Siun soten palkkaharmonisoinnin maksatus alkamassa

Sunnuntai 26.11.2023 klo 23:03

Palkkaharmonisointi on edennyt siihen vaiheeseen, että työntekijöille aletaan maksaa jälkikäteen pitkien neuvottelujen kautta heille kuuluvia palkan tarkistuksia. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lopullinen lasku kuluista lankeaa kuntien maksettavaksi. Se on vääryys maakuntaamme kohtaan. Valtaosa tämän vuoden alussa aloittaneista hyvinvointialueista saa palkkaharmonisointiin rahat valtiolta. Valtiovalta on tulkinnut, että meillä vuonna 2017 aloittaneen Siun sote kuntayhtymän omistajakunnat ovat velvollisia maksamaan nuo kulut vuoden 2022 loppuun asti.  

Palkkaharmonisoinnin piirissä on tällä hetkellä noin 5800 työssä olevaa henkilöä. Työssä olevan henkilöstön palkkasaatavien maksatus on tarkoitus saada suurelta osin toteutettua heti alkuvuodesta. Maksatus jatkunee myöhemmille kuukausille. Poislähteneiden palkkaharmonisointiin oikeudettujen työntekijöiden palkkasaatavien maksatus tapahtuu myöhemmin talvella. Sekin kestää muutamia kuukausia.

Hyvinvointialueella on laskettu palkkaharmonisoinnin kulut vuosilta 2021 ja 2022. Niistä on päästy sopimukseen työntekijäjärjestöjen kanssa. Nyt kunnille tuleva kokonaissumma on 25,0 miljoonaa euroa. Nurmeksen osuus siitä on 1,8 miljoonaa euroa.

Kunnat ovat neuvotteluissa hyvinvointialueen kanssa antaneet suostumuksensa palkkaharmonisoinnista johtuvien saatavien maksamiselle. Nurmeksessa ne on merkitty vuoden 2022 tilinpäätökseen. Maksatus tosin tulee vasta ensi vuoden alkupuolella. Vähän pelonsekaisin tuntein odotan, mitä on lopullinen lasku kunnille, sillä osa palkkaharmonisoinnista on riitautettuna. Kyse on, maksetaanko yleisimmän vai piikkipalkan mukaan.

Alla olevasta limkistä pääset Siun soten sivuille perehtymään tarkemmin palkkaharnisaation tilanteeseen:

https://www.siunsote.fi/palkkaharmonisointi

Palkkaharmonisointia on maksettu jo kuntayhtymän aikoina  yleisimmän palkkaluokan tasoon. Oikeuden ennakkopäätöksen mukaan uudet palkat pitää määrittää ns. piikkipalkan mukaan:

https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2023100132-11-10900.PDF

Tammikuussa HVA:n hallitus käsitteli palkkaharmonisoinnin tilannetta:

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023100132-11

Siun soten ja Nurmeksen talousarviot joulukuun valtuustoihin

Lauantai 25.11.2023 klo 9:31

Lääkäreiden kiirevastaanottoa supistetaan Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen sote-asemilla

Lauantai 18.11.2023 klo 8:48

 

Siun soten terveysasemien palvelupäällikkö Mikael Ripatti on tehnyt päätöksen supistaa lääkäreiden kiirevastaanottoja  Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajan palvelun sote-asemilla. Päätös oli odotettu. Omia lääkäreitä Siun sotella ei riitä normaalin työajan ulkopuolisiin palveluihin. Ne joudutaan toteuttamaan ostopalveluina isolla rahalla.

Ripatti on tarkkaan selvittänyt myös iltavastaanottojen kysynnän. Klo 18 jälkeen niillä on hyvin vähän kävijöitä. Nyt on valittu mielekkäin tapa tarjota palveluja. Arki-iltoina kiirevastaanotto on edelleen auki klo 8 - 21. Viikonloppuisin lääkärit ovat paikalla klo 18 asti. Kyse on siis pienestä muutoksesta.

Aikoinaan Siun soten ensimmäisen kuntayhtymän aikana ilta- ja viikonloppuvastaanotoista käytiin kova vääntö, joka lopulta sekä hallituksessa että valtuutossa äänestyksellä päätettiin meidän eduksi. Se on hyvän yhteistyön tulosta.

Kyllä koko ilta-ja viikonloppuvastaanottojen järjestelyssä luottamusmieshallinnosta katsottuna on ollut kyse myös kustannusten taitosta. Myös pitkät etäisyydet Joensuusta ovat saaneet muilta kollegoilta ymmärrystä. Kyse on ihan meidän perusturvallisuuden tunteen pönkittämisestä. 

AVI puuttui vuonna 2020 Nurmeksen yövastaanottoon. Siitä kirjoitus alla:

https://kotisivukone.fi/app/www/matti.kamarainen.kotisivukone.com/blogi/2020/08/21/35146

Viikonloppuvastaanottojen käsittelyä Siun soten luottamuselimissä olen käsitellyt lajemmin alla olevasta linkistä:

https://kotisivukone.fi/app/www/matti.kamarainen.kotisivukone.com/blogi/2020/06/18/34708

Ministeri Rydmanin puheenvuoro latisti Itä-Suomen Foorumin Joensuussa

Sunnuntai 12.11.2023 klo 22:25

Vuosi sitten osallistuin Kuopiossa Itä-Suomen Unionin ensimmäiseen foorumiin. Siellä oli puhujina ja panelisteina paikalla maamme ykkösrivin politiikan, turvallisuuden ja talouselämän vaikuttajia. Olin suhteellisen tyytyväinen silloisen päivän antiin. Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen tosin antoi ymmärtää turvallisuuttamme koskevassa puheenvuorossaan, että esim. Pohjois-Karjalaan ei saada tuulivoimaa lähivuosina vanhentuneen tutkajärjestelmän takia. Alla linkki blogiin Kuopiosta: https://www.mattikamarainen.com/blogi/2022/11/27/42697

Järjestyksessään toinen Itä-Suomen Foorumi järjestettiin tänä vuonna viime torstaina Joensuussa Kimmelissä. Sinne oli kokoontunut I-S:n Unionin alueelta 170 luottamustoimissa ja johtotehtävissä olevaa henkilöä julkiselta sektorilta ja yrityselämän puolelta. Odotukset tilaisuutta kohtaan olivat suuret.

Tilaisuuden avasivat eduskunnan jättänyt Anu Vehviläinen ja Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen. Jere toi selkosuomella julki näkemyksensä nykyisestä hallitusohjelmasta. Se on unohtanut kokonaan itäisen Suomen. Hallitusohjelmaan kirjatut asiat eivät tuo meille mitään konkretiaa selviytyä sodan ja Venäjän kaupan tyrehtymisestä johtuvan taantuman selättämisestä. Hallitusohjelma pohjautuu pääosin Alueiden tutkimus 2022 raportin johtopäätöksiin. Painopisteenä ovat yli 100 000 asukkaan kaupungit. Itä-Suomesta vain Kuopio niissä on vielä mukana. Sama viesti oli myös edustaja Seppo Eskelisen ja Joensuun strategiajohtaja Sami Laakkosen puheenvuoroissa.

Ruokailun jälkeen SOK:n pääjohtaja Hannu Krook nostatti mielialoja kertomalla S-ketjun näkymistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Siellä on varauduttu turvaamaan tavaran saanti uudella huippuautomatisoidulla logistiikkakeskuksen käyttöönotolla. ABC-ketju panostaa kovasti myös sähköautojen latausverkoston kehittämiseen. Mieltä lämmitti erityisesti SOK:n investointi- ja uudistushankkeet. Kuudestatoista kohteesta yhdeksän sijaitsee Itä- ja Keski-Suomessa. Koli, Tahko ja Nurmes ovat noiden hankkeiden joukossa.

Maan turvallisuuden kannalta asia on tärkeä ihan väyläinfrankin takia. Jos maahan syntyy tyhjiö, niin se kyllä naapurissa huomataan. SOK:n johtaja visioi Suomen huollon kannalta suoraa väylää Kokkolan seudulta Ruotsin ja Norjan poikki Atlantille. Itämeri on haavoittuvainen.

Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Olli Rehn pitivät napakat puheet. Minusta itäisen Suomen kannattaa nyt ryhmittyä tukemaan Rehniä. Hän tuntee alueemme. Itäinen Suomi on pidettävä asuttuna Nato-Suomessa. Sama koskee kaikkia Venäjän naapureiden itäisiä maakuntia.

Rehn esittää Suomen hallitukselle, että se tekee EU:lle aloitteen uudesta ohjelmasta etulinjan maiden rajamaakuntien alueiden kehittämiseen. Venäjän sodan vaikutukset ovat koko pitkällä EU-rajaseudun mailla yhteiset. Olli on kova kuin kallio.

Seminaariväki odotti mielenkiinnolla elinkeinoministeri Wille Rydmanin puheenvuoroa. Hän pilasi kyllä kaikkien osanottajien päivän. Ministeri oli yhteydessä etänä netin kautta. Esitys oli monotonisella äänellä lähinnä suoraan hallitusohjelman sisälukua. Ministerin ilmekään ei muuttunut perustotisesta koko vartin esityksen aikana. Mies ei varmaan sanallakaan poikennut ennakkoon kirjoitetusta jargonista. Mitään konkreettista en saanut siitä irti. Maakuntamme perussuomalaisille pitää nyt saada viestiä heidän ministerinsä ylimielisyydestä meitä itäsuomalaisia kohtaan. Kovin hiljaista näytti perjantaina torilla olevan. Kohta kansa tulee kyselemään vaalilupausten perään. 

Päivän anti jäi kovin köykäiseksi. Se on rehellisesti todettava. Koko Suomen on nyt herättävä todellisuuteen itäisen Suomen tilasta. Nyt on otettava ohjat omiin käsiin ja koottava Itä-Suomen voimat yhteen yli puoluerajojen saavuttaaksemme konkreettisia valtiovallan päätöksiä. Torstain seminaarin anti oli suurimmalle osalle osanottajia ennestään vanhan tutun kertausta. Edunvalvojamme eduskunnassa saavat nyt toimia. Eväät on annettu. Ensi vuonna vastaava foorumi on Lappeenrannassa. Sitä ennen valitsemme talvella presidentin.

 

Palveluverkkolinjauksen täytäntöönpanokielto hylätty välipäätöksellä I-S:n hallinto-oikeudessa

Keskiviikko 25.10.2023 klo 13:29

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 22.6.2023 Siun soten palvelustrategiasta, johon sisältyi myös palveluverkkosuunnitelma. Tuosta päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Juuan ja Tohmajärven kunnat sekä muutama yksityinen henkilö tekivät aluevalituksen.  P-K:n hyvinvointialue antoi lausunnot valituksiin syyskuussa.

Kaikki valitukset ovat lähes samansisältöisiä. Alla linkki Juuan tekemään aluevalitukseen.

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2023100285-12-44922.PDF

Hyvinvointialueen kannalta tärkeä asia on valittajien vaatima palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpanokielto. Hallinto-oikeus pyysi hyvinvointialuettamme esittämään oman näkemyksensä päätöksen valituskelpoisuudesta.

Hyvinvointialuelain 141 pykälän mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta. Säädös on samansuuntainen kuntalain kanssa. Tuohonkin aluevaltuustoa pyydettiin antamaan näkemyksensä hallinto-oikeudelle.

Äskettäin Siun soten hyvinvointialue sai Itä-Suomen hallinto-oikeudelta välipäätöksen koskien aluevaltuuston kesäkuussa hyväksymää HVA:n palvelustrategiaa ja palveluverkkoa. Aluevalituksessa vaadittu päätöksen täytäntöönpano on hylätty.

Nyt vastuuhenkilöt pääsevät toteuttamaan tehtyä päätöstä ja saamme sillä tavoitellut tuottavuustavoitteet työn alle. Tärkeintä on lähipalvelujen turvaaminen kaikissa kunnissa ja pitäjissä laajen palvelujen sote-asemien kautta. Tarkoitus on viedä liikkuvat palvelut esim. Juuassa, Polvijärvellä, Tohmajärvellä, Valtimon pitäjässä… niille varattuihin kiinteisiin tiloihin.

 

Nurmeksen kuntatalous heikkenee

Lauantai 7.10.2023 klo 17:13

Menneellä viikolla kaupunginvaltuusto piti kaksipäiväisen seminaarin, jossa käsiteltiin kaupunginhallituksen  18.9.2023 kokouksessa hyväksymää ensi vuoden talousarvion laadintaohjetta. Nyt tilannetta pahentaa ensi vuoden valtionosuuksien pieneneminen viime vuonna arvioidusta.

Valtionosuudet laskevat merkittävästi hyvinvointialueiden aloittamisen yhteydessä toteuretun valtionosuusjärjestelmän muutoksen seurauksena. Laskua Nurmekselle on n 2,2 milj. euroa kuluvasta vuodesta. Verotulojen kasvukin näyttää laskevan ensi vuodelle aikaisemmin arvioiduista lähes miljoonan. Ensi vuoden talousarvion laadintaohjeessa todetaan kaupungin tuottavuusohjeman suuruudeksi toimialoille yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tuottavuusohjema ei peitä rahoitusvajetta kuin osaksi. 

Semionaariin hallintokunnat olivat laatineet esitykset, joista valtuusto keskusteli rakentavassa hengessä. Lopullisia linjauksia ei vielä tehty. Valtuusto pitää uuden seminaarin 30.10. ennen valtuuston kokousta. Tuolloin se päättää myös ensi vuoden veroprosentit.

Käsittelimme seminaarissa toimialojen tuottavuusohjelmia. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti hankintoihin , harkinnanvaraisiin palveluihin ja avustuksiin. Henkilöstön osalta eläköitymisiä hyödynnetään. Irtisanomisia pyritään välttämään. Toimitilaohjelman kautta tehostetaan tilojen käyttöä ja realisoidaan tarpeettomat rakennukset. Tuloja lisätään mm. metsän myyntimäärää kasvattamalla

Valtuustoseminaarissa linjattiin, että tuottavuusohjelman lisäksi on tarkasteltava mm. organisaation palvelu- ja henkilöstörakenteita sekä tehtäväsisältöjä. Pakissa ovat mukana myös vapaaehtoiset säästötoimenpiteet. Nämä tarkastelut vaativat muutosneuvotteluja. Henkilöstön kanssa etsitään ratkaisuja irtisanomisten välttämiseksi. Eilen lähetettiin valtuustoseminaarin annista tiedote henkilöstölle. 

Muutosneuvotteluiden käynnistämisestä, perusteista ja tavoitteista päättää kaupunginhallitus. Nurmeksen kaupungin talous on ollut pitkään vakaalla pohjalla. Näin taseeseen on kertynyt ylijäämiä. Nyt talouden notkahdus on tuntuva, joten suunnittelukaudella varaudutaan myös kertyneiden ylijäämien käyttämiseen.

Ensi vuoden veroprosenteista päätetään siis 30.11. Kaupunginhallitus tekee esityksen niistä 23.10. Sitä ennen poliittiset ryhmät kokoontuvat neuvonpitoon ja linjaavat mahdolliset veroprosenttien korotukset ja talouden sopeuttamiskeinot koko suunnitelmakaudelle 2024 - 2026.

Kuntapuolella pitää pystyä ennakoimaan pahimmat talouden notkahdukset. Sen kiristyessä korjaamisliikeet on tehtävä käytettävissä olevilla insrumenteilla riittävän ajoissa mahdollisesti etupainotteisesti.

Olen vuosikausia seurannut maakuntamme kuntien taloutta mm. Siun soten ja luottamushenkilökollegojen kautta.  Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä saan ihan riittävästi kuntatalouteenkin liittyuvää taustamateriaalia. Lieksa ja Kitee lähtenevät ensi vuoteen entisillä veroprosenteilla. Pohjois-Karjalan kaikki kunnat joutuvat soputtamaan talouttaan. Viime vuoden valtuuston talousarviokokouiksen tunteita purin jouluaaton blogikirjoittuksessani.

 https://www.mattikamarainen.com/blogi/2022/12/24/42905

Pielisen Karjalan on yhdessä panostettava matkailuun

Lauantai 16.9.2023 klo 13:14

Koronan jälkeen Nurmeksesta oli neljän henkilön ryhmä kuntamarkkinoilla Helsingissä Kuntaliiton tiloissa. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin 30. kerran. Juhlavuoden kunniaksi ohjelma olikin poikkeuksellisen laaja. Delegaatiomme kuunteli kuntamaailman eri sektoreiden esityksiä. Tulomatka menikin nopeasti vilkkaan keskustelun merkeissä. Kuskina keskityin kyllä huolella ajamiseen. 

Louhikosken kehittämistä on jatkettava

Torstai 31.8.2023 klo 6:54

Tämän aamun paikallislehdessä on juttua Louhikoskesta. Siellä tutkija Pertti Rannikko ihmettelee, miten vähän Nurmeksessa koskesta keskustellaan. Kun muutama vuosi sitten voimalan purkupäätös tehtiin, paikkakunnalla ei ollut toimelle juuri vastustusta. Rannikko ihmettelee nurmeslaisten hiljaisuutta myös purkamisen jälkeen. Louhikoskesta ja jatkotoimista ei juuri ole käyty keskustelua. Tutkijan mielestä hanke on jäämässä matkailun ja kalatalouden kannalta puolitiehen. Näin Rannikko paikallislehdessä juttelee.

Olin läheisesti mukana syksyllä 2020 kaupunginhallituksen puheenjohtajana Louhikosken purkuhankkeessa. Kaupunginjohtaja Asko Saatsilla oli suunnitelmia alueen kehittämiseksi. Niistä keskusteltiin myös PKO:n kanssa matkailun oheispalveluina samana syksynä julkisuuteen tulleen Bomban hotellihankkeen julkistamistilaisuudessa. En tiedä, onko hän jättänyt suunnitelmia seuraajalleen. Future Missions Oy:n Niilo Valkonen Lieksasta teki töitä kosken ennaltamiseksi. Hänellä on aiheesta arvokasta materiaalia. 

Kirjoitin 11.9.2020 Louhikosken voimalan purkamisjulkistamistilaisuudesta blogiini. Puheeni lopussa viittaan myös tulevaisuuden näkymiin. Koko kirjoitus on linkissä:

https://www.mattikamarainen.com/blogi/2020/09/11/35320

Myös Valtioneuvosto tiedotti Louhikoskesta:

https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/louhikosken-pienvesivoimalaitoksen-purku-avaa-saramojoen-vesiston-pielisen-jarvitaimenille-1

Erälehden Louhikoski-juttuun pääset linkistä:

https://eralehti.fi/pielisen-jarvitaimenet-saavat-lisaa-vapaata-vetta-louhikosken-pienvesivoimalaitos-puretaan/

Tutkija Pertti Rannikolle voin kertoa, että kuntavaalien alla 2021 Nurmeksen monet  kehittämishankkeet pysähtyivät. Kaupungin poliittinen kultuuri muuttui. Vaalikeskusteluja hallitsivat Puustako, Tiiliniemen asiat ja Siun soten vaikeudet. Nurmeksen kuntapolitiikka-ryhmä piti taustalla netissä keskustelua. Se karkasi ehkä lapasesta, koska ylläpitäjä on laittanut ryhmän tauolle keväällä 2023. 

Kesäkuussa 2022 kaupunginjohtaja Asko Saatsi jätti eroanomuksen. Uusi kaupunginjohtaja aloitti tämän vuoden huhtikuun alusta. Kaupunkia ovat työllistäneet monet selvitystyöt ja valmistautumiset oikeudenkäynteihin. Huomenna saamme  päätöksen viimeisestä oikeudenkäynnistä, jossa oli mukana iso joukko todistajina luottamushenkilöitä ja kaupungin henkilökuntaa.

Uskon, että Louhikoski lähitulevaisuudessa tulee esille. Ei tässä jäädä tuleen makaamaan. Muistaakseni syyskuun loppupuolella on Hyvärilässä tilaisuus Saramojoen kehittämisestä työpajan muodossa. Olkoon se uusi alku tai pikemminkin jatko entiselle hankkeelle. Eikun voimia kaikille toimijoille! 

Minne on hävinnyt yhteisöllisyys isojen asioiden valmistelussa?

Keskiviikko 23.8.2023 klo 10:02

Olen huolestuneena seurannut koronan ajan jälkeistä kehitystä Pohjois-Karjalassa. Minne on hävinnyt yhteisöllisyys isojen asioiden valmistelussa? Annameko tilaa osaoptimoinnille? Tällä vaalikaudella ovat monessa kunnassa kuntajohtajat vaihtuneet tai vaihtuvat vielä tämän vuoden aikana.

Ennen koronaa meillä oli pari kertaa vuodessa tilaisuuksia, joissa sekä maakunnan keskeiset päättäjät ja kuntajohtajat tapasivat toisiaan kasvokkain jonkin ajankohtaisen teeman puitteissa. Myös poliittiset piirijärjestöt pitivät toisiinsa yhteyksiä vaalien välilläkin.

Kun Siun sote perustettiin, kunnat lähettivät omistajaohjauskokousiin keskushallinnon luottamushenkilöitä. Saattoi siellä mukana olla joku kuntajohtajakin. Kun asioita ruvettiin linjaamaan maakunnan tahtotilaksi, kuntajohtajat poistuivat kokouksista.

Politiikalla on oltava sille kuuluva oikea rooli. Viimeisissä omistajaohjauskokouksissa osassa kunnistamme oli annettu puhe ja päätösvalta kuntajohtajille. Tuo on vaan esimerkki, miten poliittista päätösvaltaa oli annettu virkamiehille. Kunnissa taas kuntajohtajien on osattava hyödyntää poliittisen johdon tahtotila. Siinä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistojen toimiva yhteistyö virkamiesten kanssa on keskeisessä asemassa.

Tänään monen kunnan uudet kuntajohtajat profiloituvat enemmän tai vähemmän oman kuntansa asioiden puolustajina. Se on kyllä ymmärrettävää, mutta meidän on nähtävä kauemmaksi tulevaisuuteen. Yksin kunta ei selviä lähivuosien muutoksista, joita talouden kiristyminen kuntasektorille aiheuttaa. Se heijastuu myös yritysten elinvoiman kehittymiseen.

Odotan, että poliittiset piirijärjestöt aktivoituvat syksyn aikana. Keskustan piirin toiminnanjohtaja palaa töihin lähiviikkoina yli kahden vuoden virkavapaalta ministerin erityisavustajan tehtävistä.

Oletan, että piirijärjestöt odottavat yhteistä tapaamista, jossa voidaan päivittää tämän päivän sekava tilanne. Ainakin me kuntien valtuustojen puheenjohtajat odotamme kutsua piirijärjestöjen järjestämään tilaisuuteen, johon saamme vaikka maakuntaliitolta ja kunnilta ajankohtaisia kuulumisia keskustelun aiheiksi.

Minulle tärkeitä asioita tulevaisuuden kannalta ovat ainakin kuntatalouteen, matkailuun, saavutettavuuteen, maakunnan työllisyyden hoitoon (TE2025 uudistus), maakunnan elinvoimaan jne. liittyvät kysymykset. Siis töitä riittää. Yhdessä olemme vahvempia. Tervetuloa töihin, Antti!

Keskustankin syyskuussa valittavan puoluesihteerin taustat ruoditaan mediassa tarkkaan

Perjantai 11.8.2023 klo 10:09

Reilun kuukauden päästä Keskustapuolue pitää ylimääräisen puoluekokouksen Turussa. Siellä valitaan uusi puoluesihteeri, yksi varapuheenjohtaja ja päätetään lähteä puolueena Olli Rehnin taakse ensi talven presidentin vaaleissa.

Aluksi ajattelin, josko jättäisin puoluekokouksen nyt väliin. Turkuun on Nurmeksesta pitkä matka. Puoluesihteerin valinta kiinnostaa. Siksipä on taas lähdettävä. Samalla reissulla käyn verestämässä opiskeluajan muistoja 50 vuoden takaa.

Huolestuttavaa on, että Keskustan puoluesihteerikisaan on tietoni mukaan vain kaksi ehdokasta. Saamme Turussa Riikka Pirkkalaiselle seuraajan, jolla on iso työ kasata hajallaan oleva puolue ja nostaa kannatusluvut nykyisistä. 

Puoluesihteerikisaan ovat ilmoittautuneet tähän mennessä muistini mukaan vain Pauliina Maukonen ja Antti Siika-aho. Kumpaakaan hakijaa en tunne henkilökohtaisesti tarkemmin. Viimeksi mainittu Antti Siika-aho on lähtenyt voimakkaasti kampanjoimaan kentälle. Alkukesästä vilahtivat jossain mm. Petri Neittaanmäen ja Juha Rehulankin nimet. 

Olemme seurannee viime aikoina, miten tarkkaan media tutkii maamme politikkojen taustat aina teinivuosilta asti. Tuon raadollisuuden varsinkin perussuomalaiset ovat saaneet tuntea nahoissaan.

Antti Siika-aho on lahjakas ihminen. Hän on löytänyt Keskustasta poliittisen kodin toimien mm. Keskustanuorten pääsihteerinä ja pääministeri Mika Lintilän erityisavustajana. Jos Siika-ahosta tulee puoluesihteeri, niin varmasti hänen nuoruusvuosien toimet, kirjoitukset ja sanomiset ruoditaan auki mediassa tarkasti koko kansan tietoon. Siika-aho on luotsannut diktatuurista Pohjois-Koreaa tukevaa Suomi-Korea-Seuraa.

https://yle.fi/a/3-8552206?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Keskusta mataa nyt noin kymmenen prosentin kannatusluvuissa. Turun puoluekokousväen on nyt oltava valinnoissa tarkkana. Puoluesihteerin taustat on oltava sellaiset, että myös isänmaallisen, maalaisliittolais-alkiolaisen geeniperimän saanut seniorikeskustalainenkin voi hänet hyväksyä.

Minulle muistuu mieleen Turun ajoilta tapaus, kun toisesta puolueesta keskustaan liittynyt kaveri pyysi minua mukaansa piiritoimistolle piirin pj. Eeri Hyrkön luokse. Asiaa en vielä tiennyt. Matkaan lähdettiin.

Eeri otti meidät vastaan ja toivotti uuden jäsenen mukaan puolueen toimintaan. Oltiin jo pois lähdössä, kun kaveri totesi olevan vielä ihan asiaakin: ”Täällä on tuossa ihan lähellä keskustavoittoisessa kunnassa kunnanjohtajan paikka auki. Olisin siitä kiinnostunut”. Eeri oli vähän aikaa hiljaa ja hienotunteisesti rykästeli ja totesi: ”Sinusta tulisi varmaan hyvä kunnnanjohtaja, mutta meillä on ollut sellainen tapa, että ollaan ensin riittävä aika eteisessä ja siirrytään sitten myöhemmin salin puolelle”.

Pohjoi-Korea-sidonnaisuudet nuoruudessa ovat mielestäni merkityksellisiä. Siika-aho on taustojaan YLE:n uutisessa hyvin avannut. Puoluekokousväen on hänen  taustat arvioitava ennen puoluesihteerin valintaa. Ne on puoluejohdon tuotava reilusti kokousväelle tietoon. Vaalin jälkeen "Pulinat pois".

Keskustan HVA-valtuustoryhmän vastine Karjalaisessa

Torstai 13.7.2023 klo 18:29

Palvelustrategian käsittely hyvinvointialueemme kesäkuun valtuustossa on herättänyt jälkikeskustelua varsinkin Keskustan valtuustoryhmässä. Varavaltuutetun Karjalaisen mielipidekirjoitukseen 11.7. Edellisessä blogikirjoituksessa käsittelen HVA:n  valtuuston päätöstä palvelustrategiasta. Nyt Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajat ovat laatineet alla olevan asiaa selkeyttävän vastineen:

Karjalainen 13.4.2023

"Kaikki käsiparit tarvitaan töihin"

Hyvinvointialueella isoja asioita valmistelussa

Maanantai 3.7.2023 klo 0:37

Juhannusaaton tunnelmia

Perjantai 23.6.2023 klo 10:10

Kuntien elinvoima nostettava vahvasti esille kuntien ensi vuoden talousarvioissa

Sunnuntai 28.5.2023 klo 14:38

Menneen viikon käytin lähes kokonaan yhteisten asioiden hoitoon. Tiistaina oli Siun soten valtuuston seminaari, jossa saimme kuulla strategiajohtajan esittämänä yhteenvedon laajasta kuulemiskierroksesta. Esitys oli valmisteltu ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Ehkä koko tämän vaalikauden tärkein asiakokonaisuus etenee nyt tulevaisuuslautakunnan kautta HVA:n hallitukseen ja sieltä edelleen valtuuston kokoukseen, joka juhannusviikolla torstaina 22.6. On tulossa pitkä kokous.

Kaikki realiteetit ja taloudellinen toimintakehys huomioiden näyttää siltä, että aikaisemmin esitetty kakkosskenaario on lähinnä tulevaa päätöstä. Itse pidän tärkeänä, että perusterveydenhuollon lähipalvelut turvataan hyväksyttävällä tavalla kaikissa kunnissa ja pitäjissä.

Keskiviikkona olimme kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa Lahdessa Sibeliustalolla Suomen Yrittäjien järjestämässä kunnallisjohdon seminaarissa. Paikalla oli noin 1 100 kuntapäättäjää eri puolilta Suomea. Päivän luennot, alustukset ja paneelikeskustelut olivat tähän päivään sopivia. Yrityselämä on huolestunut koronasta ja Ukrainan sodasta johtuvasta taantumasta. Mietteliääksi minut saa, kun kaikki tuo näyttää kohtelevan itäisen Suomen maakuntia raskaimmin. Poikkeuksen tekee Lappi. Siellä käytetään taantuma nyt uusinvestointeihin.

Tarvitsemme Suomeen lisää työtä ja työllisiä. Työikäisten määrä kasvaa väestöennusteen mukaan vain suurimmilla kaupunkiseuduilla ja pistemäisesti muutamilla paikkakunnilla vuoteen 2035 mennessä. Väestömme vähenee, vanhenee, keskittyy, eriytyy, monikielistyy, monipaikkaistuu, sinkkuuntuu ja kaupunkiseutuistuu. Tuo kehitys on ollut tutkijoiden tiedossa jo vuosituhannen alkupuolelta lähtien. Aikoinaan PARAS-hankkeella yritettiin lähteä tutkijoiden tiedossa olevaa kehitystä taklaamaan. Aika ei tuolloin ollut vielä poliittisesti kypsä.

Mitä sitten löydämme avuksi? Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Työvoimapula koettelee lähes koko Suomea ja se on monen yrityksen kasvun esteenä Pohjois-Karjalassakin. Koulutukseen meidän on panostettava koko maakunnan alueella. Nuoria ei pidä päästää karkaamaan maakunnasta. Tarvitsemme enemmän oppisopimuksiin pohjautuvaa ammatillista koulutusta. Meille tulee kiihtyvällä vauhdilla uusia ammatteja. Uudelleenkoulutusohjelmien on pystyttävä vastaamaan kysyntään.

Työmarkkinoiden on uudistuttava vastaamaan tätä päivää. Työmarkkinasääntelyä on kehitettävä. Uuden työntekijän palkkaus ja irtisanominen ei saa olla yrittäjille pelkoa aiheuttava tekijä suhdanteitten vaihdellessa. Yrittäjyyden tukimuotoja ja uusien yritysten tukia on kehitettävä entistä yrittäjämyönteisempään suuntaan. Alueellisia täsmätoimia tarvitaan matalan työllisyysasteen alueilla. Tässä kunnat ovat avainasemassa.  

Kuntien on oltava luotettavia ja houkuttelevia ulkopuolisille investoreille. Tarvitsemme myös aktiivisia työmarkkinatoimia. Työttömät on saatava nopeasti työhön kiinni. Pohjois-Karjalan on onnistuttava TE-2024 uudistuksessa. Minkään kunnan tai osan maakuntaa ei kannata lähteä osaoptimoinnin tielle. Siinä helposti joudutaan vastakkainasetteluun maakuntakeskuksen ja seutujen kesken.

Pohjois-Karjalassa käydään tulevina vuosina kova kisa työvoimasta. Syntynyt kehitys helposti on syvällisen yhteistyön esteenä, kun meidän nyt pitäisi etsiä eriytymisen sijaan uusia yhteisiä selviytymiskeinoja. Kuntien ensi vuoden talousarvioissa on panostettava alueiden houkuttelevuuteen. Rahan niukkuus ei saa olla este. Taantuma on hyödynnettävä rohkeillakin ratkaisuilla.

Torstain olin Helsingissä Kuntatalolla KL:n valtuuskunnan kokouksessa. Siellä hväksyimme viime vuoden KL:n toimintaan liittyvät asiakirjat. Päivän tulevaisuuteen liittyvissä alustuksissa kuntien talousongelmat hallitsivat keskustelua. Huolestuttavinta on, että maakuntakeskusten ja niiden vierikuntienkin taloudet ovat kiristymässä.

Valtuuskunnan Keskustan ryhmä laati ajan henkeen sopivan kannanoton. Siinä on aineksia  Siun soten valtuustoryhmien puheenjohtajien äskettäisestä kirjelmästä Petteri Orpolle hallitusneuvottelupöytiin.

Alla koko kannanotto:

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä  

Keskusta vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen turvaamista

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä edellyttää, että myös tiukan talouden oloissa hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus peruspalvelujen tuottamiseen turvataan. Puheet miljardiluokan säästöistä huolestuttavat kaikkien alueiden asukkaita ja päättäjiä.  

Kaikilla hyvinvointialueilla on uudistettava toimintatapoja ja otettava käyttöön tekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Keskusta kannattaa lämpimästi yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen tuomista julkisten palvelujen tuottajien rinnalle. Henkilöstön riittävyyteen ja palvelujen turvaamiseen tarvitaan kaikki käytettävissä olevat keinot.

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitus kohtelee alueita epätasa-arvoisesti. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on laskenut eri alueiden väestön palvelutarpeeseen perustuvat rahoituskriteerit. Ne ovat Keskustan mielestä oikeudenmukaiset ja niistä on pidettävä kiinni. Vain näin voidaan turvata perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille.

Osa alueista on jäämässä pysyvästi alle tarpeisiin perustuvaa rahoitusta. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat ne edelläkävijöinä toimineet alueet, jotka jo ennen sote-uudistusta olivat aloittaneet vapaaehtoisen yhteistyön. Hyvinvointialueiden rahoitus on korjattava niin, että siirtymätasauksen aiheuttamat leikkaukset poistetaan.

Alijäämien kattamisvelvoite kolmen vuoden määräajassa on osoittautumassa liian lyhyeksi toimintansa juuri aloittaneille hyvinvointialueille. Keskusta esittää siirtymäajan pidentämistä yhdellä vuodella. Näin ei asetettaisi vastakkain välttämättömiä investointeja ja peruspalvelujen saatavuutta kaikille hyvinvointialueiden asukkaille.

Valtion rahoituksella kustannetaan ihmisten tärkeimmät palvelut: koulutus, terveydenhuolto, työllisyys, hyvinvointi. Keskusta ei hyväksy leikkauksia kuntien valtionosuuksiin.  

 

Lisätietoja:

KL:n Keskustan valtuuskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Lehtimäki, p. 040 550 6151

Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen p. 050 026 3470

Siun soten rahoituksesta vetoomus hallitusneuvottelijoille

Maanantai 22.5.2023 klo 13:22

Hyvinvointialueiden rahoituslaki ei vastannut meidän maakuntamme todellista sairastavuutta. Tarvevakiointia ei otettu huomioon siinä määrin kuin meille olisi kuulunut. On kyllä myönnettävä, että meidän edunvalvontakaan ei toiminut tavalla, joka varmistaisi riittävät, tasapuoliset ja jo perustuslakiin pohjautuvat palvelut. Siun soten hyvinvointialueella rahoitusvaje on suurin. Kaltoin on kohdeltu myös Päijät-Hämettä. Molemmat maakunnat ovat olleet sote-integraatiossa ladunavaajia.

Orpokin huomasi, että sote-rahoituksessa on valtakunnallisesti miljardin vaje tälle vuodelle. Siitä parin viikon takainen A-studion sote-asiantuntijaryhmä keskusteli. Oletettavasti keskustelemassa olivar hallitusneuvottelijoiden sote-pöydän asiantuntijalobbarit.

Lisärahan kimpussa ovat ensimmäisinä ERVA-alueiden keskukset. A-studion raadin keskustelun viesti oli meille, että hyvinvointialueita ja keskussairaaloita on liikaa ja perinteisten terveyskeskusten aika on ohi. Painopistettä halutaan siirtää perusterveydenhuollon suuntaan preventiikkaa unohtamatta. Tuota sanomaa ERVA-keskusten johtajat veivät viime hallituskaudella ministeriöiden sote-lainsäädännön valmisteluihin ylimpien virkamiesten kautta. Nyt on tärkeää, että Siun soten tyytymättömyys rahoituslakiin viedään vielä hallitusneuvottelijoille.

Hyvinvointialueen hallitus linjasi jo heti vaalien jälkeen, että se laatii hallitusneuvottelijoille laajan kannanotton rahoituslain epäoikeudenmukaisuudesta. Asiaa on käsitelty valtuustoryhmissä ja näin allekirjoittajina oivat kaikki HVA:n valtuustomme ryhmäpuheenjohtajat.

 

Alla loppuviikosta julkisuuteen tullut Siun soten valtuustoryhmien puheenjohtajien kannanotto kokonaisuudessaan:

 

SOTE-rahoitusmallin valuvika estää yhdenvertaisten palvelujen toteutumisen Pohjois-Karjalassa

Nykyinen rahoituslainsäädäntö ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti, vaan osa
hyvinvointialueista jää pysyvästi alle laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen. Näin
perustuslailla turvattu kansalaisten yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei toteudu. Rahoituslainsäädännössä on vakava valuvika, joka on uudessa hallitusohjelmassa korjattava.

Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä lakisääteinen järjestämistehtävä voi toteutua vain, jos hyvinvointialueiden rahoitusmalli on yhdenvertainen.

Rahoitusmallin laskentakriteereissä painottuvat erilaisilla kertoimilla kunkin hyvinvointialueen asukasmäärä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja alueellisia olosuhteita kuvaavat tekijät. Osa rahoituksesta määräytyy ns. HYTE-kertoimen perusteella. Alueellinen rahoitus lasketaan vuosittain uusimmilla tilastotiedoilla vastaamaan muutoksia kunkin alueen palvelutarpeessa ja muissa olosuhdetekijöissä. Tämä ei korjaa siirtymätasauksesta johtuvaa ongelmaa.Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittämät, väestön palvelutarpeeseen perustuvat, niin sanotut tarvevakioidut rahoituksen kriteerit ovat oikeudenmukaiset. Voimassa olevaanrahoituslakiin kirjattu seitsemän vuoden pituinen siirtymätasaus ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti.

Siirtymätasauksen avulla rajoitetaan seitsemän vuoden aikana hyvinvointialueiden laskennallisen rahoituksen kasvu maksimissaan kahteensataan (+200) euroon ja rahoituksen väheneminen viiteenkymmeneen (-50) euroon alueen asukasta kohti. Vuonna 2023 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle olisi kuulunut rahoituslaskentamallin mukaisesti lisärahoitusta 397 euroa asukasta kohti eli 64 900 000 € vuodessa. Tämän tarveperusteisen kasvun siirtymätasaus kuitenkin
leikkasi kokonaan pois. Seuraavina vuosina siirtymätasaus pienenee hitaasti.

Lopputulemana on, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue menettää laskennallista rahoitusta yli 374 000 000 € vuosina 2023 - 2029, minkä jälkeen rahoituspohjaan jää pysyvästi noin 34 000 000 € (n. 4 %) vaje.

Pohjois-Karjalassa väki vähenee ja vanhenee. Palvelutarve on huomattavasti suurempaa kuin maassa keskimäärin. Itä-Suomessa, kuten muuallakin on pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Rahoitusmalliin sisällytetty siirtymätasaus rajoittaa kykyämme uudistaa palveluja esimerkiksi investoimalla uuteen teknologiaan ja tietojärjestelmiin. Pohjoiskarjalaisten perustuslaillinen oikeus yhdenvertaisiin palveluihin ei toteudu rahoitusmallissa olevan valuvian vuoksi.

Tämän vuoksi siirtymätasauksesta on poistettava rahoituksen kasvua rajoittava leikkuri. Tästä syntyvät kustannukset voidaan kattaa esimerkiksi yhtenäistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut valtakunnallisesti. Siirtymätasaus ei myöskään saa jäädä pysyväksi millekään hyvinvointialueelle, vaan kaikkien alueiden on päästävä laskennalliselle palvelutarvetta vastaavalle rahoitustasolle.

Joensuussa 17.5.2023
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat

 

Eero Reijonen, Keskustapuolueen valtuustoryhmä
Matti Taponen, Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä
Aulikki Sihvonen, Kokoomuksen valtuustoryhmä
Petteri Tahvanainen, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Sari Huovinen, Liike nyt valtuustoryhmä
Sari Koskinen, Vihreiden valtuustoryhmä
Henry Määttä, Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Maija Silvennoinen, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

 

Teittemme korjausvelka kasvaa entisestään

Keskiviikko 10.5.2023 klo 6:57

Joka vuosi näihin aikoihin saan mökkireissuilla hyvän tuntuman teiden kevätkunnosta. Tänä vuonna yöpakkaset kuivattivat sorateitä ja näin kelirikko ei ole ihan samaa luokkaa kuin joskus sateisimpina keväinä. Tosiasia kuitenkin on, että vuosi vuodelta Suomen teiden hoitovelka on kasvanut kaikentasoisilla väylillä. Tiet ovat nyt huonommassa kunnossa kuin kertaakaan 1990-luvun jälkeen.

Tapasin vapun tienoihin henkilön, joka tunsi tulevan kesän asfaltointityöt koko valtakunnan alueella. Hän oli kehityksestä hyvin huolestunut. Yleensä päällystysryhmät ovat jo toukokuun alussa tuttuja näkyjä eri puolilla Suomea liikuttaessa. Tänä vuonna ei ole kiirettä. Koko kesälle oli suunnitelmissa alunperin tehdä uutta päällystettä ja paikkausta yhteensä noin 4000 kilometriä. Se on määrä, mikä vuosittain on teitä pinnoitettu.

Hyvin monista syistä johtuva kustannusten nousu on vaikuttanut, että tänä vuonna saadaan uutta pintaa vain       1 500 km maamme  ELY-keskusten alueilla. Se on vain reilu kolmannes alkuperäisistä suunnitelmista. Korjausvelka kasvaa noin 2500 km! Koskaan ei ole ollut näin surkea tilanne.

Kesän pinnoitustilanteen kuultuani kävin katsomassa Savo-Karjalan ELY:n sivuilta alueemme päällystyssuunnitelmat. Tämän hetkisen ohjelman mukaan päällystetään teitä tänä kesänä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteensä noin 240 kilometrin matkalta. Päällystystyöpituus on noin 120 km lyhyempi kuin edellisenä vuonna. Rahaa tuohon käytetään noin 28 miljoonaa euroa. Se on seitsemän miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Korjausvelan hillitsemiseksi ELY-alueellamme pitää pystyä päällystämään noin 500 km vuosittain.

Seuraamme koko ajan, miten tuo koko maan 1500/4000 suhde käyttäytyy meidän ELY-alueella.  Pelättävissä on, että uusien päällysteiden toteutuma on huomattavasti pienempi.Toivottavasti ELY-keskusksen sivuilla oli viimeinen ja realistinen päivitys. Huoleni on joka tapauksessa aiheellinen.

Nyt maakuntamme edunvalvojien on oltava aktiivisina. Kiteellä ollaan sulkemassa Syrjäsalmen siltaa pitkäksi aikaa uuden sillan rakentamisen takia. Suuri osa maakuntaa jää pahasti mottiin. Tieverkoston kunnosta ei pystytä huolehtimaan. Kaikella tuolla on maakunnalle kielteinen vaikutus.

Sillanrakentamisen ja teiden korjausvelan kasvun ehkäisemisessä on huomioitava raskasliikenne, tehtaiden puutavarahuolto, matkustajaliikenne, vientiteollisuus ja nyt uutena asiana NATO-jäsenyyden aiheuttamat vaateet itäisen Suomen väyläinfralle.  Kaikki tämä tukisi suuresti koko maakuntamme kehitystä. Meillä on täällä raskasta teollisuutta ja puutavaran jalosteita. Meillä on täällä suuret metsävarat ja huomattava bioenergiapotentiaali. Nyt on edunvalvontaa terästettävä kaikilla rintamilla.

Visit Karelian toiminta katkolla?

Keskiviikko 26.4.2023 klo 10:58

Olen juuri Barcelonan lentokentällä odottamassa kotimatkaa. Takana on pitkästä aikaa omatoimimatka. Kaikki valmistelut hoidimme vaimoni kanssa netin kautta. Suunnittelimme ennakkoon myös kolmen päivän ohjelman kaupungin eri kohteisiin. Kaikki maksut matkan aikana suoritin MobilePayllä ja kortin lähipalvelulla. Moniin kohteisiin lipun osto käy nopeasti ja jonottamatta QR-koodin kautta. 

Odotan jo lähtöportilla B 68 ja voimme vaimoni kanssa kaiken toimineen hyvin. Auto on vielä löydettävä Helsingin lentokentän parkkihallista. Otin muistin varmistamiseksi pari kuvaa P3:sta. Kerran olen etsinyt siellä autoa, kun ei ollut enää varmuutta sen sijainnista.

Pohjois-Karjalan ja myös Nurmeksen elinvoima nojaa matkailun kasvuun. Koronan aikana kotimaan matkailu piristyi. Polttonesteiden hinnan nousu ja sähköautojen rajalliset liikkumissäteet suosivat keskisen ja itäisen Suomen matkailukohteita.

Maakunnassamme on taitettu peistä maakunnallisen matkailun markkinoinnin tuottamisesta. Kunnat hoitivat sitä aikaisemmin yksin. Nurmeksen  matkailun hoiti 2000-luvun alkupuolelle asti Loma-Nurmes. Se aiheutti jatkuvaa kiistaa kaupungin ja eri matkailuyrittäjien kesken. Toimin yrityksen hallitulsen puheenjohtana neljän eri toimitusjohtajan kanssa kahden vaalikauden aikana.

Kaupunki oli vahvasti sitoutunut taloudellisesti Bomban alueen kehittämiseen ja oli kytköksissä myös alueen tiheästi vaihtuviin yrittäjiin. Seurasin kehitystä hyvin läheltä. Matkailun markkinointi siirtyi Karelia Expertille ja myöhemmin Visit Karelialla. Näiden kautta on verkostoitu kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Yrittäjillä on myös omia kanavia.

Tällä hetkellä Visit Karelia on maakuntamme matkailun destinaatio-organisaatio, joka markkinoi aluetta sekä saa aikaan merkittävää kasvua ja kauppaa yrityksille. Omistajina ovat kaikki Pohjois-Karjalan 13 kuntaa, joilla on yhtiöstä 95 % omistusosuus. Nyt yhtiön toimitusjohtaja on irtisanoutunut. Hän oli yhtiän kolmas tj. kahden vuoden sisällä. Kyllä tuo jostain kertoo. Eilisen maakuntalehden haastattelussa eroava tj. Annamari Kärki kertoo huolensa ammattilaisen silmin.

Tällä hetkellä kunnat ovat evästäneet yhtiökokousedustajiaan. Minulla on sellainen kuva, että varsinkin maakuntamme reuna-alueiden kunnat ovat irtautumassa Visit Kareliasta. Lehtitietojen mukaan näin ovat Lieksa, Juuka ja Kitee toimineet. Nurmes varmaan seuraa naapureiden käyttäytymistä.

Täällä nähdään, ettei yhtiö nykyisellä toimintakulttuurilla anna maksetuille rahoille riittävästi korviketta. Aikoinaan yhtiön hallitukseen kyllä seudulta haettiin osaamista.

Viime maanantaina Joensuun kaupunki piti  valtuustoseminaarin, jossa Karelia Visit Oy:n kärjistynyt tilanne on ollut esillä. Kaupunki on yhtiön suurin osakas. Uskon, ettei Joensuu lähde yksin yhtiötä rahoitamaan ja pyörittämään. Kaupunki ei pidä vapaamatkustajista ja pullasta rusinoiden poimijoista. Näin meillä ei ole jatkossa maakunnallista matkailun markkinointitoimijaa.

Kiteen kaupunki eilisen maakuntalehden uutisen mukaan panostaa lisää Saimaa Visit Oy:n palvelujen ostoon. Kävin reilu kuukausi sitten PKO:n ja Kolin matkailun järjestämässä tilaisuudessa Kolilla.  Yhtiöllä on kolme jalkaa, Koli, Lieksa (Ruunaa, Vuonislahti) ja Juuka. Kaikilla on omat intreesit. PKO on Kolilla vahva toimmija. Nurmes pystyy hoitamaan matkailupalvelua Pikes Oy:n kautta. 

PKO on maakuntamme suurin matkailutoimija, joka on viime vuosina panostanut ja panostaa edelleen kovasti maakuntaamme. Se on lähettänyt Pielisen Karjalaan selvän viestin matkailun oheispalvelujen kehittämiseksi. Hurry up!! Villi Pohjolan vetäytyminen Bomban alueelta oli meille iso pettymys.

Kuntatalous heikkenee tulevaisuudessa. Yksittäisten kuntien matkailuun käytettävissä olevat taloudelliset panokset joutuvat suuren tarkatelun kohteeksi ihan lähivuosina. Valtiovaltaa lähempänä on sote-rahoituksen riittävyys alueilla. Siellä rahat eivät riitä. Kunnat saavat toimia enemmän omillaan

Mielestäni kuntien kannattaa nyt vielä tarkkaan harkita, luopuvatko he maakunnallisesta Visit Karelia Oy:stä. Helposti kunnissa ajaudutaan meille nurmeslaisille tuttuun 20 - 30 sitten vallinneeseen vastakkain asettelun riitelevään kulttuuriin. Matkailuun panostaminen jakaa kuntalaisten mieliä.

Keskustalla napakka vuosikokous Ylämyllyllä

Sunnuntai 16.4.2023 klo 10:43

Eilen Keskustan Pohjois-Karjalan piiri piti vuosikokouksen Liperin Ylämyllyllä. Vaalitappiosta  ja aurinkoisesta säästä huolimatta paikalla oli hyvin järjestöväkeä. Kokous kesti lähes viisi tuntia. 

Kokouksen alussa muistettiin Keskustan kultaisella ansiomerkillä ja kukkasilla merkittävän poliittisen uran tehnyttä Anu Vehviläistä. Puheitten jatkoksi nautittiin maukkaat kakkukahvit.

Poliittisen yleiskeskustelun puheissa selvä enemmistö kannatti nyt oppositioon jäämistä. Viljelijöiden piiristä tuli kannatusta hallitukseen menolle. Meille on tullut yhteensä 26 ek-paikan menetys kahdeksassa vuodessa. Se on äänestäjiltä tyly tuomio. - Monissa puheenvuoroissa piirin kokousväki tarjosi viestikapulaa nuorille. Milleniaaneissa ja nuoremmissa ikäluokissa keskustan kannatus on hiipunut. Oppositiossa uudet lähtökuopat ja suunta ylös uusin voimin.

Keskusta on menneinä vuosikymmeninä kantanut  vastuuta mielestäni riittävästi vaikeinakin aikoina. Viimeisen 20 vuoden aikana puolueella on ollut pääminsteri 12 vuotta (Vanhanen I ja II sekä Sipilä). Kaikilla on hyvässä muistissa viimeiset neljä vuotta Marinin hallitusta. 

Hyvinvointialueen lausunnolle tulevasta palveluverkosta ja palvelusrategiasta käytiin vilkas keskustelu. Valtiolta saatua meitä kaltoin kohtelevaa rahoitusta arvosteltiin kovasti. On kuitenkin muistettava, että meillä oli koko edellisen vaalikauden vaativa valtiovarainministerin salkku. Enempää ei tullut. 

Viime tammikuun vaaleissa sekä puolue että Pohjois-Karjalan piiri asettivat selvät tavoitteet HVA:lle vaaliohjelmissa. Nyt oppositioon siirryttäessä kieli helposti terävöityy.

Aluevaaleissa tärkein teemamme oli lähipalvelujen vahvistaminen. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi sote-asema. Tälle saimme vaaleissa suuren tuen. Nurmeksessakin Keskusta sai tasan 50 % kannatuksen ja kolme aluevaltuutettua viidestä. 

Varsinkin HVA:n keskeiset luottamushenkilöt tietävät meidän todelliset talous- ja henkilöstöresurssit. Meillä on loppuvuodeksi noin 26 miljoonan tuottavuusohjelma. Pohjois-Karjalassa on yli 870 lähihoitajan, yli 850 sairaanhoitajan ja lähes 80 yleislääkärin vaje. Merkittäviä haasteita on myös sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja useiden muiden ammattiryhmien saatavuudessa. Yhtälö on vaikea. Juustohöylällä ei onnistu!

Niinpä vaatimuksia on loivennettava realistiseen toimintaympäristöömme sopivaksi. Sote-asema ei välttämättä tarkoita nykyisen kaltaista terveyskeskusta tai vuodeosastoa. Palvelujen tarjonta päätetään alueen tarpeiden mukaan, ei kaavamaisesti ylhäältä ohjaten. 

Keskustan lähipalvelulupaus tarkoittaa minimissään sitä, että sote-asemalla on sairaanhoitajan vastaanotto, neuvola- ja lääkäripalveluja joinakin päivinä viikossa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut on myös jollain tavalla turvattava. Apuna ovat liikkuvat ja eriasteiset digi-palvelut. 

Minusta nuoret kokousedustajat käyttivät hyviä tulevaisuuteen suuntautuvia puheenvuoroja. HVA:n palveluverkosta piirin keskustanuorilla oli selvä tuki 2. skenaariolle. Itse olen aikaisemmin kirjoittanut, että Pohjos-Karjalan sotepalveluverkosto muotoutuu lähempänä 2040-lukua maakuntakeskuksen ja seutukaupunkien ympärille. Se on lähellä tuota nuorten esitystä. Kesällä todennäköisesti päädytään kolmosen ja kakkosen välimaastoon.

            Palveluverkon kirjauksesta äänestettiin

Alla on kokouksesta laadittu lehdistölle tiedote. Sen lopussa on viittaus palveluverkkoon. Piirihallitus esitti lyhyesti, että palveluverkkosuunnitelmissa ei tule keskittää palveluita. Kokousväeltä tuli loivempi ja realistisempi esitys, joka voitti selvästi äänestyksessä piirihallituksen esityksen. Piirikokouksen tiedotteessa asia kirjattiin: "Keskustan Pohjois-Karjalan piirin kanta on, että käynnissä olevassa palveluverkkosuunnitelmassa palvelut tulee tuottaa vaikuttavasti, monipuolisesti ja joustavasti asukkaiden arkiympäristöön."

Keskusta katsoo seuraavan vaalikauden oppositiosta

Tiistai 11.4.2023 klo 14:28

Viikko sitten Suomi alkoi totutella eduskuntavaalien jälkeiseen uuteen todellisuuteen. Kokoomus ja Perussuomalaiset muuttivat eduskunnan kokoonpanoa merkittävästi. Vaalien suurimpina häviäjinä olivat Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Menneen viikon ja osan pääsiäispyhistä tutkin lähinnä Keskustan vaalituloksen kehittymistä vuoden 2015 ek-vaaleista lähtien. Itse olen saanut kokea puolueen nousut ja laskut valtakunnan tasolla. Vielä vuosi sitten aluevaaleissa pärjäsimme paikallisesti ja maakunnallisesti hyvin. Nurmeksessa Keskusta sai 50 % annetuista äänistä ja 3/5 paikoista. Jos kaikki ajatukset nyt kirjoittaisin, niin tekstiä tulisi paljon. Ette jaksaisi lukea sitä. Tosiasioita on kuitenkin tarkasteltava ja kaivettava uudet lähtökuopat. Politiikka opettaa nöyryyttä.

Tarkastelen Keskustan vaalitulosta kylmästi numeroiden valossa. Keskustan vaalitulos 23 kansanedustajaa ja 11,3 % kannatus on huonoin tulos sitten 1916 vaalien jälkeen. Nyt kärsimme toisen perättäisen tappion ek-vaaleissa. Vuonna 2019 menetimme 18 paikkaa ja nyt vielä 8 paikkaa lisää! Oli siis virhe lähteä hallitukseen. Keskusta halusi olla mukana viemässä sote-uudistusta maaliin. Kun nyt jäämme oppiositioon, uskon aluevaltuustoissa Keskustan linja koventuvan. Parhaillaan hyvinvointialueilla tehdään palveluverkkostrategioita. Keskustan ehdokkaat kävivät aluevaalit suurin odotuksin. 

Absoluuttinen Keskustan äänimäärä oli ek-vaaleissa suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin aluevaaleissa. Reilu viikko sitten ek-vaaleissa saimme 349 000 ääntä ja aluevaaleissa 357 000 ääntä. Aluevaaleissa Helsinki ei ollut mukana ja äänestysprosentti oli näin tuntuvasti ek-vaaleja pienempi. Näin aluevaaleissa saavutettu hyvä tulos lähes samalla äänimäärällä ei riittänyt alkuunkaan ek-vaaleissa. Emme tavoittaneet uusia äänestäjiä.

Eduskuntavaalit voittaneen Kokoomuksen kannatus kasvoi nyt aluevaaleista noin 240 000 äänellä 644 000 äänestäjään. Perussuomalaisten nousu aluevaalien 207 000 äänestä 413 000 äänellä 620 000 puolueen kannattajaan on huima hyppäys. Kerralla PS nousi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Keskusta on edelleen suuri kuntapuolue. Maassa on vielä paljon vihreää, jos tarkastellaan keskustaenemmistöisiä kuntia. Maakunnallisessa tarkastelussa Keskusta ei ole enää suurin puolue missään maakunnassa. Siksi nykymedian esittämistä Suomen poliittisista kartoista puuttuu Keskustan vihreä. Suurimman kannatuksen menetyksen Keskusta koki vahvalla alueellaan Oulun vaalipiirissä. Siellä kannatus laski 5,4 %.

Vihreä Keskusta, Punainen SDP, vaalean sininen PS, keltainen RKP, tumma sininen Kok (suurin puolue kunnassa)

Miten sitten pärjäsi SDP? Aluevaaleissa se sai melkein saman kannatuksen kuin Keskusta, vain 3000 ääntä vähemmän (354 000 ääntä). Eduskuntavaaleissa demarit saivat 616 000 ääntä. Se on neljännesmiljoona äänestäjää enemmän kuin aluevaaleissa. Helsingin mukana olo ei yksin selitä heidän kannatuksen kovaa kasvua.

Marin onnistui vaaleissa, vaikka ei päässyt tavoitteeseensa, suurimmaksi puolueeksi. Hän teki johtopäätökset ilmoittamalla luopuvansa SDP.n puheenjohtajuudesta. Samalla tuo tarkoittaa sitä, ettei hän ole Suomen seuraava pääministeri. Ilmoitus otettiin varsinkin ulkomailla suurena yllätyksenä vastaan. Tänään Marin sai seuraa Vihreiden Ohisalolta. Lii Andersson on jo aiemmin ilmoittanut luopuvansa Vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta. Molemmat naiset saivat vaaleissa hurjan äänimäärän.

Keskusta käy kevään sisäistä keskustelua. Meillä on huhtikuun aikana piirikokoukset, joissa analysoidaan kevään vaalitulos. Selvää on, ettei Keskusta lähde kaksissa vaaleissa 26 edustajan menetyksen jälkeen hallitukseen. Puolueen puheenjohtaja selvisi vaalitenteistä mielestäni hyvin. Se ei kansalle riittänyt. Annika tekee omat päätökset pj-tulevaisuudesta kevään aikana.

Keskusta on vuosikaudet yrittänyt päästä eteläisen Suomen isoihin kaupunkeihin. Siinä ei ole onnistuttu. Etelä-Suomen Helsingin, Turun ja Tampereen väliin jäävässä kasvukolmion viidestä vaalipiiristä valittiin nyt yhteensä 111 kansanedustajaa. Tuosta reilua eduskunnan enemmistöä edustavasta joukosta vain viisi on keskustalaisia. Meillä kunnista on pienin kannatus Helsingissä (1,6 %). Suhteellisesti siellä kannatuksen pudotus oli suurin edellisistä vaaleista (- 1,6 %). Keskustan kannatuksen runko on jossain muualla kuin Etelä-Suomessa.

Minulla on paljon kerättyä ja itse tuotettua vaaleihin liittyvää materiaa. Nyt käymme maakunnassamme käsiksi palveluverkkolinjaukseen ja –strategiaan. Se herättää paljon keskustelua. Siitä kirjoitan lähipäivinä, kunhan ensin HVA:n tulevaisuuslautakunta käsittelee asiakokonaisuuden.

Olen lueskellut myös veteraanipolitiikkojen vaalikirjoituksia. Kannattaa tutustua Timo Soinin vaalianalyysiin. Hän on lähestynyt asiaa neljässä viime viikolla julkaistussa blogikirjoituksessaan

 http://timosoini.fi/category/ploki/

 

Itäisen Suomen tuulivoimaselvitys meille toivoa antava

Sunnuntai 19.3.2023 klo 13:07

Menneellä viikolla julkaistiin kolmen ministeriön selvitysmies Arto Rädyltä tilaama selvitys tuulivoiman tuotannon käynnistämisen mahdollisuuksista itäisessä Suomessa. Maakuntamme väelle ja etenkin Pielisen Karjalalle asia on tärkeä. Jos havittelemme pääsyä vetytalouden kehittämiseen eri hankkeiden kautta, meillä on tuotettava sähköä puhtaasti. Silloin alueet, joilla sähköä tuotetaan tuuli- ja aurinkovoimalla, ovat saamassa helpommin ulkopuolista rahoitusta.

 

Puolustusvoimain komentaja tyrmäsi vielä marraskuun alussa Itä-Suomen Unioinin tilaisuudessa täysin tuulivoiman lisärakentamisen alueella. Lähes Eiffeltornin korkuiset tuulimyllyt häiritsevät nykyistä tutkajärjestelmäämme. Tällä hetkellä vain noin neljä prosenttia maamme tuulivoimasta on rakennettu 5-tien itäpuolelle. Rädyn lausunto on meille toivoa antava. Silti meillä on vielä iso vuori kiivettävänä. 

 

Räty ehdottaa nyt energiaministerin tehtävän perustamista ja kompensaatiolain säätämistä. Nyt Natoon meneminen toteutuu lähikuukausina. Suomen on perehdyttävä verrokkimaiden tuulivoimaratkaisuihin. Samalla tarvitaan korkean tason yhteistoimintaryhmien työskentelyä, jossa turvataan riittävä ilmavalvonta. Selvityksestä käy ilmi, että kaikki tahot ovat valmiita tiiviiseen yhteistyöhön. Siihen tarvitaan myös vahvaa poliittista ohjausta maan eduskunnalta ja hallitukselta.

 

Selvitystyön tulokset on otettu energia-alalla toiveikkaina vastaan. Tarkoitan tässä lähinnä Suomen Tuulivoimayhdistys ry:tä ja Energiateollisuus ry:tä. Suomen taloudesta huolta kantavat taas nostavat meidän talouden realiteetit esille. Meillä on maksettavana F35-hävittäjäkauppa. Se on on useamman miljardin euron juttu! Lopullista hintaa tuskin kukaan tietää, varsinkin nyt kustannustason nousemisen aikaan.

 

Suomi ilmoitti joulukuussa maksavansa yhdestä koneesta 74 miljoonaa euroa. Yhdysvaltain puolustusministeriön äskettäin sopiman suuruinen inflaatiotarkistus tietäisi hinnan nousua 134 miljoonaan euroon koneelta. Näin 64 koneen hinta voisi olla 8,6 miljardia euroa. Hinta on noussut jo nyt 75 % viime vuodesta.

 

Kun otetaan huomioon, ettei meillä ole riittäviä siirtolinjoja maan poikittaissuunnassa, joutuvat maamme päättäjät työskentelemään vaikeiden arvovalintojen kanssa. Rahaa pitäisi löytyä uusiin integroituihin tutkajärjestelmiin, jotka sallivat meillä tuulivoiman rakentamisen. Meillä on nyt 400 kV:n Rannikkolinja, Jokilinja, Järvilinja ja Metsälinja. Fingridin näköpiirissä ei ole suunnitelmia rakentaa maahamme poikittaisia siirtolinjoja vuoteen 2030 mennessä .Uusien siirtolinjojen rakentaminen ei ole halpaa lystiä. Valtio ei voi enää velkaantua lisää. Näin olen vaalipuheista nyt ymmärtänyt.

 

Maakuntalehdessä Joensuun ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat tiedostavat tosiasiat. Tuulivoiman käyttöönottoa itäisen Suomen maakunnissa ei saa jättää yksin puolustusvoimain päätettäväksi. Asia edellyttää valtiovallan strategisia päätöksiä. Alueen kuntien, korkeakoulujen ja yritysten on yhdessä tulevan hallituksen kanssa ryhdyttävä toimiin. Kyseessä on alueen kilpailukyky, puhtaan energian saanti. Tuo kaikki tarvitaan, jotta vetytalouden vaatimiin miljardiluokan investointeja voidaan täällä suunnitella.

 

Nyt on itäisen Suomen maakuntaliittojen, Itä-Suomen Unionin ykkösjuttu päivittää alueen yhteinen tuuli- ja aurinkovoimaohjelma. Sitten kaiken edunvalvonnan on yksituumaisesti sitä puolustettava päätöksenteossa. Aurinko on otettava myös vahvasti mukaan. Voi olla, että itäisen Suomen kaikilla alueilla ei nähdä koskaan tuulivoimaloita. Aurinko paistaa kuitenkin kaikille.