntahallin moninaiskäyttö tuo lisäarvoa paikkakunnan asumisviihtyvyyteen. Toivon, että eri järjestöt, yhteisöt ja yritykset aktivoituvat ja tarjoavat näitä tiloja erilaisten valtakunnallisten tapahtumien järjestämispaikaksi. Meillä on täällä tosi hyvät puitteet.

Naapurikunnissa, Kuhmossa ja Sotkamossa vierailevat huippuartistit vetävät väkeä bussilasteittain satojen kilometrien päästä. Miksei näin voi tapahtua Nurmeksessakin.

Urheilu on yksi kulttuurin osa-alue. Kaupungillemme on valmistunut aina vuoteen 2015 asti ulottuva kymmensivuinen kulttuuristrategia. Strategian mukaan Nurmes tuikkii tulevaisuudessa koko Euroopan joululaulukaupunkina.

Nurmeksen kolmannet elokuvajuhlat järjestettiin pari viikkoa sitten. Jos elokuvatuotanto täällä joskus käynnistyy, niin tästä hallista saadaan lavasteilla monipuolisia filmistudioita.

Meidän kulttuurikeskus on Nurmes-talo, jossa sijaitsevat kirjasto, Hannikaisen sali ja Kötsin museo. Kulttuuristrategiassamme on listattu monia eri alueilla toimivia kulttuurin ja taiteen harrastuspiirejä ja –yhdistyksiä.

Verkostoitumalla naapurikuntien kanssa nyt valmistunut liikuntahalli tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia eri tilaisuuksien järjestämiseen kulttuurin ja liikunnan eri muodoille.

Me Nurmeksen kaupungin luottamushenkilöt uskomme, että viime vuosien kaupungin maksukykyyn nähden raskaalla investointiohjelmalla pystymme kilpailemaan ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja tarjoamaan yrityselämälle ja yhdistyksille hyvät harrastus-, työ- ja elinolosuhteet.

Viime aikoina monilla tahoilla on kiinnitetty huomiota Suomen nuorten syrjäytymiseen. Asia on iso haaste meille kaikille täällä Nurmeksessakin. Ongelman ratkaisemiseksi on tehtävä töitä vakavasti ja aloitettava ennaltaehkäisevä työ riittävän varhain kotien ja koulujen kanssa. Kannustakaamme siksi tulevaisuuden rakentajiamme käyttämään myös tämän hallin palveluja.

Nurmeksen kaupungin puolesta toivotan kaikenikäisille liikunnan ja kulttuurin harrastajille täällä nautinnollisia hetkiä. Halli on avattu.

Keskustan puoluekokous 9.6.2012

Piirin puheenvuoro, Matti Kämäräinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluekokousväki!

Terveiset Pohjois-Karjalasta ja kiitokset Marille!

Keskustan järjestötyö on 2000-luvulla hiipunut. Aatteemme on monesti jäänyt taka-alalle. Politiikan moraali on hämärtynyt vaalirahoitussotkujen myötä.

Meidän on palattava yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden tielle. Otamme toimintaamme korjaavan kurssin. Tuhon urakkaan tarvitsemme nuoria ja vähän varttuneempia, miehiä ja naisia..

Pohjois-Karjalan piiri esittää puoluesihteeriksi toiminnanjohtaja Antti Varista ja puolueen varapuheenjohtajaksi europarlamentaarikko Riikka Manneria.

Vuoden toiminut Kataisen hallitus on moukaroinut täsmäiskuillaan Pohjois-Karjalaa. Osumien seurauksena meiltä häviää paljon valtion työpaikkoja entisten menetettyjen lisäksi - kaksi vastaanottokeskusta ja Kontiorannan varuskunta vain mainitakseni.

Meillä tunnustetaan kuntatalouden vaikeudet ja väestörakenteesta johtuvat palvelurakenteen kasvu. Ministeri Virkkusen vetämä kuntarakenneuudistus ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen järjestämisen vaikeuksia.

Karttaharjoitukseen nimettyjen uusien kuntakeskusten ympäristökunnissa on ¨käyty puolustustaisteluun lähes kaikilla seutukunnilla sanoja säästelemättä. Nyt hallituksen vähän perääntyessä tavoitteissaan olemme huomanneet, että Virkkusen hätiköity ja ajattelemattoman itsekäs toiminta on vaurioittanut jo olemassa olevia laajoja yhtyeistyömuotoja.

Maan hallituksen ajama vaalipiiriuudistus heikentää alueellista demokratiaa. Uusien isojen vaalipiirien reuna-alueilta ei enää jatkossa saada helpolla ehdokkaita eduskuntavaaleihin – läpimenijöistä puhumattakaan. Se hajoittaa myös aluekehityslailla säädetyn kolmen maakunnan yhteistoiminta-alueen (P-Karjala, P-Savo ja E-Savo).

Huolestuttavinta on se tosiasia, että istuva hallitus niin halutessaan voi lainsäädännöllä räätälöidä itselleen mieleisen lain seuraavia vaaleja varten. – uusi vaalipiiriuudistus on saatava parlamentaariseen valmisteluun.

Vihreä vappu 010512 klo 12:00 , Nurmes

Matti Kämäräinen, Keskustan P-K:n piirin pj.

Arvoisa yleisö!

Kun mietin tämän puheeni aiheita, minulle palautuivat mieleen ajat 36 vuoden takaa. Silloin Turun Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana valmistelin puhetta Vappu-juhlaan monituhatpäiselle yleisölle. Silloin kova sana oli desentralismi – keskittämisen vastustaminen. Tuon politiikan seurauksena mm. yliopistoja saatiin hajautettua sisämaan kaupunkeihin ja luotua työpaikkoja sodan jälkeen syntyneille ikäluokille lähelle kotiseutujaan.

Tänään keskittäminen on valloillaan. Sen ideologiaa painetaan läpi väellä ja voimalla. Kyse ei ole sattumasta tai välttämättömyydestä, vaan maamme hallituksen tietoisesta valinnasta. Maamme alueellistamispolitiikka ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Valtion työpaikat ovat lisääntyneet tuntuvasti viime vuosien aikana pääkaupunkiseudulla, kun taas Pohjois-Karjalassa ne ovat vähentyneet usealla sadalla.

Varuskuntauudistus, Kontiorannan lakkauttaminen, ammattikorkeakoulujen koulutuspaikkojen saneeraus ja tuore liikennepoliittinen selonteko osoittavat, että maamme hallituksella on vakavat aikeet sammuttaa valot osasta Suomea.

Muutkin päätökset ovat olleet karuja. Maakuntien elinkeinotoiminnalle tärkeitä kuljetustukia on leikattu rajusti. Meillä polttonesteiden korkeat hinnat ja pitkät välimatkat tuovat lisäkustannuksia arjen välttämättömien tarpeiden hoitamisessa. Autoa työssään käyttävien kilometrikorvauksia aiotaan leikata. Myös poliisien toimintaedellytyksiä on heikennetty. Maakuntamme verovirastopalvelut yritetään keskittää Joensuuhun.

Perusväylänpidosta, siis teiden ja ratojen ylläpidosta, hallitus leikkaa tuntuvasti. Investoinnit keskittyvät jatkossa hyvin pienelle ruuhka-Suomen alueelle. Meille ilmoitetaan tylysti, että liikennemäärät ovat liian pieniä, jotta rahoitus voidaan järjestää. Näin on käymässä mm. vt23:n peruskorjauksen kohdalla, vaikka se viime hallituksen aikana saatiin maakunnan kovan edunvalvonnan tuloksena hinattua toteutettavien listan kärkeen.

Keskusta taistelee maaseudun ja sen peruselinkeinojen puolesta. Hallituksenkin pitää ymmärtää, että suomalainen ruoka, laadukkaat puunjalostuksen tuotteet ja uusiutuva energia vaativat syntyäkseen elinvoimaisen ja kannattavan maa- ja metsätalouden. Kataisen hallitus on pyllistänyt maaseudulle ja sen elinkeinoille.

Oma juttunsa sitten hallituksen keskittämisvimmassa on suurkuntareformi. Se oli ainut asia, jonka six-pack-hallitus sai helposti viime kesänä ohjelmaansa. Kataisen ja Virkkusen mielestä on vastuullista politiikkaa viedä monen suomalaisen lähipalvelut useiden kymmenien jopa satojen kilometrien päähän kotoa. Samalla rapautuu kansalaisten vaikutusmahdollisuus päättää omista asioistaan.

Hallitus on vauhdittanut hankettaan leikkaamalla rajusti kuntien rahoitusta jo kaksi kertaa. Valtionosuuksien leikkaukset ja pienennys kuntien rahanjakoperusteisiin koskettavat kipeimmin kuntia, joissa on keskimääräistä enemmän pienituloisia ihmisiä.

Näissä kunnissa ns. effektiivinen veroprosentin tuotto jää pieneksi kunnallisverotuksen vähennysten takia ja valtionosuuksien osuus koko kunnan tulopohjasta on suuri. Meillä se on yli puolet.

Ymmärrämme toki, että säästöjä tarvitaan. Sitä emme kuitenkaan tajua, että kokoomusjohtoinen hallitus tekee sen kovasti eriarvoistavalla tavalla. Miksi säästöt kohdistuvat erityisesti lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin, jotka eniten tarvitsevat palveluja. Suunnittelemattomista säästöistä seuraa terveysasemien sulkemisia, suurempia ryhmäkokoja ja pidentyviä hoitojonoja.

Hallitus on lähtenyt liikkeelle kuntahankkeessaan aivan väärästä päästä. Ensin pitäisi päättää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista sekä kuntien tehtävistä ja uudistaa valtionosuus- ja kuntalait. Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, voidaan tarkastella kuntajakoa.

Hyvät kuulijat!

Keskusta ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Maailman epävarma taloustilanne heijastuu myös Suomeen. Siksi myös kuntapuolella on suuria uhkatekijöitä. Uudistusten lähtökohtana on oltava vapaaehtoisuus, kunnallisen itsehallinnon kunnioittaminen sekä alueiden erilaisuuden tunnustaminen. Tarvitsemme jatkossakin kuntien välistä yhteistyötä.

Maan hallituksen tarjoamista pakkolääkkeistä Keskusta on täysin eri mieltä. Sillä ei kuntien taloutta pelasteta eikä ihmisten palveluja turvata alueellisesti tasa-arvoisesti. Asiantuntijat ovat sanoneet vakavan mielipiteensä riskeistä hyvin yksimielisesti. Hallitus on niiltä tutkimuksilta korvansa ummistanut.

Keväällä on sosiaalidemokraattien suunnalta tehty avauksia yhteistyöstä opposition kanssa. Pidämme sitä arvossa. Kokoomuksen Vapaavuori kuitenkin torjui tämän yhteistyön viitaten hallitusohjelmaan. Keskustalle on tarjottu vain hiljaisen yhtiömiehen roolia viedä suunniteltu kuntarakenneohjelma läpi.

Keskusta on valmis rakentavaan yhteistyöhön uudelta pohjalta. Kuntalaisia, kuntien päättäjiä ja asiantuntijoita on kuultava. Sitten parlamentaarinen kuntakomitea valmistelee kuntauudistuksen.

Keskusta ehdottaa uudeksi uudistustyökaluksi maakuntien laajuisia monitoimintakuntayhtymiä, jonne päättäjät valitaan suorilla vaaleilla.

Helmikuun puolivälissä kuntaministeri aloitti kuntien kuulemiskierroksen työryhmän esityksestä uudeksi kuntajaoksi. Pohjana oli sen laatima karttaharjoitus. Pohjois-Karjalan kunnista kuusi suhtautui esitykseen enemmän tai vähemmän myönteiseksi. Eniten esitykseen myötämielisyyttä oli uusien suunniteltujen kuntakeskusten edustajilla.

Myös Nurmeksen kaupunginhallitus antoi ministeriön esityksestä lausuntonsa. Olin tuolloin työmatkalla. Ainoana tuemme Pohjois-Karjalan jakamista kolmeen kuntaan. Itse en tuota esitystä hyväksy.

Jos meille syntyisi maakuntaan Suur-Joensuu, niin Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan vaikutusmahdollisuudet vähenisivät tuntuvasti maakunnallisissa kuntayhtymissä. Voisi jo kysyä, tarvittaisiinko meillä enää kuntayhtymiä lainkaan. Joensuuhan saisi kaikkiin elimiin selvän enemmistön. Lähidemokratiasta ei voitaisi enää puhua, saatikka sen toteutumisesta. Myös välimatkat olisivat esimerkiksi suur-Joensuun alueella kaupunkikeskukseen aivan kohtuuttomia.

Viime viikolla ei syntynyt Nurmeksen ja Valtimon vapaaehtoista kuntaliitosta. Meidän on päätökseen tyytyminen. Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa palaamme aivan pikapuoliin uudelleen neuvottelupöytiin.

Nurmes ja Valtimo ovat maakunnassamme ainoat kunnat, joissa terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat erillään. Vuoden 2015 alkuun mennessä niiden on oltava saman hallinnon alaisuudessa.

Kuten äsken mainitsin, meillä ei syntynyt Valtimon kanssa kuntaliitosta. Kuitenkin joudumme hakemaan ratkaisua lähitulevaisuudessa kiireellisiin kysymyksiin. Nurmes käynnistää uuden strategiatyön heti alkusyksystä.

Koska ensi syksynä ovat kunnallisvaalit, niin ei tämän vaalikauden päätöksillä pidä sitoa liikaa uuden valtuuston toimia. Toivonkin, että syksyn vaalit kiinnostavat sekä ehdokkaita että äänestäjiä. Ensi vaalikausi on todella mielenkiintoinen. Silloin tehdään päätöksiä, miten täällä palvelut tulevaisuudessa toteutetaan.

Toissa lauantainen Ylä-Karjalan uutisointi antoi ymmärtää, että meidän sote-valmistelu aloitettaisiin kuntayhtymän purkamisella. Näin suoraviivaisesti asia ei kyllä onnistu. Nyt jälkikäteen on syytä palata tähän asiaan.

Kuntayhtymän mahdollinen pikainen purkautuminen sai jo Valtimon yksikön työntekijöissä huolestumista. Työpaikan menetyksen pelko on päällimmäisenä silloin, jos Valtimo ei yksin pysty palveluksia tuottamaan ja tukeutuu ostopalveluihin.

Meillä kuuluu hyviin tapoihin neuvotella prosessista ensin toisen osapuolen eli Valtimon kanssa. Henkilökuntaakaan ei saa unohtaa. On muistettava, että koko kuntayhtymästä henkilökunta mukaan lukien Nurmes omistaa 38/48 ja Valtimo 10/48. Nurmeksen puolta on kovasti peruskorjattu viimeisten vuosien aikana. Kuluista Valtimo on maksanut 10/48.

Tarvitaan ulkopuolinen arvion tekijä. Oma veikkaukseni on, että Nurmes joutuisi maksamaan jonkin verran Valtimolle tasinkoa, mikäli purkuun asti mennään. On muistettava, että Nurmeksen päähän on tehty myös kalliit tietoliikenneinvestoinnit.

Järkevintä on nyt käydä neuvotteluihin ja etsiä järkeviä ratkaisuja "siirtymäkauden" yli. Jos kuntaliitos olisi syntynyt, asiat olisivat hoituneet erittäin helposti.

Meillähän on Lieksan kanssa kokemusta yhteisestä teknisestä lautakunnasta. Miksei se toimisi myös sote-puolella. Kuntayhtymä kyllä purettaisiin, mutta Valtimolla olisi edustus uudessa lautakunnassa. Omaisuutta ja henkilöstöä ei tarvitsisi osittaa.

Kaikkein helpoin ratkaisu on tietysti kuntaliitos vuoden 2015 alusta. Tuolloinhan astuu voimaan uusi sote-hallintolaki. Tuossapa onkin sitten Valtimon uudelle valtuustolle haastetta. Pystyvätkö he keskuudessaan sellaiseen yhtenäisyyteen, että kuntaliitos voidaan taata. Nyt on aikaa tarkastella eri vaihtoehtoja. Myös kuntalaisten tiedottaminen on hoidettava mallikkaasti, jotta he voivat muodostaa kantansa tietopohjalta mahdollisessa kansanäänestyksessä.

Tällä hetkellä työskentelee ministeriön asettama sote-palvelurakennetyöryhmä. Sieltä tulee loppuvuodesta kolme mallia, joilla palvelut tuotettaisiin. Mielestäni on järkevää vetää nyt henkeä ja odottaa työryhmän tuloksia. Niistä voi olla meille apua. Mallit ovat 1) vahva peruskunta, 2) vastuukunta (keskuskunta) ja 3) sovellettu piirimalli.

Sote-ratkaisu turvaa meillä palvelut tulevina vuosikymmeninä. Se on hyvin tärkeä myös taloudellisesti, koska hallintokunnan menot ovat noin 2/3 koko käyttötalousosan budjetista.

Nyt on luotava katse tulevaisuuteen. Viikko sitten kansanedustaja Tapani Tölli luovutti puoluejohdolle luonnoksen Keskustan kunnallisvaaliohjelmaksi. Lisäksi piirit ja kunnallisjärjestöt tekevät omat alueelliset ohjelmansa.

Keskusta puolustaa lokakuussa käytävissä kuntavaaleissa lähipalveluja ja kuntien itsehallintoa sekä haluaa turvata vakaan ja terveen kuntatalouden.

Me keskustalaiset haluamme olla uudistajia myös kunnissa – yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Uudistuksen tärkein tavoite on lähipalvelujen ja vaikuttamisen turvaaminen, eivät rajat ja rakenteet. Siksi Keskusta haluaa säätää lähipalvelulain.

Emme hyväksy ylhäältä käskytettyjä, keskittämiseen tähtääviä kuntien pakkoliitoksia. Haluamme vahvistaa kunnissa kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla asukkaiden ja yhteisöjensä mahdollisuuksia lähivaikuttamiseen.

Haluamme turvata alueiden vakaan ja terveen kuntatalouden. Vain näin voidaan taata meille nurmeslaisillekin meidän palvelut ja hyvinvointi. Meidän on kannettava vastuu myös yrittäjyyden ja työnteon edistämiseksi ja kannustamiseksi.

Arvoisa yleisö nyt lähdetään rakentamaan yhdessä parempaa Nurmesta. Mukaan tarvitaan niin nuoria, miehiä, naisia ja vähän meitä varttuneempiakin kaikilta elämän alueelta. Yhteisten asioiden hoitaminen on yhteispeliä. Kaikkien on pelattava samaan maaliin. Iloista vappumieltä.

1/5

Juhlapuhe: Kansallinen Veteraanipäivä 27.4.2012 klo 18, Nurmes-talo

Matti Kämäräinen

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat

Tällä hetkelle sotiemme veteraaneja elää keskuudessamme 45 000. Heistä on sotainvalideja noin 7 000. Veteraanit ovat keski-iältään noin 88-vuotiaita kunniakansalaisia. Kaiken tuen tarve kasvaa, sillä veteraanien kunto heikkenee koko ajan. Tilastojen mukaan noin kahdeksan kymmenestä sotiemme veteraaneista, puolisoista ja leskistä asuu omissa kodeissaan iän mukanaan tuomista vaikeuksista huolimatta.

Tänään 27. päivänä huhtikuuta vietetään Kansallista veteraanipäivää 26. kerran. Valtioneuvosto nimesi tämän päivän Kansalliseksi veteraani päiväksi veteraanijärjestöjen aloitteesta.

Tämän päivän merkitystä korostaa mm. Kuntaliiton kunnille lähettämä ohjeistus merkkipäivän järjestämisestä. Myös kansallinen veteraanipäivän valtakunnallinen päätoimikunta on lähettänyt kuntiin hyvin perusteellisen kirjelmän sotiemme sankareiden muistamiseksi tänään.

Tänä vuonna veteraanipäivän teemana on ”Jälleen rakentamisen sankarit”. Edellä mainitut tahot pyytävät kuntia ja kuntayhtymiä ottamaan huomioon päivän järjestelyissä veteraanien itsensä lisäksi erityisesti nuoret ikäluokat. Lisäksi toivotaan toimittavan yhteistyössä seurakuntien, puolustusvoimien, kansalais- ja maanpuolustusjärjestöjen, nuorisojärjestöjen sekä muiden paikallisten yhteisöjen kanssa.

Te, sotiemme veteraanit, lunastitte Suomelle itsenäisyyden kolmessa raskaassa sodassa vuosina 1939 – 1945. Minun nuoruudessani 1960- ja 70-luvuilla kysyttiin monissa opiskelijoille tarkoitetuissa seminaareissa, olisiko talvisota voitu välttää. Silloin oli poliitikoissa ja tutkijoissa

2/5

henkilöitä, jotka arvostelivat voimakkaastikin Suomen sotia edeltänyttä politiikkaa. Nuo ajat ovat ohi.

Epäilemättä talvisota olisi voitu välttää, mutta sen hinta olisi ollut itsenäisyyden menettäminen. Veljeskansamme Viro sekä Latvia ja Liettua tekivät syksyllä 1939 toisenlaisen ratkaisun. Ne antoivat helposti periksi. Maat liitettiin Neuvostoliittoon kesällä 1940. Baltian maat vapautuivat valloittajan ikeestä ja kurjimuksesta vasta elokuussa 1991.

Olisiko sitten jatkosota ja Lapin sota voitu välttää? Jos Suomi ei olisi liittynyt Saksan rinnalla hyökkäykseen, olisi Saksan ja Neuvostoliiton välistä sotaa pian käyty Suomen mantereella. Lopputulos ei olisi ollut ainakaan nykyistä parempi. Me emme olisi voineet enää päättää itse asioistamme. Myös Lapin sota oli väistämätön. Suomella ei ollut pienintäkään mahdollisuutta laiminlyödä välirauhansopimuksen velvoitteita.

Me jälkipolvet voimme ylpeinä todeta, että rintamilla tehty uhraus kannatti. Suomea ei miehitetty. Maamme säilytti itsenäisyytensä ja valtiomuotonsa. Suomalaiset sotatantereilla ja kotirintamalla maksoivat kovan hinnan.

Sotien jälkeen veteraanien työ isänmaan hyväksi jatkui. Jälleenrakennus, Karjalan evakkojen asuttaminen, merialueen miinanraivaus ja sotakorvausten maksu vaativat voimia. Maa alkoi teollistua ja kehittyä kaikilla aloilla pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.

Maamme jälleenrakennuskausi käsittää ajanjakson, joka alkoi talvisodan päätyttyä vuonna 1940. Se jatkui koko 1940-luvun vähintäänkin vuoteen 1952 asti. Silloin saatiin maksettua sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Symbolina aikakauden vaihtumiselle voidaan pitää Helsingin olympialaisia.

Olosuhteet olivat rakennusalalla äärimmäisen vaativat. Piti rakentaa paljon enemmän, pienemmillä resursseilla ja nopeammassa aikataulussa kuin aiemmin. Ensin piti rakentaa tuotanto- ja energialaitokset menetettyjen tai tuhoutuneiden tilalle. Evakkojen asuttaminen kovan asuntopulan vuoksi oli myös kiireellinen.

3/5

Koska vielä 1950-luvulla maamme väestöstä 2/3 asui maaseudulla, keskitettiin jälleenrakentaminen ensisijaisesti sinne. Maaseudun pikainen elvyttäminen oli maatalousvaltaisen Suomen elintarviketuotannon kannalta välttämätöntä. Pientalorakentamisesta muodostuikin jälleenrakennuskauden asuntotuotannon vallitseva rakennusmuoto. Kaupungeissa kerrostalorakentaminen vilkastui materiaalipulan helpottaessa sotakorvausten suoritusten jälkeen.

Maaseutua on vaikea ajatella ilman maataloutta. Suomalaiseen maisemaan on syöpynyt kuvia pelloista, heinäseipäistä, hevosista, traktoreista ja leikkuupuimureista. Laitumella märehtivät lehmät huokuvat maaseudun rauhaa. Tänään eu-aikana karjan keltaiset korvamerkit ja utareliivit kertovat myös toista kieltä tuotannon tehostamisesta ja keskitetystä valvonnasta.

Sotien jälkeinen aika on ollut monien murrosten aikaa. Silloinen asutustoiminta, pellonraivaus ja uudet tilat lisäsivät maataloustuotantoa. Peltopinta-ala kasvoi, metsätyöt tarjosivat lisätuloja ja koulut täyttyivät oppilaista. Maaseutu kasvatti uuden sukupolven, jolle ei enää löytynyt töitä kotiseudulla. Suomalaisilta pientiloilta lähti satojatuhansia nuoria kaupunkeihin ja Ruotsiin hankkimaan elantoaan. Samalla alkoi Suomen voimakas teollistuminen.

Myös eri oppilaitoksia hajautettiin maakuntiin. Näin turvattiin tasapuoliset opiskelumahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta ja osa ns. suurista ikäluokista pystyi hankkimaan koulutuksen eri ammatteihin. Yliopistojen keskeinen kilpailu tuotti uusia innovaatioita ja maailmalla menestyneitä tutkijoita. Kypsyimme eu-kansalaisiksi.

Meille on luonnollista, että veteraanien hyvinvoinnista ja toimeentulosta huolehditaan niin pitkään kuin tukea tarvitaan. Samaan aikaan on katseet suunnattava tulevaisuuteen. Veteraaniperinnettä on vaalittava ja siirrettävä tuleville sukupolville. On aloitettava sellainen perinnetyö, mitä sen onnistunut hoitaminen tulevina vuosikymmeninä eri puolilla maata vaatii. Veteraanien elämäntyö kiinnostaa nuoria. Siksi heidän mukanaolonsa perinnetyössä on ensiarvoisen tärkeää.

4/5

Tammenlehvän perinneliitto on ansiokkaasti asettanut tavoitteet aina 2020-luvulle asti. Sen perustamisasiakirjassa veteraanien viesti on kiteytetty neljään toteamukseen: 1) Sotiemme veteraanien teot ja saavutukset sodan ja rauhan aikana ovat arvokas osa Suomen historiaa. 2) Veteraanien sanoma tuleville sukupolville on, että pienikin kansa voi puolustaa menestyksellisesti itsenäisyyttään ja vapauttaan. 3) Sotiemme aikainen sukupolvi luotti kansojen välisten ristiriitojen ratkaisemiseen neuvottelemalla. Se joutui kuitenkin asein puolustamaan kansamme olemassaoloa äärimmäisen uhan edessä. 4) Veteraanien teot itsenäisyyden ja kansanvaltaisen järjestelmämme säilyttämiseksi ovat vapaan ja vauraan Suomen perusta.

Tuohon veteraanien sanomaan sisältyy vahva kansallinen arvoperinne, joka vielä 2020-luvulla ja sen jälkeenkin ansaitsee tulla jatkuvasti toistetuksi.

Veteraanien kädenjälki näkyy myös käytännön perinnetyössä. Tästä ovat osoituksena eri puolilla maata olevat muistomerkit ja perinnetilat, joiden aikaansaamiseksi veteraanit ovat osoittaneet esimerkillistä aloitteellisuutta. Meillä täällä Nurmeksessa muistomerkit Kuopion tien varrella ja kaupungintalon vieressä osoittavat paikallista aktiivisuutta. Rehtori Raimo Sillanpää on kirjoittanut alueemme sotahistoriaa ansiokkaasti useamman kirjan verran.

Nurmeksen ja Valtimon veteraaniperinnetyöhön nuoret ovat tervetulleita. Veteraanijärjestöjen lisäksi esimerkiksi Nurmes-seura on hyvä toimintafoorumi.

Arvoisa juhlayleisö.

Lopuksi tuon teille terveiset Tartosta Viron Suomi-pojilta. Minulla oli mahdollisuus vierailla työmatkalla siellä heidän kuukausikokouksessaan. Heitä on vielä elossa 22 veteraania. Huhtikuun kokouksessa oli mukana vähän yli puolet jäsenistä.

Neuvostoliiton vallan aikana he eivät ole saaneet pitää yhteyksiä toisiinsa. Kuitenkin vuonna 1989 marraskuun 30. päivänä oli kokoonnuttu salaa muistelemaan talvisodan syttymistä 50 v. aikaisemmin.

5/5

Neuvostoliiton hajoamisen ja Viron itsenäistymisen aikaan Tartossa oli 66 Suomi-poikaa. Silloin 1991 - 1992 tienoilla he ovat aloittaneet säännölliset tapaamiset Tampere-majalla kuukauden ensimmäisenä tiistaina.

Kokouksissa lauletaan aluksi Suomi-poikien tunnusmarssi. Sitten kukin vuorollaan pitää kokemuksistaan esitelmän. Eivät he juuri sotimisestaan puhuneet, vaan selviytymisestään yleensä.

Suomi-poikien kohtalo oli kova. Maamme luovutti heidät Neuvostoliitolle. Junapa ei vienytkään kotiin Viroon, Stalin passitti heidät eri puolille Neuvostoliittoa vankileireille. Moni veli kuoli siellä. Vasta Stalinin kuolema vapautti heidät.

Kaksi veteraaneista oli saanut koulutuksen Nurmeksen Porokylän kasarmilla. He muistivat vielä täältä joitakin paikkoja. Kirkkoa he pitivät upeana.

Käynti Suomi-poikien luona hiljensi meidän seurueen pitkäksi aikaa. Vierailu heidän luonaan teki meihin suuren vaikutuksen. Meillä on Virossa todellisia ystäviä. He ovat uhranneet nuoruudestaan suuren osan maamme itsenäisyydelle. Monet heistä olivat Suomeen lähtiessään vapaaehtoisina nuoria ylioppilaita. Osa on pystynyt kuitenkin vankeuden jälkeen hankkimaan kunnon koulutuksen ammattiin. Nykyisin Suomi maksaa heille rintamalisää. Sitä he he arvostavat suuresti.

Tartossa opiskelee lähes sata suomalaista lääkäreiksi. Nämä nuoret opiskelijat järjestävät tänään Tarton veteraaneille terveystarkastuksen. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, sillä kaikki eivät jaksa liikkua. Noin 90-vuotias veteraanileskilääkäri avustaa tässä aktiviteetissa. Tämä on perinnetyötä parhaimmillaan.

Arvoisa yleisö, vielä kerron pari sanaa paikallispolitiikkaa - eilisistä Nurmeksen ja Valtimon valtuustojen kokouksista. Meidän on kunnioitettava valtimolaisten päätöstä. Yhteistyö jatkuu ja syvenee. –th:n ky purkaminen?, - selvitys 2015 varten, sote yhteen,- seurattava, millaisia malleja valtiovalta esittää, - ei hötkyilyä, - tehty työtä yhdessä lähes 40 v. – mahdollinen kuntaliitos 2015 helpottaa tilannetta.

Terveiset Nurmeksen kaupungilta, hyvää veteraanipäivää.

Keskustan P-K:n piirin vuosikokous 31.3.2012 Tervehdyspuhe

Peltola-sali, Joensuu Matti Kämäräinen, piirin pj.

Arvoisa puolueen puheenjohtaja, kansanedustajat, hyvä järjestöväki

Vuosi sitten kokoonnuimme tappiollisten vaalien jälkeen vuosikokoukseen toukokuussa. Silloin oli jo selvää, että Keskusta jää tällä vaalikaudella oppositioon. Mieliala oli aika apea.

Eilinen Suomenmaan pääkirjoitus käsitteli tutkimusta, jolla oli selvitetty syitä keskustan rökälevaalitappioon.

Tärkeimmäksi syyksi puolueemme alamäkeen tehty tutkimus nimeää vaalirahakohun. Monet Keskustaa aikaisemmin äänestäneet kokivat puolueen imagon muuttuneen negatiiviseksi. Keskustan vakiintuneista kannattajistakin yli puolet ilmoitti vaalirahakohun muuttaneen heidän kuvaansa puolueesta kielteiseen suuntaan.

Tehtyjä toimia ei saa tekemättömiksi. Keskusta on ohittanut aallonpohjan. Presidentin vaaleissa puolueen ehdokas Paavo Väyrynen teki mahtavan työn. Tulos ei ihan riittänyt toiselle kierrokselle, mutta tuosta kampanjasta voimme katsoa alkaneen Keskustan uuden nousun.

Meille keskustalaisille niin ihmisten kuin maan eri osien välinen tasa-arvo ovat isoja arvoja. Ihmisyys, yhteisöllisyys ovat Santeri Alkiolta perittyjä oppeja, jotka on nostettava entistä vahvemmin esille valmistautuessamme ensi syksyn kunnallisvaaleihin.

Menneet lähikuukaudet ovat olleet Pohjois-Karjalalle synkkiä. Kataisen hallitus on moukaroinut meitä tuntuvilla iskuilla toistamiseen - Metsäkeskus, vastaanottokeskukset ja Pohjois-Karjalan prikaati vain mainitakseni.

Varuskuntamme kannalta törkyinen ministeri Wallinin johtama farssi sai lopun toissapäivänä, kun valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsitteli epäluottamusta herättänyttä ministeri Wallinin ehdotusta varuskuntien lakkauttamisesta. Lopputulos oli, että Keskustan ja monien hallituspuolueiden edustajien kannanotoista huolimatta varuskuntamme lakkautuspäätös pitää..

Keskustassa tunnustetaan tulevaisuuden haasteet, kuntatalouden vaikeudet ja väestörakenteesta johtuva palvelutarpeiden kasvu. Matti Vanhasen hallituksen aikana käynnistettiin PARAS-hanke ja säädettiin puitelaki. Tarkoituksena oli turvata tasapuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut suomalaisille.

Ministeri Henna Virkkusen johdolla meille esiteltiin helmikuun puolivälissä ministeriön kaavailema uusi kuntajakomalli, jonka pohjalle sitten rakennetaan sos. ja terveyspalvelujen tuottamisverkosto. Palvelujärjestelmää valmisteleva työryhmä on juuri perustettu ja sen pitäisi julkaista esityksensä jo toukokuussa.

Helmikuun esittelytilaisuudessa Pohjois-karjalan kuntapuheenvuoroissa ministeriön esitykselle kuusi oli tukittavissa myönteisiksi ja kahdeksan kielteisiksi.

Olen sitä mieltä, että hallituksen esittämä kuntauudistuskarttaesitys ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen järjestämisen tulevia haasteita. Hallituksen liian nopealla aikataululla ja muodollisella kuntien kuulemisella ei päästä toivottuun lopputulokseen. Koko Kataisen hallituksen manööveri tähtää palvelujen kovaan keskittymiseen.

Hyväksymme vapaaehtoiset kuntaliitokset. Niitä meillä on vireillä tällä hetkellä maakuntamme etelä- ja pohjoisosissa.

Tässä maassa on otettava palvelurakennetta suunniteltaessa huomioon alueelliset ja paikalliset erikoispiirteet. Meidän on rakennettava maakunnallinen malli, jossa suurin huomio suunnataan sote-palvelujen rahoitukseen ja järjestämiseen sekä lähipalvelujen turvaamiseen. Tästähän meillä on kokemusta. Ei me niihin himmeleihin sotkeuduta.

Maakunnassamme on näytetty vihreää valoa lakimuutokselle, joka mahdollistaisi tuottaa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito keskuskuntajohtoisesti. Maakuntaamme tuo malli ei yksinkertaisesti sovi alkuunkaan. Se ei ole tasapuolinen. Siinähän keskuskaupunki sanelisi lähes kaiken. Mallin toteutuessa ei voitaisi puhua palveluja käyttävien kuntien demokraattisesta ohjauksesta. Lisäksi keskussairaalamme näivettyisi hyvin lyhyellä aikajänteellä aluesairaalatasoiseksi palvelujen tuottajaksi. Menneellä viikolla olemme saaneet lukea maakuntalehdestä Joensuun perusterveydenhuollon ongelmista. -Toimiva perusterveydenhoito ja riittävä ennaltaehkäisevä työ pienentävät erikoissairaanhoidon kuluja.

Vuonna 2011 käynnistettiin Etelä-Savon, Itä-Savon ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sekä näitten omistajakuntien kesken ISER-hanke. Sen tavoitteena on erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveydenhuollon muiden erityispalveluiden saatavuuden turvaaminen, osaamisen ja henkilöstön saatavuus sekä tuottavuuden parantaminen.

Pari sanaa kehysriihestä…

Toimintakertomuksen talousosan referointia…

Jäsenäänestys puheenjohtajasta…

Piirin terävin kärki syksyn kunnallisvaaleihin, ehdokashankintaan…

Sokerina pohjalla: Antti Varis puoluesihteeriksi

Tervetulopuhe Paavo Väyrysen vaalijuhlassa 2. 1.2012 klo 18:30 Carelia-Sali, Joensuu

Matti Kämäräinen, piirin pj.

Arvoisa juhlayleisö:

Vuosikausiin emme ole lähteneet niin epävarmoina uudelle vuodelle kuin nyt. Muutamien eu-maiden holtiton talouden hoito on heijastunut koko Eurooppaan. Saksan liittokansleri Merkel kehotti äskettäin puheessaan eu-maita tiivistämään keskinäistä yhteistyötä, jotta syntyneestä kriisistä selvitään. Hänen viestinsä voidaan ymmärtää siten, että asiansa hyvin hoitaneiden jäsenmaiden pitää huolehtia myös muista. Me suomalaiset olemme tottuneet hoitamaan omat asiamme hyvin. Emme vielä tiedä, mikä on tuon tiivistyneen yhteistyön hinta. Siksi saamme olla kriittisiä eu:n kriisimaille annettavan tuen suhteen.

Myös täällä Pohjois-Karjalassa olemme huolestuneita alueemme tulevasta kehityksestä. Valtion tuottavuusohjelma vuosina 1995–2009 on vienyt meiltä tähän mennessä lähes viisisataa työpaikkaa. Vastaavasti Uudellamaalla valtion toimenpiteet ovat tuoneet uuden työn noin 7000 henkilölle. Alueellistamisohjelma ei ole toiminut sillä tavalla kuin me odotimme.

Jos kaikkein pahimmat skenaariot toteutuvat, meiltä häviää parin vuoden aikana työpaikkoja enemmän kuin koko EU:n jäsenyyden aikana yhteensä. Neljästä suljettavasta vastaanottokeskuksesta kaksi sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Lakkautusuhan alla on myös Pohjois-Karjalan prikaati. On kuulunut kuiskauksia myös maakuntamme vankiloiden mahdollisista lakkauttamisista. Meistä tuntuu, ettei kukaan koordinoi valtion eri hallinnon alojen työpaikkojen alueellista jakautumista. Säästötoimet näyttävät kohdistuvan erityisen voimakkaasti juuri Pohjois-Karjalaan.

Eilen nykyinen presidenttimme piti viimeisen uuden vuoden puheensa. Hän on monesti aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota yhteisvastuun ja solidaarisuuden murenemiseen. Ihmisten eriarvoisuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Taloudellinen ihmisten eriarvoisuus ulottuu kaikille elämän aloille. Tuloerojen kasvu heijastuu myös ihmisten terveyteen. Hyväosaiset saavat pitemmän elämän kuin huonommin toimeentulevat.

Tiedämme, että myös presidenttiehdokkaamme ja tuleva presidenttimme tohtori Paavo Väyrynen kantaa huolta ihmisten eriarvoisuuden lisääntymisestä. Hänen sydäntä lähellä on myös maan alueiden tasapuolinen kehittäminen. Me tarvitsemme presidentin, joka kantaa huolta koko Suomesta ja kaikista suomalaisista, ikään, sukupuoleen, postinumeroon tai lompakon paksuuteen katsomatta.

Tuolla taustalla menee presidenttiehdokkaastamme kertova kuvasarja. Sen nimi on ”Koko kansan Paavo”. Tohtori Paavo Väyrysellä on ehdokkaista ainoana uskottavuutta olla koko Suomen presidentti. Hän on ehdokkaista pätevin ja kokenein johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa ja puolustamaan itsenäisyyttämme niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään.

Presidenttinä Paavo Väyrynen ottaa esille varmaan vuoden päästä uuden vuoden puheessaan ihmisten ja alueiden eriarvoisuuden lisääntymisen. Kun tunnemme Paavon toimintatavat, niin voimme odottaa täällä parempaa huomista. Hän on puheittensa mittainen mies.

Paavo on ahkerasti kiertänyt Vuokko-vaimonsa kanssa maata. He ovat tavanneet tuhansia ja taas tuhansia suomalaisia. Tilaisuuksissa on ollut runsaasti kuulijoita. Mukana on ollut eri puoluekantoja edustavia kansalaisia. Paavo kiinnostaa. Siksi me keskustalaiset teemme nöyrinä vaalityötä, jotta saamme Paavon presidentin vaalien toiselle kierrokselle. Sitten vielä loppurutistus ja meillä on presidenttinä ”Koko kansan Paavo”.

Vuokko ja Paavo siellä jossain Mikkelin yläpuolella, arvoisa yleisö: Tervetuloa!

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton 75-vuotisjuhlatilaisuus Puhe ke 14.9.2010, Matti Kämäräinen, mk-hallituksen pj.

Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä juhlayleisö!

Maakuntahengen synnyttäminen oli osa suomalaisen kansallishengen luomisen projektia 1800-luvulla. Tuolloin syntyi maakuntalauluja ja –museoita sekä maakuntanimisiä sanomalehtiä ja vähitellen myös erilaisia maakunnallisia yhdistyksiä.

Maakuntaliitot olivat Suomessa ennen aatteellisia yhdistyksiä, joita alettiin perustaa maakuntahengen kasvaessa 1920-luvulta lähtien. Ensimmäisenä perustettiin Varsinais-Suomen maakuntaliitto vuonna 1927 – viimeisenä Päijät-Hämeen maakuntaliitto vuonna 1967.

Myös täällä Pohjois-Karjalassa kuntien ja ihmisten yhteisten asioiden hoitoon tarvittiin järjestäytyminen. Prosessin tuloksena perustettiin yhdistysmuotoinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tarkka ajankohta oli maaliskuun 21. päivä vuonna 1936 eli viime keväänä liittomme täytti 75 vuotta. Perustamispaikka oli Joensuun kaupungintalo.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ensimmäisiä tavoitteita oli jo 75 vuotta sitten maakunnan erottaminen omaksi läänikseen. Tuo tavoite toteutui sinnikkään edunvalvonnan tuloksena vuonna 1960.

Sodan jälkeen vuoteen 1960 mennessä maakuntamme väestö kasvoi 30 000 hengellä. Suuria ikäluokkia kohdannut korkea työttömyys purkautui maalta pakona ja muuttoaaltona Ruotsiin. Tuolloin alkoi maakunnan voimakas elinkeinoelämän kehittäminen. Valtion hallinnon puolella juuri perustettu Pohjois-Karjalan lääni vauhditti alueemme myönteistä kehitystä.

Edunvalvojamme saavuttivat juuri 1960-luvulla maakunnallemme merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi vuonna 1967 käynnistyi Uimaharjun sellutehtaan toiminta, Wärtsilän lukkotehdas rakennettiin, Onkamo-Parikkala sekä Joensuu-Ilomantsi radat valmistuivat. Liikenneyhteyksien kehittäminen niin maalla, vesillä ja ilmassa oli ensiarvoisen tärkeää kehittyvälle maakunnalle.

Maakuntaliitollamme on heti sen perustamisesta alkaen ollut laaja sidosverkosto, jonka kanssa alueemme asukkaiden, kuntien ja yritysten etuuksia on valvottu. Maakuntaliitto on ollut monen merkittävän hankkeen puhemiehenä ja kunnostautunut erityisesti sovittelijana eri puolten näkemysten yhteen saattamisessa.

Maakuntaliitto perusti Pohjois-Karjalan valtuuskunnan, johon kutsuttiin vaikutusvaltaisia pohjoiskarjalaistaustaisia henkilöitä. Sen ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin korkeakoulun saaminen Joensuuhun. Tuo ehkä maakunnan historian merkittävin hanke toteutui 60-luvun lopulla. Tänä päivänä olemme osa kolmen kampuksen Itä-Suomen Yliopistoa.

Maakuntaan alkoi kehittyä hyvin monipuolinen oppilaitosverkosto, joka on meille tänä päivänäkin suuri vahvuus. Etenkin metsäosaaminen on meillä maailmalla korkealle arvostettua. Juuri riittävät nuorten koulutuspaikat ovat hidastaneet maakunnan väkiluvun laskua viime vuosikymmeninä. Riittävä koulutetun työvoiman saanti omasta maakunnasta on mahdollistanut eri alojen myönteisen kehityksen. Valtiovalta on joutunutkin vuosien saatossa useampaan kertaan korjaamaan maakuntamme tulevaisuuden väkiluvun ennusteitaan ylöspäin.

Pohjois-Karjala on pystynyt vastaamaan rajuun rakennemuutokseen. Olemme muuttuneet nopeasti agraariyhteiskunnasta modernin teollisuuden ja vahvan palvelurakenteen tietoyhteiskunnaksi. Vaikka maatilojen määrä on eu-aikana tuntuvasti vähentynyt, maakuntaamme on syntynyt huomattavia maatalouskeskittymiä.

Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä siihenastiset maakuntaliitot ja seutukaavaliitot yhdistettiin nykyisiksi maakuntien liitoiksi, jotka tehtäviltään tulivat poikkeamaan kumpaisistakin edeltäjäorganisaatiostaan. Nimitys maakunnan liitto otettiin tuolloin käyttöön

tämän eron esille tuomiseksi. Nykyään muutamat maakuntien liitot ovat ottaneet sanan maakuntaliitto uudelleen käyttöön. Näin olemme mekin retrohenkisesti menetelleet.

Myös valtion aluehallinto uudistui vauhdilla. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Pohjois-Karjalan lääni sulautui yhdessä Kuopion läänin ja pääosan Mikkelin läänin kanssa uudeksi Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjalan maakunnan alue on identtinen entisen Pohjois-Karjalan läänin kanssa. Itä-Suomen läänin taival jäi lyhyeksi. Se toimi vuoteen 2009 asti. Nykyiset AVIt ja ELYt perustettiin.

Viime vuosikymmenen suurin menetys maakunnallemme oli Perloksen tehtaan lopettaminen. Se työllisti yli 2000 henkilöä Joensuun seudulla. Alueellinen rakennemuutoksen johtoryhmä teki mittavan työn, kun se suuntasi energiansa uuden luomiseen. Edustettuina olivat maakuntaliitto, TE-keskus, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, elinkeinoyhtiö Josek ja Perlos. Syntyi uusia innovaatioita, joiden tuloksena valtaosa työttömiksi jääneistä ihmisistä saatiin työllistettyä. Tehtävässä onnistuttiin mielestäni kohtalaisen hyvin. Monet maakunnan yritykset saivat Perlokselta osaavaa henkilökuntaa. Noina vuosina näimme maakunnassa usein ministereitä vierailulla. Valtiovalta ohjasikin taloudellista tukea erillisen tukipaketin muodossa.

Viime vuoden alussa aluekehityslaki uudistui. Nyt maakuntaliitto toimii lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena. Maakuntaliitto on myös alueensa johtava suunnittelu- ja edunvalvontayksikkö niin kansallisen kuin EU:n aluekehityksen osalta.

Itä-Suomen neuvottelukunta on yhteistyöelin yhtä maakuntaa laajempien asioiden käsittelyyn. Siihen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä-Suomen neuvottelukunta edistää Itä-Suomen yhteisiä asioita sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Aluekehityslain uudistuttua viime vuoden alusta maakuntaliittomme muodosti yhteistoiminta-alueen Pohjois- ja Etelä-Savon kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on vahvasti edistänyt itäsuomalaista yhteistyötä. Viime vuosina olemme tukeneet monia naapurimaakuntien hankkeita, esimerkiksi opettajakoulutuksen säilyttämistä Savonlinnassa ja Kajaanissa sekä

hammaslääketieteen koulutuksen aloittamista uudelleen Kuopiossa. Vastapainoksi olemme saaneet tulitukea esimerkiksi Pohjois-Karjalan Prikaatin puolustamisessa. Parhaillaan koko Itä-Suomi on yhteisrintamassa vaatimassa Suomen Metsäkeskuksen pääpaikkaa Joensuuhun.

Tulevaisuuden tavoitteena meillä Itä-Suomen maakunnilla onkin yhteistyön kehittäminen. Monissa tulevien vuosien tärkeissä Itä-Suomen hankkeissa tarvitsemme yksituumaisuutta. Eripuraisuus ja vitkastelu koituvat meidän tappioksemme.

Maakuntaliiton luottamushenkilöt ovat jäsenkuntien kokeneita poliittisia kunnallisvaaleilla valittuja vaikuttajia. Liiton osaava henkilökunta jakaantuu nykyisen organisaation mukaan seuraavasti: yhteiskuntasuhteet, strategiat ja palvelut.

Maakuntaliiton toiminnassa painottuu sekä pitkäjänteinen suunnittelu että nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin. Liitto koordinoi ja toteuttaa runsaasti erilaisia kansallisia ja EU-hankkeita.

Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Tulevaisuuteen suuntautuneisuus on avaintekijä. Lähtökohtana on alueen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Sitran juuri julkaisemaan Suomen maakuntajohtajien keskustelualoitteen ”Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä – maakunta 2020” mukaan näyttää, että maakuntien valtarakenteet ovat murroksessa. Hallituksen kuntauudistus tähtää vahvoihin keskuskaupunkeihin, jotka vastaavat itse alueen hyvinvoinnista ja kehityksestä. Nykyiset maakuntaliitot joutuvat pian sivuraiteille.

Tuleva kuntauudistus horjuttaa toteutuessaan maakuntaliittojen asemaa aluekehittäjänä. Hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa kaupunkiseutujen valtaa – maakuntaliittojen kustannuksella – esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämisessä.

Manner-Suomen 18 maakuntaliittoa laativat yleissuunnitelmat muun muassa siitä, miten alueen elinkeinoja kehitetään ja liikennevirtoja ohjaillaan. Nyt on uhkana, että kuntaremontin myötä aluekehityksen vetureiksi nostetaan työssäkäyntialueisiin pohjaavat kaupunkiseudut. Maakuntaliittoja ei edes mainita.

Kansalaisten maakuntaliittotietoutta tutkittaessa on huomattu, että Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa tuntemus oli heikointa. Maakuntaliittojen merkitys ja olemassaolo tunnettiin parhaiten Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Kreikan tukipaketin kohtalo hallitsee vahvasti tämän päivän poliittista keskustelua. Kansalliset tärkeät kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Hyvä juhlayleisö: Olennaisia kysymyksiä maakuntamme menestyksen kannalta ovat edelleen:

Pystymmekö säilyttämään ja luomaan riittävästi työpaikkoja? Kuinka nujerramme korkean nuorisotyöttömyyden?

Toimiiko koulutusjärjestelmämme siten, että saamme työpaikkoihimme riittävästi osaavaa työvoimaa?

Suurena lähitulevaisuuden haasteena on myös, miten maakuntamme palvelurakenne saadaan kehitettyä vetovoimaiseksi, kustannustehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi.

Arvoisa maakuntaväki, uskon , että vahvasti pohjoiskarjalaisina koko maakunnan kehittämiseen sitoutuneina ihmisinä olemme oikealla asialla puolustaessamme 75 vuoden iän saavuttanutta maakuntaliittoamme yhteisenä edunvalvojanamme.

2.9.2011 klo 20:30, Nurmeksen kaupungin ja P-K:n mk-liiton tervehdys

Arvoisa juhlayleisö, hyvät elokuvan ystävät!

Pohjois-Karjala on osa omaleimaista kulttuurialuetta, jonka historiasta, tarustosta ja maisemista koko suomalainen kulttuuri-identiteetti on ammentanut sisältöä. Noista asioista saamme olla ylpeitä.

Pohjois-Karjalaa on leimannut alueen maantieteellinen asema kulttuuripiirien ja jatkuvien muutospaineiden alaisena raja-alueena. Juuri näistä syistä eri kulttuuritahot ovat maakunnastamme kiinnostuneita ja täällä järjestetään monien eri kulttuurialojen tilaisuuksia.

Nykyaikaiseen pohjoiskarjalaisuuteen kuuluvat tunnustusta ja tunnettavuutta saavuttaneet kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapahtumat, rock-festarit, esiintyjäryhmien sekä urheilijoiden ja joukkueiden kansallinen ja kansainvälinen menestyminen.

Oma erillinen kulttuurisarka on maakunnan elokuvatuotanto. Viime vuosikymmenellä Pohjois-Karjalassa on tuotettu yli kymmenen elokuva- ja televisiotuotantoa. Nyt maakuntamme on yksi keskeinen kuvausalue Suomessa. Säännöllisten tuotantojen johdosta on alueelle syntynyt ympäristö, joka tarjoaa palveluita esituotannon, tuotannon ja jälkituotannon vaiheisiin.

Kontiolahdella toimii SF-Filmikylä. Se syntyi Höytiäisen rannalle elokuvaohjaaja Markku Pölösen ajatuksesta ja ideasta, kun hän muutti vuonna 2004 perheineen kotiseuduilleen Pohjois-Karjalaan. Tuotantoa ovat mm. Karjalan kunnailla tv-jaksot. Ne ovat parasta maakuntamme markkinointia.

Heikki Turusen kirjoittamat, elokuviksi tuotetut, Simpauttaja ja Kivenpyörittäjän kylä edustavat taas parhainta pohjois-karjalaista elokuva-aatelia.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun alaisella Itä-Suomen elokuvakomissiolla, viestinnän koulutusohjelmalla, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla, elokuva- ja televisioalan kehittämisprojekteilla, Joensuun kaupungilla ja Suomen filmiteollisuudella on ollut tärkeä rooli tuotantojen keskittymisessä juuri Pohjois-Karjalaan. Outokummussa on alan koulutusta. Sieltä on meillä täällä opiskelijoita töissä. Näin he saavat hyvää käytännön kokemusta elokuvajuhlien järjestämisestä.

Elokuvamaakuntana tarvitsemme myös elokuvajuhlat. Nurmeksen toiset elokuvafestivaalit ovat juuri alkaneet.. Tarjolla on runsaasti kotimaisia näytelmäelokuvia ja dokumentteja sekä musiikkiviihdettä. Kaikille vieraille ja paikkakuntalaisille on sopivaa ja kiinnostavaa katsottavaa ja koettavaa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on juhlien suojelijana.

Tapahtumat on hajautettu kolmeen paikkaan. Kino Hannikaisessa nähdään kokoillan elokuvia. Elokuva-alan opiskelijoiden töihin voi tutustua VR:n vanhan makasiinin Filmi-kahvilassa. Täällä Hyvärilän alueella on sitten mahdollisuus katsoa elokuvia ja osallistua juhlateltan tarjoamaan monipuoliseen ohjelmaan. Täällä on mahdollisuus kohdata useita eri kulttuurialojen edustajia.

Viime vuonna jäimme paljon kävijätavoitteista. Kuitenkin jo silloin vallitsi yksimielisyys, että elokuvajuhlat järjestetään myös tänä vuonna. Uskon, että myös mahdollisimman moni paikkakuntalainen käy rentoutumassa miellyttävän ohjelman parissa. Nämä juhlat on tarkoitettu myös paikalliselle väelle. Toivomme vieraita läheltä ja kaukaa. Lisäksi toivomme, että juhlistamme muodostuu elokuvaväen tapaamisfoorumi.

Nurmeksen elokuvajuhlat tuovat piristysruiskeen syksyllä hiljentyvään matkailukauteen. Lisäksi, kuten jo aikaisemmin mainitsin paikallisilla asukkailla on mahdollisuus nähdä edullisesti

paljon elokuvia ja tavata alan ammattilaisia täällä eri tilaisuuksissa. Tapahtuma tukee myös Hyvärilän toimintaa.

Nurmekselaisena toivomme, että Elokuvajuhlat vakiinnuttavat paikkansa maakunnan kulttuuritarjoajana. Tällaiset tilaisuudet eivät toteudu pelkkien pääsylipputulojen varaan laaditulla budjetilla. Tulevia vuosia varten eri rahoituskanavat on tarkkaan selvitettävä. Nurmeksen kaupungin on viisainta jo talousarviossa linjata mahdillisen elokuvafestivaaleille tulevan tuen suuruus. Näin toiminta on avointa.

Pahjois-Karjalan maakuntaliiton ja Nurmeksen kaupungin puolesta kiitän kaikkia tahoja, jotka ovat mahdollistaneet nämä kaupunkimme toiset elokuvajuhlat. Samalla toivotan teidät sydämellisesti tervetulleiksi tänne Hyvärilään. -Tervetuloa.

Marin puhe puoluehallituksessa 30.3.2011

Hyvät ystävät,

Maailman myllerrysten keskellä ihmisten mielissä on vakaus ja turvallisuus täällä kotona. Niitä mekin haluamme edistää. Meillä ei ole tapana sortua uhoamiseen ja hokkuspokkustemppuihin.

Uskomme asialinjaan ja päättäväisyyteen. Tämä toimintatapa saa myös kansalaisten tuen, kunhan vain käymme linjamme ihmisille kertomassa ja perustelemassa.

Vaaleissa on kysymys siitä, millä linjalla ja millä keinoilla Suomea rakennetaan.

Keskusta haluaa rakentaa elävää ja tekevää Suomea. Haluamme rakentaa oikeudenmukaista ja alueellisesti tasavertaista Suomea.

Koko maan menestyksen eteen pitää tehdä työtä, se on meidän keskustalaisten tehtävä. Kukaan muu, mikään toinen puolue ei sitä tee. Ei tee, vaikka puhuu. Me olemme tällä puolustuslinjalla ainoa vastavoima keskittäjille.

Seuraavan vaalikauden suuret tehtävät ovat uusien työpaikkojen ja kasvun edellytysten vahvistaminen koko maassa, velkaantumisen pysäyttäminen oikeudenmukaisesti sekä hyvinvointipalveluiden tasa-arvoisuuden turvaaminen.

Hyvät kuulijat,

Kokoomus esitteli viime viikolla kuntamallinsa. He väittävät, että palvelut voidaan turvata sadan kunnan mallilla. Kuntamallin osalta perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit ovat samoilla linjoilla.

He kaikki sanovat, että eivät aja pakkoliitoksia. Minä kysyn, miten ne sata kuntaa muka sitten syntyvät?

Keskustan kuntamallissa tärkeintä ovat ihmiset ja palvelut. Samoin haluamme säilyttää kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja alueiden elinvoiman.

Keskustan kuntamalli tunnistaa vallitsevat tosiasiat. Asukaspohjan, ikärakenteen, väestötiheyden ja etäisyyksien kannalta Suomessa on erilaisia alueita. Kuntien lukumäärän voimakas vähentäminen on silmänkääntötemppu, joka ei turvaa jokaiselle palveluita.

Kokoomuksen kuntamalli rakentuu keskuskaupunkien ympärille muodostuviin vahvoihin peruskuntiin. Uloimmalla kehällä olevan reuna-alueiden kuntien ihmisten palvelutarpeita se ei ratkaise.

Keskusta haluaa turvata palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta ja rakentaa kuntapolitiikkansa sen mukaisesti. Meille jokainen ihminen on tärkeä ikään, yhteiskunnalliseen asemaan, varallisuuteen ja asuinpaikkaan katsomatta. Se on keskustalaiselle kansanliikkeelle perusarvo.

Hyvät kuulijat,

Tähtäämme 2020-luvun kuntarakenteen luomiseen. Keskustan kuntamalli saattaa loppuun Paras-hankkeen tavoitteet. Sen jälkeen keskitytään palvelujen tuotanto- ja järjestämistapojen uudistamiseen.

Keskusta sitoutuu lähipalvelulain säätämiseen. Sillä varmistetaan palvelujen kohtuullinen saatavuus: terveyskeskuksen, päiväkodin, ala-asteen, vanhusten hoivan ja kirjastot.

Keskustalainen kuntamalli rakentuu maakunnista, jotka jakaantuvat paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla kuntiin. Kunnat noudattelevat suunnilleen nykyisten kuntien rajoja. Kuntamallimme ei estä kuntaliitoksia.

Palvelut turvataan leveämpien hartioiden avulla kuin Kokoomuksen seutukuntamallissa. Maakunnat hoitavat kustannuksiltaan ja velvoitteiltaan raskaimmat kuntasektorin tehtävät sekä pääosan kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteistoimintajärjestelmien nykyisin hoitamista tehtävistä.

Esityksemme selkeyttää kuntien johtamista merkittävästi ja vähentää byrokratiaa.

Nykyiset kuntayhtymät ja kuntien muut yhteistyöjärjestelmät ja -sopimukset tulevat tarpeettomaksi.

Hyvät kuulijat,

Suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat parantuneet viime vuosina. Olemme saaneet purettua hoitojonoja merkittävissä määrin.

Näistä onnistumisista huolimatta meillä on kuitenkin monia epäkohtia terveydenhuollossamme. OECD:n vertailuissa suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on todettu yhdeksi epätasa-arvoisimmista.

Ihmisryhmien väliset terveyserot ja erot odotetussa eliniässä ovat kasvaneet. Korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin vähemmän koulutetut ja pienituloiset. Työttömät voivat huonommin kuin työssäkäyvät.

Terveydenhuollon kustannuksiin liittyy myös epätasa-arvoa. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkeat terveydenhuollon asiakasmaksut ja maksukatot.

Lisäksi hoidon pääsyyn liittyy epätasa-arvoa. Valinnanvapaus on mahdollista vain riittävän hyvätuloisille, pienituloisilla ei ole mahdollisuutta yksityisten palvelujen käyttöön. Lääkekorvausjärjestelmämme hitaus luo myös epätasa-arvoa. Vain hyvätuloisilla on mahdollisuus ostaa uusia tehokkaampia lääkkeitä, jotka eivät ole vielä päässeet korvattavuuden piiriin.

Suomalaisten luottamus julkisiin terveyspalveluihin on edelleen hyvä. Kuitenkin yhä useampi ostaa lapselleen terveydenhuoltovakuutuksen. Verojen lisäksi maksetaan vakuutusmaksuja. Terveydenhuoltomme pitäisi pelata sujuvasti siten, että lapsen korvatulehdus halutaan ja voidaan hoitaa julkisen sektorin päivystyksessä. Tämä kehitys voi johtaa lopulta kahteen järjestelmään – vakuutusmaksuilla rahoitettavaan yksityiseen terveydenhuoltoon ja kurjistuvaan julkiseen terveydenhuoltoon.

Tähän meillä ei ole pienenä maana varaa. Meidän on pidettävä huolta julkisesta terveydenhuollosta.

Suomi ikääntyy. Sen myötä kasvavat palvelutarpeet ja kustannukset. Kunnissa on kamppailtu viime vuodet nousevien erikoissairaanhoidon kustannusten kanssa. Voimavarat ovat rajalliset. Siksi ne on käytettävä taitavasti.

Terveyspolitiikan ja terveydenhuollon haasteet ovat suuria, yli vaalikauden mittaisia. Terveydenhuollon uudistuksen aloittaminen on yksi tulevan vaalikauden suuria tehtäviä..

Keskusta haluaa uudistaa suomalaisten terveydenhuoltoa siten, että ihmiset saavat ajallaan tarvittavaa hoitoa, ihmisten valinnanvapaus lisääntyy sekä ihmisten ja alueiden välinen tasa-arvoisuus toteutuu. Uudistuksen tavoitteena on samanaikaisesti parantaa ihmisten saaman palvelun laatua ja tehdä siitä kustannustehokkaampaa.

Keskustalainen terveyspolitiikka perustuu tasa-arvoisuudelle. Terveyserot kytkeytyvät koulutuksen, toimeentulon ja sosiaalisen pääoman eroihin. Jotta ihmisten terveydentilan eroja voidaan vähentää, on huolehdittava tasa-arvon lisäämisestä myös muilla elämän alueilla.

Hyvät kuulijat,

Terveyttä ei voi ostaa kuin mitä tahansa tuotetta kaupan hyllyltä. Sen edistämiseen ja ylläpitämiseen kuuluvat omavastuu, yhteisvastuu ja yhteiskunnan vastuu.

Ennaltaehkäisyn avulla voidaan lisätä menestyksekkäästi ihmisten terveitä elinvuosia ja parantaa heidän toimintakykyään. Terveysongelmien ennaltaehkäisy on yksi parhaita keinoja vähentää terveydenhuollon ja vanhusten hoivan kustannuksia tulevaisuudessa.

Omavastuu tarkoittaa terveellisten valintojen tekemistä: terveellisiä ruokatottumuksia, ylipainon välttämistä, riittävää liikkumista, kohtuullisuutta nautintoaineiden käytössä jne.

Kunnilta puuttuu nykyisin kannusteet panostaa ennaltaehkäisyyn, koska sen hyödyt voivat näkyä vasta joidenkin vuosien päästä toisaalla päin Suomea. Neuvolat ovat oiva esimerkki tuloksekkaasta ennaltaehkäisytyöstä. Koulu- ja oppilasterveydenhuoltoon panostaminen on tässä työssä seuraava askel.

Ihmisten omaan vastuuseen voidaan vaikuttaa valistuksella. Lisäksi Keskusta on valmis verottamaan terveydelle haitallisia tuotteita kuten alkoholia ja makeisia nykyistä kireämmin.

Yhteisvastuu tarkoittaa ennen muuta sosiaalisten suhteiden vaalimista ja huolenpitoa toisista. Näin voidaan vähentää turvattomuutta, joka on vanhuksilla yksi merkittävä syy terveyspalveluiden piiriin hakeutumiseen.

Yhteiskunnan vastuu tarkoittaa sitä, että se on keskeisessä roolissa terveyspolitiikan linjanvedoissa sekä terveyspalvelujen rahoittamisessa ja järjestämisessä. Hoito tulee taata tasapuolisesti kaikille kansalaisille tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.

Julkisella sektorilla on päävastuu terveyspalveluiden järjestämisestä. Sitä täydentämään tarvitaan myös yksityistä ja kolmatta sektoria. Ne lisäävät kansalaisten valinnanvapautta. Ja antavat vertailukohtaa julkisten palveluiden tehokkuuden ja tuottavuuden kehittämiseen.

Hyvät kuulijat,

Suomalaisen terveydenhuollon kehittäminen on tällä hetkellä hajautunut liian monelle taholla. Voi kärjistäen väittää, että suomalaista terveydenhuoltoa ei ohjaa kukaan. Haasteiden vuoksi tarvitsemme vahvempaa omistajaohjausta.

Hallitusohjelmaan on kirjattava tavoite terveydenhuollon ja myös vanhustenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuun selkeyttämisestä. Lähtökohtana on, että niiden tulee olla saman organisaation alaisena. Parhaiten tämä onnistuu joko alueellisella tai valtakunnallisella tasolla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja rahoitus pitää uudistaa. Uudistus on tehtävä vaiheittain. Ensiksi asetetaan uudistuksen tavoitteet. Toisessa vaiheessa kokeillaan erilaisia malleja. Kolmanneksi valitaan järjestämis- ja rahoitusratkaisu. Valmistelussa täytyy ottaa huomioon Suomen alueitten erilaisuus. Sama malli ei sovi kaikille.

Näin voidaan nykyisen monikanavaisen rahoituksen ongelmia vähentää. Monikanavaisen rahoituksen vuoksi arvioidaan tapahtuvan kustannusten siirtoa eri toimijoiden välillä – kunnat, sairaanhoitopiirit ja Kela – siten, että kokonaisuus kärsii.

Keskusta edellyttää, että terveydenhuollon uudistus valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa. Uudistaminen on välttämätöntä jotta voimme taata laadukkaan ja hyvän hoidon kaikille tasapuolisesti.

Keskusta on valmis tarttumaan haasteeseen!

Vaativassa erikoissairaanhoidossa ei ole kaikissa osissa maata kyetty riittävästi sopimaan joustavasta alueellisesta yhteistyöstä ja keskinäisestä työnjaosta.

Keskustan mallissa perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, peruserikoissairaanhoito siirtyvät saman järjestäjän vastuulle, mikä varmistaa sujuvat hoitoketjut ja poistaa turhia raja-aitoja. Peruspalvelut tulee saada riittävän läheltä. Vaativin hoito tulee keskittää osaamiskeskuksiin.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon eriyttäminen toisaalta valtion ja toisaalta kuntien vastuulle muodostaisi uhkan perusterveydenhuollon heikentymisestä. Se olisi paluu 1970-luvulle.

Perusterveydenhuoltoa pitää pikemmin vahvistaa. Erikoislääkäreiden saaminen terveyskeskuksiin on tässä hyvä askel eteenpäin.

Vaativa erikoissairaanhoito tulee keskittää viiteen sairaanhoitoalueeseen laadun ja tehokkuuden turvaamiseksi. Vielä näidenkin sisällä täytyy suorittaa erikoistumista.

Tavoitteena on, että kansallista ohjausta vahvistetaan yhdenvertaisuuden, kansalaisten oikeusturvan ja palvelujen laadun varmistamiseksi.

Potilaiden maksurasitusta on kyettävä tasaamaan maksukattoja alentamalla ja yhtenäistämällä.

Keskustan mielestä rahoitus- ja järjestämisvastuu edellyttää nykyistä leveämpiä hartioita, jotta haasteista selvitään. Tarvitaan valtion, maakuntien ja kuntien välistä työnjakoa ja yhteisvastuuta.

Hyvät kuulijat,

Terveydenhuollon tuottavuuden parantamiseen on panostettava. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä tulee kehittää toimivammiksi, yhteensopiviksi ja käyttäjälähtöisiksi. Tätä kautta on saatavissa säästöjä merkittävästi.

Lääkäreiden ja hoitajien riittävyyden turvaaminen julkisessa terveydenhuollossa on suuri haaste.

Nyt on oikea hetki lisätä kuntasektorin kilpailukykyä työnantajana. Tavoitteena on, että kunta-alan työntekijöiden palkkausjärjestelmiä kehitetään sekä sijaisuusjärjestelyjä ja uralla kehittymismahdollisuuksia parannetaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja johtamisuudistukset tulee toteuttaa siten, että lisätään ammattitaitoisen henkilöstön työmotivaatiota ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Samalla kehitetään työpaikoilla tapahtuvaa johtamista.

Eri henkilöstöryhmien välistä työnjakoa tulee myös kehittää. Laadukkaiden palveluiden tae on osaava, yhteistyökykyinen ja moniammatillinen henkilöstö.

Hyvät ystävät,

Vaalitaistelussa olemme tulossa loppuvaiheeseen. Ennakkoäänestys alkaa viikon kuluttua. Nyt on aika kiristää tahtia.

Yksikään puolue ei voi olla varma voitostaan. Erot ovat tällä hetkellä erittäin pienet. Jokainen ääni, jokainen vaalipiiri on meille tärkeä koko puolueen menestyksen kannalta.

Vaalit voittaa se puolue, joka saa omat kannattajansa äänestämään. Vaalit voittaa se puolue, joka saa houkuteltua liikkuvia äänestäjiä. Äänestämisestään epävarmat ovat ryhmänä suuri – he ratkaisevat, minkä puolueen käyrät nousevat, kuka vie voiton. Tämä tilanne on Keskustan kannalta mahdollisuus. Se on mahdollisuus, joka meidän tulee käyttää.

Yhteisellä ponnistuksella saamme äänestäjiltä vahvan valtakirjan keskustalaiselle asialinjalle. Omasta puolestani teen kaikkeni ehdokkaiden ja kenttäväen työn tueksi.

PUHEITA

Rural Transport – Current models and new solutions in Northern Periphery

Koli, 3. 5. 2010 klo10

Seminaarin avauspuheenvuoro

Matti Kämäräinen

ARVOISA SEMINAARIVÄKI

Viime viikkoina Islannin tulivuoren purkaus on häirinnyt myös Pohjois-Karjalassa järjestettyjen seminaarien kulkua. Osa luennoitsijoista ja osanottajista ei ole päässyt osallistumaan ilmatilan sulkemisen vuoksi paikalle. Kukapa olisi aikaisemmin uskonut, että miten suuri merkitys juuri lentoliikenteellä on nykyisessä globaalissa maailmassa.

Tänään olemme kokoontuneet tänne Kolille pohtimaan maaseudun joukkoliikenteen nykytilannetta ja erityishaasteita. Järjestävät osapuolet, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy (PIKES), ovat mukana toteuttamassa Rural Transport Solutions-hanketta, jonka päämääränä on parantaa harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta uusia joukkoliikenneratkaisuja soveltamalla. Kumppaneina hankkeessa on alueita Suomen lisäksi Ruotsista, Skotlannista ja Islannista. Näiltä alueilta meillä on edustus tässä seminaarissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto koordinoi kansainvälistä yhteistyötä.

Tällä hetkellä on parhaillaan menossa Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys. Noin kaksi viikkoa sitten aiheesta järjestettiin loppuseminaari, jossa esiteltiin maakuntamme liikennejärjestelmäluonnos. Joukkoliikenteen kehittäminen vastaamaan tämän päivän haasteisiin on tuonkin suunnitelman yksi keskeisimmistä tavoitteista.

Täällä maakuntamme pohjoisissa kunnissa välimatkat ovat pitkiä ja asutus on keskittynyt kuntakeskuksiin, joiden ympärillä asutus on harvaa. Väestö ikääntyy. Kaikilla ei ole omaa autoa. Kaikilla ei ole laajakaistaa. Julkisen liikenteen järjestämisvastuuta on siirretty enemmän kuntien vastuulle. Niiden taloudellinen tilanne on maailman laajuisen taantuman vuoksi heikentynyt. Siitä on seurauksena, että esimerkiksi linja-autovuoroja on jouduttu vähentämään, mikä entisestään vaikeuttaa maaseudulla asuvien ihmisten jokapäiväistä asioiden hoitoa. Myös aikaisemmin täällä tärkeässä roolissa ollutta rautateitse tapahtuvaa henkilöliikennettä on supistettu tuntuvasti.

Tänä päivänä saamme kuulla asiantuntijoiden alustuksia tämän päivän liikennejärjestelyistä harvaanasutuilla alueilla. Samalla kuulemme varmasti esityksiä uusien joukkoliikennemallien mahdollisuuksista alueellamme. Varmasti kuulemme, millaisia vaatimuksia päästöjen pitäminen mahdollisimman alhaalla asettaa tulevaisuuden joukkoliikennemalleille. Lopuksi on paneeli, jossa seminaariväki voi keskustella tarkemmin päivän esitelmistä. En tässä avauksessa käsittele enempää päivän teemaa, vaan kerron hiukan alueemme joukkoliikenteen historiasta. Olemme varmaan kaikki yksimielisiä siitä, että riittävän joukkoliikenneverkoston ylläpitäminen ja sen kehittäminen on meille erityisen tärkeä asia.

Aluksi tarkistin joukkoliikenteen määritelmän tietosanakirjasta. Se on julkista liikennettä, jossa samalla kulkuvälineellä kulkee useita toisilleen vieraita ihmisiä yhtä aikaa. Joukkoliikenne tarjoaa tavan liikkumiseen niin, että matkustajan ei tarvitse omistaa , vuokrata tai ajaa omaa kulkuvälinettä. Joukkoliikennevälineet kulkevat tyypillisesti ennalta suunnitellun reitistön ja aikataulun mukaan. Joukkoliikenne voi olla myös kutsuohjattua. Tällöin ajoneuvon, tavallisesti pikkubussin, reitti määräytyy asiakkaiden matkustustarpeiden mukaan, siis asiakaslähtöisesti, eikä kiinteiden aikataulujen perusteella.

Meille kaikille ovat tuttuja lännen elokuvien hevosvankkurit, jotka kuljettivat sekä ihmisiä että tavaraa asutuskeskuksien välillä halki erämaiden. Ne olivat helppoja kohteita ryöväreille. Monista heistä on tehty elokuvasankareita.

Suomessa Kievari- eli kyytilaitosjärjestelmää alettiin kehittää 1400-luvun alusta. Näille alueille alkoi ilmestyä kievareita paljon myöhemmin. Vuoden 1776 syyskäräjillä maaherra Ramsayn toimesta esitettiin ensimmäinen seikkaperäinen majatalo-ohjesääntö. Tästä kievareiden tarve ja lukumäärä alkoi hiljalleen kasvaa. Lönnrotin matkojen aikaan 1830-luvulla niitä oli esimerkiksi Nurmeksessa 11 kpl. Kievareiden väli , holliväli, oli yleensä 15 – 20 km.

Kievareista sai yösijan, ruokaa, olutta ja viinaa. Joissakin kievareissa saattoi olla myös väsyneitä matkalaisia viihdyttämässä naisia. Omilla hevosillaan liikkuville oli tarjolla rehua ja kärryjen huoltovälineitä.

Kyytilaitos oli talollisväestölle kallista lystiä. He saivat kyllä kyytimaksut palkakseen silloin kun kulkijoita oli, mutta hiljaisina aikoina oli valmius palveluihin pidettävä yllä – hevoset ja ajajat seisoivat odottamassa. Kannattomille kievareille maksettiin avustusta, mutta se oli hyvin pieni. Kievarilaitos lakkautettiin Suomessa vasta 1956. Pielisen Karjalassa rautatien valmistuminen vuonna 1911 käytännössä lopetti kyytilaitoksen. Linja-autoliikenne tuli sitten myöhemmin.

Olemme täällä Kolilla Pielisen äärellä. Asutus on Suomessa levinnyt vesistöjä pitkin. Monet kaupungit alkoivat kehittyä vesistöjen äärelle kauppa- ja markkinapaikoista. Suurilla lautoilla, veneillä – myöhemmin höyrylaivoilla oli suuri merkitys tavaroiden ja ihmisten liikkumisessa. Muistan lapsuudestani, kun vanhempi väki puhui voin ja myöhemmin maidon viennistä "Särkilahti"-laivalle. Sama alus tarjosi reitin varrella asuville kylien asukkaille mahdollisuuden käydä kaupungissa asioilla. Pielisellä liikennöivät ainakin höyrylaivat Valio, Pielinen ja Kullervo.

Hyvät kuulijat, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton puolesta toivotan teidät tervetulleiksi tähän seminaariin. Hyvää seminaaripäivän jatkoa.

Keskustan P-K:n piirin vuosikokous 11.4.2010

Avauspuhe, Matti Kämäräinen

Arvoisa ministeri, puoluesihteeri hyvä järjestöväki

Olemme kokoontuneet tänne vuosikokoukseen ja illalla meillä on sitten kauan odotettu Suomen keskustan puheenjohtajaehdokkaiden kenttäkierroksen avaus Carelicumin kahviossa.

Menneellä toimintakaudella juhlimme piirimme satavuotistaivalta. Pääministeri kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan.

Itä-Suomen Keskustan piirien yhteistyö käynnistyi. Sen tuloksena saimme Riikka Mannerin europarlamenttiin.

Viime vuonna toteutimme myös sen, mitä lupasimme vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Investoimme tulevaisuuteen. Toiminta-alueeltamme on valittu nuoria alle 30-vuotiaita maakunnallisten kuntayhtymien ja maakuntaliiton hallituksiin sekä muihin maakunnallisiin ja paikallisiin luottamustoimiin.

Maakunttamme ikääntyy ja maan kovin työttömyys kohtelee aluettamme. Tällä hallituskaudella monet vähävaraisille tarkoitetut tukimuodot ovat kehittyneet hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus on panostanut perusturvaan.

Meille pohjoiskarjalaisille on iso asia Enon sellutehtaan käynnistyminen uudelleen. Lupaavia ovat myös näkymät kaivannaisalalla. Puun menekin turvaamiseksi on käynnistynyt ja käynnistyy uusia hankkeita varsinkin energiatuotannon alueilla, puurakentamista unohtamatta. Koko maakunnan alueella on käynnistynyt hallituksen tukitoimina merkittäviä väylähankkeita.

Olemme saaneet viime aikoina kuulla myös huonoja uutisia. Puutun niistä vain kahteen:

Sisäasiainminiteriö päätti 9.3. tänä vuonna uusilla hätäkeskusalueilla toimivien hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista. Päätöksen mukaan maa jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen ja palvelut keskitetään seitsemälle paikkakunnalle. Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueille jää uudistuksen jälkeen kaksi toimipaikkaa, Kuopioon ja Kouvolaan. Tämä päätös ei meitä pohjoiskarjalaisia tyydytä.

Mikäli uudistus toteutetaan, kansalaisten turvallisuus maan kaikilla alueilla vaarantuu. Se on taattava kaikissa uudistuksen vaiheissa. Koko päätös on otettava uuteen harkintaan ja päätös kumottava tai ainakin hätäkeskuksille on turvattava uuteen järjestelmään siirryttäessä siirtymäajat, jotka yltävät ainakin vuoteen 2015. Mikkelin ja Joensuun hätäkeskuksethan lakkaavat ministeriön päätöksen mukaisesti jo vuoden 2012 alusta.

P-K:n näkökulmasta uudistuksen perustelut ovat järjenvastaisia, sillä Joensuun hätäkeskus on toiminut uusissa, varta vasten rakennetuissa noin 2 miljoonaa euroa muutostöineen maksaneissa tiloissa vasta vuoden. Toimitilat on vuokrattu tarkoitukseen 15 vuodeksi, joten toiminnan jatkaminen pysyvästi tai toistaiseksi olisi kokonaistaloudellisesti edullista ja tarkoituksenmukaista.

Menneellä viikolla saimme kuulla, että Kajaanin 110 vuoden perinteikäs opettajavalmistuslaitos lakkaa toimintansa. Jatkossa opetus keskitetään Oulun Yliopiston toiminnan tehostamiskeinona Ouluun. Herää kysymys: Oliko uuden yliopistolain henki tuon suuntainen?

Nyt myös kymmenien työpaikat ovat uhattuina Itä-Suomen Yliopistossa. Tällä viikolla saimme myös kuulla, että meidän yliopistossamme käynnistyvät tulevalla viikolla yt-neuvottelut, jotka koskevat 380 henkilöä. Syynä on yliopiston tavoite tasapainottaa talouttaan siirtämällä 1,1 miljoonaa euroa hallinnosta ja tukipalveluista opetukselle ja tutkimukselle. Meidän on valvottava,

että linjauksissa ja mahdolliset työpaikkojen vähennykset kohdentuvat yliopistoseuduille tasapuolisesti.

Tällä viikolla entinen pääministeri, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kävi maakunnassa vierailulla. Hän hyvin näyttävästi ja kannustavasti kehotti maakunnan väkeä keräämään talkoilla rahaa yliopistolle tavoitteena 10 miljoonan euron yhteissumma. Valtiohan antaa sitten vastapainoksi kerätyn summan 2,5 kertaisena. Tuossa on kova haaste, kun tietää, että potentiaalisia suurempia lahjoittajia ottaen taloudellisen tilanteen huomioon ei ole kovin paljon. Tästä asiasta varmasti käydään vielä avointa keskustelua. Me kunnallisissa luottamustoimissa olevat henkilöt koemme asian siten, että jopa kunnat voivat jatkossa joutua kantamaan kohtuuttoman osan yliopiston toiminnan rahoituksesta, mikäli keräyksellä ei päästä toivottuun tavoitteeseen yliopiston tehokkaan kehittämisen turvaamiseksi.

Vielä tulevaa:

järjestöpuoli kuntoon, puoluesihteeri Korhonen puhuu siitä
eduskuntavaaliohjelma tekeillä,
itäisen Suomen keskustapiirit tekevät yhteisen vaalisuunnitelman ja vaaliohjelman
ehdokkaiden haku kunnallisjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä on parhaillaan menossa
vain kolme eli nykyiset edustajat lähtevät mukaan vuoden 2007 vaaleissa mukana olleista
tasapuolisesti miehiä ja naisia, nuoria ja varttuneempia koko maakunnan alueelta
ehdokkaiden koulutus jo käynnistynyt
tärkeää, että tukiryhmiä aletaan jo nyt muodostaa
meidän varttuneempien on autettava nuoria ehdokkaita tukiryhmien perustamisessa, ketään ei saa jättää yksin
kunnallisjärjestöille ja paikallisyhdistyksille tulee selkeä toimintaohje, liite viime ptk-kok:n asiakirjoissa

- viime kaudella piiri teki tappiollisen tuloksen. Siihen suurin syy olivat eu-vaalit ja uusiin tilikarttoihin siirtyminen. - tilikartan ja tilinpäätösrungon muutoksen takia vuoden 2009 ja vuoden 2008 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia

keskenään, Kokousmateriaalissa on erillinen selvitys, kuinka taloutta tasapainotetaan tänä vuonna

- uusi jäsenlehti Sentteri on ilmestynyt kolme kertaa. Sieltä lyötyvät kaikki ajankohtaiset asiat. Jäsentiedottaminen on kohentunut tuntuvasti

Kokouksen kulusta:

Poliittisen keskustelun aikana puoluesihteeri Jarmo Korhonen käyttää pitemmän puheenvuoron. Kansanedustajat Hannu Hoskonen ja Eero Reijonen pitävät poliittisen katsauksen. Ministeri Anu Vehviläinen vastaa tarvittaessa kysymyksiin. Hän vastaa illan puheenjohtajatilaisuuden juontamisesta.

Arvoisat kuulijat, näillä eväillä lähdemme viemään kokousta. Olette sydämellisesti tervetulleita

Puheita

Puhe "Older People for Older people"-seminaarissa Bomballa 21.1. mukana kansainvälisen hankkeen osanottajia Skorlannista, Irlannista ja Ruotsista suomalaisten lisäksi.

Dear guests , Arvoisat vieraat!

Väestön ikääntymiseen on julkisuudessa liitetty erilaisia uhkakuvia. Sen pelätään johtavan pysyvään työvoimapulaan tai eläkkeiden ja muiden julkisten menojen rajuun kasvuun ja siten hyvinvointivaltion kriisiin. Meilläkin työvoiman riittävyys tulevina vuosina on otettava huomioon kuntien suunnitelmia tehtäessä. Mainittakoon, että ennusteiden mukaan jo viiden vuoden kuluttua meilläkin työttömien ja työpaikkaa hakevien määrät ovat yhtä suuria. Siis työvoimapula uhkaa monilla työaloilla, vaikka nyt on työttömyyttä. Tätä tilannetta pahentaa se tosiasia, että seutukunnalta opiskelemaan lähtevistä nuorista aivan liian pieni osa palaa opiskelujen jälkeen kotiseuduilleen. Siksi meille on hyvin tärkeää, että onnistumme tulevina vuosina pitämään kuntiemme peruspalvelut kunnossa. Niiden on oltava riittävän tasokkaita, jotta olemme houkuttelevia työnantajia kotiseuduilleen aikoville nuorille.

Pohjois-Karjalan väestörakenne on suomalaisittainkin ikääntynyt. Esimerkiksi yli 64-vuotiaiden osuus oli vuoden 2008 lopulla lähes 20%. Se on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Väestömme ikääntyy jatkossakin nopeasti ja ikääntyminen on suhteellisen nopeaa koko maakunnassa. Muutos on nopeampaa maakunnan reuna-alueilla. Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestön trendiennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuus saavuttaa Pohjois-Karjalassa jo vuonna 2020 sen 27 % väestöosuuden, johon koko maan väestörakenteen arvioidaan yltävän vasta 2030-luvulla.

Maakuntamme väestörakenteen ja muuttoliikkeen erot maakunnan sisällä ovat suuret. Meidän seutukunnalla, siis täällä Pielisen Karjalassa, asukkaiden määrä on vähentynyt pitkään. Mainittakoon, että naapurissamme Lieksassa väkiluku on pienentynyt vuosien 1990 – 2008 aikana yli 4600 henkilöllä. Se on yli neljännes koko aikaisemmasta väestöstä (26,3%). Menetys on myös noin kaksi kertaa Valtimon nykyinen asukasmäärä.

Vanhenevia kuntia kannustetaan yhteistyöhön erilaisilla hankkeilla, jotka yleensä ovat seutukuntien yhteisiä. Suomessa on viitisentoista seutukuntaa, joissa ikääntyvien määrä kasvaa erittäin nopeasti. Me olemme mukana tuossa luvussa.

Väkiluvun väheneminen ja asukkaiden ikääntyminen luo paineita kunnille selvitä peruspalveluista. Me olemme jo vuosia tehneet palvelurakenteen sopeuttamista. Olemme tiivistäneet yhteistyötä naapurikuntien kanssa.

Meillä päättäjillä on suuri vastuu kuntalaisten peruspalveluista. Etenkin vanhenevan väestön hyvinvointiin olemme kiinnittäneet erityistä huomioita. Erilaiset työryhmät ovat tehneet arvokasta työtä kartoittamalla tulevaisuuden tarpeita ja haasteita. Kuitenkin kunnat joutuvat niukkojen taloudellisten resurssien takia pidättäytymään yleensä lakisääteisten palvelujen tarjoamiseen.

Nykyään viitataan poliittisissa keskusteluissa ja kirjoituksissa usein kolmanteen sektoriin palvelujen tuottajana varsinkin eri sosiaalialan sektoreilla. Monet hankkeet ovat tutkineet ja kehittäneet kuntien yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Yksi niistä on tämän seminaarin aiheena. Me olemme kiitollisia, että saamme olla mukana tässä kansainvälisessä hankkeessa. Meille hankkeen rahoitus tulee Pohjoisen Periferiaohjelmasta. Hankkeen vetäjä Pikes saa taas rahoituksen TEM:stä. Hanke tekee hyvin arvokasta työtä kehittäessään vanhusten viihtyvyyttä ja hyvinvointia eri tahojen kanssa – täällä Ystävänpysäkki ja Karpalon vain mainitakseni.

Arvoisat vieraat, uskon, että meillä on samankaltaisia ongelmia omilla seuduillamme. Olemme varmasti samaa mieltä, että aktiivisen elämän työnsä tehneet ihmiset haluavat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Meillä on monia tekijöitä, jotka pakottavat vanhenevat ihmiset muuttamaan pois kodeistaan laitoksiin. Tässä niistä muutamia: julkiset liikenneyhteydet puuttuvat, palvelut kaukana, turvattomuus, yksinäisyys jne.

Toivotan teille Nurmeksen kaupungin ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton puolesta antoisaa seminaaripäivää. Toivon, että viihdytte Suomen talvisissa maisemissa. Meillä on nyt ihan normaali talvinen sää. Olemme saaneet seurata tiedotusvälineistä, että varsinkin Englannissa on talvi ollut poikkeuksellisen kova. Tällaisissa oloissa tämän hankkeen tavoitteet pääsevät oikeaan arvoonsa. Tervetuloa.

Dear guests, I believe that you have similar problems on your own countries. We certainly agree that our elderly people want to live in their own homes as long as possible. We have a number of reasons that are forcing people to move away from the homes of their own. Here are a few: lack of public busses, distance from services, insecurity, loneliness, etc.

On behalf of Nurmes and the Regional Council of North Karelia, I wish you fruitful seminar days. I hope that you enjoy the winter scenery of Finland. We have now a quite normal winter weather. We have looked on TV that especially in England you have met an exceptionally hard winter. Under such circumstances, the objectives of the project "Older People for Older People" reach its correct value. Welcome.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Puhe uutena vuonna 2010 Nurmeksen seurakunnan tilaisuudessa 1.1.2010 klo 00:00

Arvoisat seurakuntalaiset!

Nurmeksen srk erosi 25.4.1810 Pielisjärven seurakunnasta. Tulevana keväänä tulee kuluneeksi 200 vuotta seurakuntamme synnystä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Nurmekseen vuonna 1650. Nykyinen eli viides kirkko on vihitty käyttöömme vuonna 1897. Siihen mahtuu 2300 ihmistä ja on maamme viidenneksi suurin kirkko. Pitäjäneuvos Matti Hiltunen on kirjoittanut hyvin mielenkiintoisen historiikin nykyisen kirkkomme syntyvaiheista aivan viime päiviin saakka.

Suomessa kunnilla ja seurakunnilla on historiallisista syistä hyvin läheinen yhteys. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden haasteet koskettavat lähes poikkeuksetta samalla tavalla sekä kuntia että seurakuntia, on sitten kyse vaikkapa muuttoliikkeestä, väestörakenteesta, taloudellisista suhdanteista tai liitoshankkeista. Kunnissa meneillään olevan PARAS-lainsäädäntöä vastaavat selvitykset tehtiin myös seurakunnissa. Kirkkolaillahan on säädetty, että kuntajako sitoo myös seurakunnallista jaotusta.

Viime vuosikymmenten aikana kuntien ja seurakuntien yhteistyötä on pyritty kehittämään. Vaikka kyse on kummankin osapuolen kohdalla vain osasta yhteistyöverkostoa, se kannattaa muistaa myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eri vaiheissa. Molemmilla toimijoilla on huomattavan laajat mahdollisuudet keskinäiseen yhteistyöhön, sillä useimmiten intressit ovat yhteneväiset.

Viime vuosina kuntien ja seurakuntien yhteistyö on lisääntynyt ja vahvistunut. Sen soisi niin luottamukselliseksi, että puolin ja toisin tulevaisuuteen vaikuttavista asioista tiedotettaisiin aktiivisesti hyvissä ajoin sekä määrätietoisesti etsittäisiin yhteistyön mahdollisuuksia. Tavoitteena tulee olla samalla alueella asuvien ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja välittäminen kaikista kuntalaisista – yhteisöllisyyden lisääminen. Tämän vuosikymmenen alkupuolella vuonna 2002 Kuntaliitto yhdessä Kirkkohallituksen kanssa julkaisi teoksen "Kunta ja seurakunta – yhteistyössä yhteisön hyväksi". Siinä on selvitetty erilaisia yhteistyömalleja eri puolella maata.

Meillä täällä Nurmeksessa on kaupungilla ja seurakunnalla tai parempi sanoa seurakunnilla pitkät perinteet yhteistyöstä. Teemme sitä etenkin sosiaalitoimen ja sivistystoimen eri sektoreilla: päivähoito, esiopetus, vanhustyö, maahanmuutto, toimeentulo, diagonia vain mainitakseni. Lisäksi kaupungin ja seurakunnan taloussuunnittelusta vastaavat viranhaltijat vaihtavat tietoja keskenään.

Meillä srk:n ja kaupungin välinen yhteistyö on hakenut omat hyväksi koetut mallinsa. Se tarkoittaa sitä, ettei tehtäviä tarvitse hoitaa virkateitse ts. ei tarvitse tarkistaa asioita johto- ja ohjesäännöistä tai toimintasuunnitelmista. Seurakunnat ovat luonnollisia yhteistyökumppaneita kaupungille. Molemmilla sektoreilla työntekijät tuntevat toisensa. Siihen työhön ei vaadita mitään erikoisia temppuja.

Muuttoliikkeen, väestörakenteen muutosten, taloudellisten suhdanteiden vaikutukset koskettavat sekä kuntaa että seurakuntaa. Yhteisenä tulevaisuuden haasteena ovat meillä mm. väestön ikääntymiseen liittyvät kysymykset sekä työvoiman ja palvelujen saatavuuden turvaaminen.

Myös täällä seurakunnan ja kaupungin ajankohtainen tehtävä on yhdessä pohtia ja vaalia yhteisiä arvoja sekä normeja, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Tänä päivänäkin on kaupungin luottamushenkilöillä epätietoisuutta, kuinka täällä yhteistyötä tehdään. Siksi esitänkin toiveen, että Nurmeksen kaupunginhallitus ja seurakunnan kirkkoneuvosto alkaisivat kokoontua yhteisesti ainakin kerran vuodessa. Tällöin voitaisiin vaihtaa ajatuksia ja terävöittää yhteistyötä.

Näillä sanoilla toivotan kaupungin puolesta Nurmeksen seurakunnalle hyvää 200-vuotisjuhlavuotta ja teille kaikille onnea ja menestystä vuodelle 2010.

Itsenäisyyspäiväpuhe 6.12.2009 klo 12. sankarihaudoilla

Matti Kämäräinen

Arvoisat kuulijat

Olemme kokoontuneet tänne Suomen 92. itsenäisyyspäivänä kunnioittamaan sotiemme sankarivainajien muistoa.

Menneen viikon maanantaina tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan syttymisestä. Neuvostoliitto suunnitteli valloittavansa Suomen kuudelta päärintamalta hyökäten kahdessa viikossa. Sodan piti päättyä voitonparaatiin Helsingissä. Suomi kuitenkin pysäytti suurvallan sotakoneen ja suurilla uhrauksilla säilytti itsenäisyytensä. Sodan syttymisen muistopäivä ja taistelujen kulku on ollut runsaasti esillä lehdistössä ja tapahtumissa eri puolilla maata. Siksi tarkastelen tässä puheessani sodan jälkeistä aikaa elämän olojen paranemisen, jälleenrakennus- ja asutustoiminnan ja sotakorvausten maksamisen näkökohdista.

Sotien jälkeinen veteraanisukupolvi poikkesi suuresti sotaa edeltäneestä väestöstä. Joka kuudestoista mies oli sotainvalidi, joka seitsemästoista nainen sotaleski, joka kahdeskymmenesviides lapsi sotaorpo ja joka yhdeksäs kansalainen siirtoväkeä. Yksityisen ihmisen toimeentuloon ja pärjäämiseen oli kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Suoranaisesti sodasta aiheutuneiden korvausten lisäksi ryhdyttiin parantamaan kansalaisten sosiaaliturvaa. Jo ennen sotaa säädetyn kansaneläkelain mukaista eläkettä ruvettiin maksamaan vuonna 1949. Vuotta aikaisemmin oli otettu käyttöön lapsilisät, joista silloin käytettiin nimitystä perhelisät. Tässä sosiaaliturvan muodossa Suomi oli ensimmäisiä koko maailmassa. Lapsilisät olivat hyvin tarpeellisia tuhansille perheille, koska juuri 1940-luvun loppupuolella syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat.

Elintarvikkeiden säännöstely jatkui vielä vuosia sodan jälkeen. Oman elintarviketuotannon ja ulkomaankaupan elpyminen mahdollistivat säännöstelyn vähittäisen purkamisen vuodesta 1948 lähtien. Viimeisenä poistettiin kahvin säännöstely vuoden 1954 alussa. Tämä oli suuri tapahtuma. Veteraanisukupolven yli kaksitoista vuotta kestänyt ostokorttien käyttö oli vihdoinkin päättynyt.

Sotien tuhot, luovutetun alueen menetykset ja uusi asutustoiminta vaativat sodan jälkeen veteraanisukupolvelta laajamittaista rakentamista ja peltojen raivaamista. Maassamme oli ilmahyökkäyksissä tuhoutunut lähes 4000 rakennusta ja Lapin sodan seurauksena tuhoutui vielä sotiemme viime vaiheessa yli 40 000 erilaista rakennusta. Lapin tuhoon sisältyi paljon muutakin, kuten noin 500 maantiesiltaa ja 200 rautatiesiltaa.

Siirtoväen ja rintamamiesten asuttamiseksi säädettiin vuonna 1945 maanhankintalaki. Karjalaisen maataloussiirtoväen asuttaminen onnistui hämmästyttävän nopeasti. Kunnia tästä kuuluu sekä itse siirtoväelle että lain toimeenpanosta vastanneille viranomaisille. Jo kolmen vuoden kuluttua lain voimaanastumisesta oli lähes kaikilla maansaantiin halukkailla uusi tila. Rintamamiesten asuttaminen painottui 1940-luvun loppuun ja sekin tapahtui yleensä hyvin nopeasti. Kaikki tämä oli tärkeä osa maamme sodanjälkeistä ripeää kehitystä.

Peltojen raivaaminen vaati veteraaneilta monesti suuria ponnistuksia, sillä se tapahtui usein käsivoimin. Syntyi myös paljon korpi- eli kylmiä tiloja, jonne ei aluksi ollut edes tieyhteyksiä. Monista puutteistaan huolimatta maatalous kehittyi voimakkaasti ja maamme elintarviketuotanto saatiin nostettua muutamassa vuodessa vastaamaan normaalia rauhanajan tarvetta.

Asuttamiseen liittyvää rakennustoimintaa haittasi aluksi puute rakennustarvikkeista. Vain puutavaraa oli riittävästi. Rakentaminen ei monesti olisi ollut mahdollista ilman naapuriapua ja talkootyötä. Tässäkin veteraanisukupolvi osoitti suurta yhteenkuuluvuutta erityisesti auttaessaan sotainvalideja ja sotaleskiä.

Siirtoväkeen kuulunut ja rintamalta palannut maanviljelysväestö ei sijoittunut sodan jälkeen kokonaisuudessaan takaisin maatalouteen. Erityisesti sotakorvausteollisuus tarvitsi juuri tätä väestöä. Jo ennen sotia käynnissä ollut yhteiskunnan rakennemuutos, teollistuminen ja kaupungistuminen, jatkui kiihtyvällä vauhdilla. Veteraanisukupolvi toteutti tämän suuren suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksen.

Vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvoiset sotakorvaukset. Summa oli vuoden 1938 hintatasossa ja toimitusaika oli kuusi vuotta. Aika pidennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi.

Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta.

Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista ovat yli 500 erilaista alusta, noin 50 000 sähkömoottoria, yli 1000 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Toimitukset eivät olleet aina helppoja, sillä monet tarvittavat raaka-aineet olivat tuontitavaraa. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassaluovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono. Neuvostoliitolle toimitetun aineellisen tuotoksen kokonaismäärä olisi ulottunut perättäisiin junavaunuihin sijoitettuna yksitoista kertaa edestakaisin Hangosta Petsamoon.

Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Niiden kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus. Sotakorvaukset olivat raskas taloudellinen taakka. Eri teollisuuden alueille tehdyt satsaukset osoittautuivat myöhemmin kannattaviksi. Ne pohjustivat osaltaan hyvinvointi-Suomen rakentamista.

Suomi oli hoitanut loppuun sotakorvauksensa 18.9.1952, jolloin viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman. Sotakorvaustaakasta selviäminen kunnialla perustui ennen kaikkea suomalaisten velvollisuudentuntoon. Henkilökohtainen etu sai väistyä yhteisen edun tieltä. Tämä veteraanisukupolven suoritus on esimerkki siitä, mihin yhteiseen päämäärään pyrkivä kansa pystyy myös rauhan aikana.

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Tervehdyspuhe Keskustan P-K:n p. 100 vuotta, Matti Kämäräinen

Joensuu 4.12.2009 klo 18

Arvoisa pääministeri, ministerit, yhteistyökumppanit, arvoisa juhlaväki

Kolme vuotta sitten juhlimme Pohjois-Karjalan kaikissa kunnallisjärjestöissä puolueen 100-vuotista taivalta musiikkikiertueen merkeissä. Tuo kiertue oli myös lämmittelyä meidän onnistuneelle eduskuntavaalityöllemme keväällä 2007.

Reilun viikon päästä eli 14. päivänä tätä kuuta tulee kuluneeksi 100 vuotta piirimme perustamisesta. Tätä ennen maakuntaan oli ehditty perustaa jo maalaisliiton paikallisosasto noin kuukautta aikaisemmin Lehmoon.

Maalaisliitto, nykyisin Suomen Keskusta on vahvasti vaikuttanut maakuntamme kehitykseen koko 100-vuotisen taipaleensa ajan. Olemme olleet vahva kuntapuolue. Ministereinä ovat toimineet rovasti Antti Kukkonen seitsemässä ja emäntä Vieno Simonen ja maaherra Esa Timonen viidessä hallituksessa sekä maanviljelijä Reino Karpola kahdessa hallituksessa. Nykyisessä hallituksessa on liikenneministerinä Anu Vehviläinen.

Tarkoitukseni ei ole tässä avauksessa käydä läpi koko 100-vuotista piirin historiaa. Sipaisen kuitenkin vähän 60- ja 70-lukuja. Mielestäni silloin puolueemme vaikutti vahvasti maamme ja maakuntamme kehitykseen. Tasavallanpresidentti Urho Kekkonen kantoi huolta, kuinka koko maa saadaan pidettyä asuttuna ja kuinka tarjotaan suurille, sodan jälkeen syntyneille, ikäluokille opiskelumahdollisuuksia lähellä kotiseutua.

Vastaus oli yliopistojen hajauttaminen. Uusiin yliopistoihin tuli nuoria nälkäisiä tutkijoita. Syntyi luonnollista kilpailua ja innovaatiota. – Nokian syntyi - Ksylitoli, lähellä puhujaa. Myös keskiasteen ja ammatillista koulutusta hajautettiin maakuntiin.

Ehkä merkittävin maakuntamme kehityksen turvaaja tuolloin oli Pohjois-Karjalan läänin perustaminen vuonna 1960. Kukapa olisi vuonna 1997 arvannut, että ensi vuoden alusta ollaan hävittämässä läänejä kokonaan uuden aluehallintouudistuksen tieltä. Itäisessä Suomessa luodaan nyt uusia yhteistyömuotoja.

Teollisuutta tuotiin myös lähelle työvoimaa eri puolille Suomea. – Enoon sellutehdas, jonka merkitys on maakunnan metsäteollisuudelle merkittävä. Koko Suomi teollistui voimakkaasti. Siitä huolimatta siirtolaisuus tuolloin etupäässä teollistuneempaan Ruotsiin oli huipussaan.

Maamme sosiaaliturvan perusta luotiin myös 1960- ja 70-luvuilla. Tuolloin säädettiin lailla päivähoito, kansanterveys, vuosiloma, työttömyyseläke, isyysloma, asumistuki, opintotuki jne.

Kun lukee tuon ajan päähallituspuolueiden vaikuttajien elämänkertoja ja muistelmia, niin huomaa, että yhteistyö on ollut syvää. Se on pohjautunut eri henkilöiden poliittisen arvomaailman kunnioitukseen ja ystävyyteen. Noihin aikoihin keskusta alkoi raivata tietään myös maakuntien yleispuolueeksi.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Keskusta nousi maakuntamme suurimmaksi puolueeksi ja on pitänyt sen jälkeisissä vaaleissa tuon paalupaikan. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa saimme puolet maakuntamme kansanedustajista, joista Anu Vehviläinen toimii liikenneministerinä. Se on meille, pienen piirin keskustaväelle, koko maakunnalle iso asia.

Tätä juhlaa vietämme Joensuun taidemuseossa. Rakennus edustaa uusrenessanssityylistä suuntaa vuodelta 1894. Klassinen lyseo toimi näissä tiloissa vuoteen 1974 asti. Peruskorjauksen jälkeen museo muutti tiloihin vuonna 1981.

Arvoisat vieraat, koska olemme nyt museossa, niin kerron tässä alussa pari varo-ohjetta. Ruokaa ja juomia ei saa viedä museotiloihin. Ne on nautittava tässä tilassa tai tuossa käytävillä. Muuten talossa saa liikkua avoimissa tiloissa.

Arvoisat vieraat, olette sydämellisesti tervetulleita juhlaamme

Piirikokous 21.11.2009 1

Matti Kämäräinen

Avauspuheenvuoro

Arvoisa ministeri, kansanedustajat hyvä piirikokousväki!

Tässä puheenvuorossani jätän päivän politiikan ministerin ja kansanedustajien harteille. Sipaisen vain pinnallisesti menneitä. Keskityn enemmän tulevaan piirin toimintaan ja järjestötyöhön. En käsittele kuntatalouden ongelmia enkä maakunnan korkeaa työttömyyttä. Niihin varmasti palataan kohta poliittisen yleiskeskustelun aikana.

Vuosi sitten olimme alkaneen vaalirahoituskohun keskellä. Kukaan ei tuolloin olisi uskonut, kuinka laajaksi keskustelu paisuukaan. Puolueemme oli koko ajan median hampaissa. Nyt jälkeen päin voi todeta, että pieniä virheitä on tullut tehtyä lähes kaikissa valtapuolueissa. Keskusta vain joutui pääministeripuolueena olemaan kaiken keskipisteenä.

Lopulta tyrehtyi myös median viimeinen yritys lautakasoineen kaataa pääministeri.

Meillä maakunnassa voidaan olla tyytyväisiä nykyisen hallituksen aikaansaannoksiin. Monet kauan vuoroaan odottaneet investoinnit ovat käynnistyneet. Ratahankkeet, Joensuun ohitustie, kaivoshankkeet (talvivaara ja Pampalo), vain mainitakseni.

Hallitusohjelmaan kirjatut sosiaalipoliittiset uudistukset ovat toteutuneet tai toteutumassa vielä tämän hallituskauden aikana. Minimipäivärahojen nosto, eläkeläisten verotuksen oikaisu jne.

Tänä syksynä on ollut poikkeuksellisen paljon erilaisia tulevaisuusseminaareja ja foorumeja. On aihettakin. Taantuman jälkeen tulee nousukausi. Meillä on oltava valmiit suunnitelmat, miten saamme maailman noususta mahdollisimman suuren hyödyn. Suomessa ja etenkin sen syrjäisillä alueilla meidän on onnistuttava suunnitelmissamme, koska talouden elpyminen alkaa täällä yleensä hitaammin.

Keskusta myös uudistuu. Olemme uudistuva puolue. Nyt on meidän aktivoiduttava uudella tavalla, jotta saamme kannatuksen nousuun.

Tarvitsemme uusia toimintatapoja kaikille toimintasektoreille. Se ei onnistu muuten kuin valitsemalla nuorta voimaa paikallisyhdistysten, kunnallisjärjestöjen ja piirin toiminnasta vastaaviin elimiin. Heille täytyy

antaa sitten myös toimintaedellytykset. Eri sukupolvien välisellä tiiviillä yhteistyöllä pääsemme tavoitteisiin. Saamme puolueen kannatuksen palautettua viime eduskuntavaalien tasolle. Vuosi 2010 linjaa puolueemme toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Lahden puoluekokouksessa hyväksytään uusi Keskustan tavoiteohjelma, jonka valmisteluun myös piiri osallistuu.

Viime keväänä aloitimme eu-vaaleissa yhteistyön Keskustan itäisten piirien kanssa. Pääsimme tavoitteeseen. Riikka Manner on nyt valvomassa etujamme eu:ssa. Siitä teille kiitos. Jatkossa syvennämme yhteistyötä mm. valmistelemalla yhteisen vaalisuunnitelman ja luomalla vaaliohjelmaan erillisen Itä-Suomi-osion. Myös itäisen Suomen maakuntaliittojen keskustalaiset luottamushenkilöt alkavat pitää yhteisiä ryhmäkokouksia. Pyrimme löytämään myös yhteiset ehdokkaat puoluekokousvalintoihin.

Vuoden 2011 eduskuntavaalit ovat huhtikuussa. Siksi piirin on järkevää nimetä ehdokkaat ensi syksyn piirikokouksessa eli vuoden päästä. Vaalityölle jää vielä riittävästi aikaa. Kuitenkin kehotan kunnallisjärjestöjen paikallisyhdistyksiä jo nyt aloittamaan aktiivisesti ehdokashankinnan. Monipuolisen ehdokasasettelun takaamiseksi piiritoimikunnalle annetaan valtuudet etsiä ja esittää uusia ensikertaa ehdolle asettuvia ehdokkaita kaikista toimialueen kunnista. Tarvittaessa järjestetään sitten jäsenäänestys.

Ansioituneen toiminnanjohtaja Ensio Simosen kirjoittaman historiikin mukaan Pohjois-Karjalassa pidettiin ensimmäinen piiritoimikunnan kokous 14.11.1909 Joensuussa. Tuo historiikki on vuodelta 1986.

Itäisessä Suomessa ja myös täällä Pohjois-Karjalassa Maalaisliittto, nykyisin Suomen Keskusta, on ollut vahva kuntapuolue. Meillä on kautta aikojen ollut vahvoja luottamushenkilöitä, jotka ovat kantaneet vastuun alueiden kehittämisestä. Monet kansanedustajat ja ministerit ovat valvoneet etujamme. Muistiinpanot ovat hyvin vähäisiä puolueemme alkutaipaleilta maakunnassa. Suuri määrä pöytäkirjoja on tuhoutunut tai sitten ne lepäävät ullakoilla. Nyt olisi monelle nuorelle tutkijalle työtä tutkia keskustalaisuutta Pohjois-Karjalassa. Uskon, että materiaalia löytyy useampaankin tutkimustyöhön, jonka

voisi koota Keskustan historiaksi itäisen Suomen alueella. Tätä työtä pidän hyvin tärkeänä. Tämän hetken puolueen historian keskustalaisia julkaisuja tutkittaessa tulee sellainen kuva, että pohjalaiset ovat kantaneet vastuun puolueemme satavuotisen taipaleesta. Vahva ja muistiinkirjoitettu historia vahvistaa tulevien päättäjien tarmoa tehdä työtään maakunnan yhteiseksi hyväksi.

Kahden viikon kuluttua juhlimme piirimme 100-vuotista taivalta buffet-illallisella Joensuun taidemuseolla. Pääministeri Matti Vanhanen pitää juhlapuheen. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen on myös paikalla. Ilta on varattu seurustelulle ja kuulumisten vaihdolle. Toivotan maakunnan väen sydämellisesti tervetulleeksi tuohon tilaisuuteen.

Tänään valitsemme piirille puheenjohtajiston. Puheenjohtajaa valittaessa olen käytettävissä. Varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelee useampi henkilö, kuin mitä voidaan valita. Heille, joita ei valita puheenjohtajistoon, sanon, että ottakaa tänään koettu vaali kannustavana ja jatkakaa työtänne keskustalaisessa liikkeessä. Olkaa aktiivisia ja tuokaa näkemyksiänne vahvasti julki. On piirin toiminnan tulevaisuuden kannalta hyvä asia, että järjestötyö kiinnostaa maakunnan keskustalaisia nuoria..

Näillä sanoilla toivotan teidät tervetulleiksi piirikokoukseen. Kokous on avattu.

Puhe kesälomalla 2009 pohjoismaalaisille vieraille Nurmeksessa

Framstående gäster

Jag är Nurmes stadsfullmäktige ordförande och Norra Karelen provinsen styrelsens ordförande.

Pohjola-Nordens viktigaste uppgift är att främja nordiskt samarbete och att i Finland öka kännedomen om det övriga Norden. Medborgarorganisationen Pohjola-Norden har Ungdomsförbund, distrikt och lokalföreningar med 12 000 personmedlemmar landet runt. Tillsammans med våra systerföreningar i det övriga Norden utgör vi en kanal till nordiska aktiviteter och inbördes växelverkan för alla nordbor.

Den ekonomiska nedgången har också kommit hit. Det verkar ökningen av arbetslösheten, vilket skapar en grund för ett brett spektrum av osäkerhet.
Norra Karelen lokala äldre befolkningen fortsätter att öka proportionellt mer än i södra Finland. Det skapar press på kommunerna att tillhandahålla tjänster. Födelsetalen i oss cirka 40 procent av vad det var för 30 år sedan. Av ovanstående skäl minskas befolkningen här i nästan 2 procent per år. Skatteintäkter tillväxten har avstannat. Vi har mer och mer statligt stöd för sin inkomst. Det faktum ställa stora utmaningar för folkvalda och höga tjänstemän, så att vi kan erbjuda våra hemmahörande tillräcklig grundläggande tjänster.

EU-pengar och det nationella stödet kommer att ske i detta län under perioden 235 miljoner. County Association of distribuerade projektet pengar är oftast i Europeiska socialfonden och Europeiska regionala utvecklingsfonden. EEDC och Finnvera har en nyckelroll när det gäller affärsutveckling och finansiering av investeringar. Regional kommunal utveckling Företag Josek, keti och gäddor igen är de viktigaste regionala aktörer inom näringslivet som innovation och utvecklingsmiljö. Joensuu Science Park, Högskolan för lärande och olika kontor lyckades flera provinser i hela nyttan av projekten. Dessutom är EU-pengar kommer att provinsen folket direkt till kommuner och olika organisationer.

Vi har varit i Barents samarbete, men också i samarbete med svenska regionala med det mesta inom särskilda projekt. Vanligtvis har de i projekt finansieras av EU: s interregionala samarbetet program.
Dessa ska mm. EU: s nordliga periferi Program och Östersjön program.
Främst eftersom North / Central Sverige
Västernorrland (centrala staden, Norwich), Västerbotten (centrala staden Umeå) och Jämtlands Län (centrala staden i Östersund).

För ett par år sedan var vi involverade i EU: s nordliga periferi Program finansieras Spatial North - ett projekt som var temat för regional planering och planera formgivningsmetoder. Sverige var det åtföljas
Västernorrlannin område. Även ett par år sedan var vi involverade i EU: s nordliga periferia-finansierade Small Town Network, ett projekt där vi den praktiska sidan spelaren var Lieksa Stan. Sverige var det inblandade och Västernorrlannin området och några kommuner i området.

Höstterminen startar EU: s norra periferin, programmet finansieras av RTS / Rural Transport Solutions - ett projekt. Det är för oss i länet och Förbundsrepubliken Gäddor och den svenska sidan Västernorrlannin område. RTS, projektet syftar till att
att söka nya vägar i glesbygden av transporttjänster
organisationen. Förutom projektet deltar också i områden i Skottland och
Island.

Nurmes Pohjoja-Norden har decennier av tradition. Mellan verksamheten har varit mycket aktiv. Vi har varit lyckligt lottade att staden har alltid bott aktiva tjänstemän, som har utstått Pohjola-Norden mycket viktig.
Vi talar inte här svenska. Varje ung människa i skolan studerar svensa och engelska. Om du avser att utveckla sina språkkunskaper, så språket bör användas kontinuerligt. Så vi här på deltagande finska svenska språk talar om och förståelse kommer att gå bra med varierande framgång.
Vår president Urho Kekkonen sadei sitt tal till finska ungdomar: Få unga år redan en god kunskap i språken. Det är en stor rikedom i livet. Undervisningsmetoder har förändrats så att dagens ungdomar har en punkt i konversation. Min tid i undervisningen för mycket inriktad på grammatik studie. I praktiken så rädd för att använda språket på eventuella grammatiska fel.

Norra Karelen
- Befolkning: 166 000
- 14 kommuner, 5 av dessa städer. med Joensuu funktion som regionat kapital
- Totala areal: 21 585 km2, 70% av de som är skog
- Turistmålen omfatta Koli nationella landskap, Bomba karelska Village i Nurmes, Outokumpu Mining Museum, finska Stone centrumet och Taitokortteli kultur block i Joensuu
- 302 kilometer i gemensamma gräns med Ryssland, cirka en miljon människor passerar gränsen vid Niirala varje år
- Largecompanies omfatta Abloy, John Deere, Tulikivi och Broman Group
- Band innehålla Nightwish, Stella 51 koodia, Värttinä och Eläkeläiset

Norra Karelen har ett rykte om lyckliga människor. Karelska pasties, kantele spelare och stora rovdjur. Så här dagen Norra Karelen erbjuder mer än dansar med vargar.
Norra Karelen kombinerar en verklig känsla av finskt med moderna industrin och olika tjänster. Skogsbruket har alltid varit en av de viktigaste industrierna i området. Den metall och sten sektorer finns också starka på detta område. Så här dagen du har besökt vår sten centrum.
Expertis i Norra Karelen är inte bara begränsas till den så kallade fasta fält. Övriga varumärken i regionen innehålla musik och sång, med expertis inom filmskapande industrin visar en stark tillväxt på sistone.
Norra Karelen kan du leva det finska dröm: en Lakeside hus mitt i stan. Nurmes är sådär. Gott om utrymme, säkerhet och en god miljö är en del del av livet i regionen. Förutom rena natur, en god miljö innebär också bekvämt trafikförbindelser och heltäckande servicenät.

Aluestrategiaseminaarin avaus 25.8.2009. Joensuu

Arvoisat aluestrategiaseminaarin osanottajat!

Tämän seminaarin tehtävänä on tukea valtakunnallista aluestrategia 2020-työtä ja maakuntasuunnitelmien ja maakuntaohjelmien valmistelua kytkemällä maakuntien ohjelmatyö ja valtakunnallinen aluestrategiatyö toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.

Maakunnissa (kuten meillä) parhaillaan valmistellaan niin pitkän aikavalin kehittämiseen tehtäviä maakuntasuunnitelmia (meillä tavoitevuosi 2030) kuin maakuntaohjelmia (meillä tavoitevuosi 2015). Siten tämä seminaari ja täällä käytävä keskustelu toimii luontevana vuoropuheluna molempien, niin valtakunnallisen strategian kuin maakunnallistenkin strategioiden valmisteluun.

Itä-Suomen maakuntien puheenjohtajana olemme nostaneet tämän seminaarin keskeisiksi aiheiksi kaksi meille tärkeää teemaa, jotka ovat keskeisiä asioita maakuntamme kunnissa käytävissä talousarvioiden aluskeskusteluissa. Hyvinvointipalvelut ovat väestörakenteen ikääntymisen myötä aina vain isompi asia. Se, miten ne tulevaisuudessa järjestetään, on monen miettimisen paikka. Miten kunnat pystyvät tuottamaan riittävät vanhus- ja terveydenhoitopalvelut?

Sos. ja terveydenhuolto haukkaa yhä isomman siivun kuntien käyttötalousmenoista.

Venäjän kehitykseen liittyy mahdollisuuksia, joskin myös runsaasti

kysymysmerkkejä, sekä venäläisten matkailu että maan talouden kehitys ovat

itäsuomalaisille isoja asioita ja tulevaisuuden kysymysmerkkejä..

Muista meille tärkeistä asioista puhutaan paljon tämän syksyn muissa seminaareissa. (mm. metsäsektorin haasteet, joka ovat paitsi nyt

erityisen akuutteja, myös pitkän aikavälin isoja kysymyksiä; ilmastonmuutos on

myös keskeisiä pitemmän aikavälin asioita, johon varautuminen vaikuttaa moneen asiaan, siitäkin järjestetään muita seminaareja ja tilaisuuksia).

Ensi viikolla Itä-Suomen huippukokous Imatralla

siellä aiheina:

< talouskriisi ja metsäteollisuuden rakennemuutos

< aluepolitiikka ja tulevaisuuden aluekehitys

< matkailun merkitys aluetalouden moottorina

< kuntasektorin tulevaisuuden haasteet

< alueellistamisen jatkonäkymät

< Venäjän matkailun merkitys

Arvoisat osanottajat, käydään asiaan, keskustellaan rakentavasti. Yhteistyötä tiivistämällä selviämme tulevaisuuden haasteista. Tervetuloa!

PUHE PIIRIKOKOUS 18.4.2009

Avauspuhe

Matti Kämäräinen

Piirin puheenjohtaja

Arvoisat ministerit, kansanedustajat, hyvä keskustaväki

Tänään on täällä koolla hyvin arvovaltainen joukko; harvoin meillä on piirikokouksessa vieraanamme kahta ministeriä. Uskon, että poliittisen keskustelun aikana saamme hyvin perusteellisen selonteon tämän hetken keskeisimmistä hallituksen ja eduskunnan haasteista ja aikaansaannoksista. Siksi minä keskityn tässä avauspuheenvuorossani lähinnä piirin järjestöasioihin ja tuleviin eu-vaaleihin.

Aluksi palaan viime syksyn piirikokoukseen. Siellä me linjasimme, että tulevissa maakunnallisissa luottamushenkilövalinnoissa valitsemme jokaiseen maakunnalliseen kuntayhtymän hallitukseen ja maakuntaliiton hallitukseen yhden alle kolmekymmentävuotiaan nuoren. Näin myös tapahtui. Muissa valinnoissa noudatimme kannatuksen mukaista seutukunnallista jakoa ts. Pielisen Karjalasta ja Keski-Karjalasta valittiin yksi ja Joensuun seutukunnalta kolme luottamushenkilöä. Keskustalla on viisi paikkaa jokaisessa kolmessa maakunnallisessa hallituksessa.

Piirikokous evästi syksyllä myös piirin johtoa, että sääntöjä on uudistettava piiritoimikunnan kokoonpanon suhteen, koska uudet kuntaliitokset olivat muuttaneet kunnallisjärjestöjen voimasuhteita. Tänään päätämme sääntöuudistuksesta. Uskon, että ensi syksynä teemme valinnat piiritoimikuntaan säännöillä, jotka kannustavat meitä tekemään entistä kovempaa järjestötyötä.

Arvoisa kokousväki. Talvella itäisten keskustapiirien toiminnanjohtajat tekivät läänimme alueella historiaa, kun he ilmoittivat, että Riikka Manner Varkaudesta lähtee ehdokkaaksi alueeltamme eu-vaaleihin. Nyt jos koskaan meillä on mahdollisuus yhteisvoimin viedä Riikka kesäkuun vaaleissa euro-parlamenttiin. Työ ei ole helppo.

Piirimme hyväksyttävä vaalitulos tulevissa vaaleissa velvoittaa meitä ottamaan käyttöön samat keinot kuin viime eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Niitten tuloksena olemme maakuntamme suurin puolue. Tuo asema meidän on säilytettävä. Jokaisella keskustalaisella aktiivilla on oltava selvästi ehdokkaansa nimi tiedossa ja se on tuotava myös julki. Vaikka viidellä piirillä on yhteinen nimetty ehdokas, Riikka Manner, toivon, että alueemme kunnallisjärjestöjen tilaisuuksissa vierailee runsaslukuisesti myös muita keskustalaisia ehdokkaita. Näin varmistamme, että jokaiselle löytyy mieleinen henkilö, jonka numeron käy sitten vaaleissa äänestyslappuun kirjoittamassa.

Kunnallisjärjestöjen, valtuustoryhmien ja muiden keskustalaisten luottamushenkilöiden on nyt kahden kuukauden ajaksi ruvettava töihin. Eu-vaalityö on tehtävä paikallisesti samoilla eväillä kuin kunnallisvaaleissa. Muuten koko kesäkuinen vaalitapahtuma menee nykyisten puolueen kannatuslukujen mukaisesti ja kirjaamme jälleen yhdet tappiolliset vaalit. Myös meidän ministerit ja kansanedustajat saavat tuoda voimakkaammin esille keskustan omia hallitusohjelmaan vaaliohjelmastamme kirjattuja tavoitteita. Välttämättä sitä tämän päivän media ei tee.

Puolue ja piirit tekevät parhaillaan omia strategisia suunnitelmia. Meidän on tehtävä samoin seutukunnilla ja kunnissa. Kunnallisjärjestöjen yhteistyötä seutukunnilla on lisättävä. Näin saamme työlle enemmän näkyvyyttä ja painoarvoa kansalaisten keskuudessa – siis aktiivinen kehitystyö on saatava käyntiin. Kannustan kunnallisjärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä tekemään piirille ja puolueelle aloitteita meille tärkeiltä yhteiskunnan sektoreilta. Politiikkamme ei onnistu toisia haukkumalla, vaan tuomalla vahvasti esiin ne sosiaalipoliittiset ja taloudelliset parannukset, mitä pääministeri Matti Vanhasen hallitus on tuonut niin julkiselle sektorille kuin yrityselämään erilaisia tukimuotoja kehittämällä. Viimeinen elvytyspaketti mahdollistaa myös monien investointien aloittamisen maakunnassamme jo tänä vuonna. Asia vaan sattuu olemaan niin, että teot ja aikaansaannokset ratkaisevat – eivät kauniit puheet. Kannatus tulee sitten siinä kovan työn mukana.

Minuun ovat olleet yhteydessä muutamat keskustalaiset ja ilmaisseet huolensa meidän perälaudan vuotamisesta perussuomalaisten suuntaan. Kysykää hyvät ihmiset, mitä PS ovat saaneet aikaan. Pyytäkää konkreettisia asioita. Millä keinoilla sitten PS lähtee tuleviin eu-vaaleihin puheenjohtajansa johdolla? Tämän viikon torstaina Soini ei saapunut allekirjoittamaan vetoomusta, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat sitoutuvat torjumaan rasistisia ilmiöitä EU-vaaleissa ja vaalikampanjan aikana. Soini pelaa eräänlaista piiloleikkiä vakavalla asialla jättäen itselleen mahdollisuuden ruokkia sopivissa paikoissa esille orastavaa muukalaisvihaa. Näin laman aikana siihen tarjoutuvat hyvät joskin kyseenalaisella toiminnalla hankitut mahdollisuudet. Tuollaiseen peliin eivät vastuuntuntoiset puolueet lähde.

Hyvät ministerit, kansanedustajat! Valtionosuusjärjestelmän uudistus on päivitettävä. Valmisteilla oleva ja vuoden 2010 alusta voimaantuleva yleinen valtionosuusjärjestelmä on äärimmäisen tärkeä kaikille Pohjois-Karjalan kunnille. Niillä on huomattavasti muuta maata huonompi veropohja. Tuosta viestii tosiasia, että kuntiemme tuloista noin kolmannes tulee valtionosuuksina, kun vastaava luku koko maassa on keskimäärin viidennes. Pitkät etäisyydet, harva asutus, sairastavuus, väestön sosioekonominen rakenne ja alueemme korkea työttömyys on huomioitava riittävällä painoarvolla myös uudessa järjestelmässä. Menneenä keskiviikkona ymmärsin mk-liiton vieraillessa valtiovarainministeriössä, että todennäköisesti tällä vaalikaudella uudistus ei valmistu. Näyttää todennäköiseltä, että edetään valtionosuuksien jakoperusteiden suhteen hallitusohjelman mukaisesti.

Edelleen meitä huolestuttaa sellutehtaamme kohtalo. Se on metsäteollisuutemme keuhkot ja sydän, joka vaikuttaa kerrannaisvaikutuksineen hyvin monelle sektorille. Meille on äärimmäisen tärkeää, että Enon sellutehdas aloittaa taas toimintansa mahdollisimman pian.

Arvoisat kokousvieraat, näillä sanoilla toivotan teidät tervetulleiksi ja kokous on avattu

Puhe Kaupunkineuvos Pertti Vainionpäälle

Bomba 10.3.3009 klo 13.30

Arvoisa kaupunkineuvos, kaupunginjohtaja

Hyvät kutsuvieraat

Olemme kokoontuneet tänne luovuttamaan pitkäaikaiselle kaupunginjohtajallemme Pertti Vainionpäälle kaupunkineuvoksen arvonimeä. Mikään muu paikka kuin Bomban talo ei voisi sopia tälle tilaisuudelle paremmin pitopaikaksi – onhan tämän talon aikaansaannos yksi suurimmista hankkeista, mitä kaupunginjohtaja-aikanasi on Nurmeksessa aikaansaatu matkailun alalla.

Kun vuosi sitten teimme esityksen tasavallan Presidentille kaupunkineuvoksen arvonimestä Pertti Vainionpäälle, perustelimme asiaa seuraavasti:

Tänään Sinä, Pertti, olet toiminut yli 38 vuotta kunta-alan johtavissa virkatehtävissä ja tästä ajasta yli 35 vuotta Nurmeksen kaupunginjohtajan virassa. Virkakautesi alusta vuoteen 1977 asti toimit silloisen kunnallislain mukaisesti myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Lisäksi olet toiminut ja toimit edelleen monien kunnallisten, seutukunnallisten ja maakunnallisten toimielinten tehtävissä sekä eri yhtiöiden, yhdistysten ja muiden yhteisöjen tehtävissä. Tehtävien monipuolisuudesta kertoo hakemukseen liitetty ansioluettelo. Siellä on noin 150 toimielintä, joissa olet toiminut vuosien varrella tai toimit edelleen. Eri yhteisöjen tehtävistä merkille pantavia ovat monet asunto- ,kaupan- ja energia-alan tehtävät muutamia vain mainitakseni:

Itä-Suomen Sato Oy:n hallintoneuvoston jäsenyys vuosina 1989-2003, josta puheenjohtaja tehtävä vuosina 1995-1996.
Pohjois-Karjalan kauppakamarin valtuuskunnan jäsenyys vuosina 1974-1996 sekä hallituksen jäsenyys vuodesta 1987 alkaen
Suomen Kaukolämpö Sky ry:n valtuuskunnan jäsenyys vuosina 1992-1994
Nurmeksen Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtajuus vuosina 1975-2001 ja varapuheenjohtajuus kahdella viime vaalikaudella. Olet ollut vahvasti vaikuttamassa koko lämpöyhtiömme kehittämisessä koko sen toiminnan ja laajenemisen aikana ja myötävaikuttanut, että viime vuosina myös omakotitalot ovat voineet liittyä Nurmeksessa kaukolämpöön ja tänään vihitty laajennus toteutui
Nurmeksen Sähkö Oy:n hallituksen jäsenyys vuosina 1980-1995
Pielisen Karjalan Ajoharjoitteluratasäätiön hallituksen puheenjohtajuus vuodesta 1988 alkaen.

Kunnilla on julkisten hyvinvointi palvelujen tuottajina tehtävän lisäksi tärkeä rooli aluekehityksen toteuttajina ja yritystoiminnan kehittäjinä. Kuntien rooli aluetaloudessa toiminnan vireille panijoina ja mahdollistajina korostuu Nurmeksen kaltaisissa kasvukeskusten ulkopuolella olevissa kunnissa. Taitavana ja pitkäjänteisenä neuvottelijan sinä, Pertti, olet laajan kokemuksen, ammattitaidon ja hyvien yhteiskuntasuhteiden avulla merkittävästi vaikuttanut Nurmeksen kaupungin kehittymiseen.

Monet tuotantolaitokset, sukkatehdas, meijeri, teurastamo vain mainitakseni lopettivat toimintansa Nurmeksessa. Kaupunki oli valinnut matkailun strategiakseen. Mitä meillä nyt olisi täällä, jos olisimme tehneet jonkin muun valinnan. Kaupungissa toteutettiin täällä Ritoniemen alueella laajoja investointeja. Kaupunginjohtajana sinulla Pertti on ollut vahva rooli näiden hankkeiden läpiviemisessä.

Tunnemme Sinut myös talousmiehenä. Edellisen laman aikana 1990-luvulla aloitimme ajoissa sopeuttamisohjelman, jonka avulla selvisimme suuremmalti velkaantumatta 2000-luvulle. Tällä vuosi tuhannella olemme pystyneet tekemään isoja investointeja ja saneerauksia, jotka ovat mahdollistaneet mm. laajan kouluverkkolinjauksen. Tämä työhän jatkuu. Kirkkokadun koulun saneeraus, Kyrölä, liikuntahalli jne.

Pertti, olit vahvasti mukana kehittämässä Nurmeksen yrityspalvelun toimintaa. Ehkä juuri sieltä näit, että meidän täytyy ajatella kaupungin kehittämistä laajemmin. Yhdessä naapurikuntien kanssa syntyi sitten Pikes, johon nyt odottelemme Juuankin jossain vaiheessa liittyvän. Me luottamushenkilöt olemme olleet tyytyväisiä Pikesin toimintaan .

Me tunnemme sinut, Pertti, paikkakunnalla vahvana urheilun ja kuntoliikunnan ystävänä ja tukijana. Olet toiminut mm. eri tehtävissä jalkapallon seuratoiminnan vetäjänä. Kesäaikainen harrastuksesi golf toi viime vuonna kaupunginjohtajien Suomen mestaruuden.

Arvoisat läsnäolijat kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään kaupunkineuvosarvonimianomuksen ovat allekirjoittaneet

Nurmeksen kaupunki

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy

Nurmeksen Lämpö Oy ja

Pohjois-Karjalan Kauppakamari

Meidän puolesta paljon onnea sinulle ja elämän kumppanillesi Annelille

Puhe Paiholan py:n 90-vuotisjuhlassa:

Arvoisa juhliva paikallisyhdistys, hyvät naiset ja herrat Tässä puheessani on ripaus historiaa, lähimenneisyyttä ja kimara lähitulevaisuuden haasteista. Suomen Keskustan syntymävuonna voidaan pitää vuotta 1906. Silloin perustettiin Suomen Maalaistyöväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, jotka yhdistyivät myöhemmin vuonna 1908 Maalaisliitoksi. Puolueen ideologisena isänä pidetään nuorsuomalaisista siirtynyttä Santeri Alkiota. Puolueen kannatus pohjautui ennen laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön. Puolueen historian alussa vahvimmat kannatusalueet olivat Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Viipurin läänin itäosissa. Vähitellen puolueen kannatus alkoi kasvaa kaupungeissakin ja varsinkin siirtolaisväen mukana levisi myös muihin maakuntiin. Kannatuksen lisääntyessä myös kaupungeissa vaihdettiin puolueen nimi 1965 Keskustapuolueeksi, josta se vielä myöhemmin muutettiin 1988 Suomen Keskustaksi. Kuusikymmentäluvulla tuleva presidentti Mauno Koivisto otti kantaa Tampereen Vappu-puheessaan puolueen nimen vaihtoon. Hän erehtyi pahemman kerran todetessaan, että nimenvaihdoksen myötä koko puolue kutistuu merkityksettömäksi pienpuolueeksi Suomen poliittisella kartalla. Uudistunut Suomen Keskusta näytti todellisen voimansa vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Vaaleja edeltävän ajan nykyinen eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen nimesi tuolloin tahtopolitiikaksi. Sillä haastettiin hegemonistinen SDP vaaleja ennen ja sen avulla noustiin veret seisauttaneen vaalivoiton kautta nykyasemiin. Ilman tahtopolitiikkaa Keskusta olisi vaipunut pysyvästi pronssisijalle tai vieläkin alemmaksi. Silloin olisi todella voitu puhua jo auringonlaskupuolueesta. Moni meistä oli varmaan tuolloin todistamassa sitä tunnelmaa, minkä koimme maakuntamme vaalijuhlassa Joensuussa. Se oli piirin, kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten kenttäväen ja ehdokkaiden voimainnäytös. Reilu kaksi vuotta sitten vietimme kaikissa kunnallisjärjestöissä täällä Pohjois-Karjalassa puolueen 100-vuotisjuhlia. Tuo juhlakiertue oli lämmittelyä meillä onnistuneelle eduskuntavaalityölle. Vaalien jälkeen olimme niin maan kuin maakunnankin suurin puolue ja Matti Vanhanen voi koota maalle hallituksen pääministerinä. Näin jälkeenpäin voimme olla ylpeitä työstämme, että juuri Pohjois-Karjalan keskustalaisen kenttäväen sinnikäs työ takasi meille kolmannen edustajan ja samalla myös maan suurimman puolueen roolin. Maakuntamme sai myös pitkästä aikaa oman keskustalaisen ministerin, Anu Vehviläisen, hoitamaan liikenneministerin tehtäviä ja tomerasti hän heti tehtäviin tarttuikin. Viime eduskuntavaalien jälkeen olemme menettänet kannatustamme. Viime syksyn kunnallisvaalien tulokseen emme voi olla tyytyväisiä. Pohjois-Karjalassa säilytimme asemamme maakunnan suurimpana puolueena, mutta muualla maassa koettiin harmittavia takaiskuja. Raskaammaksi tuloksen analysoinnin tekee se, että suurimmat tappiot tulivat perinteisillä keskustan kannatusalueilla. Viime marraskuussa käytiin puoluevaltuuskunnan kokouksessa vaalien analyysi ja tiukkaa kritiikkiä tuli niin puoluejohtoa kuin koko puolueen valtakunnallista kunnallisvaalityötäkin kohtaan. Tosi asia on, että keskenämme riitelemällä ja toisiamme syyttelemällä emme onnistu seuraavissakaan vaaleissa. Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen kysyi marraskuussa Järvenpään puoluevaltuuskunnan kokouksessa: "Ketä pääministeripuolue haastaisi? Lähinnä itsensä. Ei siihen tarvita 80-luvun tahtopolitiikkaa . Meidän on löydettävä vähintään yhtä vaikuttava omintakeinen tie, jossa yhdistyy määrätietoisuus otteissamme, sisäinen yhtenäisyys", Kääriäinen itse vastasi. Näinhän se asia on. Kokouksessa sovittiin, että aletaan tehdä tosissaan töitä tulevia eu-vaaleja varten ja niitten jälkeen piireissä ruvetaan valmistelemaan vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Tavoitteena jälleen maan ykköspuolueen asema. On lopetettava keskenään kinastelu. Menneellä viikolla Suomenmaa lähetti piirien puheenjohtajille kysymyksillään arvioitavaksi puoluejohdon ja hallituksen nykyisen tilan. Piirien puheenjohtajilta ministerit saivat hyvän arvosanan. Ylimääräistä puoluekokousta ei olla enää vaatimassa puoluejohdon vaihtamiseksi. Itse kaipaisin varapuheenjohtajilta näkyvämpää roolia, jossa voisivat tuoda terävämmin esille meidän omia tavoitteitamme. Vuoden 2010 puoluekokouksessa on sitten aika mitata puheenjohtaja Vanhasen kannatus. Olemme ulkosyntyisessä taantumassa. Lähes päivittäin saamme kuulla lomautuksista ja irtisanomisista. Meille vakuutellaan, ettei tilanne ole Suomessa nyt niin vakava kuin 90-luvun alussa koetun pankkikriisin jälkeisessä lamassa. Näin asia varmasti onkin. Nyt pankkimme näyttävät olevan kunnossa ja yritykset ovat tehneet hyviä tuloksia useita vuosia peräkkäin. Nyt tuotantoa sopeutetaan viennin ja kysynnän mukaan lomautuksilla ja irtisanomisilla. Täällä Kontiolahdella ja Joensuun seudulla koettiin kova takaisku, kun Perlos lopetti toiminnan jo ennen varsinaista lamaa. Maakunnan ja valtion yhteisillä ponnisteluilla hyvin suuri osa lopputilin saaneista on saatu työllistettyä. Nyt hallitus on ryhtynyt voimallisesti torjumaan kotimarkkinoiden hiipumista elvytyspaketeilla. Tällä viikolla saimme kuulla oman liikenneministerimme, Anu Vehviläisen, esittämät elvytysrahat sadalle väylähankkeelle. Yritysten akuutteihin rahoitusongelmiin esitettiin tämän viikon torstaina selvitysmies Antti Tanskasen johdolla 11 miljardin euron tukipakettia. Ministeri Pekkarinen suhtautui esitykseen myönteisesti. Nykyinen hallitusohjelma sisältää paljon varsinkin lapsiperheiden pienimpien tukien korotuksia. Keskustan esille ottama takuueläke kiinnostaa varmasti kaikkia. Perheverotuksen on todettu hyödyttävän kotona lasta hoitavaa puolisoa. Miksi sitten edellä luettelemani pääministeripuolueen toteuttamat myönteiset asiat eivät realisoidu kannatuksen nousuna?Näyttää, että muut hallituspuolueet korjaavat sadon. Teemmekö liian kokoomuslaista politiikkaa? Meillä on imago-ongelma. Se on imagoviestintäongelma. Nyt kannattaa puoluejohdon ottaa ammattilaisiin yhteyttä ja pyrkiä korjaamaan tilanne. Muuten ministeriemme tekemät kansalaisten hyvinvointia kohentavat päätökset eivät tuo meille toivottua kannatuksen nousua seuraavissakaan vaaleissa. Realisoituuko harjoitettu hallituspolitiikka täällä keskustalaisen kenttäväen keskuudessa? Äskettäin selailin PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmin julkaisua:

palkansaajien ostovoiman lisäys 45% 1995 – 2009
eläkkeiden, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen nousu vähäistä, monia etuisuuksia leikattiin Lipposen hallitusten aikana, vasta Vanhanen alkoi niitä nostaa
maataloustulon kehitys
lannoitteiden hinnan nousu on syönyt kannattavuutta

Edellä mainitsemani tutkimus viestii yhteiskunnan jakaantumisesta. Pystymmekö ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa? On pikaisesti pystyttävä jarruttamaan tuota kansalaisia jakavaa kehitystä. Meidän on paikallisyhdistyksissä , piireissä ja Keskustassa käynnistettävä arvokeskustelu - on palattava alkiolaisille juurille. Meidän on tehtävä selvä ero kokoomukseen. Keskustan tavoitteena on asettaa ihminen ja yhteisöllisyys markkinoiden edelle. Jos emme onnistu tuossa työssä,niin Perussuomalaiset lisäävät kannatustaan populistisella politiikalla niin Pohjois-Karjalassa kuin koko maassakin. Monissa kunnallisjärjestöissä on jouduttu maaseudun väen vähettyä paikallisyhdistyksiä lakkauttamaan. Taitaapa olla kuntia, joissa kaikki yhdistykset ovat sulautuneet yhteen kunnallisjärjestöksi. Keskustan voima on aina ollut vahva järjestökoneisto. Se ei saa päästä ruostumaan ja rappeutumaan. Paiholan paikallisyhdistys on ollut aktiivinen aloitteissaan ja kannanotoissaan. Viimeksi taisivat olla kannanotot tuon viereisen sairaalan säilyttämisen puolesta. Onnittelen teitä niin piirin kuin puoluehallituksen puolesta. Onnea menevälle vuodelle ja voimia tuleviin koitoksiin. Yhdessä me pääsemme tavoitteisiimme. Piiri muistaa täytettävien vuosimäärän suuruisella euro tilityksellä juhlivaa paikallisyhdistystä.

Yhteystiedot

Pikakysely

Puheita:

Puhe: Puoluevaltuusto 11.6.2020, Teams-kokous, Matti Kämäräinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä kokousväki

Nyt koko puolueväki tekemään töitä yksituumaisesti meille tärkeitten asioitten puolesta.

Hyvää koronavapaata kesää kaikille.

Piispantarkastus 31.8.2019

Luottamushenkilön puhe

Arvoisa piispa, hyvät läsnäolijat

Yli kahdensadan vuoden aikana meillä on ollut useampi kirkko. Nykyinen tiilestä rakennettu kirkko on viides. Se on valmistunut vuonna 1897. Sodan se kesti pienillä pintavaurioilla.

Pielisjärvi irrottautui Nurmeksen srk:sta 1810. Rautavaara erosi 1907 ja Valtimo 1908 omiksi seurakunnikseen.

Olemme tehneet täällä tiivistä yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa. Yhteinen huoli tulevaisuudesta srk-talouden kiristyessä oli jatkuva puheenaihe, vaikka teimme ihan hyviä tilinpäätöksiä.

Neljän kunnan kuntaliitosta puuhattiin v. 2014. Juuka irrottautui neuvotteluista jo ihan alkuvaiheessa. Valtuustotasolla sitten Nurmes ja Valtimo eivät hyväksyneet liitosta Lieksan kanssa. Siellä päätös oli myönteinen.

Kaikki eteni vauhdilla ja reilu neljä kuukautta sitten sekä Nurmeksen että Valtimon valtuustot päättivät hyväksyä kuntaliitoksen ensi vuoden alusta. Nurmeksessa päätös oli yksimielinen. Valtimo hyväksyi liitoksen pienimmällä mahdollisella marginaalilla 11-10.

Meillä tehtiin myönteinen kuntaliitospäätös ensin. Olisiko Valtimon kirkkovaltuuston päätös ollut selvä KYLLÄ seurakuntiemme oman selvityshankkeen perusteella, jos Valtimon kunnanvaltuutetuista vain yksi olisi äänestänyt kuntaliitosta vastaan?

Sekä kuntien että srk:ien yhdistymisselvityksissä on tehty tarkat talousponnistukset ja tulo- ja väkilukuennusteet. Joudumme tekemään tuottavuusohjelmat turvataksemme palvelut ja toiminnat riittävinä.

Koulut, päivähoito, sote-palvelut ja muut puitteet on oltava paremmat kuin naapureissa. Se on tervettä kuntien välistä kilpailua. On erotuttava massasta. Noihin asioihin meillä on satsattava. Sama pätee myös serakuntatyössä. Se on kuntalaisia lähellä.

Kirkkolaki rajoittaa paikallista hallintoa ja seurakuntien itsenäistä toimintaa.

Tämän taisimme viimeksi kokea, kun joudumme järjestämään kohta uudet seurakuntavaalit. Kuntapuolella vaalikauden lopuksi valtuustot laitettiin yhteen.

PUHEITA

Puheita

PUHE PIIRIKOKOUS 18.4.2009

Arvoisa kaupunkineuvos, kaupunginjohtaja

Hyvät kutsuvieraat

Kun vuosi sitten teimme esityksen tasavallan Presidentille kaupunkineuvoksen arvonimestä Pertti Vainionpäälle, perustelimme asiaa seuraavasti:

Tänään Sinä, Pertti, olet toiminut yli 38 vuotta kunta-alan johtavissa virkatehtävissä ja tästä ajasta yli 35 vuotta Nurmeksen kaupunginjohtajan virassa. Virkakautesi alusta vuoteen 1977 asti toimit silloisen kunnallislain mukaisesti myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Itä-Suomen Sato Oy:n hallintoneuvoston jäsenyys vuosina 1989-2003, josta puheenjohtaja tehtävä vuosina 1995-1996.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin valtuuskunnan jäsenyys vuosina 1974-1996 sekä hallituksen jäsenyys vuodesta 1987 alkaen

Suomen Kaukolämpö Sky ry:n valtuuskunnan jäsenyys vuosina 1992-1994

Nurmeksen Sähkö Oy:n hallituksen jäsenyys vuosina 1980-1995

Pielisen Karjalan Ajoharjoitteluratasäätiön hallituksen puheenjohtajuus vuodesta 1988 alkaen.

Me tunnemme sinut, Pertti, paikkakunnalla vahvana urheilun ja kuntoliikunnan ystävänä ja tukijana. Olet toiminut mm. eri tehtävissä jalkapallon seuratoiminnan vetäjänä. Kesäaikainen harrastuksesi golf toi viime vuonna kaupunginjohtajien Suomen mestaruuden.

Arvoisat läsnäolijat kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään kaupunkineuvosarvonimianomuksen ovat allekirjoittaneet

Nurmeksen kaupunki

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy

Nurmeksen Lämpö Oy ja

Pohjois-Karjalan Kauppakamari

Meidän puolesta paljon onnea sinulle ja elämän kumppanillesi Annelille