Missä ovat vastaukset SDP?

Maanantai 7.7.2025 klo 23.30

Olen seurannut vuosikymmeniä maakunta- ja kuntapolitiikkaa keskeisissä luottamustehtävissä. Nyt eläkkeellä voin palata enemmän juurilleni ja tuoda omia keskustalaisia näkemyksiä enemmän julki pitkän linjan emeritusluottamushenkilön näkökulmasta.

Jos olet luottamuselimen puheenjohtaja, luottamustointa hoitaessa päätökset ovat usein kompromisseja yhteistyökumppaneiden kesken. Silloin puoluepolitiikka on vaan jätettävä taka-alalle muiden hoidettavaksi. Kunnan ja maakunnan etu on ykkösenä.

Nyt katsoin SDP:n kansanedustajien puheita ja jo aikaisemin mökillä kirjoituksia sadepäivinä toiveikkaana – ehkä hieman naivistikin – odottaen, että joku tarttuisi suoraselkäisesti Suomen akuutteihin ongelmiin. Turhaan.

Ei siellä mainittu sanaakaan siitä, miten epäonnistunut sote-uudistuksen rahoitus korjataan. Sen seuraukset näkyvät joka kunnassa. Hoitajapula, palveluiden leikkaukset, ja ennen kaikkea vanhusten heitteillejättö. Missä on vastuu?

Hiljaista oli myös kuntien valtionosuusjärjestelmän kohtalosta, vaikka se on sotessa vääristynyt pahasti. Pienet kunnat näivettyvät, suuret uupuvat. Palvelut uhkaaavat keskittyä maakuntakeskuksiin, mikä ruokkii vastakkainasettelua maakuntakeskuksen ja reuna-alueiden kesken. 

Elintarviketaloudesta ei juuri puhuttu, mutta maataloustukien leikkaus mainittiin. Missä on huoli ruokaturvasta ja tuottajien jaksamisesta?

Sen sijaan Pride-teemaa käsiteltiin kymmenissä puheissa. Tärkeä aihe toki, mutta miksei samaa huomiota saa syrjäytynyt isoäiti syrjäseudulta, jonka eläke ei riitä lääkkeisiin, sähköön eikä yhteyksiin? Tai syrjäytynyt nuori mies, jonka koulupolku katkesi eikä kukaan kysy perään?

Myös teiden rapautuminen ja rakentamisen hiipuminen jäivät täysin huomiotta, vaikka ne ovat alueiden elinvoiman peruspilareita. Rakentaminen ei näytä enää kiinnostavan SDP:tä.

Sen sijaan persujen kimppuun käydään hanakasti, mutta kokoomusta vältellään, kuin peläten. Se on liian läpinäkyvää, eikä vakuuta. Varmisteleeko SDP politiikallaan Kokoomuksen kanssa hallitusyhteistyötä vuoden 2027 vaalien jälkeen? 

Tämä on minun rehellinen näkökulma, ja samalla myös varoitus. Politiikka ei voi olla pelkkää juhlapuhetta ja leimaamista. Tarvitsemme tekoja – erityisesti niiltä, jotka väittävät puolustavansa heikoimpia.

Katsoin nämä puheet keskustalaisin silmin. Nyt on Keskustan aika nostaa omat arvot vahvasti esiin oppositiossa ja palata aidosti juurilleen. Vain niin voimme olla vuoden 2027 vaaleissa uskottava ja vahva vaihtoehto.

Suuria muutoksia ensivuoden hyvinvointialueiden rahoitukseen - Siun sotelle viisi miljoonaa euroa lisää

Lauantai 28.6.2025 klo 22.51

Vihdoin hallitus alkaa ymmärtää hyvinvointialueiden todellisen tilanteen. Keskusta on jo pitkään tuonut rahoitusvajeen esiin. Nyt maamme hallitus on pakon edessä pyörtänyt linjauksensa lisäajan antamisesta talouden sopeuttamiseen.

Hyvinvointialueet saavat nyt aikaa vuoteen 2028 taloutensa tasapainottamiseen. Ehtona on, ettei uusia alijäämiä synny tänä vuonna. Ratkaisu oli välttämätön – asiantuntijat, alueet ja varsinkin Keskusta oppositiosta ovat vaatineet sitä pitkään. Silti hallituksen vitkastelu aiheutti kohtuuttomia ongelmia. Olisin toivonut oppositiolta aiempaa enemmän aktiivisuutta asiassa.

Tilannetta hankaloittaa myös se, että vuoden 2026 rahoitus muuttuu  hyvinvointialueiden TA2025 nähden. Neljä aluetta saa lisää rahoitusta – esimerkiksi Siun sote viisi miljoonaa euroa ja Helsinki peräti 34,2 miljoonaa. Samalla suurimmat menettäjät, kuten Varsinais-Suomi (–10,1 milj. €) ja Pohjois-Savo (–5,6 milj. €), jäävät reilusti arvioitua pienemmän rahoituksen varaan.

Muutokset ovat jopa kymmenien miljoonien luokkaa. THL:n laskelmista puuttui sairastavuustietoja kesäkuun 2024 ja helmikuun 2025 väliseltä ajalta, mikä johti virheellisiin arvioihin. Herää kysymys: millä tarkkuudella koko rahoituslain koelaskennat sen valmistelussa tehtiin?

Laskelmien päivittyminen ei kuitenkaan tarkoita leikkausta hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta. Se on nolla-summapeliä. Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus säilyy suunnitellulla tasolla. Neljä onnekasta aluetta sai yhteensä 65,7 miljoonaa euroa lisää. Se on pois 18 rahoitusta menettäneeltä hyvinvointialueelta. 

Myös kuntien VOS-arvioiden ja toteutumien välillä on ollut epätarkkuutta. Kuntien verotulojen kasvu työttömyyden kasvaessa viime vuonna herätti ainakin meissä senioripolitiikoissa ihmetystä. No loppuvuodesta sekin seikka selviää. Tämä vain sivuhuomiona julkisen sektorin taloussuunnittelun vaikeuksista. 

Lisäksi Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi ovat joutumassa valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn – ensimmäistä kertaa käytännössä. Herää aiheellinen epäilys: löytyykö ministeriöltä riittävästi asiantuntemusta ja resursseja arviointien toteuttamiseen, varsinkin jos arviointiin joudutaan ottamaan kuuden alueen sijaan useampi, kuten asiantuntijat ennakoivat?

Trump, Iran-Israel -kriisi ja maailman turvallisuustilanne: kohti kolmatta maailmansotaa??

Sunnuntai 22.6.2025 klo 14.03

Tänä aamuna mökillä muiden vielä nukkuessa mietin maailman menoa. Tämän juhannuksen ajatuksia kirjoitan tänne. Varmaan joskus lueskelen mietteitäni. Tämä blogihan on minulle myös päiväkirja, jonka sisältö seuraa minua eli paikallispolitiikka jää jatkossa vähemmälle. Toivottavasti alla olevat ajatukseni ovat vain tämän aamun synkkiä mietteitä.

Iranin ja Israelin välinen kriisi on noussut nyt uudelle, vaarallisen eskaloituneelle tasolle. Kun presidentti Donald Trump ilmoitti tukevansa voimakkaasti Israelia ja väläytti Yhdysvaltojen mahdollisuutta osallistua konfliktiin sotilaallisesti, kansainvälinen jännite  kiristyi merkittävästi. Viime yönä USA:n raskaat pommikoneet veivät lastinsa Iranin mahdollisiin ydinaseen kehittämislaitoksiin. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka toteuttaa  nyt radikaalisti Trumpin diktatuurista tahtoa— kohti suoraviivaisempaa ja  sotilaallisesti aggressiivisempaa linjaa. Tosin olen sitä mieltä, että Iran ei tarvitse ydinasetta. 

Ukrainan sodassa heikentynyt Venäjä seuraa Lähi-idän kehitystä tarkasti. Iran on ollut Moskovalle tärkeä kumppani erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä ajautui lännen pakotteiden kohteeksi Ukrainan sodan vuoksi. Jos konflikti Israelin ja Iranin välillä syvenee ja laajenee, Venäjällä voi olla houkutus käyttää tilannetta hyväkseen omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi – etenkin heikentääkseen lännen yhtenäisyyttä ja siirtääkseen huomiota pois Ukrainan sodasta. 

Nykyisessä tilanteessa on todellinen riski siihen, että alueellinen kriisi voi eskaloitua globaaliksi yhteenotoksi, jossa suurvallat ajautuvat epäsuorasti tai jopa suoraan sotilaalliseen vastakkainasetteluun. Pahimmillaan olemme tilanteessa, jossa kolmannen maailmansodan uhka ei ole enää teoreettinen, vaan käytännössä mahdollinen.

NATO:n rooli on tämän kehityksen valossa korostunut entisestään. Jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen horjuu – mikä Trumpin aiemmasta ja mahdollisesta tulevasta politiikasta päätellen ei ole mahdotonta – Euroopan maiden on otettava aiempaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Näin onneksi on jo tapahtunut ihan päätöstasolla nostaa NATOn jäsenmaiden puolustusmenoja. Tämä siis tarkoittaa konkreettisesti paljon enemmän: varautumista hybridiuhkiin sekä laajempaa strategista autonomiaa. Eurooppa ei voi enää olettaa, että Washington ratkaisee kaikki sen puolustusongelmat. NATO:n sisäinen koheesio on nyt koetuksella.

Lopulta kysymys ei ole vain sodan ja rauhan vaihtoehdoista, vaan myös siitä, kuinka kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään suurvaltojen välisen suoran yhteenoton. Diplomatian, ennaltaehkäisevän vaikuttamisen ja strategisen yhtenäisyyden merkitys ei ole koskaan ollut suurempi. Eurooppa tarvitsee nyt selkeää linjaa, vahvaa puolustusta ja ennen kaikkea vastuullista johtajuutta.

Poikkeuksellinen juhannus

Lauantai 21.6.2025 klo 9.21

Tämä juhannus on monella tapaa poikkeuksellinen. Luonnon kauneus, järven hiljaisuus ja keskikesän valo tuntuvat entistä arvokkaammilta, kun taustalla kaikuu maailman levottomuus. 

Euroopassa soditaan – ei kaukana meistä. Itäinen naapuri kylvää pelkoa Eurooppaan. Lähi-idässä syvenee  kriisi, joka on kasvanut Israelin ja Iranin väliseksi yhteenotoksi. Se uhkaa vakavasti koko maailman vakautta. Toivon, sydämeni pohjasta, ettei Yhdysvallat liittolaisineen syöksy siihen mukaan, sillä seuraukset olisivat arvaamattomat. NATOn jäsenenä kiristyvä tilanne koskettaa meitäkin. 

Tällaisessa ajassa rauha ei ole vain ulkoista hiljaisuutta. Se on myös sisäistä etsimistä ja löytymistä. Minulle tämä juhannus on poikkeuksellinen myös henkilökohtaisesti. Olen nyt vapaa – vapaa luottamustoimista, kokousten velvoitteista, päätösten painosta. 

Vuosien ajan niissä mukana oleminen oli tärkeää, mutta myös kuormittavaa. Varsinkin paikallispolitiikka, joka ennen oli inhimillistä ja keskustelevaa, muuttui koronavuosien aikana karkeammaksi, kun kohtasimme nettikokouksissa ja perinteiset kasvokontaktit eivät olleet mukana. 

Tänä juhannuksena viihdyn mökilläni nuorimman tyttäreni perheen kanssa. Katson, kun lapset leikkivät vielä viileässä rantavedessä ja kahvi höyryää kupissa. En kaipaa muuta. Enää ei tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa. Ei tarvitse miettiä, mitä seuraavassa hallituksessa tai valtuustossa tapahtuu. Itsekin huomasin, kuinka joskus oma empaattisuus joutui koetukselle - ja se säikäytti. Kaikkea ei voinut hyväksyä ikääntymisen mukanaan tuomaksi. Asioiden sopuisa hoitaminen ei ollut enää keskeisin agenda, vaikka kuinka sitä sisimmässään halusi. 

Nyt uudet ihmiset ovat astuneet vastuuseen. He lähtevät liikkeelle puhtaalta pöydältä, toivottavasti rohkeasti ja viisaasti. Maakunnassa ja kotikunnassani elämä jatkuu, ja asioita hoidetaan – niin kuin pitääkin – vastuullisesti ja yhteistä hyvää ajatellen.

Minulle tämä juhannus merkitsee ennen kaikkea lepoa. Uutta vaihetta. Kiitollisuutta siitä, että saa olla perheen kanssa, kuunnella hiljaisuutta ja antaa ajatusten vaeltaa vapaasti. Kiitos myös teille lukujoille lukuisista yksityisistä viesteistä. 

Juuri nyt – tässä hetkessä – on rauha.

Lukijoille hyvää juhannusaikaa🌞!

Vihreämpään Yhteiskuntaan -seminaari Nurmeksessa

Perjantai 13.6.2025 klo 9.47

Eilen oli Nurmeksessa huikea päivä. Se alkoi aamulla Mikko Koskelon kirjoittaman Esa Timosen elämänkerran julkistamistilaisuudella, jossa puhui mm. Seppo Kääriäinen. kirjan julkaisi Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Tilaisuus pidettiin Hannikaisen salin kahviossa. Tungos yritti meidät yllättää, kun kymmeneltä alkavaan seminaarin alkoi väkeä virrata jo heti yhdeksän jälkeen. Tilaa ja tuoleja kyllä löytyi kaikille.

Päivä jatkui Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaarilla. Tilaisuuteen osallistui noin 180 henkilöä. Sen avasivat sellotaiteilija Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian Sibeliuksen musiikilla.

Esitin siellä kaupungin tervehdyksen. Se oli minun viimeinen puhe luottamushenkilönä.

Puheita:https://www.mattikamarainen.com/3 

Kyllä ihan liikutuin, kun vilkaisin välillä yleisöä. Eri puolilta Suomea oli saapunut vuoden 1975 Keskustanuorten Nurmeksessa järjetettyjen suvijuhlien osanottajia. Siellä oli myös monia minulle tuttuja opiskeluajan politiikasta tuttuja kavereita 1970-luvulta tämän päivän maakunta- ja kuntapolitiikkaan.

Poliittisesti aktivoiduin Turussa ja siellä kovin oikeistolaisessa ympäristössä poliittiseksi kodikseni muodostui Keskusta. Teinikunnassa olin enemmän sitoutumaton keskitien kulkija.

Tuohon reilun 50 vuoden väliin mahtuu paljon. Valtakunnantasolla olin mukana presidentin valitsijamiesvaaleissa 1988 ja ek-vaaleissa 2003 ja 2007. Valintaan äänet eivät riittäneet, mutta puolueelle toin ihan hyvät äänimäärät. Varsinkin vuoden 2007 nurmeksessa ylipuoluerajojen tullut tuki opetti nöyryyttä äänestäjiä kohtaan ja toi paljon ystäviä.

Nurmeksen kaupunginvaltuutettu olin 40,5 vuotta ja hyvinvointialueemme valtuutettu yhden kauden. Kaupunkimme ja maakunnallisten organisaatioiden hallituksissa minulla on vuosia niin paljon, etten viitsi mainita. Olen kuitenkin pitänyt mielessä puolueemme ohjeistuksen, että kolmea kautta peräkkäin (12 vuotta) enempää en ole toiminut missään keskeisessä luottamustoimessa millään taholla.   

Kehä sulkeutui eilen Keskustanuorten 1975 suvijuhlien juhlaseminaarissa hyviä puheenvuoroja kuunnellen. Illalla sitten muisteltiin Bomballan silloisten keskustanuorten ja opiskelijoiden toimintaa ja samalla poliittisen urani alkuaikoja iltamyöhään.

Seminaarissa puhuivat entinen pääministeri Esko Aho, meppi Katri Kulmuni, suurlähettiläs Rene Nyberg, I-S:n erityislähetteläs Harri Broman, Metsäteollisuuden tj. Paula Lehtomäki, tohtori Ilkka Herlin, SDP:n pj. Antti Lindman, Keskustan pj. Antti Kaikkonen, Kok:n puoluesihteeri Timo Elo, LUT –yliopistin rehtori Juha-Matti Saksa ja tohtori Susanna Myllylä.

Päivän juontajana Sari Sirkkiä toimi ammattitaidolla. Lauri Kontro juonsi paneelikeskustelun.

Illalla kokoonnuimme illalliselle Bomban talolle. Siellä puhui toimittaja, tietokirjailija Helena Petäistö. Erkki Liikanen vei musiikillaan meidät muisteloihin nuoruuteemme. Erja Tikka oli illan emäntänä.

Iltatilaisuudessa Keskustanuorten pj. Jere Tapio ja Keskustaopiskelijoiden pj. Lauri Salo käytivät puheenvuorot. Maailma on muuttunut, mutta vihreämmästä yhteiskunnasta voidaan puhua edelleen, no ensin aluksi 20 vuotta! Onnea ja menestystä työhönne.

Eilen Esko Aho kertoi, että 50 vuoden takaisella Keskustanuorten johdolla oli mielessä muitakin parempien kulkuyhteyksien varrella olevia juhlaseminaarin järjestämispaikkoja. Onneksi jo opiskeluajoilta tuttu Nurmeksen mies, KOL:n silloinen pj.Lauri Kontro, otti ja tiedusteli Nurmeksen valmiutta järjestää seminaari. Seminaari pidettiin ei poliittisena, vaikka keskustalaisia siellä valtaosa oli.

Tilaisuuden valmistelu alkoi. Mukaan saimme onneksemme myöhemmin MSL:n, jonka apu olikin välttämätön. Samalla testasimme heidän uutta ilmoittautumisohjelmaa. Kiitos kaikille tahoille, jotka mahdollistivat seminaarin. Kiitän erityisesti Marttoja aamukahvituksen ja keittolounaan järjestämisestä ja kaupunkia Nurmes-talon ja keskustan koulun keittiön käytöstä. Yhteispelillä kaikki onnistui.

 

Hyvillä mielin vapaalle Siun sotesta

Torstai 29.5.2025 klo 8.27

Eilen oli Siun soten valtuuston viimeinen kokous. Ensi tiistaina aluehallitus pitää vielä lyhyen kokouksen ja käymme yhdessä syömässä

Olen ollut koko Siun soten 9,5 vuotta vanhan historian ajan mukana luottamustoimissa kolmella tasolla. Ensimmäinen 5,5 vuotta kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana oli työteliäs jakso. Kunnat olivat päättäneet maakuntamme sote- ja pelastuspalvelun tuottamisesta yhden organisaation Siun soten toimesta. 

Työ vaati paljon aikaa. Ministeriöt ja KYS:n yhteistoiminta-alue tulivat tutuiksi. Koko ajan olimme edelläkävijänä vahvasti mukana sekä Sipilän, että Marinin hallituksen sote-valmisteluissa. Olipa opettavainen jakso elämässäni! Autoon taisi kertyä kilometrejä vilkkaimpana vuonna 40 000!

Siun sotesta minieriöiden valmistelijat ottivat mallia sote-lainsäädäntöön. Onneksi nyt hva:n aikana on voitu meillä parantaa mm. hallintoon liittyviä kohtia. 

Vuoden 2021 vaalien jälkeen olin puolitoista vuotta kuntayhtymän valtuuston jäsen.  Aluevaalien tuloksen perusteella sain nykyisen aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajan paikan keskushallinnosta. Työ onkin ollut mielenkiintoista kehitystyötä palvelutarpeeseen nähden liian pienillä taloudellisilla resursseilla. 

Antoisinta työssäni on ollut hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien tiivis yhteistyö yhdessä johtoryhmän kanssa. Siellä on voitu hyödyntää kaikkien kokemus ja verkostot hyvin vaativassa työssä. Tänä vuonna aluehallitus alkoi kokoontua kaksi kertaa kuussa. Onneksi  pj-kokoukset pidimme Teamsin kautta. 

Kiitän kaikkia yhteistyötahoja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Onnea ja menestystä sekä voimia työmme jatkajille.

Maanantaina päättyi myös kymmenen vaalikautta (lähes 40,5 vuotta) kestänyt ura Nurmeksen kaupunginvaltuutettuna. Se on ollut myös antoisa. Varmaan joskus kirjoitan siitä useamman jutun sarjan. 

Onnea, menestystä ja voimia Nurmeksen uusille luottamushenkilöille sekä kaupungin johdolle että henkilöstölle. 

Pitkäjänteisyyttä kuntatalouteen

Torstai 22.5.2025 klo 12.15

Olen Kuntatalolla sen valtuuskunnan tämän vaalikauden viimeisessä kokouksessa. Kuntaliiton rooli kuntien edunvalvojana on tällä vaalikaudella muuttunut lähemmäksi kuntia ja niiden asukkaita palvelujen tuottajana. Sote-palveluthan siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille ja valtion rahoitettaviksi vuoden 2022 alusta.

Kokouksen alussa todettiin, että KL:n toimitusjohtaja Minna Murtonen ja varatoimitusjohtaja Timo Reina jatkavat tehtävissään seuraavat seitsemän vuotta. Uudeksi varatoimitusjohtajaksi KL:n hallitus valitsi tänä aamuna Susanna Huovisen. 

Tämä vaalikausi on kunnissa ollut haasteellinen. Vuonna 2021 elettiin koronapandemian varjossa. Kunnat saivat koronakorvauksia toimintaansa. Tuo avustusmekanismi vääristi joissain kunnissa kuntien taloussuunnittelua. Maassamme oli kuntia, joissa ei ollut kovin paljoa koronasta tulon menetyksiä. Kuitenkin ne saivat tuntuvia korona-avustuksia, jotka auttoivat näitä kuntia normaalia parempaan tilinpäätökseen.

Vuonna 2022 koko maailmaa ja koko kuntakenttää alkoi koetella Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Moniin kuntiin tuli ukrainalaisia pakolaisia. Kuntaliitto on tukenut kuntia heidän vastaanotossa. KL on valvonut, että kunnat saavat valtiolta korvauksia näistä tehtävistä.

Tämä nelivuotiskausi tässä luottamustoimessa on antanut paljon. Olen voinut vaikuttaa myös suoraan muutamissa operatiiviseen toimintaan vaikuttavissa asioissa. Täällä syntyneet verkostot eri puolilta Suomea ovat myös arvokkaita. Todella hyviä muistoja jää kokemuksista.

Alla Keskustan valtuustoryhmän kannanotto:

Huoli kuntataloudesta jatkuu. Orpon hallitus on syöttänyt monta asiaa suoraan oppositiopuolueiden lapaan.

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä Luonnos kannanotoksi 22.5.2025 Pitkäjänteisyyttä kuntatalouteen
Kuntatalous on Orpon hallituksen kaudella ajautunut heikentyvään ja eriytyvään kierteeseen. Tähän ovat vaikuttaneet toistuvat leikkaukset valtionosuuksiin sekä erityisesti epäonnistuminen talouskasvun luomisessa ja työllisyyden parantamisessa.
Hallituksen äskeisessä puoliväliriihessä - heti kuntavaalien jälkeen - päätetty 75 miljoonan euron pysyvä valtionosuusleikkaus vaikeuttaa entisestään palvelujen järjestämistä ja lisää vasta valittujen kuntapäättäjien painetta veronkorotuksiin. Myös kuntien normiviidakon raivaaminen on jäämässä hallitukselta haaveeksi, vaikka valtionosuuksia on senkin varjolla jo leikattu.
Keskustan Kuntaliiton valtuustoryhmä edellyttää, että kuntien valtionosuusleikkaukset lopetetaan eikä kuntien tehtäviä ja velvoitteita enää lisätä ilman vastaavaa täysimääräistä rahoitusta. Myöskään Orpon hallituksen tuorein lausunnolle laittama esitys nuorten toimeentulotuen maksuvastuun siirtämisestä kokonaan kunnille ei ole perusteltu; kuntien kustannukset kasvaisivat ilman aitoa mahdollisuutta vaikuttaa niihin.
Kunnille vuoden vaihteessa siirtyneiden työllisyys- ja elinkeinopalvelujen rahoitus jäi pahasti alimitoitetuksi. Se osaltaan vaikeuttaa nyt monilla alueilla työttömien ja työnantajien palvelutarpeisiin vastaamista. Kasvava työttömyys pahentaa tilannetta. Rahoitusta tulisi ainakin määräaikaisesti tässä tilanteessa lisätä, jotta työllisyyspalvelut kyetään turvaamaan niiden kysynnän kasvaessa. Myös työllisyyspalvelujen tiukkaa normiohjausta on kevennettävä.
Keskustan Kuntaliiton valtuustoryhmä kiirehtii hallituksen lupaaman valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Esitystä on odotettu eikä todellista valmisteluakaan näytä olevan vireillä. Kuntien rahoituksen tulee vastata niiden nykyisiä tehtäviä ja osaltaan hillitä kuntien eriytymistä ja veroprosenttien erkaantumista. Kysymys on viime kädessä ihmisten yhdenvertaisuudesta.
On myönteistä, että hallitus vakiintuneen tavan mukaisesti on luvannut kompensoida kunnille mittavat kevennyksen yhteisöveroon ja ansiotuloverotukseen. Keskusta Kuntaliiton valtuustoryhmä muistuttaa, että tämä ainoastaan estää kuntatalouden heikkenemisen. Jos talous- ja työllisyyskehitys ei käänny myönteiseksi veropäätösten seurauksena, on kuntatalous entistä suurempien leikkauspaineiden edessä.
Keskustan Kuntaliiton valtuuskunnan mielestä on välttämätöntä, että kuntatalouden kestävyys turvataan oikeudenmukaisilla ja pitkän aikavälin ratkaisuilla.

HVA Siun soten aluehallitus hakee lisärahoitusta jonojen purkuun

Torstai 8.5.2025 klo 12.48

Tämän viikon tiistaina Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluehallitus keskusteli pitkään kuluvan vuoden ensimmäisestä osavuosikatsauksesta. Tämän vuoden talousarvio on laadittu 20 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Maaliskuun lopun tilanteen mukaan Siun sote on jäämässä tavoitteestaan noin yhdeksän miljoonaa euroa eli tämän vuoden tilinpäätösennuste on noin 11 miljoonaa ylijäämäinen. Talousarvioon sisältyvä 30 miljoonan euron talouden sopeuttamisohjelma näyttää toteutuvan lähes täysimääräisenä. HVA:n hallitus alun perin esitti 40 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa.

Nyt on muistettava, että nykyiseen rahoitusmalliin sisältyy siirtymätasaus, joka leikkaa meidän tarveperusteista rahoitusta noin 61 miljoonaa euroa. Leikkaus on ensi vuonna vielä yli 57 miljoonaa euroa. Rahoitus ei vastaa maakuntamme väestön palvelutarvetta. Tuskaa lisää vielä alijäämien kattamisvelvoite vuoden 2026 loppuun mennessä.

Viime vuonna Siun sote lisäsi talousarvioon 15 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseen. Tuo raha käytettiin tehokkaasti ja jonot saatiin siedettävälle tasolle valtakunnallisestikin. Nyt hoidon saatavuudessa on taas haasteita palvelujen lähes kaikilla hyvinvointialueemme toimialueilla. Erityisen hankala tilanne on kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyssä. Yli puoli vuotta kiireetöntä leikkausta tai toimenpidettä on odottanut maaliskuun lopussa 1160 asiakasta.

Valtakunnan tilastoissa hyvinvointialueellamme on nyt huonoin tilanne, kun tarkastellaan kaikkia erikoisaloja. Pohjois-Savossa tilanne on toiseksi kehnoin. Sitten seuraavat Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet sekä HUS. Kaikkein paras hoitoon pääsy kaikilla erikoisaloilla on Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueemme on antanut selvityksen kiireettömään hoitoon pääsystä huhtikuussa Valviralle. Sieltä on tulossa kannanotto ja mahdollisesti uhkasakko. Ilman lisäpanostusta hoitojonoja ei saada hallintaan, vaikka omaa henkilökuntaa saadaan todennäköisesti lisää. Leikkausaliremontit saadaan valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Meillä on haasteita kaikilla palvelutuotannon toimialueilla.

Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi 23.4.2025 päätöksensä kahden hyvinvointialueen yhteiseen kanteluun, joka koski hyvinvointialueiden rahoitusta ja palvelujen järjestämistä koskevan lainsäädännön ristiriitaa. Olemme tehneet mielestämme riittävästi oikeuskanslerin tarkoittamia sopeuttamistoimia ilman, että perustuslaissa kansalaisille turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimi vaarantuvat lainvastaisella tavalla. Joten arviointimenettely ei uhkaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta. Nyt ensisijaisena keinona on hakea lisärahoitusta. Sitä mahdollisuutta on vaan nyt käytettävä.

Alkuvuoden toiminnan ja talouden tilasta saatujen tietojen perusteella aluehallitus päätti käynnistää lisärahoitushakemuksen valmistelun riittävien lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi alueemme asukkaille. Asia meni valmisteluun. Sitä käsitellään seuraavan kerran 20.5.2025 aluehallituksen kokouksessa.

Linkki Siun soten tiedotteeseen:    https://www.siunsote.fi/2025/05/pohjois-karjalan-hyvinvointialue-siun-sote-aikoo-hakea-valtiolta-lisarahoitusta/

Maan hallituksen on ymmärrettävä kaksoisvaalien viesti

Sunnuntai 27.4.2025 klo 10.52

Pielisen vedenpinnan säännöstelyn valmistelu alulle vielä tällä vaalikaudella!

Perjantai 11.4.2025 klo 11.39

Pielisen veden korkeuden äärivaihtelut ovat nyt keskustelun aiheena. Varsinkin kesämökin omistajat ovat nostaneet asiaa esille. Myös matkailulle ja kalastukselle suuri veden pinnan vaihtelu aiheuttaa ongelmia. Tämä talvi on ollut varsin vähäluminen. On todennäköistä, että olemattomat kevättulvat eivät täytä Pielistä lähellekään normaalikorkeutta.

Olen asunut Nurmeksessa vuodesta 1979 alkaen. Pielisen pintaa ei ole säännöstelty. Aika ajoin maamme neljänneksi suurimman järven veden pinnan säännöstely on noussut esille.  Muutamia vuosia sitten Pielistä juoksutettiin Saimaan norpan pesimisen helpottamiseksi.. Taisipa kerran juoksutuksen syynä olla Saimaan kanavan matala vesikorkeus. ELY-keskus päättää juoksutuksista. Jos on runsasluminen talvi, niin Pielisestä lasketaan vettä ennen lumien sulamista tulvien torjumiseksi.

Pielisen pinnan veden korkeutta on seurattu vuodesta 1911. SYKE:n vedenkorkeuden mittauspiste on Nurmeksen satamassa. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60 +93,74 metriä. Keskimääräinen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 117 cm. Nyt arvioidaan luvun olevan noin 1,5 metriä. Mittaushistorian korkein vedenkorkeus on ollut alkukesästä vuonna 1924 N60 +95,38 ja matalin näihin aikoihin huhtikuulla 1942 N60 +92,60. Ääri vaihtelu on ollut 278 cm! Nyt ollaan vielä kaukana tuosta. Ilmaston muutos on muuttanut talvia, joten asia on syytä laittaa nyt tulille.

Viimeksi 2010-luvun paikkeilla tehtiin selvitystyö Pielisen vesikorkeuden säännösteltäväksi. Silloin järven rannoilla asuvat antoivat suostumuksen veden säännöstelyn aloittamiseksi. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin, kun kaikki järven äärellä olevat kunnat eivät olleet asiasta yksimielisiä. Taidettiin silloin suunnitella Pielisjoen kunnostamista Saimaan järvilohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen mahdollistamista Kuurnaan rakennettavalla kutu- ja poikastuotantoalueella.

Nyt on aika ottaa asia uudelleen tulille. Nurmeksen kaupungin on nyt vielä tällä vaalikaudella tehtävä aloita maakuntaliitolle. Se täydentää sopivasti meidän vireillä olevaa tavarasatamahanketta.

Pielisen pinnan säännöstely on otettava maakuntaliiton kärkihankkeeksi. Uudet luottamushenkilöt valvovat, että se viedään maaliin. Hanke ei hetkessä toteudu. Mitään ylitsepääsemättömiä esteitä siellä ei pitäisi olla. Tärkeintä on, että laitetaan alulle.

En kirjoita aiheesta enempää. Annan kaksi linkkiä, joiden sisältöön perehtymällä tämän hetken tilanne kyllä aukeaa.

 

https://www.ely-keskus.fi/tiedotearkisto/-/asset_publisher/7ROIM7O3Zwq2/content/pielisen-seudun-asukkaat-kannattavat-pielisen-saannostelya

https://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielinen_(04.411.1.001)

Lainaus linkistä:

"Säännöstelysuunnitelmia

Pielisen säännöstelymahdollisuuksia on selvitetty useaan otteeseen jo 1930-luvulta alkaen. Ensimmäiset varsinaiset säännöstelysuunnitelmat tehtiin lähinnä tulvasuojelun ja vesivoimantuotannon näkökulmasta 1960- ja 1970-luvuilla. Kolmas eri tarpeet laajemmin huomioon ottava suunnitelma hylättiin vuonna 1989, kun riittävää yksimielisyyttä eri osapuolien kesken ei saavutettu.

Keskustelu Pielisen säännöstelyn mahdollisuudesta on jatkunut etenkin 2000-luvun alun kuivien kesien jälkeen. Niinpä alueen kuntien aloitteesta on vuosina 2006–2013 varsin laajasti selvitetty Pielisen juoksutuksen vaihtoehtoja, vaikutuksia ja säännöstelyedellytyksiä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, sittemmin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vetämänä. Selvitystä on tehty yhteistyössä kuntien, vesivoimayhtiöiden sekä kalatalous-, laivaliikenne- ja uittointressin edustajien kanssa. Eri osaselvitysten tekijöinä ovat olleet myös erityisesti Suomen ympäristökeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oy Vesirakentaja ja Fortum Service Oy.

Pielisen säännöstelyselvitykset valmistuivat alkuvuodesta 2014. Edellytyksenä selvitystyön etenemiselle on ollut riittävä yksimielisyys säännöstelyn tavoitteista ja järjestämisestä eri osapuolten (alueen kunnat, Pielisjoen voimayhtiöt ja ELY-keskus) välillä. Pielisen järvisäännöstelylle löytyi alueelta ja osapuolten kesken laajaa kannatusta. Säännöstelystä ei viimeksi muodostetulla juoksutusvaihtoehdolla olisi merkittävää haittaa alapuolisilla vesistöillä (Pielisjoki ja Saimaa), mutta hyödyt Pielisellä olisivat silti merkittävät. Pelkälle Pielisen järvisäännöstelylle ei kuitenkaan löytyne edistäjää, koska voimayhtiöiden ja myös valtion (ELY-keskus) osallistumisen edellytyksenä on pidetty voimataloushyötyä, jota järvisäännöstelystä ei saataisi. Tämän takia Pielisen säännöstelyn edellytyksenä käytännössä olisi voimataloushyöty, jota saataisiin Pielisjoen voimalaitosten virtaaman lyhytaikaisesta säädöstä. Vaikka lyhytaikaissäätö (virtaaman lyhytaikainen vaihtelu) olisi pientä verrattuna esim. Kemijoen, Kokemäenjoen tai Oulujoen melko voimakkaaseen säätöön, olisi siitä todennäköisesti jonkinasteista haittaa Pielisjoen virkistyskäytölle ja ekologialle.

Ajatuksena oli syksyllä 2014 ja vuonna 2015 edetä Pielisen säännöstelyn ympäristövaikutusten arviointiin (YVA), jossa olisi arvioitu säännöstelyn vaikutuksia eri vaihtoehdoilla sekä etsitty keinoja säännöstelyn mahdollisten haittojen vähentämiseksi. YVA-vaihetta olisi seurannut vesilain mukainen säännöstelyluvan hakeminen. Ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisestä ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Tällä hetkellä (alkuvuodesta 2015) näyttää siltä, että Pielisen säännöstelyasiassa ei ainakaan toistaiseksi edetä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston heinäkuussa 2013 asettaman velvoitteen mukaisesti ELY-keskus selvittää tällä hetkellä sitä mahdollisuutta, että aiemman kaltaiset, haitan vähentämiseksi toteutetut poikkeamiset Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta sisällytettäisiin Kaltimon em. lupapäätökseen. Tällä tavalla mahdollisesti saatava muutos Pielisen vedenkorkeuksiin olisi kuitenkin pieni verrattuna varsinaisen säännöstelyn tuottamiin vedenkorkeusmuutoksiin."

Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaari lähestyy

Tiistai 8.4.2025 klo 11.33

Kirjoitin täällä jo tammikuussa  Nurmeksessa kesäkuun 12. järjestettävästä ”Vihreämpään Yhteiskuntaan”-seminaarista. Tapahtuman ohjelma alkaa olla valmis ja olemme avanneet ilmoittautumislinkin.

Luennoimassa on joukko alansa ammattilaisia: entinen pääministeri Esko Aho, LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa, toimitusjohtaja Paula Lehtomäki, suurlähettiläs Rene´ Nyberg, hallituksen puheenjohtaja Harri Broman, tohtori Ilkka Herlin, europarlamentaarikko Katri Kulmuni  ja dosentti Susanna Myllylä.  Puhujalista saattaa vielä täydentyä.

Seminaarissa keskustellaan asiantuntijoiden kanssa kolmesta teemasta:

        1. Vihreästä siirtymästä vihreään aaltoon.

       2. Itä-Suomi: kuihtuva raja-alue vai kehittyvä osa Suomea

       3. Eurooppa Ukrainan sodan jälkeen

Seminaari on maksuton ja se on kaikille avoin. Puolelta päivin on omakustanteinen kevyt keittolounas. Illalla on juhlaillallinen Bomban talolla.

Joukossa on myös golfin pelaajia. Perjantaina 13.6. klo 10 pelataan Vihreämpään yhteiskuntaan Open turnaus Hyvärilän golfkentällä.

Järjestelytoimikunnan puolesta toivon seminaariin runsasta osanottoa.

Alla olevasta linkistä voit ilmoittautua 1.5.2025 mennessä seminaariin sekä iltajuhlaan

https://msl.fi/tapahtuma/vihreampaan-yhteiskuntaan-seminaari/

 

Hyvinvointialueen löystyneeseen talouskuriin tulee tarttua

Keskiviikko 26.2.2025 klo 18.35

Mielipidekirjoitus Karjalaisessa 27.2.2025:

Karjalainen uutisoi 21.2. Siun soten yt-neuvotteluista, joiden seurauksena vähennetään noin 140 henkilötyövuotta sekä säästetään mm. ostopalveluista. 

Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen kertoo talousvaikeuksista kysyttäessä, että kuntayhtymässä säästettiin niin paljon, että palvelut olivat puutteellisia ja siitä johtuen syntyi hoitovelkaa, jota nyt maksetaan.  

Olemme toimineet Siun soten kuntayhtymässä hallituksen puheenjohtajina ja nyt seuranneet hallitustyöskentelyä valtuuston puheenjohtajistossa. Tunnemme siis sekä aiemman kuin nykyisenkin toiminnan.

Suurin syy hyvinvointialueella olevan hoitovelan syntymiseen ei ollut Leivosen väittämä kuntien tai kuntayhtymän tiukka talouskuri, vaan korona.

Kuntayhtymän aikaan todellakin säästettiin ja pidettiin tiukkaa kulukuria, mutta palvelut eivät olleet niin puutteelliset, kuin hyvinvointialuejohtaja väittää. Kuntayhtymän aikana ennen koronaa palvelut olivat monelta osin paremmat kuin nyt. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon hoitojonot olivat lyhyemmät ja maakunnan pienillä terveysasemilla oli nykyistä laajemmat palvelut (mm. hammashoito). 

Korona ei ole räjäyttänyt kuluja kasvuun, vaan hyvinvointialueen aikana löystynyt talouskuri, johon tulee pikimmiten tarttua! Hyvinvointialueella on lähes 500 työntekijää enemmän, kuin kuntayhtymän aikana.

Samaan aikaan myös ostopalvelut ovat kasvaneet, varsinkin kahden viimeisen vuoden aikana. Käytännössä työn tuottavuus on selkeästi alentunut hyvinvointialueen aikana. Ostopalveluiden rajua kasvua ei ole kyetty hillitsemään, eikä sisäistä tarkastelua ole riittävällä tarkkuudella tehty. 

 "Ennen koronaa palvelut olivat monelta osin paremmat kuin nyt"

Ilman ostopalveluiden väljää kasvamista ja höllää taloutta hyvinvointialue olisi tehnyt vuonna 2023 selkeästi positiivisen tuloksen, eikä tällä hetkellä tarvitsisi tehdä nykyisessä mittakaavassa henkilöstön kuormittavuutta lisäävää palveluiden karsimista yt-menettelyin. Mainostetut rakenteelliset muutokset eivät säästä mitään, elleivät ne näy ostopalveluiden karsimisen kautta henkilötyövuosien vähenemisenä.

Esihenkilöiden määrää vähennettiin jo kuntayhtymän aloittaessa 2017 sekä yt-neuvotteluissa 2019. Olemme kuitenkin yhtä mieltä, että säästöjen toteuttaminen tulee kohdentaa nyt yhdenvertaisesti myös johtoportaaseen.

 

Jertta Harinen, aluevaltuuston 1.vpj. 

aik.kuntayhtymän hall.pj                                     

Kunta- ja aluevaaliehdokas                                 

Joensuu                                                                

Keskusta      

Matti Kämäräinen, aluevaltuuston 2. vpj.

aik. kuntayhtymän hall. pj

Nurmes

Keskusta                                               

 

 

 

Herää Eurooppa

Lauantai 22.2.2025 klo 10.20

Kylläpä aamukahvi oli mennä väärään kurkkuun, kun sitä juodessa availin aamun tuoreimpia uutisia. MTV ja HS kirjoittavat, että USA uhkaa sulkea Ukrainalta Starlink-satelliittijärjestelmän, jos Kiova ei suostu Valkoisen talon  ehdottamaan mineraalisopimukseen. Tämän Trumpilta saadun ukaasin Ukrainan presidentti Zelenskylle on esittänyt torstaina USA:n Ukrainan suurlähjetteläs Kelloggin!

Nyt on laajemmin arvioitava Trumpin ajatuksen juoksua ja yleensä, minkä verran Eurooppa ja Ukraina voivat häneen luottaa. Meidän eurooppalaisten käsitys sotilasavusta on, että se on todella avustus Ukrainalle pystyä puolustamaan maataan häikäilemätöntä maahan tunkeutujaa, raakalaista Venäjää vastaan. Nyt Trump alkaa kiristää satelliittipalveluilla Ukrainaa suostumaan luovuttamaan USA:lle arvomineraaleja.

Mikä on NATO:n tulevaisuus, jos Eurooppa nyt aloittaa tuntuvan Ukrainan tukemisen. Meillä on paljon yhteisiä ja suorastaan yksin USA:n tarjoamia sotilaallisia tiedustelupalveluita. Joutuvatko Euroopan maat, USA:n NATO-liittolaiset kiristyksen kohteksi?

Olemme tekemisissä kasvottoman, häikäilettömän, Trumpin kanssa. Hän ei kunnioita aikaisemmin tehtyjä sopimuksia liittolaistensa kanssa lainkaan. 

Trump muokkaa sotilasjohtoaan mieleisekseen. Siellä entiset johtajat saavat väistyä. Jotain kertoo myös USA:n inflaation äkillinen nousu kolmeen prosenttiin. Sielläkin on alettu kiinnostua ulkopolitiikasta ja sen mahdollisista vaikutuksista maan talouteen. Valheilla Trump yrittää varmaan sitäkin kohta paikata. USA:ssa asiat ovat niin sekaisin, että pian siellä vasemmistoliberaalitkin alkavat kiitellä Trumpia!

Meillä on tuoreessa muistissa, kuinka runsaskätisesti USA:n sotilasteollisuus tuki Trumpin vaalikampanjaa. Nyt Trump on tuon unohtanut, koska hän selvästi potkii suurinta tukijaansa nilkkaan. Trumpin touhut syövät uskottavuutta USA:n sotateollisuutta kohtaan.

Ukraina on kolme vuotta herätellyt Eurooppaa. Nyt sen teki Trump. Siis, herää Eurooppa. Elämme nyt Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeitä aikoja. Saammekohan nähdä vielä Trumpin patsastelevan Venäjän voitonpäivän juhlassa?

Oikean ja väärän käsitykset muuttuvat

Lauantai 8.2.2025 klo 10.29

Neljä vuotta sitten kunnallisvaalikampanjat olivat tähän aikaan jo täydessä vauhdissa. Korona hiljensi vaalikenttiä. Sen sijaan sosiaalinen media otti viestinnässä kaiken ilon irti. Niin Nurmeksessakin. Välillä unohdettiin, että elämää on vaalien jälkeenkin. Varsinkin pienellä paikkakunnalla tuo kulunut fraasi osoittautui todeksi.

Itse hyvien ystävien toimesta peruutin päätökseni jättäytyä pois politiikasta loppuvuodesta 2020. Kuten edellisessä kirjoituksessa totesin päätin lähteä mukaan sekä kuntavaaleihin että aluevaaleihin. Kansanvalta voitti vielä somen. 

Olen kohta neljä vuotta viettänyt lähes kaikki viikonloput Joensuussa Kanervalassa sijaitsevassa hyväkuntoisessa 1956 rakennetussa omakotitalossa. Ostin tämän kaksi viikkoa ennen viime kuntavaaleja lähinnä lasteni kannustamana. Tänne tulen kuin lomalle.

Viikon murheet jäävät Nurmekseen. Sitten viikolla oleviin Siun soten kokouksiinkin voin tulla edellisenä iltana eikä tarvitse lähteä varhain liikenteeseen. Minulla on paljon maakunnan monista luottamustoimista tutuiksi tulleita kavereita, joiden kanssa voi kaupungilla istahtaa kahvikupin ääreen.

Tänä aamuna olen pohtinut aamiaispöydässä tabletin ääressä sananvapautta. Se on demokratian tärkeinpiä asioita. Sitä on myös kunnioitettava. Tärkeintä on, että pysytään totuudessa. Ikävistä asioistakin on puhuttava kuitenkin eri osapuolia kunnioittaen. Näin voi yhteistyökumppaneita tervehtiä silmiin katsomalla.

              Mitä isot edellä sitä pienet perässä

USA:n presidentti Trump käytti Twitteriä viestintään taitavasti jo edellisellä vaalikaudella. Nyt tuon sovellutuksen omistaa Trumpin neuvonantajaksi osoittautunut Elon Musk. Järkyttyneenä totesin hänen poistaneen sovellutuksesta viestien faktantarkistuksen. Muskia seurasi Metan Mark Zuckerberg. 

Faktantarkistuksen poisto tarkoittaa, että ko. sovellutuksissa saa  puhua muunneltua totuutta, minkä sielu sietää. Meno on nyt kuin Venäjällä. Siellähän on saanut kautta historian valehdella, kun vain on valehdellut kulloisenkin hallitsijan ajatuksia myötäillen. Muutoin voi nykyään tipahtaa parvekkeelta tai joutua ainakin vankilaan. 

Uskon, että nykyinen vauhti viestinnässä vain kiihtyy. Muut some-alustat tulevat X:n ja Metan perässä. Totuus hämärtyy valtion päämiehiltäkin. Järkyttävää on todeta myös, että miljardöörit tunkeutuvat rahan voimalla vallan kahvaan. Jo Trumpin virkaan astujaistilaisuus antoi tästä viitteitä.

Minä luotan painettuun sanaan. Tällä tarkoitan perinteisiä sanomalehtiä, jotka tarkistavat uutisten totuudenperäisyyden. Uskon tuon perinteen jatkuvan vielä pitkään. Saahan sinne poliittisia kannanottoja kirjoittaa, mutta päätoimittajat vastaavat kuitenkin asiasisällöstä. 

Trumpin linjaa tiedottamisessa ja viestinnässä näyttää meillä Suomessa hyödyntävän etenkin PS.  Jopa valtivarainministeriö Purran johtamana laittoi koko Itä-Suomi-ohjelman omaksi saavutuksekseen pari päivää sitten julkaistussa virallisessa tiedotteessa. 

Kyseisen Itä-Suomea koskevan rahoituspäätöksen teki kuitenkin edellinen hallitus ja ministerinä ollut @MikaLintila  Tämän hallituksen pitäisi todeta  vain sen maksatukset, joiden odotan vielä realisoituvan.

             Emmmekö opi mitään historiasta?

Mihinkähän tämä maailma menee, kun sekä Trumpilla ja Putinilla on syytesuojat ja he saavat ihan hyvällä omalla tunnolla tehdä lähes, mitä haluavat. Niin ja miljardöörit ovat siellä liekariimun tapin päässä varmistamassa, että se pysyy tiukasti maassa kiinni. Tämä on kuin hoijakka, jota navassa pieni valtaeliitti pyörittää ja kelkassa muut hiljaa ihmettelevät vaudin kiihtyessä. Jossain vaiheessa keskipakoisvoima ottaa oman roolinsa.

Milloinkahan maailman muut johtajat heräävät. Ei 30-luvun historia nyt niin kaukana kuitenkaan ole. Historiastakin voimme jotain oppia.

Nyt vaan meno Yhdysvalloissa on lähtenyt laukalle ja muu maailman johtoeliitti seuraa tumput suorana. Niin oli 30-luvullakin. Aatu sai lähipiireineen suunnitella uutta puhdasrotuista Eurooppaa ihan rauhassa.

Nyt pitäisi diktatuurien tutkijat saada ryhdistäytymään eri puolilla maailmaa. Luomakuntamme kauheudet on nostettava valtamedioiden keskustelufoorumeihin. Näin voimme ehkäistä nyt uhkaavassa olevan kansakuntien tuhon. Ei anneta historian toistaa itseään.

Tässä kyllä tulee mieleen, onko NATO enää sama, mihin liityimme. Trump kovistelee kumppaneitaan mm. Grönlanninin kommenteillaan.

Nyt on maailman suurimmassa puolustusliitossa herättävä ennen kuin Trump ja Putin pääsevät kahdestaan suunnittelemaan tulevaisuutta. Etupiirijaoistakin on historiassa opettavaisia faktoja.

 

Nurmeksessa 12.6. "Vihreämpään yhteiskuntaan"-tapahtuma

Torstai 16.1.2025 klo 13.14

Viime vuosi oli ehkä poliittisen urani ajan eniten aikaa vaatinut ajanjakso. Tämä koko vaalikausi on koko maassa isojen muutosten aikaa. Näyttää siltä, että maailman tilanne pitää huolen, että jatkossakin luottamushenkilöt saavat tehdä töitä, minkä vain pystyvät aikaansa antamaan yhteisten asioiden hoidolle.

Olen jo ilmoittanut, että en enää asetu ehdolle kevään vaaleissa. Tämä vaalikausi oli minulle eräänlainen bonus, kymmenes vaalikausi. Olinhan jo jäämässä pois 2021 vaaleista. Etenkin Nurmeksen sosiaalisessa mediassa käytiin silloin keskusteluja sekä Siun soten että Tiiliniemen asioiden ympärillä. Olin niissä mukana. Etenkin läheiset olivat asiasta hyvin ihmeissään.

Keskustelin puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä loppuvuodesta 2020 entisen puoluejohtajan kanssa vaaleihin mukaan lähtemisestäni. Hän sanoi lyhyesti, että älä anna somen ohjata itseäsi, vaan katso ratkaisu vaaleilla. No kunta- ja aluevaalit menivät yli odotusten ja lähdin tekemään tosissani vielä töitä neljä vuotta vaalituloksen antamilla mandaateilla.

Kesäkuussa 1975 Nurmeksessa pidettiin Keskustanuorten suvijuhlat. Ensi kesänä niistä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Itse kävin vain pääjuhlassa kesätyöesteiden takia. Tuohon aikaan olin vahvasti mukana Turun opiskelijapolitiikassa. Siellä tutustuin myös silloiseen KOL:n puheenjohtaja Lauri Kontroon, joka oli Nurmeksesta kotoisin.

Nyt olemme Esko Ahon ja Lauri Kontron kanssa järjestämässä Nurmeksessa suvijuhlien 50-vuotisseminaaria 12.6. Hannikaisen salissa. Mukaan tulee vahva edustus 1970-luvun keskustalaisia nuorisopolitiikkoja, jotka tunnen aika hyvin.

Tilaisuus on avoin. Näin kaikki nurmeslaiset ovat sinne tervetulleita. Tilaisuus on minulle myös poliittisen toiminnan päätepysäkki. Matkaan mahtuu paljon. On mukava palata lähtöruutuun. Pääasia on seminaarin ohjelma.

Avaan vähän kesäkuun seminaarin sisältöä. ”Vihreämpään yhteiskuntaan”-tapahtuma pidetään Nurmeksessa siis 12.6.2025. Päätilaisuus on seminaari Nurmes-talossa Hannikaisen salissa. Seminaarin teemana on Itä-Suomi ja vihreästä siirtymästä vihreään aaltoon (työnimi).

Seminaarissa pureudutaan Itä-Suomen tilanteeseen uudessa kansainvälisessä tilanteessa, johon vaikuttavat sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut taloussuhteiden katkeaminen Venäjään että EU:n vihreän siirtymän ohjelma.

Vihreän siirtymän investointeihin on tarkoitus käyttää jopa 250 miljadia euroa ja niistä olisi Itä-Suomen saatava oma oikeudenmukainen osuutensa.

Seminaarin aihe liittyy myös keskustanuorten 30-vuotisjuhliin Nurmeksessa kesäkuussa 1975. Juhlia kunnioitti läsnäolollaan presidentti Kekkonen.

Kekkosen vierailu nuorisojärjestön juhlissa oli poikkeuksellinen tapahtuma Suomen poliittisessa historiassa. Keskustanuoret olivat julkaisseet vain pari vuotta aiemmin ohjelmajulistuksen nimeltä Vihreämpään yhteiskuntaan, joka oli ensimmäinen Suomessa tehty kestävää talousjärjestelmää kuvaava ohjelma.

Myöhemmin ohjelmassa esitetyt ajatukset, kuten kiertotalous, pienet yksiköt ja talouden rakentaminen uudistuvien luonnonvarojen varaan ovat tulleet laajalti hyväksytyiksi periaatteiksi.

 

 

HVA:n hallitus hyväksyi sote-keskuksen järjestämissuunnitelmat

Perjantai 20.12.2024 klo 12.23

Toissa päivänä hyvinvointialueemme hallitus päätti kaikki kahdeksan sote-keskusten järjestämissuunnitelmaa täysin toimitusjohtajan esityksen mukaisina.  Sitä ennen esityksiä valmisteltiin huolella useammassa hallituksen iltakoulussa. Näin löydettiin lähes yksimielinen pohja, jolta lopulliset päätökset syntyivät. Pohjan työlle teki HVA:n tulevaisuuslautakunta.

Olen ollut jo vuodesta 2016 alkaen lähes koko ajan mukana Siun soten keskushallintotyöskentelyssä.  Näin tunnen tuolta ajalta käytettävissä olevat henkilöstö- ja talousresurssit riittävän hyvin. Lisäksi en mielellään kommentoi etukäteen vaikeampia asiasisältöjä ennen päätöksiä. Nytkin odotin, että toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja tiedottavat keskiviikkona tehdyistä raskaista päätöksistä julkisuuteen virallisen tiedotteen mukaisesti.

Olen saanut esittää näkemykseni hallitukselle ja virkamiesjohdolle asioiden valmisteluvaiheessa hallituksessa valtuuston varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Lisäksi sekä valtuuston ja hallituksen kaikki kuusi puheenjohtajaa ovat kokoustaneet tiiviisti koko vaalikauden ajan.

Lopullisessa päätöksessä on otettava huomioon koko maakunta. Ei siellä voi edustaa vain omaa kuntaansa. Kaikkialla maakunnan tasapuolisuus ei toteudu. Se on totta. Kansanterveyslain hengessä opiskelleena tuo on myönnettävä. On toki maailmakin muuttunut paljon. Perustuslaki on kyllä pääosin kuitenkin sama.

Huonoista vaihtoehdoista on nyt valittu vähiten huono. Alla on linkki keskiviikon kokouksen pöytäkirjaan koskien Nurmeksen sote-keskuksen järjestämissuunnitelmaa.

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024100556-18

Tärkein muutos tulee alkuvuodesta hallintosääntöön. Siellä päätäntävaltaa siirretään sote-keskusten johdolle. Näin järjestämissuunnitelmista on tehty mahdollistava. Jos henkilöstöresursseja on, palveluja järjestetään myös sote- asemilla ja pitäjien sote-palvelupisteissä tavoitteiden mukaisesti. Vajaalla henkilöresursseilla rampautetaan myös sote-keskukset ja niihin rekrytointi entisestään vaikeutuu. Ostopalveluista pyritään eroon. Kokonaan ne eivät voi loppua, mikäli aiotaan asukkaiden perusturva taata.

Juuassa on lääkäripalveluja 3-4 päivänä viikossa. Valtimolle järjestetään lääkäripalveluja virkatilanteen salliessa. Etäpalveluina ne toimivat kuten tähänkin asti. Uskon, että nykyinen lääkäri työskentelee edelleen Valtimolla.

Sote-keskuksen ylilääkäri päättää työnjaosta. Nurmeksen ilta- ja viikonloppuvastaanoton loppumisen jälkeen ajanvarausvastaanotoille syntyy helposti jonoja, mikä vaikuttaa palvelutasoon heikentävästi.

Minulla on käytettävissä sote-keskusten viranhaltijoiden määrät. Avaan vähän vain hammaslääkäreiden jakautumista maakunnasamme. Hammaslääkäreiden virkapohjia on käytössä 63. Lokakuun lopulla niistä 55 on ollut täytettyinä. Muutama hammaslääkäri noista mainituista on jo osa-aikainen ja siirtyy lähiaikoina eläkkeelle.

Sitten on mielenkiintoisin huomio. Väestövastuu jakaantuu hyvinvointialueellamme hammaslääkäriä kohti todella epätasaisesti: Nurmes 2, Lieksa 5, Ilomantsi 1, Outokumpu 2 + Polvijärvi 1,5, Kitee 1, Kontiolahti 3, Liperi 6 (kaikki Ylämyllyllä) ja Joensuu 33 hammaslääkäriä. Kun tarkastelee väestövastuuta sote-keskusten välillä, niin erot ovat räikeitä. Kiteellä on kollegalla noin 20 000 asukkaan, Nurmeksessa reilun 6 000 ja Lieksassa vajaan 2 000 asukkaan väestövastuu. Lähes samanlaisia eroja on myös lääkäreiden väestövastuita vertailtaessa.

Nyt on siis tärkeää, että sote-asemille saadaan päätäntävaltaa käyttää resursseja. Sitten johtava ylihammaslääkäri Virva Vänttinen ja terveysasemien ylilääkäri Mikael Ripatti istunevat pöytään miettimään sote-asemien kollegojen vastuuhenkilöiden kanssa, miten koko maakunnan lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työtaakka saadaan jakaantumaan tasaisemmin. Meitähän on Suomessakoulutettu yksi hammaslääkäri noin tuhatta asukasta kohti. Niin ja panoksia rekrytointiin.

Kiitän kaikkia lukijoita menneestä vuodesta. Kirjoittelen jatkossakin.

Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2025!

 

 

 

Sote-rahoituslain valuvika on korjattava pikaisesti

Sunnuntai 15.12.2024 klo 10.26

Tämä viikko alkoi talousarvioiden kimpussa. Maanantaina Nurmeksen kaupunginhallitus sai ensi vuoden talousarvion valmiiksi valtuustolle esitettäväksi.

Keskiviikkona myös Siun soten valtuusto hyväksyi useiden äänestysten jälkeen ensi vuoden talousarvion. Keskustan ryhmä antoi minun tehtäväksi pitää ryhmäpuheenvuoron. Alla linkki puheeseen:

https://www.mattikamarainen.com/3

Puhetta valmistellessa perehdyin koko Suomen hyvinvointialueiden taloudelliseen tilaan. Siun sotea on hoidettu hyvin. Täällä alijäämät ovat vielä maassamme pienimmästä päästä. Ne vaan ovat tämän vuoden loppupuoliskolla lähteneet laukalle.

Siun soten valtuusto hyväksyi talousarvion 30 milj. €:n tuottavuusohjelmalla. Tuo ei enää juustohöylällä onnistu. Nyt tarvitaan järeämiä toimenpiteitä. Ne saattavat vaikeuttaa kohtuuttomasti vuoden alussa aloittavien sote-keskusten toiminnan. Niillähän vastuu on alueensa palveluistra vastata.

Lisäksi vuodelle 2026 painottuu uusi raskas tuottavuusohjelma. Se on huono perintö uudelle keväällä valittavalle hyvinvointialueemme valtuustolle. Tämän surullisella mielin vaintotean. Ikäni puolesta en enää asetu ehdolle kevään vaaleihin, mutta en todennäköisesti pysy poissa kirjoituskoneen äärestä. Luoia varjelkoon, etten nyt ihan mahdottomia ala kirjoittelemaan. Työrauha pitää päättäjille antaa.

Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, muutamat uudet vaaleilla valitut luottamushenkilöt puhuivat kuntayhtymänä toimineen Siun soten valuvikojen pikaisesta korjaamisesta. Maakuntalehden linjakin on muuttunut kuntarahoitteisen kuntayhtymän ajoista. Hiljaisuus ei saa olla alistumisen merkki.

Joillakin paikkakunnilla hyvinvointialuevaalien alla varsinkin some-keskusteluissa pahimmat entisen Siun soten luottamushenkilöitä ja johtoa rajusti arvostelleet henkilöt saattavat nyt jopa harmitella sanomisiaan. Sillä elämäähän on vaalien jälkeenkin. Nyt heidän pitäisi olla äänessä. Tuolloin emme tienneet vielä, mitä tulee jatkossa, kun valtion ohjaus alkaa purra.

Nyt valtakunnallisesti on osoittautumassa, että Marinin hallituksen säätämä rahoituslaki se vasta valuvika onkin. Hyvinvointialueiden alijäämät ovat kasvamassa sellaisiin lukuihin vuoteen 2027 mennessä, että niitä on mahdoton tehtävä saada tasapainotettua. Samalla valtion velka kasvaa ennen seuraavia ek-vaaleja ainakin vielä 20-30 milj. €. Siis rahoituslain valuvika näkyy valtion velkaantumisena ja hallitsemattomina hva:den alijääminä. Valtio lopulta maksaa kaikki kulut.Tämä on jonkinlaista sosialismia. Se ei toimi Suomessa.

Omana näkemyksenä totean, että seuraavan eduskunnan on tehtävä isoja muutoksia rahoituslakiln, jos aiomme hoitaa vanhuksemme kunnialla ja tarjota riittävät tasapuoliset sote-palvelut Suomen kansalle.  Sipilän sote-mallin pohjasta voi löytyä ratkaisu. Sitä ennen on perustuslakia muutettava. Tällä viikolla esitetty eduskunnan sote-valiokunnan sairaaloita koskeva supistusesitys on alkusoittoa.

Toivottavasti kansa kunnioittaa päättäjien koskemattomuutta, jotta he uskaltavat lapsensa hakea edelleen päivähoidosta ja liikkua turvallisesti. Nyt on kiireesti nimettävä parlamenttaarinen työryhmä pohtimaan koko nykyisen rahoituslain älyttömyyttä. Sote-asiat eivät saa olla poliittisen pelin nappuloita. Toimivat palvelut ovat jokaisen suomalaisen perusoikeus.

 

Hyvinvointialueella tulevaisuuden kannalta tärkeä loppuvuosi

Sunnuntai 17.11.2024 klo 11.31

Olen pitänyt kirjoittelussa taukoa. Olen kyllä tehnyt töitä usealla sektorilla ja osallistunut muutamiin edunvalvontatilaisuuksiin ja ahertanut mökillä raskaissa fyysisissä töissä. Vaikuttavin oli Lappeenrannan Itä-Suomen Unionin Foorumi viikko sitten perjantaina.

Nyt alkavat poliittisen urani ehkä vaativimmat ajat. Hyvinvointialueemme ensi vuoden talousarvio ja alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmat ovat lausuntokierroksella. 

Kotikuntani ensivuoden talousarvion valmistelu alkaa huomenna kaupunginhallituksessa. Nyt olisin kyllä kaivannut virkamiesesityksen TA2025:ksi jo ennakkoon luettavaksi esityslistan liitemateriaalina. Aika vaikea on aloittaa sen ensimmäinen luku huomenna sokkona. 

On ihan hyvä kerrata, miksi teemme hyvinvointialueellemme palveluverkkostrategian ja sen järjestämissuunnitelman sekä miten sen toteutamme meillä olevilla resursseilla.

Meille jäi viime vuodelta alijäämää 23 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alijäämä on loppuvuotta kohti paisunut kuin pullataikina. Viime viikolla ennuste oli 48 miljoonaa euroa. Tärkein eli ihminen ei saa unohtua. 

Tiedostamme sote-lainsäädännön ja maamme nykyisen hallituksen vahvan hyvinvointialueita ohjaavan politiikan. Pääministerin suulla on ilmoitettu, ettei HVA:lle ole tulossa lisää rahaa. Siihen on uskominen.

       Yli 70 miljoonan euron tuottavuusohjelma

Rahoituslainsäädännön mukaan meidän on vuosien 2025 ja 2026 talousarvioissa pystyttävä tekemään voittoa yhteensä 71 miljoonaa euroa. Se on tarkoitus jakaa kahdelle vuodelle (40M€ + 31M€ = 71M€).

Minä olen vähän epävarma, onnistutaanko 71 M€:n tuottavuusohjelman tekemisessä. Hyvinvointialueemme hallitus on tehnyt palveluverkkostrategian  laatimisessa hyvää työtä. Keskustalaisina emme saa sinne kaikkia tavoitteita. Tärkeintä on turvata perustettavien sotekeskusten toimintaedellytykset. 

Olemme käyttäneet juustohöylää  vuodesta 2017 lähtien, kun kuntamme perustivat Siun soten. Muut HVA:et aloittivat työn vasta 2023 alusta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.

Nyt halvaannutamme myös sote-keskukset, jos sinne vahvalla poliittisella ohjauksella sälytetään tehtäviä, joista on annetuilla resursseilla mahdoton selvitä. Ei ele riittävää omaa henkilöstöä eikä ole taloudellisia resursseja Käyttää ostopalveluja. Ajaudumme hyvin nopeasti arviointimenettelyyn, jolloin liitos Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen on mahdollinen.

Nyt HVA:n kahdeksan sotekeskuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa ovat lausuntokierroksella. Hallituksen esitys on eri poliittisten ryhmien kompromissi. Se ei paranna palveluita, mutta mahdollistaa talouden tasapainottamisen 2026 vuoden loppuun mennessä. Alla linkki Nurmeksen vaikutusalueen sote-palvelujen järjestämissuunnitelmaluonnokseen:

 https://www.siunsote.fi/documents/393252/22612649/Siunsote_LUONNOS_Alueellinen+sosiaali-+ja+terveyspalvelujen+j%C3%A4rjest%C3%A4missuunnitelma+Nurmeksen+sotekeskuksen+alue.pdf/f3eac907-aedb-3ccf-fba7-4e073e94c3a9

Tästä linkistä löydöt laajemman tiedoston: Siun soten palveluverkkostrategia, palveluverkko, kaikki kahdeksan alueellista sote-järjestämissuunnitelmaluonnosta ja päätösten aikataulu. 

https://www.siunsote.fi/palvelustrategia

Lausuntokierroksella oleva toteuttamissuunnitelma on mahdollistava. Siellä sote-keskusten ylilääkäreillä on oltava toimivaltaa jakaa käytettävissä olevat resurssit tasapuolisesti alueen sote-asemien ja palvelupisteiden kanssa. 

Jos suunnitelmaan kirjataan liian yksityiskohtaisia numeerisia vaatimuksia, niin niiden toteuttaminen helposti halvaannuttaa myös sote-keskuksen. Henkilöstön kuorma käy ylivoimaiseksi. Ostopalveluita on tarkoitus vähentää tuntuvasti talouden tasapainottamiseksi. Keskusta esittää varmaan pieniä muutoksia palvelusuunnitelmaan seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Tuo noin 70 M€:n tuottavuusohjelma tuntuu minusta lähes ylivoimaiselta toteuttaa. Sen verran hyvin tunnen jo vuosien varrelta mahdollisuudet tehdä realistiset talousarviot kahdelle tulevalle vuodelle. Siksi on koko ajan seurattava, miten meidän koko operatiivinen koneisto toimii. Vaarana on, että laajemman palvelun sotekeskuksetkaan eivät pysty tarjoamaan strategiaan kirjattuja palveluja.

Toivon, että joku tulevan kauden hyvinvointialuevaaliehdokkaista täällä Pielisen Karjalassa ottaa esille mahdollisen fuusioitumisen Pohjois-Savon hyvinvointialueseen. Joensuun seudulta sitä aloitetta ei kukaan tee. Vaikeatkin linjaukset on tehtävä ennakoivasti ajoissa. On muistettava, että Kuopiolla on yliopistollisen keskussairaalan status ja meiltä on sinne lyhyempi matka kuin Tikkamäelle. Tämä tulee ajankohtaisemmaksi, kun HVA on nyt poistamassa meiltä ilta- ja viikonloppuvastaanottoja.

Talousarvion sisällä toiminta on nollasummapeliä. Jos kuitenkin päädytään etsimään lisää resursseja ihan perustellusti perusterveydenhoitoon, niitä on haettava erikoissairaanhoidon puolelta. Perusterveydenhoidon tasapuoliset palvelut ja siellä myös reventiikka ovat etenkin Keskustan luottamushenkilöille tärkeitä vaatimuksia.

Maaseutuparlamentin anti ei saa jäädä sanahelinäksi

Sunnuntai 29.9.2024 klo 11.30

Viime vaalikaudella minulla oli kolme asiaa, joihin pyrin vaikuttamaan  siten, etä maaliin päästään. Kaupunki oli mukana välillisesti. Ne olivat Bomban hotellin järvisiiven rakentaminen, Louhikosken voimalan purkaminen (Saramo- ja Kuohattijoen hankkeet) ja Maaseutuparlamentti Nurmekseen. 

https://www.mattikamarainen.com/blogi/2020/09/11/35320

Tällä vaalikaudella vietimme Bomban hotellilaajennuksen avaamista ja menneenä viikonloppuna Nurmes oli kolmannen maaseutuparlamentin isäntänä. 

Nurmeksessa on meneillään Saramojoen laajan valuma-alueen kunnostustöiden eri vaiheet. Nyt on tutkittu Kuohattijokea, josta koekalastuksella on saatu taimenta. 

Hallitusohjelmaan on kirjattu Palokin kosken ennallistaminen. Se palvelisi matkailua ja palauttaisiuhanalaisia lohikantoja vesistään. Hanke on todella kallis. Varattu 50 miljoonaa euroa ei riitä. Lisäksi PKS ei helpolla hyväksy hallituksen suunnitelmia.

Pääministeri Orpo ja kokoomus joutuvat todennäköisesti tarkistamaan kantaansa. Nyt on uudella kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elolla ja Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppäsellä (aikaisemmin työskennellyt sisäministeri Risikon erityisavustajana) tuhannen taalan paikka yhdessä meidän muiden edunvalvojien nostaa tilalle Nurmeksen ja Lieksan yhteishanke Saramojoen valuma-alueen ja Lieksan joen kunnostamiseksi uhanalaisille lohikaloille. Louhikoskelta on jo voimala purettu. Tässä hankkeessa on laitettava nopeasti uutta matoa koukkuun.

Maaeutuparlamentin järjestelyihin en osallistunut. Hoidin tilaisuudessa isäntäkunnan valtuuston puheenjohtajan tehtävät. Tapasin kaksi ministeriä, europarlamentaarikon ja lukuisia edunvalvonnasta jo entuudestaan tuttuja henkilöitä sekä uusia tuttavuuksia. Lausuimme maatalousministeri Sari Essayhin kanssa eilen tilaisuuden päätössanat. 

https://www.mattikamarainen.com/3

Paikalla olleet ministerit ja europarlamentaarikot saivat suoran palautteen. Parlamentista tehtiin julkilausuma. 

Maaseutuparlamentin vieraat olivat tyytyväisiä kokemaansa. Puitteet ja ympäristö ovat meillä hyvät. Tilaisuuden ohjelma oli monipuolinen. Luennoilla, paneeleissa ja työpajoissa tulivat esille maaseudun ja maataloudet tämän päivän ongelmat ja haasteet. 

Keskustelin muutaman  kauempaa tulleen vieraan ja esiintyjän kanssa. Puitteet ovat ihanteelliset, mutta olemme liian kaukana, oli yleinen lyhyt kommentti. Moni vierailija taas harmitteli, kun ei ehdi jäädä tutustumaan tarkemmin kaupunkiin. 

Paikallinen väki ei toivotulla tavalla löytänyt parlamenttiin. Leppävirralla oli ensimmäisessä MSP:ssa 2017 järjestäjien  lisäksi yli 2000 henkilöä vieraana. Kuortaneella 2021 oltiin koronan keskellä. Striimattuja lähetyksiä seurasi noin 3000 henkilöä. Paikan päällä oli noin 1000. 

Meidän tapahtumaa on ollut järjestämässä noin 60 tahoa ja hiukan yli 1000 henkilöä. 

Tarkkoja kävijämääriä minulla kolmelta päivältä ei ole tiedossa. En tiedä netin kautta seuranneiden määrää. Perjantain kävijämääräksi sain epävirallisen luvun  iltapäivällä noin 700 henkilöä. 

Peräsin järjestävältä taholta, miksi ei vielä sovittu uutta paikkaa seuraavalle maaseutuparlamentille. Suoraa vastausta en saanut. Rivien välistä kyllä haistoi, että halusivat nähdä meidän kävijämäärät ja sitten päättävät tulevasta. 

Mielenkiintoiseksi jää, hakevatko maksajatahot suurempia kävijämääriä parempien kulkuyhteyksien varrelta. Vaade tulee usein myös näytteilleasettajilta. Vapaata yleisön kontaktipintaa sinne kaivataan. 

Yksi henkilö samassa yhteydessä mainitsi Suomi Areenan kävijämäärän 50 000 henkilöä tänä vuonna. Noita kahta ei voi kyllä verrata keskenään asiasisällöltään.

No maaseutuparlamentti ei  ole täällä uudestaan. Tulevaisuutta varten kannattaa nuo yllä mainitsemani seikat markkinoinnissa pitää mielessä. 

Siun soten hallitus päättää ensi viikolla yt-neuvottelujen aloittamisesta

Sunnuntai 22.9.2024 klo 16.25

Toissa päivänä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote tiedotti yt-neuvottelujen käynnistämisestä osana vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2026-2028 taloussuuunnitelman valmistelua. Asiasta päättää HVA:n hallitus ensi keskiviikkona.

Toimitusjohtajan esityksen taustalla Siun soten hallitukselle on hyvinvointialueen nopeasti heikentynyt taloudellinen tilanne. Viittasin jo toissapäivän kirjoituksessa, että tämän vuoden alijäämä kasvaa elokuun 32 M€:n arviosta tuntuvasti. Se on loppuvuodesta noin 44 M€. Kun siihen lisätään viime vuoden alijäämä 23 M€, kumulatiivista alijäämä kertyy tämän vuoden loppuun mennessä yhteensä 67 M€!

Tämän hetken tiedon mukaan suunnitellut yt-neivottelut eivät tähtää henkilöstösäästöihin, vaan nyt halutaan osallistaa henkilöstöä mukaan jo tulevan talousarvion tekovaiheessa. Näin toimitusjohtaja on todennut maakuntalehdelle.

Tiedotteessa kerrotaan, että HVA:n talouden oikaisu vaadittuun vuoden 2026 tilinpäätökseen mennessä tarkoittaa noin 30 M€:n leikkauksia vuonna 2025 ja heti perään noin 47 M€;n leikkauksia vuonna 2026. Sopeuttamistarve on siis yhteensä kahdelle vuodelle peräti 77 miljoonaa euroa! Siun sotessa on jo käyty parit yt-neuvottelut. Näin työ ei ole helppo.

Alla linkki Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten ensi keskiviikon hallituksen kokouksen  esityslistalle aiaa  käsittelevään pykälään:

Dynasty tietopalvelu : Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote

HVA Siun soten hallitus käsitteelee uudelleen hyvinvointialueemme uuden palvelustrategian. Lopullisen päätöksen tekee valtuusto. Se käsittelee asian ylimääräisessä kokouksessa 9.10.29024.

Alla linkki hallituksen esityslistalle palvelustrategiaan. Siinä on aluksi liitteitä 46 kpl. Alempana alkaa pykälän esittely tulevaisuuslautakunnan esityksestä.

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024100510-6