Kuntien elinvoima nostettava vahvasti esille kuntien ensi vuoden talousarvioissa

Sunnuntai 28.5.2023 klo 14:38

Menneen viikon käytin lähes kokonaan yhteisten asioiden hoitoon. Tiistaina oli Siun soten valtuuston seminaari, jossa saimme kuulla strategiajohtajan esittämänä yhteenvedon laajasta kuulemiskierroksesta. Esitys oli valmisteltu ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Ehkä koko tämän vaalikauden tärkein asiakokonaisuus etenee nyt tulevaisuuslautakunnan kautta HVA:n hallitukseen ja sieltä edelleen valtuuston kokoukseen, joka juhannusviikolla torstaina 22.6. On tulossa pitkä kokous.

Kaikki realiteetit ja taloudellinen toimintakehys huomioiden näyttää siltä, että aikaisemmin esitetty kakkosskenaario on lähinnä tulevaa päätöstä. Itse pidän tärkeänä, että perusterveydenhuollon lähipalvelut turvataan hyväksyttävällä tavalla kaikissa kunnissa ja pitäjissä.

Keskiviikkona olimme kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa Lahdessa Sibeliustalolla Suomen Yrittäjien järjestämässä kunnallisjohdon seminaarissa. Paikalla oli noin 1 100 kuntapäättäjää eri puolilta Suomea. Päivän luennot, alustukset ja paneelikeskustelut olivat tähän päivään sopivia. Yrityselämä on huolestunut koronasta ja Ukrainan sodasta johtuvasta taantumasta. Mietteliääksi minut saa, kun kaikki tuo näyttää kohtelevan itäisen Suomen maakuntia raskaimmin. Poikkeuksen tekee Lappi. Siellä käytetään taantuma nyt uusinvestointeihin.

Tarvitsemme Suomeen lisää työtä ja työllisiä. Työikäisten määrä kasvaa väestöennusteen mukaan vain suurimmilla kaupunkiseuduilla ja pistemäisesti muutamilla paikkakunnilla vuoteen 2035 mennessä. Väestömme vähenee, vanhenee, keskittyy, eriytyy, monikielistyy, monipaikkaistuu, sinkkuuntuu ja kaupunkiseutuistuu. Tuo kehitys on ollut tutkijoiden tiedossa jo vuosituhannen alkupuolelta lähtien. Aikoinaan PARAS-hankkeella yritettiin lähteä tutkijoiden tiedossa olevaa kehitystä taklaamaan. Aika ei tuolloin ollut vielä poliittisesti kypsä.

Mitä sitten löydämme avuksi? Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Työvoimapula koettelee lähes koko Suomea ja se on monen yrityksen kasvun esteenä Pohjois-Karjalassakin. Koulutukseen meidän on panostettava koko maakunnan alueella. Nuoria ei pidä päästää karkaamaan maakunnasta. Tarvitsemme enemmän oppisopimuksiin pohjautuvaa ammatillista koulutusta. Meille tulee kiihtyvällä vauhdilla uusia ammatteja. Uudelleenkoulutusohjelmien on pystyttävä vastaamaan kysyntään.

Työmarkkinoiden on uudistuttava vastaamaan tätä päivää. Työmarkkinasääntelyä on kehitettävä. Uuden työntekijän palkkaus ja irtisanominen ei saa olla yrittäjille pelkoa aiheuttava tekijä suhdanteitten vaihdellessa. Yrittäjyyden tukimuotoja ja uusien yritysten tukia on kehitettävä entistä yrittäjämyönteisempään suuntaan. Alueellisia täsmätoimia tarvitaan matalan työllisyysasteen alueilla. Tässä kunnat ovat avainasemassa.  

Kuntien on oltava luotettavia ja houkuttelevia ulkopuolisille investoreille. Tarvitsemme myös aktiivisia työmarkkinatoimia. Työttömät on saatava nopeasti työhön kiinni. Pohjois-Karjalan on onnistuttava TE-2024 uudistuksessa. Minkään kunnan tai osan maakuntaa ei kannata lähteä osaoptimoinnin tielle. Siinä helposti joudutaan vastakkainasetteluun maakuntakeskuksen ja seutujen kesken.

Pohjois-Karjalassa käydään tulevina vuosina kova kisa työvoimasta. Syntynyt kehitys helposti on syvällisen yhteistyön esteenä, kun meidän nyt pitäisi etsiä eriytymisen sijaan uusia yhteisiä selviytymiskeinoja. Kuntien ensi vuoden talousarvioissa on panostettava alueiden houkuttelevuuteen. Rahan niukkuus ei saa olla este. Taantuma on hyödynnettävä rohkeillakin ratkaisuilla.

Torstain olin Helsingissä Kuntatalolla KL:n valtuuskunnan kokouksessa. Siellä hväksyimme viime vuoden KL:n toimintaan liittyvät asiakirjat. Päivän tulevaisuuteen liittyvissä alustuksissa kuntien talousongelmat hallitsivat keskustelua. Huolestuttavinta on, että maakuntakeskusten ja niiden vierikuntienkin taloudet ovat kiristymässä.

Valtuuskunnan Keskustan ryhmä laati ajan henkeen sopivan kannanoton. Siinä on aineksia  Siun soten valtuustoryhmien puheenjohtajien äskettäisestä kirjelmästä Petteri Orpolle hallitusneuvottelupöytiin.

Alla koko kannanotto:

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä  

Keskusta vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen turvaamista

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä edellyttää, että myös tiukan talouden oloissa hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus peruspalvelujen tuottamiseen turvataan. Puheet miljardiluokan säästöistä huolestuttavat kaikkien alueiden asukkaita ja päättäjiä.  

Kaikilla hyvinvointialueilla on uudistettava toimintatapoja ja otettava käyttöön tekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Keskusta kannattaa lämpimästi yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen tuomista julkisten palvelujen tuottajien rinnalle. Henkilöstön riittävyyteen ja palvelujen turvaamiseen tarvitaan kaikki käytettävissä olevat keinot.

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitus kohtelee alueita epätasa-arvoisesti. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on laskenut eri alueiden väestön palvelutarpeeseen perustuvat rahoituskriteerit. Ne ovat Keskustan mielestä oikeudenmukaiset ja niistä on pidettävä kiinni. Vain näin voidaan turvata perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille.

Osa alueista on jäämässä pysyvästi alle tarpeisiin perustuvaa rahoitusta. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat ne edelläkävijöinä toimineet alueet, jotka jo ennen sote-uudistusta olivat aloittaneet vapaaehtoisen yhteistyön. Hyvinvointialueiden rahoitus on korjattava niin, että siirtymätasauksen aiheuttamat leikkaukset poistetaan.

Alijäämien kattamisvelvoite kolmen vuoden määräajassa on osoittautumassa liian lyhyeksi toimintansa juuri aloittaneille hyvinvointialueille. Keskusta esittää siirtymäajan pidentämistä yhdellä vuodella. Näin ei asetettaisi vastakkain välttämättömiä investointeja ja peruspalvelujen saatavuutta kaikille hyvinvointialueiden asukkaille.

Valtion rahoituksella kustannetaan ihmisten tärkeimmät palvelut: koulutus, terveydenhuolto, työllisyys, hyvinvointi. Keskusta ei hyväksy leikkauksia kuntien valtionosuuksiin.  

 

Lisätietoja:

KL:n Keskustan valtuuskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Lehtimäki, p. 040 550 6151

Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen p. 050 026 3470

Siun soten rahoituksesta vetoomus hallitusneuvottelijoille

Maanantai 22.5.2023 klo 13:22

Hyvinvointialueiden rahoituslaki ei vastannut meidän maakuntamme todellista sairastavuutta. Tarvevakiointia ei otettu huomioon siinä määrin kuin meille olisi kuulunut. On kyllä myönnettävä, että meidän edunvalvontakaan ei toiminut tavalla, joka varmistaisi riittävät, tasapuoliset ja jo perustuslakiin pohjautuvat palvelut. Siun soten hyvinvointialueella rahoitusvaje on suurin. Kaltoin on kohdeltu myös Päijät-Hämettä. Molemmat maakunnat ovat olleet sote-integraatiossa ladunavaajia.

Orpokin huomasi, että sote-rahoituksessa on valtakunnallisesti miljardin vaje tälle vuodelle. Siitä parin viikon takainen A-studion sote-asiantuntijaryhmä keskusteli. Oletettavasti keskustelemassa olivar hallitusneuvottelijoiden sote-pöydän asiantuntijalobbarit.

Lisärahan kimpussa ovat ensimmäisinä ERVA-alueiden keskukset. A-studion raadin keskustelun viesti oli meille, että hyvinvointialueita ja keskussairaaloita on liikaa ja perinteisten terveyskeskusten aika on ohi. Painopistettä halutaan siirtää perusterveydenhuollon suuntaan preventiikkaa unohtamatta. Tuota sanomaa ERVA-keskusten johtajat veivät viime hallituskaudella ministeriöiden sote-lainsäädännön valmisteluihin ylimpien virkamiesten kautta. Nyt on tärkeää, että Siun soten tyytymättömyys rahoituslakiin viedään vielä hallitusneuvottelijoille.

Hyvinvointialueen hallitus linjasi jo heti vaalien jälkeen, että se laatii hallitusneuvottelijoille laajan kannanotton rahoituslain epäoikeudenmukaisuudesta. Asiaa on käsitelty valtuustoryhmissä ja näin allekirjoittajina oivat kaikki HVA:n valtuustomme ryhmäpuheenjohtajat.

 

Alla loppuviikosta julkisuuteen tullut Siun soten valtuustoryhmien puheenjohtajien kannanotto kokonaisuudessaan:

 

SOTE-rahoitusmallin valuvika estää yhdenvertaisten palvelujen toteutumisen Pohjois-Karjalassa

Nykyinen rahoituslainsäädäntö ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti, vaan osa
hyvinvointialueista jää pysyvästi alle laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen. Näin
perustuslailla turvattu kansalaisten yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei toteudu. Rahoituslainsäädännössä on vakava valuvika, joka on uudessa hallitusohjelmassa korjattava.

Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä lakisääteinen järjestämistehtävä voi toteutua vain, jos hyvinvointialueiden rahoitusmalli on yhdenvertainen.

Rahoitusmallin laskentakriteereissä painottuvat erilaisilla kertoimilla kunkin hyvinvointialueen asukasmäärä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja alueellisia olosuhteita kuvaavat tekijät. Osa rahoituksesta määräytyy ns. HYTE-kertoimen perusteella. Alueellinen rahoitus lasketaan vuosittain uusimmilla tilastotiedoilla vastaamaan muutoksia kunkin alueen palvelutarpeessa ja muissa olosuhdetekijöissä. Tämä ei korjaa siirtymätasauksesta johtuvaa ongelmaa.Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittämät, väestön palvelutarpeeseen perustuvat, niin sanotut tarvevakioidut rahoituksen kriteerit ovat oikeudenmukaiset. Voimassa olevaanrahoituslakiin kirjattu seitsemän vuoden pituinen siirtymätasaus ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti.

Siirtymätasauksen avulla rajoitetaan seitsemän vuoden aikana hyvinvointialueiden laskennallisen rahoituksen kasvu maksimissaan kahteensataan (+200) euroon ja rahoituksen väheneminen viiteenkymmeneen (-50) euroon alueen asukasta kohti. Vuonna 2023 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle olisi kuulunut rahoituslaskentamallin mukaisesti lisärahoitusta 397 euroa asukasta kohti eli 64 900 000 € vuodessa. Tämän tarveperusteisen kasvun siirtymätasaus kuitenkin
leikkasi kokonaan pois. Seuraavina vuosina siirtymätasaus pienenee hitaasti.

Lopputulemana on, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue menettää laskennallista rahoitusta yli 374 000 000 € vuosina 2023 - 2029, minkä jälkeen rahoituspohjaan jää pysyvästi noin 34 000 000 € (n. 4 %) vaje.

Pohjois-Karjalassa väki vähenee ja vanhenee. Palvelutarve on huomattavasti suurempaa kuin maassa keskimäärin. Itä-Suomessa, kuten muuallakin on pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Rahoitusmalliin sisällytetty siirtymätasaus rajoittaa kykyämme uudistaa palveluja esimerkiksi investoimalla uuteen teknologiaan ja tietojärjestelmiin. Pohjoiskarjalaisten perustuslaillinen oikeus yhdenvertaisiin palveluihin ei toteudu rahoitusmallissa olevan valuvian vuoksi.

Tämän vuoksi siirtymätasauksesta on poistettava rahoituksen kasvua rajoittava leikkuri. Tästä syntyvät kustannukset voidaan kattaa esimerkiksi yhtenäistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut valtakunnallisesti. Siirtymätasaus ei myöskään saa jäädä pysyväksi millekään hyvinvointialueelle, vaan kaikkien alueiden on päästävä laskennalliselle palvelutarvetta vastaavalle rahoitustasolle.

Joensuussa 17.5.2023
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat

 

Eero Reijonen, Keskustapuolueen valtuustoryhmä
Matti Taponen, Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä
Aulikki Sihvonen, Kokoomuksen valtuustoryhmä
Petteri Tahvanainen, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Sari Huovinen, Liike nyt valtuustoryhmä
Sari Koskinen, Vihreiden valtuustoryhmä
Henry Määttä, Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Maija Silvennoinen, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

 

Teittemme korjausvelka kasvaa entisestään

Keskiviikko 10.5.2023 klo 6:57

Joka vuosi näihin aikoihin saan mökkireissuilla hyvän tuntuman teiden kevätkunnosta. Tänä vuonna yöpakkaset kuivattivat sorateitä ja näin kelirikko ei ole ihan samaa luokkaa kuin joskus sateisimpina keväinä. Tosiasia kuitenkin on, että vuosi vuodelta Suomen teiden hoitovelka on kasvanut kaikentasoisilla väylillä. Tiet ovat nyt huonommassa kunnossa kuin kertaakaan 1990-luvun jälkeen.

Tapasin vapun tienoihin henkilön, joka tunsi tulevan kesän asfaltointityöt koko valtakunnan alueella. Hän oli kehityksestä hyvin huolestunut. Yleensä päällystysryhmät ovat jo toukokuun alussa tuttuja näkyjä eri puolilla Suomea liikuttaessa. Tänä vuonna ei ole kiirettä. Koko kesälle oli suunnitelmissa alunperin tehdä uutta päällystettä ja paikkausta yhteensä noin 4000 kilometriä. Se on määrä, mikä vuosittain on teitä pinnoitettu.

Hyvin monista syistä johtuva kustannusten nousu on vaikuttanut, että tänä vuonna saadaan uutta pintaa vain       1 500 km maamme  ELY-keskusten alueilla. Se on vain reilu kolmannes alkuperäisistä suunnitelmista. Korjausvelka kasvaa noin 2500 km! Koskaan ei ole ollut näin surkea tilanne.

Kesän pinnoitustilanteen kuultuani kävin katsomassa Savo-Karjalan ELY:n sivuilta alueemme päällystyssuunnitelmat. Tämän hetkisen ohjelman mukaan päällystetään teitä tänä kesänä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteensä noin 240 kilometrin matkalta. Päällystystyöpituus on noin 120 km lyhyempi kuin edellisenä vuonna. Rahaa tuohon käytetään noin 28 miljoonaa euroa. Se on seitsemän miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Korjausvelan hillitsemiseksi ELY-alueellamme pitää pystyä päällystämään noin 500 km vuosittain.

Seuraamme koko ajan, miten tuo koko maan 1500/4000 suhde käyttäytyy meidän ELY-alueella.  Pelättävissä on, että uusien päällysteiden toteutuma on huomattavasti pienempi.Toivottavasti ELY-keskusksen sivuilla oli viimeinen ja realistinen päivitys. Huoleni on joka tapauksessa aiheellinen.

Nyt maakuntamme edunvalvojien on oltava aktiivisina. Kiteellä ollaan sulkemassa Syrjäsalmen siltaa pitkäksi aikaa uuden sillan rakentamisen takia. Suuri osa maakuntaa jää pahasti mottiin. Tieverkoston kunnosta ei pystytä huolehtimaan. Kaikella tuolla on maakunnalle kielteinen vaikutus.

Sillanrakentamisen ja teiden korjausvelan kasvun ehkäisemisessä on huomioitava raskasliikenne, tehtaiden puutavarahuolto, matkustajaliikenne, vientiteollisuus ja nyt uutena asiana NATO-jäsenyyden aiheuttamat vaateet itäisen Suomen väyläinfralle.  Kaikki tämä tukisi suuresti koko maakuntamme kehitystä. Meillä on täällä raskasta teollisuutta ja puutavaran jalosteita. Meillä on täällä suuret metsävarat ja huomattava bioenergiapotentiaali. Nyt on edunvalvontaa terästettävä kaikilla rintamilla.

Visit Karelian toiminta katkolla?

Keskiviikko 26.4.2023 klo 10:58

Olen juuri Barcelonan lentokentällä odottamassa kotimatkaa. Takana on pitkästä aikaa omatoimimatka. Kaikki valmistelut hoidimme vaimoni kanssa netin kautta. Suunnittelimme ennakkoon myös kolmen päivän ohjelman kaupungin eri kohteisiin. Kaikki maksut matkan aikana suoritin MobilePayllä ja kortin lähipalvelulla. Moniin kohteisiin lipun osto käy nopeasti ja jonottamatta QR-koodin kautta. 

Odotan jo lähtöportilla B 68 ja voimme vaimoni kanssa kaiken toimineen hyvin. Auto on vielä löydettävä Helsingin lentokentän parkkihallista. Otin muistin varmistamiseksi pari kuvaa P3:sta. Kerran olen etsinyt siellä autoa, kun ei ollut enää varmuutta sen sijainnista.

Pohjois-Karjalan ja myös Nurmeksen elinvoima nojaa matkailun kasvuun. Koronan aikana kotimaan matkailu piristyi. Polttonesteiden hinnan nousu ja sähköautojen rajalliset liikkumissäteet suosivat keskisen ja itäisen Suomen matkailukohteita.

Maakunnassamme on taitettu peistä maakunnallisen matkailun markkinoinnin tuottamisesta. Kunnat hoitivat sitä aikaisemmin yksin. Nurmeksen  matkailun hoiti 2000-luvun alkupuolelle asti Loma-Nurmes. Se aiheutti jatkuvaa kiistaa kaupungin ja eri matkailuyrittäjien kesken. Toimin yrityksen hallitulsen puheenjohtana neljän eri toimitusjohtajan kanssa kahden vaalikauden aikana.

Kaupunki oli vahvasti sitoutunut taloudellisesti Bomban alueen kehittämiseen ja oli kytköksissä myös alueen tiheästi vaihtuviin yrittäjiin. Seurasin kehitystä hyvin läheltä. Matkailun markkinointi siirtyi Karelia Expertille ja myöhemmin Visit Karelialla. Näiden kautta on verkostoitu kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Yrittäjillä on myös omia kanavia.

Tällä hetkellä Visit Karelia on maakuntamme matkailun destinaatio-organisaatio, joka markkinoi aluetta sekä saa aikaan merkittävää kasvua ja kauppaa yrityksille. Omistajina ovat kaikki Pohjois-Karjalan 13 kuntaa, joilla on yhtiöstä 95 % omistusosuus. Nyt yhtiön toimitusjohtaja on irtisanoutunut. Hän oli yhtiän kolmas tj. kahden vuoden sisällä. Kyllä tuo jostain kertoo. Eilisen maakuntalehden haastattelussa eroava tj. Annamari Kärki kertoo huolensa ammattilaisen silmin.

Tällä hetkellä kunnat ovat evästäneet yhtiökokousedustajiaan. Minulla on sellainen kuva, että varsinkin maakuntamme reuna-alueiden kunnat ovat irtautumassa Visit Kareliasta. Lehtitietojen mukaan näin ovat Lieksa, Juuka ja Kitee toimineet. Nurmes varmaan seuraa naapureiden käyttäytymistä.

Täällä nähdään, ettei yhtiö nykyisellä toimintakulttuurilla anna maksetuille rahoille riittävästi korviketta. Aikoinaan yhtiön hallitukseen kyllä seudulta haettiin osaamista.

Viime maanantaina Joensuun kaupunki piti  valtuustoseminaarin, jossa Karelia Visit Oy:n kärjistynyt tilanne on ollut esillä. Kaupunki on yhtiön suurin osakas. Uskon, ettei Joensuu lähde yksin yhtiötä rahoitamaan ja pyörittämään. Kaupunki ei pidä vapaamatkustajista ja pullasta rusinoiden poimijoista. Näin meillä ei ole jatkossa maakunnallista matkailun markkinointitoimijaa.

Kiteen kaupunki eilisen maakuntalehden uutisen mukaan panostaa lisää Saimaa Visit Oy:n palvelujen ostoon. Kävin reilu kuukausi sitten PKO:n ja Kolin matkailun järjestämässä tilaisuudessa Kolilla.  Yhtiöllä on kolme jalkaa, Koli, Lieksa (Ruunaa, Vuonislahti) ja Juuka. Kaikilla on omat intreesit. PKO on Kolilla vahva toimmija. Nurmes pystyy hoitamaan matkailupalvelua Pikes Oy:n kautta. 

PKO on maakuntamme suurin matkailutoimija, joka on viime vuosina panostanut ja panostaa edelleen kovasti maakuntaamme. Se on lähettänyt Pielisen Karjalaan selvän viestin matkailun oheispalvelujen kehittämiseksi. Hurry up!! Villi Pohjolan vetäytyminen Bomban alueelta oli meille iso pettymys.

Kuntatalous heikkenee tulevaisuudessa. Yksittäisten kuntien matkailuun käytettävissä olevat taloudelliset panokset joutuvat suuren tarkatelun kohteeksi ihan lähivuosina. Valtiovaltaa lähempänä on sote-rahoituksen riittävyys alueilla. Siellä rahat eivät riitä. Kunnat saavat toimia enemmän omillaan

Mielestäni kuntien kannattaa nyt vielä tarkkaan harkita, luopuvatko he maakunnallisesta Visit Karelia Oy:stä. Helposti kunnissa ajaudutaan meille nurmeslaisille tuttuun 20 - 30 sitten vallinneeseen vastakkain asettelun riitelevään kulttuuriin. Matkailuun panostaminen jakaa kuntalaisten mieliä.

Keskustalla napakka vuosikokous Ylämyllyllä

Sunnuntai 16.4.2023 klo 10:43

Eilen Keskustan Pohjois-Karjalan piiri piti vuosikokouksen Liperin Ylämyllyllä. Vaalitappiosta  ja aurinkoisesta säästä huolimatta paikalla oli hyvin järjestöväkeä. Kokous kesti lähes viisi tuntia. 

Kokouksen alussa muistettiin Keskustan kultaisella ansiomerkillä ja kukkasilla merkittävän poliittisen uran tehnyttä Anu Vehviläistä. Puheitten jatkoksi nautittiin maukkaat kakkukahvit.

Poliittisen yleiskeskustelun puheissa selvä enemmistö kannatti nyt oppositioon jäämistä. Viljelijöiden piiristä tuli kannatusta hallitukseen menolle. Meille on tullut yhteensä 26 ek-paikan menetys kahdeksassa vuodessa. Se on äänestäjiltä tyly tuomio. - Monissa puheenvuoroissa piirin kokousväki tarjosi viestikapulaa nuorille. Milleniaaneissa ja nuoremmissa ikäluokissa keskustan kannatus on hiipunut. Oppositiossa uudet lähtökuopat ja suunta ylös uusin voimin.

Keskusta on menneinä vuosikymmeninä kantanut  vastuuta mielestäni riittävästi vaikeinakin aikoina. Viimeisen 20 vuoden aikana puolueella on ollut pääminsteri 12 vuotta (Vanhanen I ja II sekä Sipilä). Kaikilla on hyvässä muistissa viimeiset neljä vuotta Marinin hallitusta. 

Hyvinvointialueen lausunnolle tulevasta palveluverkosta ja palvelusrategiasta käytiin vilkas keskustelu. Valtiolta saatua meitä kaltoin kohtelevaa rahoitusta arvosteltiin kovasti. On kuitenkin muistettava, että meillä oli koko edellisen vaalikauden vaativa valtiovarainministerin salkku. Enempää ei tullut. 

Viime tammikuun vaaleissa sekä puolue että Pohjois-Karjalan piiri asettivat selvät tavoitteet HVA:lle vaaliohjelmissa. Nyt oppositioon siirryttäessä kieli helposti terävöityy.

Aluevaaleissa tärkein teemamme oli lähipalvelujen vahvistaminen. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi sote-asema. Tälle saimme vaaleissa suuren tuen. Nurmeksessakin Keskusta sai tasan 50 % kannatuksen ja kolme aluevaltuutettua viidestä. 

Varsinkin HVA:n keskeiset luottamushenkilöt tietävät meidän todelliset talous- ja henkilöstöresurssit. Meillä on loppuvuodeksi noin 26 miljoonan tuottavuusohjelma. Pohjois-Karjalassa on yli 870 lähihoitajan, yli 850 sairaanhoitajan ja lähes 80 yleislääkärin vaje. Merkittäviä haasteita on myös sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja useiden muiden ammattiryhmien saatavuudessa. Yhtälö on vaikea. Juustohöylällä ei onnistu!

Niinpä vaatimuksia on loivennettava realistiseen toimintaympäristöömme sopivaksi. Sote-asema ei välttämättä tarkoita nykyisen kaltaista terveyskeskusta tai vuodeosastoa. Palvelujen tarjonta päätetään alueen tarpeiden mukaan, ei kaavamaisesti ylhäältä ohjaten. 

Keskustan lähipalvelulupaus tarkoittaa minimissään sitä, että sote-asemalla on sairaanhoitajan vastaanotto, neuvola- ja lääkäripalveluja joinakin päivinä viikossa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut on myös jollain tavalla turvattava. Apuna ovat liikkuvat ja eriasteiset digi-palvelut. 

Minusta nuoret kokousedustajat käyttivät hyviä tulevaisuuteen suuntautuvia puheenvuoroja. HVA:n palveluverkosta piirin keskustanuorilla oli selvä tuki 2. skenaariolle. Itse olen aikaisemmin kirjoittanut, että Pohjos-Karjalan sotepalveluverkosto muotoutuu lähempänä 2040-lukua maakuntakeskuksen ja seutukaupunkien ympärille. Se on lähellä tuota nuorten esitystä. Kesällä todennäköisesti päädytään kolmosen ja kakkosen välimaastoon.

            Palveluverkon kirjauksesta äänestettiin

Alla on kokouksesta laadittu lehdistölle tiedote. Sen lopussa on viittaus palveluverkkoon. Piirihallitus esitti lyhyesti, että palveluverkkosuunnitelmissa ei tule keskittää palveluita. Kokousväeltä tuli loivempi ja realistisempi esitys, joka voitti selvästi äänestyksessä piirihallituksen esityksen. Piirikokouksen tiedotteessa asia kirjattiin: "Keskustan Pohjois-Karjalan piirin kanta on, että käynnissä olevassa palveluverkkosuunnitelmassa palvelut tulee tuottaa vaikuttavasti, monipuolisesti ja joustavasti asukkaiden arkiympäristöön."

Keskusta katsoo seuraavan vaalikauden oppositiosta

Tiistai 11.4.2023 klo 14:28

Viikko sitten Suomi alkoi totutella eduskuntavaalien jälkeiseen uuteen todellisuuteen. Kokoomus ja Perussuomalaiset muuttivat eduskunnan kokoonpanoa merkittävästi. Vaalien suurimpina häviäjinä olivat Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Menneen viikon ja osan pääsiäispyhistä tutkin lähinnä Keskustan vaalituloksen kehittymistä vuoden 2015 ek-vaaleista lähtien. Itse olen saanut kokea puolueen nousut ja laskut valtakunnan tasolla. Vielä vuosi sitten aluevaaleissa pärjäsimme paikallisesti ja maakunnallisesti hyvin. Nurmeksessa Keskusta sai 50 % annetuista äänistä ja 3/5 paikoista. Jos kaikki ajatukset nyt kirjoittaisin, niin tekstiä tulisi paljon. Ette jaksaisi lukea sitä. Tosiasioita on kuitenkin tarkasteltava ja kaivettava uudet lähtökuopat. Politiikka opettaa nöyryyttä.

Tarkastelen Keskustan vaalitulosta kylmästi numeroiden valossa. Keskustan vaalitulos 23 kansanedustajaa ja 11,3 % kannatus on huonoin tulos sitten 1916 vaalien jälkeen. Nyt kärsimme toisen perättäisen tappion ek-vaaleissa. Vuonna 2019 menetimme 18 paikkaa ja nyt vielä 8 paikkaa lisää! Oli siis virhe lähteä hallitukseen. Keskusta halusi olla mukana viemässä sote-uudistusta maaliin. Kun nyt jäämme oppiositioon, uskon aluevaltuustoissa Keskustan linja koventuvan. Parhaillaan hyvinvointialueilla tehdään palveluverkkostrategioita. Keskustan ehdokkaat kävivät aluevaalit suurin odotuksin. 

Absoluuttinen Keskustan äänimäärä oli ek-vaaleissa suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin aluevaaleissa. Reilu viikko sitten ek-vaaleissa saimme 349 000 ääntä ja aluevaaleissa 357 000 ääntä. Aluevaaleissa Helsinki ei ollut mukana ja äänestysprosentti oli näin tuntuvasti ek-vaaleja pienempi. Näin aluevaaleissa saavutettu hyvä tulos lähes samalla äänimäärällä ei riittänyt alkuunkaan ek-vaaleissa. Emme tavoittaneet uusia äänestäjiä.

Eduskuntavaalit voittaneen Kokoomuksen kannatus kasvoi nyt aluevaaleista noin 240 000 äänellä 644 000 äänestäjään. Perussuomalaisten nousu aluevaalien 207 000 äänestä 413 000 äänellä 620 000 puolueen kannattajaan on huima hyppäys. Kerralla PS nousi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Keskusta on edelleen suuri kuntapuolue. Maassa on vielä paljon vihreää, jos tarkastellaan keskustaenemmistöisiä kuntia. Maakunnallisessa tarkastelussa Keskusta ei ole enää suurin puolue missään maakunnassa. Siksi nykymedian esittämistä Suomen poliittisista kartoista puuttuu Keskustan vihreä. Suurimman kannatuksen menetyksen Keskusta koki vahvalla alueellaan Oulun vaalipiirissä. Siellä kannatus laski 5,4 %.

Vihreä Keskusta, Punainen SDP, vaalean sininen PS, keltainen RKP, tumma sininen Kok (suurin puolue kunnassa)

Miten sitten pärjäsi SDP? Aluevaaleissa se sai melkein saman kannatuksen kuin Keskusta, vain 3000 ääntä vähemmän (354 000 ääntä). Eduskuntavaaleissa demarit saivat 616 000 ääntä. Se on neljännesmiljoona äänestäjää enemmän kuin aluevaaleissa. Helsingin mukana olo ei yksin selitä heidän kannatuksen kovaa kasvua.

Marin onnistui vaaleissa, vaikka ei päässyt tavoitteeseensa, suurimmaksi puolueeksi. Hän teki johtopäätökset ilmoittamalla luopuvansa SDP.n puheenjohtajuudesta. Samalla tuo tarkoittaa sitä, ettei hän ole Suomen seuraava pääministeri. Ilmoitus otettiin varsinkin ulkomailla suurena yllätyksenä vastaan. Tänään Marin sai seuraa Vihreiden Ohisalolta. Lii Andersson on jo aiemmin ilmoittanut luopuvansa Vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta. Molemmat naiset saivat vaaleissa hurjan äänimäärän.

Keskusta käy kevään sisäistä keskustelua. Meillä on huhtikuun aikana piirikokoukset, joissa analysoidaan kevään vaalitulos. Selvää on, ettei Keskusta lähde kaksissa vaaleissa 26 edustajan menetyksen jälkeen hallitukseen. Puolueen puheenjohtaja selvisi vaalitenteistä mielestäni hyvin. Se ei kansalle riittänyt. Annika tekee omat päätökset pj-tulevaisuudesta kevään aikana.

Keskusta on vuosikaudet yrittänyt päästä eteläisen Suomen isoihin kaupunkeihin. Siinä ei ole onnistuttu. Etelä-Suomen Helsingin, Turun ja Tampereen väliin jäävässä kasvukolmion viidestä vaalipiiristä valittiin nyt yhteensä 111 kansanedustajaa. Tuosta reilua eduskunnan enemmistöä edustavasta joukosta vain viisi on keskustalaisia. Meillä kunnista on pienin kannatus Helsingissä (1,6 %). Suhteellisesti siellä kannatuksen pudotus oli suurin edellisistä vaaleista (- 1,6 %). Keskustan kannatuksen runko on jossain muualla kuin Etelä-Suomessa.

Minulla on paljon kerättyä ja itse tuotettua vaaleihin liittyvää materiaa. Nyt käymme maakunnassamme käsiksi palveluverkkolinjaukseen ja –strategiaan. Se herättää paljon keskustelua. Siitä kirjoitan lähipäivinä, kunhan ensin HVA:n tulevaisuuslautakunta käsittelee asiakokonaisuuden.

Olen lueskellut myös veteraanipolitiikkojen vaalikirjoituksia. Kannattaa tutustua Timo Soinin vaalianalyysiin. Hän on lähestynyt asiaa neljässä viime viikolla julkaistussa blogikirjoituksessaan

 http://timosoini.fi/category/ploki/

 

Itäisen Suomen tuulivoimaselvitys meille toivoa antava

Sunnuntai 19.3.2023 klo 13:07

Menneellä viikolla julkaistiin kolmen ministeriön selvitysmies Arto Rädyltä tilaama selvitys tuulivoiman tuotannon käynnistämisen mahdollisuuksista itäisessä Suomessa. Maakuntamme väelle ja etenkin Pielisen Karjalalle asia on tärkeä. Jos havittelemme pääsyä vetytalouden kehittämiseen eri hankkeiden kautta, meillä on tuotettava sähköä puhtaasti. Silloin alueet, joilla sähköä tuotetaan tuuli- ja aurinkovoimalla, ovat saamassa helpommin ulkopuolista rahoitusta.

 

Puolustusvoimain komentaja tyrmäsi vielä marraskuun alussa Itä-Suomen Unioinin tilaisuudessa täysin tuulivoiman lisärakentamisen alueella. Lähes Eiffeltornin korkuiset tuulimyllyt häiritsevät nykyistä tutkajärjestelmäämme. Tällä hetkellä vain noin neljä prosenttia maamme tuulivoimasta on rakennettu 5-tien itäpuolelle. Rädyn lausunto on meille toivoa antava. Silti meillä on vielä iso vuori kiivettävänä. 

 

Räty ehdottaa nyt energiaministerin tehtävän perustamista ja kompensaatiolain säätämistä. Nyt Natoon meneminen toteutuu lähikuukausina. Suomen on perehdyttävä verrokkimaiden tuulivoimaratkaisuihin. Samalla tarvitaan korkean tason yhteistoimintaryhmien työskentelyä, jossa turvataan riittävä ilmavalvonta. Selvityksestä käy ilmi, että kaikki tahot ovat valmiita tiiviiseen yhteistyöhön. Siihen tarvitaan myös vahvaa poliittista ohjausta maan eduskunnalta ja hallitukselta.

 

Selvitystyön tulokset on otettu energia-alalla toiveikkaina vastaan. Tarkoitan tässä lähinnä Suomen Tuulivoimayhdistys ry:tä ja Energiateollisuus ry:tä. Suomen taloudesta huolta kantavat taas nostavat meidän talouden realiteetit esille. Meillä on maksettavana F35-hävittäjäkauppa. Se on on useamman miljardin euron juttu! Lopullista hintaa tuskin kukaan tietää, varsinkin nyt kustannustason nousemisen aikaan.

 

Suomi ilmoitti joulukuussa maksavansa yhdestä koneesta 74 miljoonaa euroa. Yhdysvaltain puolustusministeriön äskettäin sopiman suuruinen inflaatiotarkistus tietäisi hinnan nousua 134 miljoonaan euroon koneelta. Näin 64 koneen hinta voisi olla 8,6 miljardia euroa. Hinta on noussut jo nyt 75 % viime vuodesta.

 

Kun otetaan huomioon, ettei meillä ole riittäviä siirtolinjoja maan poikittaissuunnassa, joutuvat maamme päättäjät työskentelemään vaikeiden arvovalintojen kanssa. Rahaa pitäisi löytyä uusiin integroituihin tutkajärjestelmiin, jotka sallivat meillä tuulivoiman rakentamisen. Meillä on nyt 400 kV:n Rannikkolinja, Jokilinja, Järvilinja ja Metsälinja. Fingridin näköpiirissä ei ole suunnitelmia rakentaa maahamme poikittaisia siirtolinjoja vuoteen 2030 mennessä .Uusien siirtolinjojen rakentaminen ei ole halpaa lystiä. Valtio ei voi enää velkaantua lisää. Näin olen vaalipuheista nyt ymmärtänyt.

 

Maakuntalehdessä Joensuun ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat tiedostavat tosiasiat. Tuulivoiman käyttöönottoa itäisen Suomen maakunnissa ei saa jättää yksin puolustusvoimain päätettäväksi. Asia edellyttää valtiovallan strategisia päätöksiä. Alueen kuntien, korkeakoulujen ja yritysten on yhdessä tulevan hallituksen kanssa ryhdyttävä toimiin. Kyseessä on alueen kilpailukyky, puhtaan energian saanti. Tuo kaikki tarvitaan, jotta vetytalouden vaatimiin miljardiluokan investointeja voidaan täällä suunnitella.

 

Nyt on itäisen Suomen maakuntaliittojen, Itä-Suomen Unionin ykkösjuttu päivittää alueen yhteinen tuuli- ja aurinkovoimaohjelma. Sitten kaiken edunvalvonnan on yksituumaisesti sitä puolustettava päätöksenteossa. Aurinko on otettava myös vahvasti mukaan. Voi olla, että itäisen Suomen kaikilla alueilla ei nähdä koskaan tuulivoimaloita. Aurinko paistaa kuitenkin kaikille.

Seutukaupunkityötä on jatkettava myös ensi vaalikaudella

Keskiviikko 15.3.2023 klo 17:57

Nurmes on yksi Suomen 57 seutukaupungista. Juha Sipilän hallitus käynnisti seutukaupunkiohjelman. Salon entinen kaupunginjohtaja Antti Rantakokko teki ensimmäisen kolmen ministeriön tilaaman seutukaupunkiselvityksen. Sen viesti oli selvä. Seutukaupungit tarvitsevat oman tunnustetun asemansa myös kansallisessa kaupunkipolitiikassa ja oman seutukaupunkiohjelmansa.

Selvitys osoittaa, että monet seutukaupungit ovat joutuneet taistelemaan vääriä mielikuvia vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana teollisuuden ja maatalouden rakennemuutos on osunut kipeimmin juuri seutukaupunkeihin. Ne ovat kuitenkin selvinneet muutoksesta omilla vahvuuksillaan.

Olen näillä sivuillakin kirjoittanut seutumme yritysten myönteisistä tuloksista parin viime vuoden aikana. Meillä on vahvat tukipilarit, elintarviketeollisuuden, metsän eri toimialojen ja metalliyritysten ympärillä. Känkkäälän vihreän teollisuuden alue tuo siihen oman lisänsä. Sen fokusta joudutaan varmaan päivittämään uudelleen vastaamaan 2030-luvun haasteisiin.

Maakuntamme on taistellut jo vuosikymmenet tilastokeskuksen väestöennusteita vastaan. Usein selätimme ne. Nyt viime vuosina on käänne mennyt huonompaan suuntaa ja joillain seuduilla väki on vähentynyt ennusteita nopeammin. Maakuntamme väki vähenee nykyisten ennusteiden mukaan 13 500 henkilöä vuoteen 2040 mennessä. Muutamat kunnat menettävät väkeään tuona aikana yli neljänneksen!

Parhaillaan on menossa hyvinvointialueellamme ison tuottavuusohjelman teko. Siihen kuuluu mm. palvelustrategia ja palveluverkkolinjaus pitkälle ensi vuosikymmenelle. Aluevaltuusto saa paketin päätettäväkseen kesäkuun lopussa. Nyt tarvitaan työrauha. Väestöennusteet meidän on otettava vakavasti ja tehtävä järkeviä linjauksia ja päätöksiä.

             Kaksi seutukaupunkien vetovoimatutkimusta

Kuntaliitto teki ensimmäisen seutukuntien vetovoimatutkimuksen 2019. Pohjois-Karjalan seutukaupungit (Kitee, Lieksa ja Nurmes) eivät tuolloin siinä menestyneet. Kolmesta maakunnan seutukaupungista vain Lieksa oli tutkimuksessa mukana. Seutukaup_vetovtutk2019_raporttiLAAJA_14042019.pdf (kuntaliitto.fi) Tutkimus suoritettiin uudelleen viime vuonna. Siitä mainitsinkin blogissani 10.5.2022. Nurmes menestyi tutkimuksessa maakuntamme seutukaupungeista parhaiten. Pohjois-Karjalan kaikki kolme seutukaupunkia olivat mukana tutkimuksessa. PowerPoint Presentation (kuntaliitto.fi)

Viimeiseen vetovoimatutkimukseen saatiin seutukaupunkien asukkailta kaikkiaan 13 100 vastausta. Nurmes oli pehmeää vetovoimaa mittaavassa luokassa neljänneksi paras. Tuolloin nurmeslaiset vastaajat korostivat kaupungin hyvää ilmapiiriä ja palveluja tärkeinä pitovoiman ankkureina. Kaupungin ulkoinen ja sisäinen imago oli kuntalaisten vastauksissa kunnossa. Näissä molemmissa luokissa sijoitus oli kahdeksas. Se on hyvä tulos 57 seutukaupungin joukossa.

                     Viides seutukaupunkifoorumi

Toissa viikolla piipahdin säätytalolla seutukaupunkifoorumissa. Tilaisuus järjestettiin viidennen kerran. Foorumissa pohdittiin seutukaupunkien tulevaisuutta ja menestyksen eväitä. Ajankohtaisista asioista synkkenevä kuntatalous aiheuttaa varsinkin itäisen Suomen kunnille huolta.

Ministeri Lintilä korosti puheenvuorossaan, että seutukaupunkityötä on jatkettava myös ensi hallituskaudella. Seutukaupunkiohjelman toimeenpanoa on jatkettava myös nykyisen ohjelmakauden jälkeen, joka päättyy vuoden 2023 loppuun. Tilaisuudessa oli esitykset mm. Helsingin Yliopistolta, Sitralta ja Ympäristöministeriöstä.

Minulla on kaiken kuulemani jälkeen sellainen kutina, että maamme hyvinvointialueiden palveluverkkolinjaus muotoutuu maakuntakeskusten ja seutukaupunkien ympärille jo ennen vuotta 2040. Kevyemmän palvelutason yksiköitä järjestetään muihin kuntiin ja pitäjiin. Valitettavasti taloudelliset resurssit ja henkilöstön saanti vaikuttavat toteutukseen. 

Nurmeksen kaupungissa on paljon tapahtunut viime keväänä julkistetun seutukaupunkien vetovoimatutkimuksen jälkeen. Huhtikuussa Pasi Parkkinen aloittaa kaupunginjohtajana. Meidän on yksissä tuumin lähdettävä töihin ja pidettävä huoli, että pärjäämme myös seuraavassa vastaavassa tutkimuksessa. Monet asiantuntijat pitävät seutukaupunkiverkkoa liian suurena, nyt 57 kaupunkia. Meidän on Pielisen Karjalan logistisena keskuksena pysyttävä siellä ja vahvistettava asemiamme entisestään.

Maanantaina kaupunginhallitus aloitti meidän tuottavuusohjelman tekemisen. Toukokuussa ja syyskuussa pidetään valtuustoseminaarit, joissa valmistaudumme tuleviin vuosiin. Työssä tarvitsemme avointa arvokeskustelua, toistemme kuuntelua ja kaukokatseisuutta 2030-luvulle asti. Odotan samanlaista keskustelua, jota koin vuoden 2021 lopulla strategian imagotyöryhmässä.

 

 

 

 

Annika Saarikko Nurmeksessa, tupa täynnä väkeä

Maanantai 27.2.2023 klo 11:36

Olen viimeisen puolen vuoden aikana luottamustoimissa keskittynyt enemmän hyvinvointialueiden ja kuntien taloudelliseen kykyyn tuottaa niille kuuluvat tehtävät nykyisillä voimavaroilla. Valtio on kovasti velkaantunut. Koronan aikaiset elvytystoimet ja Ukrainan sota ovat ohjanneet maamme hallituksen toimintalinjoja viime vuodet.

Nyt eduskuntavaalien alla käydään keskustelua kuitenkin maltillisesti. Olen odottanut ek-vaaliehdokkaiden ottavan voimakkaammin esille puheissaan myös tulevaisuuden kuntatalouden kehitysnäkymät. Monet varsinkin itäisen Suomen kuntien taloudet heikkenevät tuntuvasti.

Luovutin vt. kaupunginjohtaja Kyösti Korhosen kanssa ministeri Annika Saarikolle Nurmeksen kaupungin puolesta muistion, jossa lähitulevaisuuden talousnäkymiä avattiin. Meidän on pystyttävä katsomaan tulevaisuuden aina 2030 - 2040 -luvuille asti. Pohjois-Karjalan väkiluku jatkaa laskuaan sinne asti, vaikka koko ajan panostamme kuntiemme elinvoimaan. 

Minulla on käytössä kuntaliitosta saadut viime vuoden maakuntakohtaiset tilinpäätösarviot. Niitä en ole nähnyt vielä julkisuudessa referoitavan. Pohjois-Karjalan tilannetta synkistää Siun soten kumulatiivinen alijäämä ja palkkaharmonisointi. Siitä hyvinvointialueemme lähetti tiedotteen viime viikolla medialle. Niistä tulee kunnille minimissään noin 63,5 miljoonan euron jälkilasku, joka kirjataan vuoden 2022 tilinpäätökseen. Siun soten alijäämiä on 39,5 milj € ja vielä riidan alla olevaa palkkaharmonisointia 24 milj €. Nurmekselle on tulossa 4,35 milj. €:n lisälasku. Muutetun perussopimuksen mukaiseksi Joensuu saa lähes 27 milj. €:n lisälaskun.

Kuntaliiton maakuntia koskevassa ennusteessa ei ole tietääkseni kaikki alijäämistä ja palkkaharmonisoinnista viime vuoden tilinpäätöksiin kirjattavat kulut. Kuntaliiton tuoreen materiaalin mukaan viime vuoden tilinpäätösennusteessa Pohjois-Karjalan kuntien tilinpäätökset ovat keskimäärin 135 € asukasta kohti miinuksella. Huonompaa luvataan vain Kymenlaaksolle, miinusta 145 €/asukas. Pohjos-Savo on kolmas pakkasella oleva maakunta, miinus 4 €/asukas. Kainuu on niukasti plussalla 25 €/asukas. Kärjessä on Uusimaa 447 €/asukas ja Pohjois-Pohjanmaa 412 €/asukas! Valtaosa Itä-Suomen Unionin alueen maakunnista on sijoittunut tilaston häntäpäähän.

Valtiovalta joutuu uudelleen tarkastelemaan valtionosuusjärjestelmää. Tuo viesti meiltä on nyt lähdettävä yli puoluerajojen. Kuntaveroprosentista 12,64 % sekä 70 % peruspalveluiden (sote) valtionosuuksista siirtyy valtiolle hyvinvointialueiden rahoitukseen. HVA:et ovat selkeästi ilmaisseet, että niille osoitettu rahoitus ei kata kaikkia lakisääteisiä kuluja. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että kuntien valtionosuuksia leikataan edelleen tulevina vuosina. Soterahoitus päättäjille on paljon seksikkäämpi. Nostakoot kunnat veroposenttejaan.Tuo tyyli ei vaan  meille käy!

Tällä hetkellä on ennakoitu, että kuntien valtionosuuksia leikataan jatkossa 30 €/asukas vuodesta 2026 alkaen ja sitä ennen 45 €/asukas vuosina 2024 – 2025. Sillä kompensoitaisiin tämä vuosi, jolloin leikkauksia ei vielä tehty. Meitä valtiovalta rankaisee rahoitusmallin ”kiikkulautavaikutuksella” valtionosuuksiin. Kun Siun soten yhteinen potti, 63,5 milj. € kirjataan vuoden 2022 tilinpäätöksiin, niin se pienentää kuntien valtionosuuksia pysyvästi. Hyöty menee hyvinvointialueelle.

Alla ministeri Saarikolle luovutettu muistio kokonaisuudessaan:                         

Valtiovarainministeri Annika Saarikko

NURMEKSEN KAUPUNGIN AJANKOHTAISET ASIAT

Arvoisa Valtiovarainministeri

Seuraavat asiat ovat meille tärkeitä ja ajankohtaisia:

1. YLEISTÄ

Vuosi 2023 on Suomen kunnille historiallinen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vuoden alussa siir-tyneet pois kuntien järjestämisvastuulta. Uudistus muuttaa kuntien talouden rakenteita erittäin merkit-tävästi ja pitkävaikutteisesti.

Erityisesti Pohjois-Karjalan maakunnalle uudistus on poikkeuksellisen haastava, koska kuntayhtymä Siun soten menokasvu on ollut muuta maata huomattavasti nopeampaa ja maakunnan verokehitys heikompaa. Uhkana on, että hyvinvointialueille kuuluvia riskejä ja vastuita jää jatkossakin kuntien kan-nettavaksi, joka on kuntien talouden kantokyvyn näkökulmasta kohtuutonta.

Pohjois-Karjalan kunnista myös Nurmes kuuluu hyvinvointialueuudistuksen myötä tehtävän valtion-osuusuudistuksen häviäjäkuntiin

2. PALKKAHARMONISAATION NEGATIIVISET VAIKUTUKSET EDELLÄKÄVIJÄKUNTIEN TA-LOUTEEN

Ennen vuotta 2023, osa kunnista muodosti vapaaehtoisesti koko maakunnan tai lähes koko maakun-nan kattavia sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymiä ja pyrki valmistautumaan pilottialueina enna-koiden tulevien hyvinvointialueiden muodostumiseen. Tähän myös valtio kuntia kannusti. Näillä alueilla valmiudet hyvinvointialueuudistuksen toteuttamiselle ovat olleet hyvät.

Vapaaehtoisissa kuntayhtymissä (mm. Siun sote) jäsenkunnat ovat jo rahoittaneet kuntayhtymien hen-kilökunnan palkkaharmonisoinnin toteuttamista. Kuntayhtymiä perustettaessa yleinen käytäntö on ollut, että palkkoja harmonisoidaan yleisimpään palkkatasoon suunnitelmallisesti useiden vuosien aikana. Viime vuosien oikeuskäytännön myötä ammattijärjestöjen vaateet harmonisoinnin toteuttamisen aika-taulusta sekä tasosta ovat kuitenkin muuttuneet. Tästä on seurannut, että useissa kuntayhtymissä on neuvoteltu ammattijärjestöjen vaatimuksesta palkkojen harmonisoimisesta takautuvasti korkeimpien palkkojen mukaiseksi, huolimatta jo vuosia suunnitelmallisesti tehdystä harmonisointityöstä.

Lopullisia palkkaharmonisoinnin kustannuksia ei tällä hetkellä tiedetä, mutta esimerkiksi Pohjois-Karja-lan kuntien osalta lopullisten kustannusten vaikutus on arviolta 20-40 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,8 -1,6 %-yksikön tuloveroprosentin tuottoa. Lisäksi lakkautetun kuntayhtymän jäsenkuntien valtionosuu-det pienentyvät tulevina vuosina järjestelmämuutoksessa käytettävän laskentamallin seurauksena. Pohjois-Karjalan kaltainen tilanne on realisoitumassa myös muilla alueilla, joissa on muodostettu va-paaehtoisia kuntayhtymiä.

Yhteenvetona todettakoon, että palkkojen harmonisaatioon liittyvät tiedostetut epäkohdat tulisi korjata ja palkkaharmonisaatiosta aiheutuvat taloudelliset rasitteet kohdentua kaikille kunnille tasavertaisesti, riippumatta siitä, onko palkkaratkaisut tehty jo kuntayhtymissä vai tehdäänkö ne vasta hyvinvointialu-eilla.

3. TE-PALVELUJEN UUDISTUS

Uudistus on työvoima- ja yrityspalvelujen hoidon kannalta perusteltu ja Pohjois-Karjalan kuntien toivei-den mukainen uudistus, mutta uudistuksen rahoituksellinen nettovaikutus on merkittävästi negatiivinen maakunnan kuntien kannalta. Pohjois-Karjala on maan vaikeinta työttömyysaluetta, mikä ei valitetta-vasti näy valtinosuuksien kohdentumisen kriteereissä. Valtionosuukriteerien tulisi perustua vahvasti sii-hen, mikä on palvelutarve kunnittain. Koko maata keskimääräisesti heikompi terveys ja työkyky, tulo-taso sekä yli 55-vuotiaiden työllistäminen ovat nimenomaan Pohjois-Karjalan kuntien työttömyyteen liittyviä erityispiirteitä. Työikäisten määrä valtionosuukriteerinä sopii tätä taustaa ajatellen huonosti teh-tävän laajuutta ja vaativuutta osoittavaksi mittariksi. Kuntien rahoituksen mitoitus tulisikin tehdä kaik-kien siirtyvien tehtävien laajuuden ja vaativuuden edellyttämällä tavalla ja tilannetta tulee seurata aktii-visesti niin, että järjestelmän mahdolliset valuviat saadaan pikaisesti korjattua. Valtionosuusjärjestel-män siirtymäkauden tulisi olla riittävän pitkä, jotta liian nopean muutoksen myötä kunnille ei tulisi on-gelmia.

Uudistus edellyttää kunnilta toimeenpanovaiheessa mittavaa ponnistusta ja kustannuksia tulee synty-mään jo ennen vuotta 2025. Kuntia tulee tukea uudistuksen toimeenpanovaiheessa myös taloudelli-sesti.

Toivomme, että Te voitte omilla toimillanne edistää näitä meille tärkeitä edunvalvonnan asioita.

Nurmeksessa, 27.2.2023

Matti Kämäräinen                                Kyösti Korhonen

kaupunginvaltuuston puh. joht.        vs. kaupunginjohtaja

 

Odottelemme selvitysmiehen lausuntoa itäisen Suomen tuulivoiman rakentamisesta

Torstai 9.2.2023 klo 14:13

Viime vuoden syyskuussa työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö kutsuivat selvitysmiehen tutkimaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen lisäämistä. Selvitysmiehenä toimii kenraaliluutnantti evp. Arto Räty.

Tuulivoimarakentamisen edellytykset Suomessa eivät ole tasavertaisia. Olemme seuranneet muutamien läntisen Suomen pienten kuntien tuulivoimapuistojen syntymistä. Kunnat kuittaavat niistä mittavat verotulot. Näin myös maakunnassamme on herännyt kiinnostusta tuuliivoimaan.

Rädyn selvitystyö alkoi 1.10.2022. Siihen liittyvä arvio ja toimenpide-ehdotukset piti esittää kolmelle ministeriölle 31.1.2013 mennessä.

Marraskuun Itä-Suomen Unionin foorumissa puhunut puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen suhtautui hyvin kielteisesti tuulivoimaloiden nousemiseen itäiseen Suomeen. Hän toi puolusvoimain näkemyksen esille jo puheenvuorossaan. Lähes Eiffel-tornin korkuiset tuulimyllyt häiritsevät ilmavalvontatutkia. Perusteita ei tarvinnut kuulijoiden erikseen kysyä.

Maanantaina olin mukana Metsäkeskuksen järjestämässä Puhutaan puusta- seminaarissa. Siellä keskusteltiin myös tuulivoimasta kahvitauolla. Pohjois-Savon maakuntaliiton edustajalta kuulin mm. Lapinlahden Iso-Petäjämäelle suunnitellusta tuulivoimapuistosta (17 tuulimyllyä), joka sijaitsee noin seitsemän kilometriä kirkolta koilliseen. Se rajoittuu Iisalmeen.

Selvitysmiehen työ ei ole ollut helppo ja lausunto on viivästynyt. Oletan, että se tulee julkisuuteen ihan lähiaikoina ja on meille kielteinen. Tilanne voi muuttua tutkajärjestelmien ja satelliittivalvonnan kehittyessä.  Näin olen ymmärtänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen kannanotoista. Aikaa voi kulua jopa kymmenen vuotta. 

Aika on meille nyt rahaa ja sitä ei ole meidän kannalta tuhlattavaksi. Vetytalouden tutkimiseen ja kehittämiseen valtiovalta ja sen eri tukimuodot panostavat tulevaisuudessa enemmän. Jos alueella on jo ennestään tuuli- tai aurinkoenergiaa tai on mahdollista luvituksen muodossa sitä rakentaa, niin sinne on todennäköisesti helpompi saada tukia vetytalouteen panostaviin laitoksiin. Näin me itäisen Suomen kunnat jäämme helposti nuolemaan näppejämme.

Olen muutamalle maakuntamme kansanedustajaehdokkaalle maininnut asiakokonaisuuden ottamista voimakkaasti esille. Jos jäämme tuulivoima-asiassa paitsioon, niin on kohtuullista saada siitä valtiolta eri aluetukien muodossa korvausta.

Pasi Parkkisesta Nurmeksen kaupunginjohtaja

Tiistai 31.1.2023 klo 7:15

Eilinen oli Nurmeksen kaupungille historiallinen päivä. Aamulla PKO tiedotti aloittavansa noin 22 miljoonan euron investoinnit Bomballa. Kaksi vuotta viivästynyt hotellihanke toteutuu. Päätös on otettu täällä ilolla vastaan. Illalla kaupunginvaltuusto valitsi äänestäen meille kaupunginjohtajaksi Pasi Parkkisen.

Tiesimme jo ennen kokousta, että valitsemme kaupunginjohtajamme äänestyksellä. Valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä ei missään ryhmässä haluttu sitoa ryhmäkurilla. No ei se suljetussa lippuäänestyksessä kyllä toimisikaan.

Ennen henkilövalintaa vasemmistoliiton Jussi Hermaja esitti kaupunginjohtajan viran laittamista valmisteluun uutta hakuprosessia varten. Lisäksi virka tulisi täyttää määräaikaisena. Esitykselle tuli kannatus vapauden liitosta. Esitys kaatui selvin numeroin 32 – 3.

Tasavertaisten ehdokkaiden välillä päästiin äänestämään. Kannatuspuheenvuoroja salissa ei kummankaan hallituksen esittämän kaupunginjohtajakandidaatin puolesta käytetty. Puheenjohtajan paikalta katsottuna kaikilla valtuutetuilla näytti olevan pitkän hakuprosessin myötä oman ehdokkaan nimi jo selvä. Äänestyksessä olivat mukana myös kaikki virkaa hakeneet kelpoisuusehdot  täyttävät henkilöt.

Ripeästi päästiin suljettuun lippuäänestykseen. Siinä annettiin 35 ääntä, jotka jakaantuivat seuraavasti: Pasi Parkkinen 18, Leena Timonen 14 ääntä. Minna Heikkinen ja Katja Ylisiurua saivat kumpikin yhden äänen. Yksi ääni hylättiin. Saimme Pasi Parkkisesta kaupunginjohtajan. Onnea!

Itse pohdin kaupunginjohtajan kuuden kuukauden koeaikaa.  Yleensä on ollut käytäntö, että edellisestä työpaikasta otetaan koeajaksi virkavapautta.  Sanoudutaan irti vasta sitten uuden pestin koeajan umpeuduttua. Jos meillä toimitaan tuolla kulttuurilla, niin pystymme täyttämään teknisen johtajan viran vakituisesti vasta joskus loppukesästä alkaen. Uskon, että tuohon ratkaisu löytyy neuvottelemalla.

Uusi kaupunginjohtaja pääsee heti kunnon töihin. Nyt tarvitsemme yksituumaisuutta ja sitoutuvuutta kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Virkamiesjohdolta odotetaan ja vaaditaan selviä pohjaesityksiä. Emme voi muutamassa vuodessa syödä kertyneitä ylijäämiä.

Viime viikolla saadun arvion mukaan Nurmekselle lankeaa Siun soten kertyneistä alijäämistä ja palkkaharmonisoinnista lähes 3,5 miljoonan euron lisälasku parin kuukauden päästä painamaan viime vuoden tulosta pahasti miinukselle. Tuosta me kyllä selviämme.

PKO toteuttaa Bomballa 22 miljoonan euron hankkeet

Maanantai 30.1.2023 klo 9:00

Bomba uudistuu ja laajenee täysin ainutlaatuiseksi kylpylähotelliksi

Kesäksi uudistuvat Karjalaiskylän huoneet, kesällä 2024 avautuu uusi hotellisiipi

Perjantaina olin matkalla Keskustan vaaliristeilylle, kun Katajanokan terminaalissa sain mieluisan puhelinsoiton. PKO oli alkuviikosta hallituksen kokouksessaan päättänyt Bomban 22 miljoonan euron hotellihankkeen investoinnista Nurmekseen. PKO:n johto suunnitteli täksi aamuksi asiasta tiedotetta. Syksyllä 2020 olimme kaupunginjohtajan kanssa Bomballa aamupäivän  mukana PKO:n infotilaisuudessa,  kun hanke silloin julkistettiin. Rakennusluvasta valitettiin ja rakentaminen ei päässyt toteutumaan suunnitellusti.

 Minun usko on koko ajan säilynyt hankkeen toteutumiseen.  Tänään julkisuuteen tullut myönteinen investointipäätös otetaan kiitollisina vastaan koko seudulla. Se luo uskoa ja jatkuvuutta maakunnan matkailuun. Saimme juuri lukea viikonlopun maakuntalehdestä myönteisiä uutisia viime vuoden yöpymisten lisääntymisestä maakunnassa. Nöyrä kiitos PKO:lle.

 Nurmes on ollut ennakoiva. Olemme rakentaneet jo kiertoliittymän Bomballe. Vuosi sitten hyväksyttiin aina vuodelle 2035 ulottuva Bomba – Hyvärilä Masterplan II. Parhaillaan Nurmeksen Lämpö Oy suunnittelee Ritoniemen voimalan uusimista. Sen kapasiteetissa on osattava ennakoida myös Bomban alueen tuleva kehitys. Tänä aikana olemme jatkossa monelle Lapin matkaa suunnittelevalle hyvä vaihtoehto sähköautokaudelle siirryttäessä. Alla havainnekuva.

PKO:n tiedote  kokonaisuudessaan:

"Pielisen rannalla Nurmeksessa sijaitseva kylpylähotelli Break Sokos Hotel Bomba uudistuu.
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) rakentaa kylpylähotelliin laajennusosan, johon tulee 92 uutta järvinäköalahuonetta, ravintola sekä kokoustiloja. Lisäksi uudistetaan myös Karjalaiskylän 50 huonetta mm. kylpyhuoneiden ja huoneilman viilennyksen osalta. PKO:n hallituksen kokouksessaan 24.1.2023 päättämä kokonaisinvestointi Bomballe on noin 22 miljoonaa euroa.

– Vihdoinkin voimme iloita, että Bomban hanke toteutuu! Julkistimme laajennussuunnitelman jo syyskuussa 2020. Ilman turhia Nurmeksen kaupungin päätösprosessista tehtyjä valituksia hotellin laajennuksen avajaisia olisi juhlittu jo maaliskuussa 2022, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Nurmeksen kaupungin tekemästä BSH Bomban laajennusosan poikkeamisluvan päätöksentekoprosessista tehtiin valitus, jonka korkein hallinto-oikeus hylkäsi.

– Bomban hanke on merkittävä piristysruiske Ylä-Karjalan aluetalouteen: yli 20 miljoonan euron investoinnin työllisyysvaikutus on 374 henkilötyövuotta. Teemme aina yhteistyötä pääsääntöisesti oman maakunnan urakoitsijoiden kanssa. Bomban uuden hotellisiiven rakennustyöt alkavat huhtikuussa ja alustavan aikataulun mukaan valmista on tarkoitus olla kesällä 2024. Karjalaiskylän huoneisiin tehtävät uudistukset valmistuvat jo tulevana kesänä, Kivelä toteaa.

          Matkailu lisää maakunnan elinvoimaa

 

PKO:n strategiassa matkailu on yksi kasvukärjistä. Niin PKO:n kuin Pohjois-Karjalan alueellisen matkailuorganisaatio Visit Karelian tavoitteena on tuplata yöpymismäärä 2030 mennessä.

– Strategiajulistusten sijaan tavoitteet saavutetaan määrätietoisella tekemisellä. Olemme panostaneet maakunnan elinvoimaisuuteen laittamalla matkailuinfraa kuntoon. Joensuussa Original Sokos Hotel Kimmelin 19 miljoonan euron uudistuksen avajaisia juhlittiin marraskuussa 2021. Break Sokos Hotel Kolin tarjonta laajenee Kolin kylälle juhannukseksi 2023 avattavan BSH Koli Kylän 21 miljoonan euron investoinnin myötä. Kun tähän lisätään Bomban uudistus, PKO investoi maakunnan matkailun kehittämiseen yli 62 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Investointien työllisyysvaikutus maakuntaan on 1 050 henkilötyövuotta, Kivelä taustoittaa.

– PKO:n tavoite on tehdä Pohjois-Karjalasta entistä parempi paikka elää, ja matkailun kehittäminen on missiomme käytännön toteuttamista. Kasvaneen matkailun hyödyt säteilevät kaikille alueen toimijoille. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusten mukaan jokainen matkailijan alueella käyttämä euro kasvaa puolitoistakertaiseksi kun matkailupalveluja tarjoavat toimijat ostavat tarvitsemiaan tuotteita ja palveluita oman maakunnan yrityksiltä. Matkailijoiden eri palveluihin käyttämät eurot puolestaan jakaantuvat seuraavasti: henkilöliikennepalvelut 36 %, ostokset kaupasta 23 %, ravitsemispalvelut 16 %, majoituspalvelut 12 %, urheilu- ja virkistyspalvelut 5 %, polttoaineet 3 %, kulttuuripalvelut 3 % ja muu kulutus 2 %, Kivelä taustoittaa matkailun kerrannaisvaikutuksia.

                            Ainutlaatuinen näkymä Pieliselle

 – Matkailutrendeissä näkyvät suomalaisten muuttuneet arvot. Pinnalla ovat perinteiden arvostus, turvallisuuden kaipuu sekä kiinnostus omiin juuriin.  Matkailijoina suomalaiset hakevat nyt kansalliskohteita siinä missä luonto- ja hyvinvointikohteita. Bomban matkailualue kylpylähotelleineen pystyy tarjoamaan kaiken tämän, jonka vuoksi käyttöasteemme ovat jatkuvassa nousussa, vaikka ulkomaan matkailu on ollut koronan myötä vähäistä. Bomba tarvitsee jo nykykysynnälläkin sekä lisää ravintolatarjontaa että asiakaspaikkoja. Teemme hotellin laajennusosaan lisää ravintola- ja kokoustiloja, joista on esteetön näkymä kauniina välkehtivälle Pieliselle. Uusista huoneista on vaikuttava näkymä Pieliselle, joten Bombasta tulee matkailijoille ja kokousasiakkaille täysin ainutlaatuinen elämys Suomessa, PKO:n matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Antti Varis sanoo.

– Laajennusosta tulee 5-kerroksinen. Sen uusien upeiden huoneiden erikoisuutena tulee olemaan lattiasta kattoon ulottuvat maisemaikkunat, joista avautuu huikea näkymä Pielisen alati vaihtuvaan ja ainutlaatuiseen järvimaisemaan. Uudistusten myötä Bomballe tullaan rekrytoimaan noin 30 uutta PKOlaista, Bomban hotellinjohtaja Sanna Tenhunen sanoo.

              Hanke on iso piristysruiske koko seudulle

– Tämä on Nurmekselle ja koko Pielisen alueen matkailulle mahtava asia! PKO:n investointi on sekä euromääräisesti että työllisyysvaikutukseltaan poikkeuksellisen merkittävä. Se on viimeisen 10 vuoden ajalta isoin Nurmeksessa julkistettu yritysinvestointi. Nurmes ja koko Ylä-Karjala hyötyvät Bomban kehittämisestä, koska lisääntyvät matkailijavirrat tuovat kasvua kaikille alueen toimijoille. Kerrannaisvaikutuksineen tämä on alueen elinvoiman kannalta äärimmäisen hieno asia, Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen sanoo."

                      Alkuaskeleet jo syksyllä 2020

Syyskuussa 2020 olimme kaupunginjohtaja Asko Saatsin kanssa Bomba Span kylpylässä järjestetyssä PKO:n tiedotustilaisuudessa. Kiitos PKO. Viette tehdyt suunnitelmat maaliin.

Alla linkki silloiseen blogikirjoitukseen:

https://www.mattikamarainen.com/blogi/2020/09/27/35472

 

Kaupungin biostrategiaa on voitava tarkastella uudelleen

Maanantai 16.1.2023 klo 21:14

Palailin lauantaina kotiin reilun viikon etelän matkalta. Suomen kovat pakkaset jäivät kokematta. Nyt on harmaata ja loskaa. Aamulla kuulin uutisista maakuntajohtajan äänen. Hän kertoi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin kohdistuvasta JTF-rahastosta. 

Suomeen on oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osuus kaikkiaan 465 miljoonaa euroa. Näin Pohjois-Karjalakin on saamassa Euroopan komission loppuvuodesta tekemällä päätöksellä 45 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon osuus rahastosta on 61 miljoonaa euroa.

JTF-rahastolla edistetään teknologista muutosta ja sen mukanaan tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Alueiden ja erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta kehitetään samalla kun siirrymme kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Rahaston keskeisenä tavoitteena on kehittää uutta elinkeino- ja yritystoimintaa uusille toimialoille korvaamaan turveteollisuuden työpaikat. Suomessa JFT-rahaston tuella pyritään puolittamaan hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakayttö vuoteen 2030 mennessä.

Marraskuun maakuntien edustajat sivusivat aihetta Itä-Suomen Unionin järjestämässä Kuopion foorumissa, josta kirjoitinkin aikaisemmin. Viikonvaihteen Ykkösaamussa elinkeinoministeri Lintilä suorastaan kannusti uusiin bioinnovaatioihin.

          Bioenergiastrategia päivitettävä 2030-luvulle

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teki reilu kymmenen vuotta sitten suunnitelmat siirtyä fossiilisista polttoaineista kotimaisiin puusta ja muista biomassoista tehtyihin fossiiliset korvaaviin tuotteisiin. Nurmes lähti maakunnassa ensimmäisten joukossa liikkeelle. Alkoi vihreän teollisuuden alueen suunnittelu. Se perustettiin Känkkäälään. Maakunnassa on pari nestemäisiä biopolttoaineita tuottavaa laitosta syntynyt. Niiden käynnistymisessä on ollut ongelmia. Meillä on ollut Känkkäälään biodiesellaitosuunnitelmia, mutta läpimurtoa ei ole vielä tullut. Puustako Oy:n biohiiltämön tuotannon käynnistymistä odottelemme.

Viime vuonna meille puuhattiin biokaasulaitosta. Kaupunki vierasti lähteä mukaan Nurmeksen Biokaasu Oy.n hankkeeseen. Taloudelliset vastuut olivat kaupungille liian suuret. Kaupungin strategiaan oli viime vuodelle kirjattu biokaasuaseman käyttöön otto.

Olen seurannut Kiuruveden askeleita biokaasurintamalla. Sen yhteistyökumppanina on Suomen Lantakaasu Oy.  Se on Valion ja St1:n yhteisyritys, joka aikoo rakentaa Kiuruvedelle Suomen suurimman biokaasulaitoksen, joka tuottaisi nesteytettyä biokaasua liikennepolttoaineeksi.  Joulukuisen päätöksen mukaan Suomen Lantakaasu Oy saa laitosinvestointeihin Kiuruvedelle Työ- ja Elinkeinoministeriöltä 19 miljoonaa euroa. Toivottavasti mekin pääsemme vielä tuohon junaan. Raaka-ainetta meillä kyllä on.

                 Korvaako vety perinteiset polttoaineet?

Oli niin tai näin. Maailma muuttuu. Sähköautot tekevät kovaa tuloaan. Suomi on sektorilla mukana akkujen kehittäjänä ja valmistajana. Nyt maailman kiinnostus on suuntaamassa tutkimusta vedyn hyödyntämiseksi polttoaineena.

”Perinteiset” biodieselit ovat kohta historiaa. Sähköautojen toimintasäde talvella on ihan jotain muuta valmistajan lupaamasta. Näin meidän Nurmeksessakin on paikallisesti lähitulevaisuudessa pohdittava, miten kehitämme Känkkäälän aluetta vastaamaan 2030-luvun  energiahaasteisiin. On myös tutkittava, onko meillä mahdollisuuksia hyödyntää esim.  alussa mainitsemani JFT-rahaston tarjoamia mahdollisuuksia.Siihen työhön meillä on ammattilaiset.

Meillä näissä hankkeissa omarahoitusosuus joudutaan usein hakemaan kuntien elinvoiman kehittämiseen varatuista rahoista. Se herättää aina keskustelua päättävissä elimissä. Kuntatalouden kiristyessä meidän on panostettava myös riskien hallintaan.

 

Vielä vähän Tiiliniemestä vuoden alkupalaksi

Tiistai 3.1.2023 klo 7:07

Toivotan lukijoille hyvää alkanutta vuotta. Viime vuosi tuli ja meni. Se alkoi aluevaaleilla. Olen saanut koko vuoden seurata läheltä hyvinvointialueen valmistelua. Se onkin työllistänyt paljon odotettua enemmän. Kotikunnan asiat ovat myös tällä hetkellä vaiheessa. Samanaikaisesti menee isoja asioita kohti päätöstä. Maailman epävakaa tilanne, taloustaantuma ja kevään vaalien poliittinen jännite pitävät tänäkin vuonna taatusti hereillä. Nyt pidin reilun viikon vapaan. Asiat eivät olleet mihinkään hävinneet.

Viime viikon ja tämän aamun paikallislehdessä on kirjoitettu Tiiliniemen lähivirkistysalueen noin 250 neliön vuokrasopimuksesta. Siitä oli valitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hän on todennut kaupunginjohtajan ylittäneen vuokrasopimuksen allekirjoituksellaan toimivaltansa. Aamun lehdessä kh:n puheenjohtaja hyvin kuvaa asian etenemistä kaupungin toimesta. Jämerää toimintaa!

                   Viiden vuoden vuokrssopimus

Kaupunginjohtaja Asko Saatsi teki vuokrasopimuksen alueesta viideksi vuotta, jotta edellisen omistajan aikana kiinteistön lopputarkastuksessa havaitsematta jäänyt laiton rakentaminen kaupungin maalle voidaan vuokra-aikana korjata. Me luottamushenkilöt pyrimme pysymään koko kiistasta vuosina 2019 -2021 mahdollisimman kaukana. Sähköpostia, viestejä ja puheluja asiasta tuli kyllä kiistan osapuolilta minullekin runsaasti. Kaupunginjohtajan johtajasopimuksessa on kuntalakiin pohjautuva merkintä valmistelijan ja luottamushenkilön työnjaosta ja toistensa roolien kunnioittamisesta.

Kaupunginjohtaja on vastineessaan eduskunnanoikeusasiamiehelle maininnut keskustelleensa vuokrasopimuksen tekemisestä hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan kanssa. Mitään kokousta ei ole pidetty. Itse totesin kj. Saatsille, että toimit virkavastuulla. Operatiiviseen toimintaan en puutu. Lisäksi pyrin edistämään asiaa siten, että kiistassa vielä sopu syntyisi. Olin tietoinen tuolloin, että vuokra-aikana kaupungin oma virhe korjataan. Tuolloin kaupunginhallituksella oli kolme varapuheenjohtajaa. En tiedä, keneen heistä kaupunginjohtaja on ollut yhteydessä. Oletan, että Saatsi tiesi joutuvansa vielä myrskyn silmään.

Nyt kaupunginhallitus pääsee ratkaisemaan eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä. Vuokrasopimuksen purkaminen tuntuu helpoimmalta ratkaisulta. Sen lopullisia seuraamuksia taas kukaan ei tiedä. Silloin alueen laiton rakentaminen kaupungin maalle jää korjaamatta. Henkilökohtaisesti toivon vielä sovun löytyvän tässä asianosaisia kovasti koetelleessa, raskaassa kiistassa. Ratkaisun on oltava sellainen, jossa molemmat osapuolet säilyttävät kasvonsa. Voittajia tässä asiassa ei ole. Kaavamuutokseen tai poikkeuslupaan tuskin helposti poliittista sopua löytyy. Sitä kannattaa kyllä tosissaan yrittää. Äänestyspäätös niukalla enemmistöllä jättää omat jälkensä ja vaikeuttaa pahimmassa tapauksessa tämän vuoden isojen asioiden hoitoa.

                        Kokonaisuutta tarkasteltava huolella

Asiaa on lähestyttävä myös lisämaan vuokraajan kannalta.  Hän on ollut todennäköisesti siinä uskossa, että kaupunginjohtaja Nurmeksen ylimpänä virkamiehenä voi tehdä vuokrasopimuksen ja että sen aikana edellisen omistajan laiton rakentaminen kaupungin puolelle oikaistaan jollain tapaa. Jos päätös on vuokrasopimuksen purkaminen, uskon siitä päätöksestä valitettavan. Näin on palattu lähtöruutuun ja prosessi vie taas pahimmassa tapauksessa kaksi vuotta seuraaviin kuntavaaleihin asti. Siihen tällä kaupungilla ei ole varaa.

Entäpä jos taiteilijaperhe saa Nurmeksesta tarpeekseen ja muuttaa täältä pois. Nyt he ovat osa kaupunkia. Taiteilijakodin konsertteja on koronan aikana seurattu runsaasti eri puolilta maailmaa ja nyt kotikonsertit ovat jälleen käynnistyneet.  Viime vuonna maakuntaliitto antoi sellovirtuoosi Jussi Makkoselle tunnustuspalkinnon Pohjois-Karjalan eteen tehdystä työstä. Täällä on käynyt ja käy edelleen jatkossakin vieraita ja toimittajia eri puolilta maailmaa. Täältä markkinoidaan kaupunkia netin kautta kulttuuripiireille. Heitä on muuten paljon.

                     Sopua kannattaa hakea uusin voimin

Haetaan vielä sopua. Olen optimistinen ja luotan sovittelun mahdollisuuteen uusin voimin. Jätetään työ virkamieskunnan hoidettavaksi. He saavat tarvittaessa lakiapua Kuntaliitosta. Valon lisääntyminen antakoon meille voimia hakea kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Kuntatalouden synkkeneminen varjostaa tulevia vuosia

Lauantai 24.12.2022 klo 7:19

Nousin tänään jo neljältä ja kävin napsauttamassa uuniin virrat päälle. Nyt saa rauhassa valmistella joulua ja elää toivossa, että Nurmeksessa sähköä riittää kinkun kypsentämiseen. Aamun aikana olen ehtinyt miettimään myös tulevan vuoden suurimpia esille nousevia asioita.  Alempana avaan vähän kaupunkimme taloushaasteita. Niiden ratkaisemisessa meidän on oltava yksituumaisia.

Mennyt vuosi on ollut työteliäs. Vaikka Pohjois-Karjalassa sote- ja pela-palvelut on hoidettu maakunnallisesti vuodesta 2017 alkaen, uuden hyvinvointialueen valmistelu on vaatinut luottamushenkilöiltä runsaasti aikaa. Sitten Nurmeksessa on kaupunginjohtaja vaihtumassa. Prosessi on kestänyt jo yli puoli vuotta. Rutiinit on hoidettu.

Naapurikunnat Juuka ja Lieksa tekivät kohtalaisen hyvät talousarviot suunnitelmakausille 2023 – 2025. Naapureiden talousarviot pysyvät positiivisina koko jakson ajan. Lieksalla TA-vuositulosten käyrä on loivasti kaakkoon koko kolmen vuoden ajan, mutta se pysyy kuitenkin plussan puolella. Lieksalla on vahva puskuri. Siellä on kertyneitä ylijäämiä suunnittelukauden loppuun TA2025.ssä kirjattu lähes 35 milj. euroa. Juuan ensi vuosi on vaikein ja sitten tulos vähän paranee suunnittelukauden loppua kohti ollen koko ajan plussalla.

Nurmeksen hyväksyi marraskuun valtuustossa 0,9 miljoonaa alijäämäisen talousarvion. Esitin hallituskäsittelyssä. että seurantavuosiin 2024 ja 2025 on kiinnitettävä enemmän huomiota. On hyvin rumaa katseltavaa, kun meillä sukelletaan jyrkästi miinukselle. Nurmeksen vuoden 2024 TA-ennuste budjetti kirjassa on noin 2,2 milj. € miinuksella ja sukellus syvenee kolmantena seurantavuotena noin 2,7 miljoonaan euroon. 

Lieksa panosti talousarviossaan myös seurantavuosiin 2024-25. Se piti vielä ylimääräisen valtuustoseminaarin juuri ennen joulukuun valtuustoa, jossa se puristi seurantavuodetkin plussalle. Istun hyvinvointialueen hallituspöydän äärellä Lieksan valtuuston pj Matti Taposen kanssa. Olemme molemmat tietoisia kiristyvästä kuntataloudesta. 

Minulle talousarviot ovat myös kunnan imagokysymyksiä. Marraskuussa hyväksytty kaupungin talousarvio oli minulle Nurmeksen kaupunginvaltuutettuna järjestyksessään 38. ja ensimmäisen kerran alijäämäinen. Joskus 1990 luvulla budjetti tasapainotettiin pikku velalla. Se oli mahdollista silloisen lainsäädännön mukaan 1997 asti. Toisin sanoen velkakin kirjattiin tuloksi. Kuntatalouden synkkeneminen on valtakunnallinen ilmiö. Ensi vuodelle lähdettäessä hyvinvointialueet ja kunnat ovat vaikeuksissa. Joulukuun alussa ministeriöiden virkamiehet lukivat ensi vuodelle valtion talouden madonluvut. Kunnille ei ole paljon apuja tulossa.

Nurmeksessa on heti alkuvuodesta aloitettava tosissaan talouden tasapainottaminen. Meillä on kyllä kertyneitä ylijäämiä noin 16 miljoonaa euroa. Ne on kuitenkin nopeasti syöty, jos emme saa nostettua laivamme keulaa pinnalle. Työ on aloitettava heti uuden kuntajohtajan astuessa virkaan. Kuntatalouden suunta ei hetkessä käänny. Siinä onnistumme hallituksen ja valtuuston tiiviillä yhteistyöllä. On ennenkin onnistuttu.

Toivottavasti tulevaa vuotta eivät enää hallitse Tiiliniemen rannan käyttöön liittyvät asiat. Niitten ympärillä on käyty jo kahdet kuntavaalit vuonna 2008 ja 2021. Niistä on valtuutettuja noussut eka kerralla suoraan kaupunginhallitukseen.  Vuoden 2025 kuntavaaleja meillä ei ole enää varaa käydä samoissa merkeissä.

Jos meiltä nyt unohtuu talouden tasapainottaminen, niin jo vuoden 2025 vaaleilla valittu valtuusto pääsee valmistelemaan Lieksaan liittymistä. Naapurikunnat käyttävät nyt meneillään olevan ajan tehokkaasti hyväkseen omassa kehitystyössään. Uskon meidän valtuutetuilla olevan prioriteetit kohdallaan, vaikka Tiiliniemi-kysymykseen vihkiytyneillä henkilöillä on jo liikkuvat vedetty taakse. Itse vietän joulun perheen kanssa mökillä vain 3G-yhteyksien varassa. Näin aikaa jää perheelle.

Lukijoille rauhallista joulua ja onnea kohta alkavalle uudelle vuodelle.

 

Nurmeksen kaupunginjohtajan valinta siirtyy ensi vuoden puolelle

Sunnuntai 18.12.2022 klo 8:52

Menneellä viikolla on ollut useita tärkeitä kokouksia. Maanantaina kaupunginhallitus käsitteli esitystä kaupunginjohtajan valinnasta. Se päätti siirtää sen tuonnemmaksi. Osa valtuutetuista haluaa vielä kuulla jo meille tuttuja kahta loppusuoralla olevaa hakijaa. Esityksen siirrosta teki yksi pöydän ympärillä olevista henkilöistä (ei ollut tämän blogin kirjoittaja). Päätös oli yksimielinen.

Jo aikaisemmin kaupunginjohtajan valintaa koskevissa keskusteluissa ja etenkin somessa kyseltiin, kuka on pyytänyt varsinaisen hakuprosessin ulkopuolelta hakijan kaupunginjohtajaprosessiin. Maanantaina 12.12. kävin tarkemmin läpi asiaa koskevat aikaisemmat kaupunginhallituksen käsittellyt. Ohessa minulle lähetetty kuvakaappaus some-raadilta. 

Kaupunginhallitus käsitteli ma 24.10.2022 kaupunginjohtajan valintaryhmän esitystä. Esittelijän tekstissä oli seuraava maininta: ”Kuntalain mukaan kaupunginjohtajan tehtävään voi ilmoittaa suostumuksensa myös varsinaisen hakuajan jälkeen. Nurmeksen kaupungin kaupunginjohtajan valintatyöryhmä toivoo, että suostumukset jätettäisiin perjantaihin 21.10.2022 mennessä osoitteeseen kirjaamo@nurmes.fi”.

Viranhaltijalain henki huomioitava

Minulta kysyi yksi hallituksen jäsen, missä kohtaa kuntalakia on mainittu mahdollisuudesta ilmoittautua kj-kisaan mukaan varsinaisen hakuajan jälkeen. Selvitin maanantaina ennen kokousta asiaa. Siitä ei löydy mainintaa kuntalaista. Se on selvästi kerrottu Kunnallisessa viranhaltijalaissa Nro 627/2021. Tarkemmin sen § 5 sieltä toinen momentti:” Kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin kunnan virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys”.

Koska oli ollut epäselvyyttä hallituksen jäsenilläkin oikean virkavastuulla tehdyn valmistelutekstin lakiviittauksen suhteen, niin nyt pieni aikalisä on luonnollinen. Minun korviini kantautui huhuja mahdollisesta salaliitosta kaupunginjohtajaprosessin aikana. Pahinta siinä on vielä, että vihjailut varsinkin somessa kohdistuvat Keskustaan ja siellä varsinkin valtuuston puheenjohtajaan.

Sain muutaman kuvakaappauksen somesta. Kyllä demariystävätkin tuomitsivat ne jyrkästi. Hallituksen yhteistyökyvyn on nyt säilyttävä. Meillä on isoja asioita odottamassa heti vuoden vaihteen jälkeen.

Joulunpyhinä voi itsekukin miettiä, onko valintaprosessissa ollut jotain salakähmäisyyttä. Tuo on iso asia myös valintaprosessissa loppusuoralla olevien meille tuttujen omasta organisaatiosta olevien kahden kj-ehdokkaan oikeusturvan kannalta.

               Mahdollinen hallituksen itseoikaisu

Tuon vaillinaisen valmistelun merkityksen jo 24.10. kaupunginhallituksen päätöksessä saavat nyt virkamiehet selvittää juristeiltaan mahdollisen valituksen varalta. Itselläni minulla on yhden juristin näkemys. Valintaryhmähän jätti vielä toivomuksen, että mahdolliset ilmoittautumiset kuntalakiin vedoten jätettäisiin 21.10. mennessä. Se on pelkkä toivomus. Laki on vahvempi. Kaupunginhallitus voi tehdä siitä itseoikaisun tammikuun ensimmäisessä kokouksessa. Onko sitten tarpeellista järjestää kuuleminen. kun haastatteluryhmä oli yli puoli valtuustoa.

Valtuutetuilla on nyt hyvää aikaa käydä tutustumassa hakijoiden soveltuvuustestiasiakirjoihin kaupungintalon kansliassa. Asiakirjan viimeisellä sivulla on kerrottu arvosana ja selkosuomella soveltuvuusarviointi molemmista kaupunginjohtajakandidaatista.

                     Ennakkotapaus KHO:ssa Tikkamäeltä

Meillä on maakunnassa viidentoista vuoden takaa esimerkki virkaan hakijoiden ulkopuolisen  henkilön valinnasta. Seurasin prosessia tarkkaan, koska olin tuolloin Keskustan piirin ja maakuntahallituksen puheenjohtaja. Kansanedustaja Erkki Kanerva oli tuolloin PKSSK:n valtuuston puheenjohtaja.

Sairaanhoitopiirin valtuusto oli valitsemassa johtajaa. Kokouksessa esitettiin shp:n va. johtaja Pertti Palomäkeä valittavaksi virkaan hakijoiden ulkopuolelta ns. mustana hevosena. Hänet valittiin. Yksi varsinaisista hakijoista ja ehdolla valtuustossa olleista valitti päätöksestä. Koko valitusprosessi katsottiin loppuun asti KHO:ta myöten. Aikaa tähän kului reilu kaksi vuotta. Lopulta KHO hylkäsi valituksen ja Palomäen valinta sai lain voiman. Hän toimi koko ajan vt. sairaalan johtajana, mutta oli kuitenkin löysässä hirressä valitusajan.

Valtuuston puheenjohtajilla on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Tehtävämme on seurata  mm. päätöksen valmistelua, niiden juridisia kysymyksiä, valtuuston päätösten täytäntöönpanoa, strategian ja talousarvion toteutumista. Varsinkin juridisissa asioissa kannattaa olla tarkka. Unohda Nurmeksen laki😉.  

 

 

 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää

Tiistai 6.12.2022 klo 18:09

Nurmeksessa vietettiin itsenäisyyspäivää perinteisesti. Kirkonmenojen jälkeen kaupunki ja molempien seurakuntien edustajat laskivat seppeleet kolmella sankarihautausmaallamme. Nurmeksen haudoilla puhui kirkkoherra Markus Kontiainen. Tätä päivää käsittelevää puhetta olikin saapunut kuulemaan aikaisempia vuosia enemmän väkeä.

Iltapäivällä Nurmes-talolla vietettiin kaupungin järjestämää itsenäisyyspäivän juhlaa. Päivän juhlapuheen piti professori Tiina Laatikainen. Hän käsitteli puheessaan suomalaisten terveydentilan huimaa kehitystä itsenäisyytemme aikana. Olen tavannut juhlapuhujan ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Maakuntaliiton hallitus myönsi silloin rahaa lääketieteen professuuriin Itä-Suomen Yliopistolle. Laatikainen valittiin virkaan ja professuurin kotipaikka oli Joensuu.

Seurasin professorin puhetta herkällä korvalla. Aloitin opiskelut kansanterveyslain hengessä syksyllä 1972. Laki oli tuolloin puolen vuoden ikäinen. Puheessaan Laatikainen käsitteli myös hammashoidon huimaa kehitystä juuri kt-lain säätämisen jälkeen. Ennaltaehkäisevä työ nostettiin tuolloin vahvasti esille ja opetusohjelmat oli uusittu vastaamaan uuden lain henkeä.

Istuin juhlassa juhlapuhujan seurana. Häntä lämmitti erityisesti Nurmeksen mieskuoron esitykset. Vanhin kuoron laulajista on 94-vuotias mies naapurista. Markus ja Tiina Könttä toivat myös juhlaan panoksensa. Iltapäivän aikana selvisi vielä, että Markus Könttä oli opettanut professorille musiikkia Joensuussa kouluaikoihin.

Nurmeksessa järjestöväki, leijonajärjestöt ovat vahvasti mukana itsenäisyyspäivän tapahtumissa. Vuosituhannen alkupuolella LC-Nurmeksen veljet järjestivät veteraaneille ja heidän leskilleen kuljetukset 6.12. juhlaan. Kaupunki tarjosi juhlan päätteeksi illallisen. Koronan jälkeen veteraaneja tai heidän leskiään ei ole enää osallistunut varsinaiseen päiväjuhlaan.

Nykyään leijonat vievät kunniakansalaisillemme ja heidän leskilleen kaupungin kustantamat joulupaketit. Aktiviteetit suorittivat tänä vuonna Nurmeksessa LC-Nurmes/Pielinen ja Valtimolla veteraanijärjestöt yli neljäänkymmeneen talouteen. Osa LC-Nurmes/Pielisen veljistä kävi eilen tarjoamassa Kyrölän asukkaille lasin kuplivaa.

Pidin itsenäisyyspäivän juhlan tervehdyspuheen. Sitä ennen kävin laskemassa seurueen mukana seppeleen Höljäkän hautausmaalla. Aamulla raapustettu puhe on kokonaisuudessaan omassa osiossaan:  https://www.mattikamarainen.com/3 

Itäisen Suomen on hyökättävä tosissaan Tilastokeskuksen väestöennusteita vastaan

Sunnuntai 27.11.2022 klo 9:42

Kuntataloudessa lihavat vuodet ovat takana. Parin vuoden ajan kunnat ovat kirjanneet hyviä tuloksia. Siihen ovat osaltaan vaikuttaneet valtiovallan jakamat koronatuet. Ne on myönnetty pääasiallisesti alueiden väkiluvun mukaan. Meidän harva asutus ja pandemiaohjeiden kurinalainen noudattaminen eivät päästäneet tautia kurittamaan yhteiskunnan rattaita samalla voimalla kuin rintamailla. Näin arvioni mukaan ne ovat olleet koronaan sairastavuuteen nähden kuntatalouden kannalta myönteisiä.

Olin muutama viikko sitten Itä-Suomen Unionin Foorumissa Kuopiossa. Toissa päivänä kokoontuivat samassa paikassa Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden hallitukset ja johtoryhmät yhteiseen YTA-seminaariin. Molemmat tapahtumat olivat onnistuneita. Tieto lisää tuskaa ja nytmeidän on viimeistään yhdessä tiivistettävä edunvalvontaa yli maakuntarajojen. Turhalle politikoinnille potku persuksiin.

Nyt uskon alueittemme päättäjien ymmärtävän, että vain aidolla ja tiiviillä yhteistyöllä yli puoluerajojen pystymme taistelemaan tilastokeskuksen meille niin synkkiä väestöennusteita vastaan. Perinteisenä alueittemme puolustajana Keskustan kannatus on vajonnut kymmenen prosentin tuntumaan. Alhosta on nyt Kuopion puoluevaltuuston innoittavana noustava.             Kuva: Itä-Suomen Foorumista

           Itäsuomen kansanedustajien määrä laskenut

Muiden valtapuolueiden edustajien määrä omassa ryhmässään on vähentynyt Itä-Suomen Unionin alueella. Näin meidän yhteinen voima puolueiden kautta Arkadianmäellä on vähentynyt. Viimeisten vuosikymmenten aikana Itä-Suomen Unionin alueen vaalipiirien kansanedustajien määrää on tarkistettu asukasluvun suhteessa eteläisen ja läntisen Suomen eduksi. Perussuomalaisten pääagenda on jossain muualla kuin aluepolitiikassa, jolla kehitetään maamme reuna-alueita.

Jotta ymmärrämme tilanteen, niin avaan vähän tilastoja. Vielä viime vuonna Kymenlaakson, Etelä-Karjalan. Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan (Itä-Suomen Unioni) maakunnissa asui noin 900 000 asukasta. Nyt tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2040 näille alueille on yli 100 000 ihmistä vähemmän. Se on tuntuvasti enemmän kuin pelkästään Joensuun asukasluku. Mukaan tarvitaan tuohon väki katoon Kontiolahti ja Liperi. Tuosta vertauksesta väkikadon suuruusluokan hyvin ymmärtää.

Menneinä vuosikymmeninä reuna-alueiden maakunnat selättivät Tilastokeskuksen ennusteet ja maakuntaliitot päivittivät niitä kohdalleen. Nyt viimeisten vuosien väkiluvun kehitys on ollut vielä heikompaa. Jos pikaista muutosta ei parempaan tule, niin 750 000 asukkaan raja Itä-Suomen Unionin maakunnissa alittuu jo vuonna 2040. Nykyinen Venäjän tilan jatkuma pahentaa ennustetta pahimmassa tapauksessa tuntuvasti!

                      Työvoimapula kasvun esteenä                       

Tällä hetkellä alueemme yritysten kasvun esteenä on työvoimapula. Riveriassa opiskelee noin 700 venäläistä. Aikaisempina vuosina suurin osa sieltä valmistuvista itäisen naapurimaan opiskelijoista on jäänyt tänne töihin. Maittemme suhteet ovat viilentyneet ja raja-aitaakin Niiralaan aiotaan pätkä rakentaa. Todennäköisesti myös venäläisten opiskelijoiden osuus vähenee tuntuvasti. Mistä sitten Riveria saa tilalle uusia opiskelijoita, joiden määrä vaikuttaa koulun rahoitukseen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tarvitsemme tänne nuoria töihin ja etenkin naisvaltaisia työpaikkoja. Tilastot tuolla sektorilla kertovat karua kieltä. Vuonna 1990 Itä-Suomen Unionin maakuntien alueilla syntyi yli 12 000 lasta. Viime vuonna, 30 vuotta myöhemmin luku oli noin 6 000 eli syntyvyys oli puolittunut tuossa ajassa. Jos emme saa alueillemme nuorta väkeä, niin syntyvyys jatkaa edelleen samaa rataa. Vuonna 2050 syntyy Itä-Suomessa 3 000 lasta. Puolittuminen tapahtuu tuolloinkin kolmessa vuosikymmenessä. Sitten nykyinen syntyvyyden lasku realisoituu vuonna 2070. Silloin Itä-Suomessa vain 2 000 lasta näkee päivän valon eli saman verran kuin Etelä-Savossa syntyi vuonna 1990!

                Kriisikuntakriteerejä tarkasteltava uudelleen

Huomenna Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyy lähes miljoonan euron alijäämäisen talousarvion. Tämän päivän tiedoilla seurantavuosilla 2024 – 2025 alijäämä kasvaa lineaarisesti lähes kolmeen miljoonaan euroon. Kun saamme uuden kaupunginjohtajan, hän saa ensitehtäväkseen kaupungin talouden tervehdyttämisen. Nyt alkavalla kehityksellä kertyneet ylijäämät on äkkiä syöty. Se on tehtävä yhdessä hallintokuntien kanssa. Jo pari vuotta sitten kuntaliitto ennusti sote-rahoituksen siirtyessä valtiolle kuntien veroprosentteihin kohdistuvan vuosilla 2024 – 2029 tuntuvat kuntaveroprosentin korotukset.

Paljoa ei lohduta, että kuntatalouden ahdingon jaamme monien kuntien kanssa. Valtiolta ei paljon apuja tule. Soten vaje on tällä hetkellä ministeri Paateron mukaan 0,7 miljardia euroa. Ministeri Linden arvioi sen syksyllä miljardiksi. Tarkkaa lukua ei kukaan tiedä. Melkoisen sumuverhon läpi katsotaan ensi vuoteen. Meidän maakunta on kuitenkin askeleen muuta Suomea edellä. Eni viikolla puristamme TA2023-2025 joulukuun valtuustokäsittelyyn.

Olisin toivonut, että meidän seuranvuosien synkkään kehitykseen vuosina 2024 - 25 olisi panostettu jo valmisteluvaiheessa enemmän. Seutukunnan logistisena keskuksena olemme sukeltamassa ympäristökuntia syvemmälle. 

Maan seuraava hallitus iskee kautensa alussa kuntien rahoitukseen eli valtionosuuksiin saadakseen rahaa hyvinvointialueille. Maamme velkaantumisvauhtia on myös tuntuvasti hidastettava ja mahdollisesti pysäytettävä. Tämä on ainakin gallupkärjen vaalikenttäpuheissa esillä. Jos kriisikuntakriteerejä ei löysätä, niin tänä päivänä vahvoihinkin kuntiin saatetaan saada vieraaksi VM:n setiä ja tätejä. Kuntien valtion ohjaus lisääntyy.  Toivon, että tämä synkistely ei toteudu!

 

 

Hannu Mikkilä Keskustan P-K:n piirin johtoon

Lauantai 19.11.2022 klo 23:18

Tänä päivänä Keskustan Pohjois-Karjalan piiri piti syyskokouksen Karelia AMK:n tiloissa Joensuussa. Paikalla oli noin sata järjestöaktiivia eri puolilta maakuntaa. Nurmeksesta olivat paikalla kaikki kokousedustajat, sillä tiesimme ennakkoon puheenjohtajan valintaan liittyvän äänestyksen. Kokous valitsi minut puheenjohtajakseen. Osasin odottaa pitkää kokousta, sillä päätettävänä oli mielenkiintoisia asioita. Kokous kestikin peräti kuusi tuntia. Yllättävän hyvin järjestöväki jaksoi olla paikalla lähes täysilukuisena.

Keskustan piirin puheenjohtajana on tänä vuonna toiminut Jertta Harinen. Hän jäi opintovapaalle 15.10.2022 alkaen, minkä jälkeen puheenjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet piirin varapuheenjohtajat Hannu Mikkilä ja Anna Vauhkonen. Jertta Harinen ilmoitti edelleen, ettei hän ole käytettävissä puheenjohtajan tehtäviin ensi vuonna. Nurmeksen Keskustan paikallisyhdistys esitti Hannu Mikkilää uudeksi puheenjohtajaksi.

Keskustanuoret esittivät Keskustapiirin uudeksi puheenjohtajaksi Ville Toivasta Joensuusta. Mikkilän ja Toivasen välillä käytiin suljettu lippuäänestys, joka päättyi Mikkilän eduksi äänin 65 – 21. Varapuheenjohtajiksi valittiin myös äänestyksen jälkeen neljästä ehdokkaasta Milla Martikainen Lieksasta ja Kirsi Koppinen Liperistä.  Tämän päivän kokouksessa valittiin uusi piirihallitus yksimielisesti paikallisyhdistyksistä saatujen esitysten mukaisesti. Onnea valituille.

Savo-Karjalan vaalipiirissä Keskusta on jyvittänyt savolaisille yhdeksän ja meille kuusi ehdokasta äänioikeutettujen mukaisesti ensi kevään ek-vaaleihin.  Keskustapiirimme nimesi  eduskuntavaalien ehdokkaiksi jo keväällä Kontiolahden kevätkokouksessa 7.5. Hanna Huttusen, Hannu Hoskosen, Asko Miettisen, Juha Mustosen, Jere Nuutisen ja Timo Väänäsen eli yhteensä kaikki kuusi ehdokasta. Tarkkaavainen lukija huomaa, että meillä on vain yksi naisehdokas.

Pohjois-Savon piiri oli nimennyt elokuun puoliväliin mennessä kahdeksan ehdokasta. Savo-Karjalan keskustapiirit neuvottelivat keskenään loppukesästä. Tapaamisen tuloksena päädyttiin esittämään piirillemme pohjoissavolaisilta yhtä siellä täyttämättömänä olevaa paikkaa. Siitä piirikokouksemme teki tänään myönteisen äänestyspäätöksen. Tuolle paikalle piirikokous nimesi kansanedustajaehdokkaaksi jo aikaisemmin suostumuksensa antaneen Jertta Harisen.

Piirikokouksen alussa käytiin vilkas poliittinen yleiskeskustelu. Avauspuheenvuoron käytti kansanedustaja , ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen. Hän painotti kokousväelle ensi kevään eduskuntavaalien tärkeyttä. Gallup-luvut eivät saa meitä lannistaa, vaan vaaleihin on käytävä meille tärkeitä asiakokonaisuuksia puolustamalla.

Suurimman huomion keskusteluissa sai maamme hallituksen myötäily EU:n metsien ennaltamisen suhteen. EU, näpit irti metsistämme oli monen puhujan mielipide.

Kuudeksi ennätin illaksi kotiin. Poikkeavasti lähdimme vaimon kanssa saunomaan Bomba Span tiloihin. Hotelli oli aivan täynnä, mutta kylpylään vielä hyvin mahtui. Odottelen lähiviikkoina PKO:lta päätöstä hotellilaajennuksesta. Myönteinen päätös olisikin meille mitä parhain joululahja.

Kaupunginjohtajahakijoista neljä soveltuvuustesteihin

Maanantai 7.11.2022 klo 20:10

Nurmeksen kaupunginjohtajan valintaprosessi etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tänä päivänä haastatteluryhmä haastatteli kaupunginhallituksen nimeämät viisi henkilöä. Ryhmä päätti lähettää soveltuvuustestauksiin neljä haastatelluista. He ovat aakkosjärjestyksessä Heikkinen Minna, Parkkinen Pasi, Savolainen Terho ja Timonen Leena.

Soveltuvuustestaukset tehdään tulevan kahden viikon aikana. Joskus itsenäisyyspäivän tietämillä niiden tulokset puretaan valintaryhmälle. Kaupunginhallitus tekee esityksen kaupunginjohtajasta valtuustolle kokouksessaan 12.12.2022. Näin Nurmeksen kaupunginvaltuusto päättää uudesta kaupunginjohtajasta 19.12.2022.

Valtuuston päätöksestä on kuukauden valitusaika, jonka jälkeen päätös saa lain voiman. Näin uuden kaupunginjohtajan viran vastaanotto voi tapahtua aikaisintaan tammi- helmikuun vaihteessa ensi vuonna. Tämä edellyttää, että kaikki menee aikataulun mukaisesti.