Yhteystiedot

Matti Kämäräinen
Haapalahdentie 12
75530 Nurmes
0500263470

Pikakysely

Hyväksytkö koko maakunnan terveyspiiriin siirtymisen palvelurakenteen parantamiseksi?

Nurmeksen kaupungin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät

Keskiviikko 29.5.2024 klo 10.02

Joulukuun alussa Nurmeksen kaupunginhallitus päätti käynnistää kaupungin talouden heikkenemisen vuoksi yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Ne alkoivat keväällä huhtikuun kolmas päivä ja saatiin päätökseen eilen 29.5.

Tämän viikon maanataina Nurmeksen kaupunginvaltuuston seminaarissa neuvottelujen kulku ja sen hetken neuvottelutilanne esiteltiin valtuutetuille. Valtuusto kävi esityksestä rakentavan keskustelun.

Asia etenee nyt kaupungin hallitukselle ja sieltä edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn 17.6.  Sen päätöksen perusteella hallintokunnat alkavat valmistella ensi vuoden talousarviota.

Tänä aamuna valtuuston puheenjohtajat virkamiesjohdon kanssa pitivät lehdistötilaisuuden. Olin mukana siinä Teamsin kautta.  Alla tämän aamun lehdistötiedote:

NURMEKSEN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT OVAT PÄÄTTYNEET

Kaupunginhallitus päätti 4.12.2023 § 303 käynnistää vuonna 2024 koko henkilöstöä koskevat työnantajan ja

henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaiset

yhteistoimintaneuvottelut, joissa käsitellään yhteistoimintalain (449/2007) 4 §:n 1. momentin 1-4 kohtien

mukaisia asioita. Perusteena yhteistoimintaneuvotteluille on Nurmeksen kaupungin harkitsemat

toimenpiteet kaupungin organisaatioon talouden tasapainottamiseksi ja toiminnan ja tehtävien

uudelleenjärjestelemiseksi.

Työnantajan tavoitteena oli saavuttaa 2,0 miljoonaa euroa/vuosi kustannusleikkaukset vuoden 2026

loppuun mennessä. Ennen yhteistoimintaneuvotteluja annetun neuvotteluesityksen mukaan enimmillään

vähennystarve koski viittäkymmentä (50) henkilöä.

Kaupunginhallituksen 2023 nimeämä taloustyöryhmä (kaupunginhallitus, kaupunginvaltuuston

puheenjohtajisto ja johtavat viranhaltijat) on linjannut sopeuttamistoimia.

FCG Oy ulkopuolisena asiantuntijana on laatinut selvityksen talouden sopeuttamistoimenpiteistä

yhteistoimintaneuvottelujen pohjaksi. Henkilöstöä on kuultu monin eri tavoin valmistelun aikana. Osa

henkilöstön esittämistä toimenpiteistä on otettu osaksi sopeuttamistyötä.

Nurmeksen kaupunki käynnisti yhteistoimintaneuvottelut 3.4.2024. Nurmeksen kaupungin koko

henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet 28.5.2024.

16.4.2024 kokoukseen työnantajan tavoite täsmentyi siten, että kustannusleikkaustavoite vuodelle 2025 oli

noin 1,7 miljoonaa euroa. Vuosille 2026-2027 tavoiteltiin noin 1,8 miljoonan euron leikkauksia kullekin

vuodelle.

Keskeiset neuvotteluissa käsitellyt muutokset, joita esitetään päätettäviksi

ESITYS:

Hyvinvointipalvelut

- Kotihoidontuen kuntalisän lakkauttaminen

- Valtakunnallisen rajan ylittävien vuosiviikkotuntien määrän vähentäminen

- Kansalaisopiston palvelutason laskeminen

- Pääsylippujen, tilavuokrien ja valokuvapalveluiden hintojen korottaminen

- Työtehtävien uudelleenjärjestelyt

- Seniorikortin lakkauttaminen

- Eläköitymisien hyödyntäminen

Kaupunkirakennepalvelut

- Kiinteistöveroselvitys

- Yksityistieavustusten vähentäminen

- Energiatehokkuuden parantaminen

- Työtehtävien uudelleenjärjestelyt

- Eläköitymisien hyödyntäminen

Mediatiedote 29.5.2024

Hallintopalvelut

- Palkkatukityöllistäminen päättyy 1.1.2025

- Valtuuston koon pienentäminen 27 valtuutettuun

- Muiden luottamuselimien pienentäminen

- Vanhus- ja vammaisneuvoston yhdistäminen

- Kaavoitusjaoston ja lupajaoston lakkauttaminen ja toimintojen yhdistäminen muihin toimielimiin

- Henkilökunnan etuisuuksista vähentäminen (Epassi säilyy)

- Kokoustarjoiluiden vähentäminen

- Aterioiden monipuolisuuden kaventaminen

- Eläköitymisien hyödyntäminen

- Työtehtävien uudelleenjärjestelyt

Keskeiset henkilöstövaikutukset

ESITYS

- Henkilöstövaikutukset 27,5 htv

- Irtisanomiset 4 htv

- Määräaikaisuuksien päättäminen 7 htv

- Eläköitymisten hyödyntäminen 8 htv

- Tehtävien uudelleenjärjestelyt 8,5 htv.

Mahdollisissa irtisanomisissa otetaan huomioon lakien mukaiset menettelytavat

yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen. Niihin kuuluvat mm. työntekijän/viranhaltijan

uudelleensijoittamisvelvollisuus, koulutusvelvollisuus ja takaisinottovelvollisuus.

Neuvotteluissa käsiteltyjen toimenpiteiden osalta yksimielisyyttä ei kaikilta osin saavutettu.

Seuraava vaihe yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen on päätöksenteko, joka tapahtuu

kuntalain (410/2015) ja muiden lakien ja asetusten sekä Nurmeksen kaupungin hallintosäännössä

määrättyjen toimivaltuuksien mukaisesti. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 10.6.2024 ja

kaupunginvaltuusto 17.6.2024.

Lisätietoja/Yhteyshenkilö

Kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen

Kommentoi kirjoitusta.

Yrittäjien kuntabarometri 2024 julkaistu

Perjantai 24.5.2024 klo 15.44


Puolitoista viikkoa sitten Nurmeksesta oli hyvä edustus Kunnallisjohdon seminaarissa Turussa. Siellä oli hyvin laaja ohjelma, josta saimme paljon eväitä tulevaan. Maamme talous on huonossa jamassa. Se heijastuu myös kuntatalouteen. 

Itse joudumme talouden tasapainottamisen maltillisesti tekemään vaarantamatta lakisääteisiä palveluja. Valtiovallalta ei apuja ole tulossa. Samalla maamme hallituksen edustajat vahvistuvat maamme talouden olevan kriisiytymässä, ellei maan velkaantumista saada pysäytettyä. 

Mielenkiinnolla odotimme Suomen yrittäjien Kuntabarometri 2024 julkistamista. Sillä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. 

Kuntakohtaisen raportin saavat ne kunnat, joista vastauksia on kymmenen tai enemmän. Aiemmin kysely on toteutettu nimellä Elinkeinopoliittinen mittaristo- eli ELPO-kysely. 

Kysely tehtiin nyt 11. kerran. Se on toteutettu vuodesta 2004 alkaen. Tänä vuonna se oli yrittäjille avoinna 12.2.-8.4. välisenä aikana. Suomessa kyselyyn vastasi noin 9 600 yrittäjää. 

https://survey.taloustutkimus.fi/dashboard/yrittajat_aloitussivu/

Kyselyssä tulivat esille tänä vuonna elinkeinoelämän eri osa-alueet tärkeysjärjestyksessä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa järjestys oli seuraava: kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, yrityspalvelut, elinkeinopolitiikan asema kunnassa, lupa-asioiden sujuvuus, kunnan hankintapolitiikka, infrastruktuuri sekä koulutus ja osaaminen. 

Pienten kuntien luokan alle 10 000 asukasta ykkönen oli Ylä-Savosta Vieremä. Keskiluokan 10 000-50 000 joukon paras kunta oli Lieto. Sitten suurten kaupunkien luokan kärkipaikan otti jo useamman kerran peräkkäin Seinäjoki. 

Kirjoitin aikaisemmin maakuntaliittomme Trendit-julkaisusta. Siinä Nurmeksen suurempien ei niin suhdanneherkkien yritysten voimalla Nurmeksen yritysten kehitys viime vuoden jälkipuoliskolla oli plussalla, ihan maakunnan kärkeä. 

Nurmeksen sijoitus kuntabarometrissä oli vuosina 2020 ja 2022 molempina 35 pienten kuntien alle 10 000 asukasta joukossa. 

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tipuimme huolestuttavasti 49 sijaa alaspäin. Olemme sijalla 84. Se on tuntuva pudotus. 

Tuoreeseen kuntabarometrin tulokseen meidän on myös kuntana reagoitava. Kävimme kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa pari viikkoa sitten yrittäjäjärjestön vuosikokouksessa kuuntelemassa yrittäjäjärjestömme tuntoja. Sen käynnin kuultu tukee Nurmeksen kuntabaronetrin tulosta. 

Saatu palaute on raportoitu kaupunginhallitukselle kuten myös kuntabarometrin sisältö. Odotan, että Pikes, kaupunginhallitus ja yrittäjäjärjestö tapaavat lähitulevaisuudessa. 

Mielenkiinnolla odotan 57 seutukaupungin veto- ja pitovoimatutkimuksen tuloksia. Nurmeshan nousi viimeksi julkaistussa (helmikuu 2022) tutkimuksen raportissa kymmenen parhaan seutukaupngin kärkijoukkoon. u

Kommentoi kirjoitusta.

Pohjos-Karjalan hyvinvointialueen pakveluverkon suunnmittelu aloitetaan uudelleen,

Tiistai 7.5.2024 klo 13.20

Viime torstaina hyvinvointialueemme hallitus päätti Nurmeksen alueellisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta vuosille 2024 – 2027. Jääväsin itseni päätöksessä, vaikka tämän päivän tiedon mukaan en siinä esteellinen Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana olisi ollutkaan.  

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024100424-8

Keskustan hallitusryhmä teki seuraavan kannatetun lisäyksen toimitusjohtajan päätösesitykseen:  1. Lääkärin vastaanottopalvelut tarjotaan vähintään 1 - 2 päivänä viikossa Valtimolla lähipalveluna, muina aikoina Nurmeksessa ja etäpalveluna.
2. Aikuisten suun terveydenhuollon palvelut toteutetaan Juuassa 1 - 2 arkipäivänä viikossa lähipalveluna tai liikkuvana lähipalveluna. Muina päivinä Nurmeksessa.

Keskustan tekemä muutosesitys meni hallituksessa läpi äänin 6-5. Tuo päätös nurmeslaisena minullekin sopi hyvin, mutta asiaa on tarkasteltava myös kokonaisvaltaisesti jo tehtyjen päätösten valossa. Keskustaa tukivat Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset.  Kun hyvinvointialue teki päätöksen laajan palvelun sote-asemista, siihen sisältyi myös laskelmat haetuista kustannussäästöistä.

Kaikki laajan palvelun sote-asemien järjestelyistä  kertyneet säästöt  ovat nolla-summapeliä. Ts. jos jonnekin lisätään kuluja hallituksen päätöksillä, niin on myös esitettävä, mistä kululisäykset katetaan. Kuulin heti perjantaina, että Nurmeksen henkilöstöinfossa oli esitetty Juuan ja Valtimon lisäkulut otettavan Nurmeksen lääkärin ilta- ja viikonloppuvastaanotot lopettamalla.Siun_sote_valtuusto_2024

Ei ollut yhtään yllätys, että valmisteluprosessin vakavuuden huomioiden, hallituksen päätökseen liittyi kuusi eriävää mielipidettä: toimitusjohtaja, Kokoomuksen ja SDP.n hallituksen jäsenet. Pitkään eri keskushallinnoissa toimineena luottamushenkilönä tuo kertoo jotain hallituksen sisäisestä dynamiikasta.

Siun soten kokoisessa organisaatiossa luottamuksen ON- ja OFF- asentojen välimaastossa ei voi välttyä uusilta vaikeilta tilanteilta. Sitten minua askarruttaa myös valtuuston ja hallituksen puolueiden valtasuhteet. Nyt hallituksessa voittanut kanta ei ole välttämättä valtuuston kanta, joka päättää isommista asioista. Ryhmät ovat hajalla.

         I-SHO:n päätöksellä pakveluverkko uusiksi

Perjantaina sitten jysähti toinen pommi. Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi viime kesäkuussa hyvinvointialueemme valtuuston palveluverkkoa koskevan päätöksen. Asian valmisteluun on tulevaisuuslautakunnassa osallistunut esteellisiä henkilöitä. Tuo oli peruste, jolla valtuuston päätös kaatui. I-S:n HO:n päätösksessä luetellaan useita valmisteluun liittyviä puutteita. Niitä ei tutkittu. Lukijat ovat odotelleet kirjoitustani juuri nyt ajankohtaisesta tilanteesta HVA:mme. Odottelin tähän aamun, kun uudet askelmerkit alkavat muotoutumaan.

https://www.siunsote.fi/-/pohjois-karjalan-hyvinvointialueen-palveluverkon-toimeenpanoon-otetaan-aikalisa?redirect=%2F

Eilen olin mukana HVA:mme hallituksen ja valtuuston sekä johtoryhmän välisessä kriisikokouksessa. Siellä tarkkaan analysoimme I-S:n HO:n päätöksen. Kokouksen kulusta on laadittu tiedote. Keskeisintä on, että emme lähde päätöksestä valittamaan. Tulevaisuuslautakunta käsittelee esteellisyyskysymykset huomioiden laajojen sote-asemien järjestämissuunnitelmat. Nurmesta koskeva päätös hylätään. Sitten tutkitaan tarkkaan HO:n vastauksessa olleet muut valmisteluun liittyvät vajavuudet.

       Nyt oikea tiedottaminen tärkeää

Hyvinvointialueellemme on tämän päivän tiedon mukaan kertymässä tälle vuodelle noin 30 miljoonan euron alijäämä. Se kasvaa helposti. Nyt uusista askelmerkeistä tiedottamine on kaiken a ja o. Henkilöstö on pidettävä ajan tasalla. Myös päättäjien on tunnettava poliittinen vastuu koko maakunnasta. On haettava sitä yhteisöllisyyttä eri ryhmien välillä, mikä’ meillä vielä oli vuosi sitten, unohtamatta riittävien sote-palvelujen tarjoamista koko maakuntaan. Maakuntamme asukkaita vartenhan me  luottamushenkilöinä olemme. Samoin hallituksen ja johtoryhmän on istuttava yhteiseen pöytään ja asialistalla on vain yhteen hiileen puhaltaminen. Asiakokonaisuuden vakavuus on varmasti ymmärretty. Jos olemme kovin nurkkakuntaisia, niin kohta meillä ei ole nurkkia eikä kuntiakaan.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Nurmeksen yritysten liikevaihdon kasvu 1,9 %

Torstai 18.4.2024 klo 12.23

Maakuntaliitto julkaisee puolivuosittain Trendit- tiedotteen. Siinä esitetään edellisen vuosipuolikkaan eri toimialojen liikevaihdon kehitys koko maakunnan ja seutukuntien osalta. Viime vuoden toisen puolikkaan lukuja ja tulevaisuuden näkymiä esiteltiin eilen maakuntaliiton tiloissa.

https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2024/04/Trendit-1_2024.pdf

Maakunnassa yritysten liikevaihto laski seurantajaksolla 5,6 prosenttia. Teolloiuus tuli alas -11,9 %, rakentaminen -4,5 %. Muiden palvelujen ryhmässä lasku oli lievempää. Mollivoittoista kerrottava on. Kasvua maakunnassa on ollut koneitten ja laitteiden valmistuksessa +16,2 %, kiinteistöala +8,2 %, metsätalous ja puunkorjuu +4,6 %. Matkailu on myös plussalla, +2,1 %.

Minua kiinnostavat Trendit-julkaisussa seutukuntien luvut. Joensuun seutukunnan yritysten liikevaihto on laskenut     -4,6 %, Keski-Karjalan –10,9 % ja Pielisen Karjalan –13,2 %. Pielisen Karjalan muodostavat nykyään tilastollisesti Nurmes ja Lieksa. Juuka hakeutui Joensuun seutukuntaan viime vuosikymmenellä.

Oman seutukuntani Nurmes ja Lieksa ovat yritysten toimialoja tarkastelemalla kovin erilaisia. Lieksa on vahva perinteisen teollisuuden kaupunki. Nurmeksessa on puunkorjuuta, elintarviketeollisuutta, majoitus- ja ravitsemustoimintaa, matkailua, rakentamista jne toimialoja, jotka eivät kaikki ole niin suhdanneherkkiä. Meillä seutukunnan sisällä on liikevaihtojen kehityksessä  iso ero. Nurmeksessa liikevaihto kasvoi +1,9 %. Lieksassa taas laskua oli peräti –22 %!

Trendit_2024_julkaisuun

Pielisen Karjalassa kasvu oli viime vuoden jälkipuoliskolla vahvinta metsätalouden ja puunkorjuun alalla +7,8 %:lla. Plussalla olivat vielä elintarviketeollisuus +5,3 %, majoitus- ja ravitsemustoiminta +5,1 % ja tukku- ja vähittäiskauppa +2,5 %. Taantumasta eniten on kärsinyt puun sahaus, höyläys ja kyllästys – 33,5 %. Sieltä on liikevaihdosta hävinnyt siis kolmannes! Viimeisen vuosikymmenen aikana Pielisen Karjala on ottanut kiinni maakuntakeskusta ja muuta Suomea. Kehitys jatkukoon!

Nurmes menestyy maakunnan sisällä tilastollisesti hyvin. Meidän elinvoima on mielestäni ainakin osittain hajautetun yritystoiminnan ansiota. Emme ole niin herkkiä suhdannevaihteluille. Jokainen yrittäjä on kaupungille tärkeä. Positiivisuus ja hyvä yrittäjäystävällinen yhteistyö kaupungin ja yrittäjien välillä on arvokas voimavara.

Äskettäin tehtiin nurmeslaisille yrittäjille (56 vastannutta) kyselykartoitus tulevaisuudesta. Yli puolet vastanneista yrityksistä uskoi liiketoiminnan näkymien pysyvän ennallaan. Noin 30 % odottaa tämän vuoden olevan viime vuotta parempi. Luottavaisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat Nurmeksen isoimmat työnantajayritykset, joilla on tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa. Tuohon sain vahvistuksen tämän aamun puhelinkierroksella. ”Taantuman aikana on oltava silmät auki. Markkinoita jaetaan uudelleen”, totesi yksi toimitusjohtaja.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustalla keskusteleva piirikokous

Maanantai 15.4.2024 klo 12.01

Lauantaina keskustaväki kokoontui runsaslukuisena Joensuussa vuosikokoukseen. Puolueen varapuheenjohtaja Hilu Kemppi oli hyvin valmistautunut puheeseensa ja toi maakuntamme tulevaisuuden kannalta keskeisiä poliittisia tavoitteita esille. Teimme myös askelmerkit kohti tulevia vaaleja. Meppi Elsi Katainen on vietävä yhdessä läpi ensi kesän EU-vaaleissa. Positiivisesti yllätyin nuorten aktivoitumisesta.

Poliittisen yleiskeskustelun avasi puolueen varapuheenjohtaja Hilkka (Hilu) Kemppi. Hänen pääviesti oli, että älkää jakako tätä maata kahtia. Tuo tarkoittaa aluepoliittisia ratkaisuja ja kansan hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Jo maakunnan sisällä poliittinen valta ratkaisee ja äärialueille ei riitä yhtä tasokkaita palveluja kuin isompiin kuntiin.Piirikokous_130424

Puolueen varapuheenjohtaja toi esille ison huolen maamme velkaantumisesta. Hallitus on ottanut lisävelkaa 15 miljardia euroa ihan peruspalvelujen hoitamiseen. Tuo on sitä syömävelkaa, josta meitä kunnallispolitiikkoja aika ajoin huomautellaan. Olemme tällä vauhdilla EU:n hampaissa.

Itse on talouden tasapainottamistoimenpiteet tehtävä. Arvostan meidän nuorten ministereiden nuoruutta. Nykyään noustaan suurilla äänimäärillä lyhyellä poliittisella kokemuksella aina ministereiksi asti. Isossa kuvassa heillä osaamista kyllä on. Kuitenkin monella ei ole selvää näkemystä, miten ja millaisissa olosuhteissa ihmiset eri puolella Suomea asuvat.

Myös maamme turvallisuuden takaamisen Hilu Kemppi nosti esille. Viime keskiviikkona maakuntamme luottamismies- ja virkamiesjohtoa saikin tilannekatsauksen nuoren NATO-maan rajojen valvonnasta ja maan puolustuksesta Kuhmossa järjestetyssä RajaFoorumi 2024:ssä. Voimme nukkua yömme rauhassa. Meillä tiedustelu toimii hyvin ja pystytään tekemään tarvittavia varautumistoimenpiteitä.

Piirikokoksen yleiskeskustelun aikana nousivat esille mm. tieverkoston kehnot peruskorjausmäärärahat. Suomen metsien hyötykäyttö, sote-palvelujen riittävä saatavuua koko maakunnassa, jne. Nuo ovat meillä kestoaiheita, mutta aina on syytä palauttaa tosiasia esille.

Minusta oli hyvää, että nettivihan ja maalittamisen vaikutus otettiin piirikokouksessa esille. Meidän kannattaa muistaa, että elämää on vaalien jälkeenkin. Liian rajulla ja ihmiseen käyvällä keskustelulla vahigoitetaan helposti tulevien luottamuselinten kykyä ratkoa yhdessä vaikeita asioita. Kyllä alueen keskustelukulttuuri on myös käyntikorttimme pito- ja vetovoimatekijöissä ja henkilöstöä rekrytoidessa. Pitää muistaa, että terve kritiikki on politiikan suola. Muuten kehitys  pysähtyy.

Minulle jäi mieleen Kempin puheesta toteamus, että älkää jakako tätä maata kahtia. Tuo koskettaa meitä hyvin monella sektorilla. Vantaan kouluampumistapaus seuraamuksineen pysäytti miettimään esimerkiksi lapsiperheiden asemaa. Nyt kuntien on tarkkaan puntaroitava tuottavuusohjelmien vaikuttavuus. On suorastaan häpeällistä päätöksiä, jotka kohdistuvat jo vaikeuksissa levien väestöryhmien arjesta selviytymiseen.

Meidän on pystyttävä aistimaan ennakoivasti esimerkiksi kasvava lapsiperheköyhyyden ilmiö. Se on torjuttava ihan erillisellä toimenpideohjelmalla. Maamme hallituksen on määrätietoisesti noudatettava sitoumuksiaan lapsiperheköyhyyden torjumiseksi. Näin estämme myös lasten ja näiden perheiden joutumista syrjäytymiskierteeseen. Asian eteen on jo tehty toimenpiteitä edellisen hallituksen aikana. Suomi toimitti EU:lle lapsitakuun kansallisen toimintasuunnitelman kaksi vuotta sitten huhtikuussa ja sen toteutuksesta on raportoitu EU:lle ensimmäisen kerran tänä keväänä.

Vähän yli puolessa köyhisttä lapsiperheistä on työelämässä olevia huoltajia. Tilanteen kohentamiseksi työelämää on helpotettava osa-aikaisuuden mahdollisuutta ja vahvistettava työelämän joustoja. Noihin joustoihin tarvitaan lainsäädännön muutoksia. Pelkällä puhumisella eivät asiat etene. Yhtenä työelämän parannuskeinona muistaakseni juuri Hilu Kemppi jossain mainitsi harkita esimerkiksi isovanhempien vanhempain vapaiden käyttöönottoa.

Sitten hyvinkin tärkeä asia on arvioida, miten lapsiperheiden sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat haavoittuvassa oleviin perheisiin. Siellä juuri lapset ovat herkimpiä haavoittumaan. Perhe-etuisuuksia arvioitaessa ei aina pystytä riittävän tarkasti ottamaan huomioon perheiden moninaisia ja muuttuvia tilanteita.

Piirikokouksessa oli runsaammin väkeä kuin lähivuosina keskimäärin. Ilahduttavaa oli lisääntynyt nuorten esiinmarssi. Se tietää hyvää tulevaisuutta ajatellen. Meidän senioreiden on oltava heille hyviä kumppaneita ja kuunneltava herkällä korvalla. Käytävä- ja kahvikeskusteluissa juuri nuorten kanssa nousi esille maan hallituksen ja oppositiossa olkevan keskustan lapsi- ja perhepolitiikka. Siksi kirjoitukseni lopussa muutamia nostoja sieltä tein.Elsi_kevat_2024

Kokuksen jälkeen poikkesin meppi Elsi Kataisen vaalitilaisuudessa Isossa Myyssä. Piirikokous osoitti tukensa Elsille tulevissa EU-vaaleissa.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Savolaiskiekkoa sarjakärjissä

Lauantai 30.3.2024 klo 11.24

Eilen riitti jännitettävää savolaisjääkiekkojoukkueiden KalPan ja IPK:n pelien johdosta. Kalpa voitti ratkaisevan pelin Ilvestä vastaan ja eteni mitalipeleihin. IPK puolestaan tasoitti välieräpelit Kokkolan Hermestä vastaan 1-1:en. Kooste eilisestä jännäristä:

 https://www.youtube.com/watch?v=PCLuWiaqJew

Enpä olisi 1960-luvulla uskonut, että meille Iisalmen lyseon pojille tutun Kankaan montun laidalle rakennetussa jäähallissa pelataan vielä jääkiekkoa maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Iisalmen Peli-Karhut perustettiin vuonna 1966. 

En pelannut IPK:ssa. Koulun pelien maalivahtina menetin tosin 1,5 hammasta, joiden pysyvä korjaus tehtiin vasta aikuisiällä. Korpismäen seitsemällä veljeksellä Pörsänmäellä oli yksi täysi kentällinen. Kaksi meistä pelaa vieläkin seniorisarjoissa pääkaupunkiseudulla.

Tällä pelikaudella Iisalmen Peli-Karhut voittivat Mestiksen runkosarjan ylivoimaisesti. Myönteisenä yllätyksenä alkutalvesta  IPK rökitti itse Jokerit luvuin 5-0!

Meillä savolaisjääkiekosta kiinnostuneilla riittää tänä keväänä jännitettävää. Tänään IPK saa vieraakseen eilisestä kotitappiosta sisuuntuneen Hermeksen Kankaan montun hallille. Halli on varmasti täysi. 

Urheilussa verkostoituminen ja yhteistyö seurojen kesken on menestyksen salaisuus. Muistamme Pielaveden Sammon nousun 1997 lentopallossa Suomen ylimmälle sarjatasolle. Sampo on yleisseura, joka tunnetaan koko maassa jo vuosikymmenten ajalta lentopallon liigan kärkijoukkeisiin kuuluvana tiiminä.

Kuopiossa 1960-1980-luvuilla pelattiin jalkapalloa. Vielä 1982 Kups, Koparit ja Elo pelasivat SM-sarjaa maan korkeimmalla sarjatasolla. Nyt Kapasten innoittamana jääkiekko on vienyt voiton nuorista. 

Pidetään peukkuja KalPalle ja IPK:lle. Ensi viikolla on lähdettävä katsomaan ratkaisupelejä paikan päälle Iisalmeen. Nyt jännään TV:n ääressä. Tuosta seurojen ja myös kuntien välisestä yhteistyöstä voimme ottaa oppia naapurimaakunnasta. Yhdessä olemme enemmän.

Kommentoi kirjoitusta.

Nurmeksen laajan palvelun sote-asema lausuntokierrokselle

Sunnuntai 24.3.2024 klo 15.43

Menneellä viikolla hyvinvointialue lähetti Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman suunnitelman sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lausuntokierrokselle Nurmeksen ja Juuan kunnanhallituksille.

Ensimmäinen luonnos käsiteltiin helmi- maaliskuun vaihteessa aluevaltuuston seminaarissa. Sen pohjalta hallitus teki vielä esitykseensä pieniä viilauksia nyt lausunnolla olevaan palvelusuunnitelmaan. Itse olen ollut sitä tekemässä, joten en tässä vaiheessa yksityiskohtia kommentoi. Hallituksen esitys oli yksimielinen. Alla suunnitelma kopioiutu HVA:n tiedotteesta. Lausuntokierroksen jälkeen aluehallitus tekee päätöksen alla esitellystä suunnitelmasta heti vapun jälkeen.

Suunnitelma Nurmeksen ja Juuan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on julkaistu

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten palveluverkon toimeenpano on alkamassa ensimmäisenä Nurmeksen ja Juuan alueella. Nurmeksen ja Juuan palveluista on laadittu alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma, joka on lähetetty molempiin kuntiin sekä hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimille ja lautakunnille lausuttavaksi.

Suunnitelma on julkaistu myös Siun soten verkkosivuilla osoitteessa: www.siunsote.fi/palvelustrategia. Suora linkki asiakirjaan: Alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma vuosille 2024–2027: Nurmes ja Juuka (pdf)

Järjestämissuunnitelmassa on kuvattu Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman palveluvalikoima sekä Juukaan ja Valtimolle tuotettavat liikkuvat lähipalvelut. Suunnitelmassa on myös arviot hyvinvointialueen tilatarpeista alueella sekä laskelmat suunnitelman talousvaikutuksista.

Nurmeksen ja Juuan palveluista päätetään lausuntokierroksen ja henkilöstövaikutuksia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen toukokuun alussa, jonka jälkeen toimeenpano alkaa vaiheittain.

– Yhdessä yössä muutokset eivät tule tapahtumaan, vaan niitä toimeenpannaan vaiheittain yhdessä paikallisen henkilöstön kanssa. Suunnitelma on tavoitetila johon pyritään, mutta niin taloudelliset resurssit kuin henkilöstön saatavuuskin sanelevat raameja käytännön toteutukselle ja aikatauluille, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen muistuttaa.

Nurmeksen laajan palvelun sote-asemalta tuotetaan liikkuvat lähipalvelut Juukaan ja Valtimolle

Nurmeksen laajan palvelun sote-asemalla on suunnitelman mukaan tarkoitus järjestää hoitajan, lääkärin, fysioterapeutin, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, neuvolapalvelujen ja suun terveydenhuollon vastaanottopalveluja kaikkina arkipäivinä. Kuvantamispalvelut ja näytteenotto toimisivat niin ikään arkipäivisin. Lasten kuntoutuksen ja geriatrian poliklinikan palveluita olisi tarjolla viikoittain. Sote-aseman yhteydessä toimii kuntoutussairaala eli perusterveydenhuollon vuodeosasto. Nurmeksen erityispiirteenä ovat laajennetut kiirevastaanoton aukioloajat sekä kuntoutussairaalan osana toimiva dialyysiyksikkö.

Juuan toimipaikassa on suunnitelman mukaan määrä järjestää hoitajan ja fysioterapeutin vastaanottopalvelut arkipäivisin ja lääkärin vastaanottopalvelut kolmena päivänä viikossa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä neuvolapalvelut toimisivat suunnitelman mukaan niin ikään kolmena päivänä viikossa ja näytteenoton aukioloajat perustuisivat näytteenottomääriin. Aikuisten hammashoitolapalvelut olisivat Nurmeksessa, mutta koululaisten ja hoivakotien asukkaiden palvelut hoidettaisiin kouluilla ja hoivakodeissa. Geriatrian poliklinikan toimintaa olisi Juuassakin viikoittain.

Valtimon toimipaikassa hoitajan vastaanotto toimisi kolmena päivänä viikossa, ja viikoittain paikan päällä olisi myös fysioterapian, geriatrian poliklinikan, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lastenneuvolan palveluja. Koululaisten ja hoivakotien asukkaiden hammashoito toteutettaisiin kouluilla ja hoivakodeissa kuten Juuassakin. Näytteenoton on määrä jatkua Valtimollakin, näytteenottomääriin perustuen. Pienen syntyvyyden takia äitiysneuvolan lähin toimipaikka olisi Nurmeksessa, mutta tilanteen ja tarpeen mukaan neuvolapalveluja pystytään järjestämään myös kotikäynteinä.

Sosiaalipalvelujen osalta muutos toiminnassa on pienempi, sillä sekä ikääntyneiden palveluissa että perhe- ja sosiaalipalveluissakin suurin osa palveluista toteutetaan jo nyt kotikäynteinä tai liikkuvien lähipalvelujen toimintalogiikalla, kuten muun muassa kotihoito. Asumispalveluita eivät laajan palvelun sote-asemien muutossuunnitelmat koske, vaan ikääntyneiden ja vammaisten asumisyksiköt jatkavat ennallaan, samoin kuin kuntouttava päivätoiminta ja kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnot.

Hyvinvointialueen palvelut toimivat pääasiassa kunnilta vuokratuissa tiloissa, ja tilaneuvottelut käydään kuntien kanssa erikseen. Toimitiloja tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta tarvittavien neliöiden määrä on pienempi.

Eteneminen ja päätöksenteko

Hyvinvointialueen tavoitteena on käydä kaikki laajan palvelun sote-asemat läpi kuluvan vuoden aikana. Palveluverkon toimeenpanoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön käydään läpi yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvottelut etenevät yksi laajan palvelun sote-asema ja sieltä käsin tuotettavat liikkuvat lähipalvelut kerrallaan.

Jokaisesta laajan palvelun sote-asemasta ja sen vaikutusalueesta laaditaan alueellinen palvelujen järjestämissuunnitelma, joka lähetetään lausunnoille yhteistoimintaneuvottelujen aikana. Lausunnot pyydetään kunkin alueen kunnilta sekä hyvinvointialueen lautakunnilta ja vaikuttamistoimielimiltä. Päätös palvelujen järjestämisestä kullakin sote-asemalla ja sen vaikutusalueella tehdään hyvinvointialueen aluehallituksessa vasta lausuntokierroksen ja neuvottelujen jälkeen. Nurmeksen ja Juuan palveluista päätetään aluehallituksessa 2. toukokuuta.

Nurmeksen jälkeen seuraavana käsittelyvuorossa on Outokummun laajan palvelun sote-asema sekä Polvijärven liikkuvat lähipalvelut. Outokummun ja Polvijärven käsittely on alkamassa yhteistoimintaneuvotteluissa 4. huhtikuuta.

Ennen kesätaukoa on määrä käsitellä myös suunnitelmat Liperin sote-asemasta ja sieltä käsin Heinävedelle ja Viinijärvelle tuotettavista liikkuvista palveluista, sekä aloittaa Kiteen ja Kontiolahden sote-asemien neuvottelut, jotka saatetaan loppuun kesätauon jälkeen. Kiteeltä käsin tuotetaan palvelut Kesälahdelle, Rääkkylään sekä Tohmajärvelle. Kontiolahden sote-asemalta puolesta tuotetaan palvelut Ahmovaaraan, Enoon ja Lehmoon.

Neuvotteluissa pidetään kesätauko, joka kestää heinäkuun ajan. Kesätauon jälkeen vuorossa on Ilomantsin sote-asema ja sieltä käsin Koveroon ja Tuupovaaraan tuotettavat palvelut. Tämän jälkeen vuorossa on Lieksa ja loppuvuodesta 2024 on tarkoitus käydä Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta koskevat neuvottelut. Sote-palvelukeskus kattaa Niinivaaran, Rantakylän ja Siilaisen alueet sekä Kiihtelysvaaraan ja Hammaslahteen tuotettavat liikkuvat lähipalvelut. Hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan on kirjattu sote-palvelukeskuksen rakennushankkeen suunnittelun aloittaminen tänä vuonna, joten käytännössä Joensuun osalta ratkaisut ovat valmiit vasta useamman vuoden kuluttua.

Kommentoi kirjoitusta.

Olemme isojen asioiden äärellä

Lauantai 16.3.2024 klo 21.27

Seurasin läheltä 2000-luvun alkupuolella valtion ja kuntien talouden sopeuttamista ja säästötoimenpiteitä Matti Vanhasen molemmilla pääministerikausilla. Tähän kirjoitukseen olen hakenut vauhtia perehtymällä myös tuon aikakauden lainsäädännön valmisteluun. Mielestäni silloin luotiin perusta säädösten ja myös muiden päätösten vaikuttavuuden arviointiin.

Suomessa ovat nyt maan hallitus, työnantajaosapuoli ja ay-väki ajautuneet poliittisten lakkojen kierteeseen. Eri osapuolten näkemykset ovat kaukana ja näyttää siltä, ettei helpolla päästä neuvottelupöytään. 

Tänään YLE:n Ykkösaamussa oli haastateltavana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hän näki, että vastakkainasettelulla on kielteinen vaikutus Suomen talouden nousukauden käynnistymiseen. Ratkaisua kannattaa hakea neuvotteluteitse. 

Orpon hallitus on ottanut hyvin tiukan linjan. Jos ratkaisut tukalassa työmarkkinatilanteessa syntyvät hallituksen ehdoilla, niin seuraavalla liittojen välisillä neuvottelukierroksilla on odotettavissa taas vaikeuksia. 

Suomessa on kehitetty työelämää hyvään suuntaan menneinä vuosikymmeninä neuvottelemalla. Nyt maailma on koventunut. Ministereiden saksien käytön vaikuttavuus on tarkkaan arvioitava. Parempi laiha sopu kuin lihava jatkuva riita. 

On selvää, että Suomen työelämän lainsäädäntö tarvitsee uudistusta esim. paikallisten sopimusten muodossa. 

Pakkasten aikana luin Kalevi Sorsa-säätiön julkaiseman Antti Koskelan kirjoittaman teoksen ”Hanskat tippui”. Kirjassa kerrotaan Suomen ay-liikkeen toiminnasta ja lakkojen historiasta.

Vuonna1956 yleislakon vaikutuksesta menetettiin noin seitsemän miljoonaa työpäivää. Poliittiset lakot yleistyivät kovasti 1970-luvulla. Se oli vahvaa vastakkain asettelun aikaa. Tuolloin osallistuin aktiivisesti opiskelijapolitiikkaan. Tuota levotonta aikaa emme kaipaa. 

Nuoruudessa lähes kymmenen vuotta toimineelle Akavan luottamusmiehelle kirja oli hyvää luettavaa. Nyt on haettava lakoissa ratkaisua ja varottava joutumasta koston kierteeseen. Maamme talous ja kansainvälinen kilpailukyky ei sitä kestä.

                 Kunnat sopeuttavat talouttaan

Lähes kaikissa Suomen kunnissa haetaan ratkaisuja talouden kurimukseen. Nurmeksessa turvauduimme ulkopuolisen konsultin apuun. 

On muistettava, että me itse teemme lopulliset talouden tasapainottamista koskevat päätökset. Konsultit kyllä vertailevat verrokkeihin meidän palvelujen tuotantokuluja, henkilöstöä ja menetelmiä ja esittävät eri vaihtoehtoja tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. 

On selvää, että palveluja on tuotettava tehokkaammin ja näin joudumme uudistamaan tuotantotapoja. Kaikki tuo on tehtävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät ensi kuussa.

Kunnat joutuvat ensi vuoden talousarviota tehdessään tarkastelemaan palveluita, joista valtaosa on lakisääteisiä. Sitten meidän on huolehdittava kunnan asukkaiden tarpeista, kunnan imagosta, pito- ja vetovoimasta unohtamatta satsauksia elinkeinoelämän vaateille.

Ei-lakisääteisillä palveluilla voimme suunnata eri kohteisiin esim. ikäihmisiin, lapsiperheisiin, nuoriin jne. Itse pystymme vaikuttamaan imagoomme somekäyttäytymisellä. Sillä on merkitystä mm kunnan pito- ja vetovoimaan. 

                        Kuntalaisten asialla

Olemme nyt  isojen päätösten äärellä. Työtä tehdessä on syytä muistaa työnjako hallintosäännön edellyttämällä tavalla. Olemme kuntalaisten asialla. Hallitus ja valtuusto käyvät strategistaloudellisen arvokeskustelun ja asettavat sitten raamit hallintokunnille. Lautakunnat tuovat esitykset hallitukselle, josta saamme materiaalin TA2025 - 2026 -valtuustoseminaaria varten. Juuri lautakunnissa on hajoitettava kukin määräraha, jotta päättäjät tietävät päätöksen sisällön.

Tänä vuonna joudumme talousarviota ja sen seurantavuosia suunnitellessa ottamaan huomioon kuntalain velvoitteet kunnan talouden tasapainottamisesta suunnittelukaudella. Samalla  siellä vaanii pian meitä alijäämien kattamisvelvollisuus. Jos mitään ei tehdä, niin kertyneet ylijäämät on muutamassa vuodessa syöty. 

              Valmistelua ja kuulemista ei kiireellä

Kaikessa tuottavuusohjelman työssä meidän virkakoneiston on tehtävä muutosten vaikuttavuuden arviointi ennen talousarvion lopullista valtuustokäsittelyä. Ajanpuute ei saa olla hyvän valmistelun esteenä. Siihen kuuluu avoimuus ja keskustelu kuntalaisten sekä mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevien tahojen (järjestöt) kanssa.

Ensi vuoden kuntavaalit luovat omia paineita päätöksen tekoon. Menneiden vuosien voitolliset tulokset antavat nyt Nurmeksen taloudesta liian positiivisen kuvan. Nyt tarvitaan sitoutumista tavoitteisiin kaikilla päätöstasoilla. 

Kommentoi kirjoitusta.

Laajan palvelun sote-asemien suunnittelu alkaa Nurmeksesta

Sunnuntai 3.3.2024 klo 12.08

Hyvinvointialueen toiminta- ja palvelustrategiassa on panostettu perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn kehittämiseen sekä tehtyjen palveluverkkolinjausten vaikuttavuuden arviointiin. Näin tekemällä ajoissa oikeat toimenpiteet paineet kalliimpaan erikoissairaanhoitoon pystytään pitämään hallinnassa.

Viime kesäkuussa HVA:n valtuusto hyväksyi palvelustrategian. Se sisälsi seitsemän laajan palvelun sote-asemaa. Niistä yksi on Nurmes. Se vastaa tulevaisuudessa Nurmeksen ja Juuan kunnan alueen sote-palvelujen tuottamisesta.Laajan_alueen_sote-keskukset

Menneen viikon aluevaltuuston seminaarissa esiteltiin luottamushenkilöille tämän hetken palvelustrategian ja –verkon toimeenpanon valmistelu ja päätöksenteon aikataulu. Myös Nurmeksen uuden sote-aseman palveluvaateet olivat esillä.

Laajan palvelun sote-asemia tulee Nurmeksen lisäksi Lieksaan, Ilomantsiin, Liperiin, Kiteelle, Kontiolahteen ja Outokumpuun. Joensuun alueen sote-palveluihin en tässä kirjoituksessa ota kantaa. Sinne tulee aikanaan yksi iso sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, joka tuottaa palvelut alueen 70 000 asukkaalle.

Hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti 95 % laajan palvelun sote-aseman asukkaista pystyy saavuttamaan sen 40 minuutin ajomatkan päästä. Kaikilla laajan palvelun sosiaali- ja terveysasemilla on sovitut palvelut, jotka ovat niissä samojen kriteerien mukaisesti tuotettuina. Liikkuvat lähipalvelut täydentävät palvelujen saatavuutta alueilla, joilla palvelutarve ei edellytä kiinteitä kivijalkapalveluja.

Laajan palvelun sote-asemien käynnistämisessä oli kilpailua, mistä päin maakuntaa työ aloitetaan. Päätimme aloittaa valmistelun ja toteuttamisen Nurmeksesta. Aikataulu on tiukka. Ennen kesälomia suunnitelmat julkaistaan neljän laajan palvelun sote-aseman kohdalta ja loput kolme jää sitten syyspuolelle. Työ jatkuu Nurmeksesta yksi laajan palvelun sote-asema ja sen vaikutusalue kerrallaan.

Siun sote tiedottaa yksityiskohtaisemmin Nurmeksen, Valtimon pitäjän ja Juuan uudistuvista palveluista ensi viikolla, kun henkilöstöä koskeva yt-neuvottelu on käyty. Niissä ei ole kyse irtisanomisista, vaan henkilöstöä koskevista toiminnallisista muutoksista.

Nurmeksen laajan palvelun suunnitelmassa esitetään ykstyiskohtaisesti, mitä palveluja sote-asema tarjoaa. Tärkeää on tietää myös, mitä palveluja viedään lähipalveluina Juukaan ja miten Valtimon liikkuvat lähipalvelut järjestetään. Sitten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma lähtee lausunnoille Nurmeksen ja Juuan kunnanhallituksille sekä hyvinvointialueen lautakunnille ja vaikuttamistoimielimille.

Hyvinvointialueen tavoitteena on, että Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman järjestämissuunnitelma on hyväksyttävänä vapun jälkeisessä HVA:n hallituksen kokouksessa. Näin edetään kaikkien seitsemän laajan palvelun sote-aseman kohdalla tavoitteena saada kaikki seitsemän asemaa valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Jokaiselle seitsemälle asemalle ja sen vaikutusalueelle laaditaan oma alueellinen sote-järjestämissuunnitelma.

Laajan palvelun sote-asemien järjestämissuunnitelmat eivät ole keskenään identtisiä. Niiden suunnittelussa otetaan huomioon kunkin alueen väestön sote-palvelujen tarpeet. HVA:lla on suunnittelussa käytössä aluevaltuuston hyväksymät palvelutarpeen kriteerit, kuntien asukasmäärät ja sairastavuus sekä muut tarpeet.

Nurmeksen ja Juuan asukasluku on vähän yli 13 000. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi on Nurmeksessa 151 ja Juuassa yli 160. Koko maan keskiarvo on sata. Meidän luku kertoo alueemme keskimääräisestä suuremmasta sairastuvuudesta. Niinpä Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman palvelujen tuottamissuunnitelma tehdään noin 20 000 asukasta varten. Tuo on otettava huomioon henkilöstön ja toimitilojen suunnittelussa.

Oma juttunsa on sitten tilakysymysten ratkaisut. On selvää, että kunnista vuokrattavat neliömäärät laskevat tuntuvasti, mikä varmasti aiheuttaa keskustelua tyhjiksi jäävien kiinteistöjen kohtalosta. Palaan aiheeseen myöhemmin.

Kommentoi kirjoitusta.

YTA-alueemme tiiviimpään yhteistyöhön

Lauantai 10.2.2024 klo 12.33 - YTA-alueemme tiiviimpään yhteistyöhön

Itä- ja Keski-Suomen neljä hyvinvointialuetta muodostavat yhteisen yhteistoiminta-alueen (YTA-). Se kattaa KYS:n toiminta-alueen. Aikaisemmin puhuttiin ERVA-alueesta (erityisvastuualueet). Eilen kokoontuivat yhteistoiminta-alueemme hallitukset ja valtuustojen puheenjohtajistot yhteiseen seminaaripäivään Vaalijalan hoitolaitoksessa Pieksämäellä.  

Minulle ovat tuttuja Siun soten aikaiset ERVA-kokoukset. Silloin yhteisenä rajapintana oli erikoissairaanhoito. Siun soten kannalta oli iso asia, kun pääsimme sopuun vaativan hoidon keskittämisasetuksesta. Siitä saatiin toivottu kirjaus kyseiseen asetukseen. Eilen evästettiin laajentuvaa yhteistyötä. Työn alla on uusi YTA-sopimus, jossa hyvinvointialueiden rooli on laajempi käsittäen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. 

Alla otteita eilisestä neljän hyvinvointialueen tapaamisesta laaditusta yhteistiedotteesta: 

Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueet laajentavat ja syventävät yhteistyötään. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset valmistelivat (9.2.2024) Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimusta Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa Pieksämäellä. 

Neuvottelujen alaisena oleva YTA-sopimus käsittää kaikki hyvinvointialueiden palvelujen toimialat. Aiempi yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä käsitti vain erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut. Nyt sopimuksessa ovat mukana laajasti myös perusterveydenhoito, lasten ja perheiden sekä ikäihmisten palvelut, muut sosiaalipalvelut, pelastustoimi sekä tukipalvelut. Yhteistyön keskiössä ovat myös tutkimus, koulutus ja innovaatiot, sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät sekä valmius ja varautuminen itäisellä alueella. 

YTA-sopimuksen neuvottelut ovat edenneet hyvässä yhteistyön hengessä loppusuoralle. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako ja kustannusten hallinta koko 810 000 asukkaan alueella.  

– Teemme tiivistä, strategista ja hyvähenkistä yhteistyötä, joka auttaa meitä jokaista. Yhteistyöllä pärjäämme paremmin ja pystymme tekemään asioita tehokkaammin. Sopimus on edennyt jo niin pitkälle, että sitä voitiin esitellä aluehallituksille. Päätöksentekoon se tulee kevään aikana. Kaikkien hyvinvointialueiden mittavat alijäämät ja henkilöstöpula ovat myös kirittäneet meitä miettimään yhteistyön syventämistä ja edullisempia tapoja tuottaa palveluja, kertoo kokousta isännöinyt Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.). 

YTA-sopimuksessa sovitaan vaativimpia erikoissairaanhoidon palveluja koskevasta yhteistyöstä. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset pitävät tärkeänä Kuopion yliopistollisen sairaalan aseman vahvaa roolia. Vahva yliopistollinen sairaala on olennainen mm. vaativimpien erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden, lääkärikoulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kannalta.  

Aluehallitukset keskustelivat kokoontumisessaan sairaalaverkkoa koskevista ehdotuksista. Aluehallitukset viestivät valtion suuntaan, että jokaisella hyvinvointialueella tulee olla laajan päivystyksen sairaala, jossa on ympärivuorokautinen tarvittavien erikoisalojen päivystys ja mahdollisuus yöaikaiseen leikkaustoimintaan, tehohoitoon sekä synnytysten hoitamiseen. Keskussairaalat ovat välttämättömiä, jotta väestön kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata myös tulevaisuudessa. 

Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden TKKI-toimintaa edistetään jatkossa tiiviissä yhteistyössä. TKKI-infrastruktuurin yhteiskäyttöä vahvistetaan. Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa ohjaamaan perustetaan Itä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-yhteistyöryhmä. 

– Jäsenet nimetään yhteistyöalueen hyvinvointialueilta ja keskeisiltä yhteistyötahoilta kuten korkeakouluista. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat merkittävä alan osaamisen ja koulutuksen keskittymä. Ne ovat kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien kouluttajina koko maan suurimpia, toteaa Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.). 

Yhteistyöalueen tutkimustoiminta laajennetaan kattamaan hyvinvointialueiden koko toimintakenttä vahvistamalla muun muassa sosiaalipalvelujen-, hoitotieteen-, sosiaali- ja terveysjohtamisen-, vaikuttavuuden sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen tutkimusta ja siihen liittyvää yhteistyötä. Hyvinvointialueiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja tuloksellisuuden seurantaa rakennetaan yhteistyössä. 

Yhteistyötä siivittää myös sote- ja tukipalvelujen ammattilaisten pula liki kaikissa ammattiryhmissä laitoshuoltajista erikoislääkäreihin. Väestön ikääntyessä myös työvoiman saatavuus vaikeutuu. Palveluja tarvitsevien potilaiden määrän kasvaessa ei henkilökuntaa olekaan saatavissa riittävästi tuottamaan palveluita. 

– Tämän epäsuhdan korjaaminen edellyttää palvelujen luonteen ja sisällön kehittämistä sekä hoitojen hyödyn arviointia. Esimerkiksi erikoislääkärien puute aiheuttaa helposti pullonkaulan palvelujen saatavuuteen. Tämän vuoksi on koulutusta kehitettävä tulevien vuosien tarpeiden mukaisesti, sanoo Pohjois-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.). 

Koulutettujen asiantuntijoiden riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi sekä osaamistason jatkuvaksi nostamiseksi kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen aloilla aletaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointialueiden ja eri koulutusorganisaatioiden yhteistyötä tiivistetään perustutkintoihin, jatkuvaan oppimiseen kuten ammatilliseen jatko-, erikoistumis-, ja täydennyskoulutuksiin, moniammatillisiin harjoitteluihin sekä akateemiseen jatkokoulutukseen liittyen. 

– Näin hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin koulutusta ja tutkintoja suunniteltaessa. Varmistamme sopimusten avulla, että harjoittelut ja käytännön opetusjaksot toteutuvat koko yhteistyöalueella yhtenäisellä ja sujuvalla tavalla, sanoo Pohjois-Karjalan aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen (kesk.). 

Lääketieteen perusopetuksen hajautetusta järjestämisestä, erikoislääkäreiden, hammaslääkäreiden, ravitsemusterapeuttien ja muiden yliopistotasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta sekä harjoitteluista ja muusta opetusyhteistyöstä on tehty tai tehdään sopimukset yhteistyöalueen hyvinvointialueiden, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kesken. 

Sähköisten palvelujen yhteistyössä on tunnistettu neljä osa-aluetta, joiden kohdalta nähdään eniten suoraviivaista yhteistyön rakentumista. Osa-alueet ovat tuotannon- ja toiminnanohjauksen, APTJ (asiakas- ja potilastietojärjestelmä), digiratkaisut ja arkkitehtuuri sekä tietojohtaminen. 

– Aluehallitusten yhteinen toive on, että valtio edesauttaisi pitkäjänteisellä rahoituksella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottoa. Niiden kilpailutukset ja käyttöönotot ovat pitkiä vaalikausia ylittäviä prosesseja, joiden vieminen loppuun onnistuu parhaiten yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa, arvioi Mustonen. 

YTA-sopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain Itä-Suomen yhteistyöalueen johtoryhmässä, joka koostuu yhteistyöalueen hallitusten puheenjohtajista ja hyvinvointialuejohtajista. Johtoryhmä myös tarvittaessa linjaa sopimuksen toteuttamiseen liittyviä operatiivisia kysymyksiä ja antaa tarvittaessa suosituksia sopimukseen tarvittavista päivityksistä. 

Hyvinvointialueiden yhteistyötä ohjaa sote-uudistuksen yhteydessä säädetty järjestämislaki. YTA-sopimus laaditaan valtuustokausittain. 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Maakuntaliiton järjestämässä kuntakokouksessa myönteistä pöhinää

Sunnuntai 4.2.2024 klo 20.33

Viime keväänä ja kesällä keskustelin useamman kunnan luottamushenkilökollegojen kanssa poliittisen kulttuurin muuttumisesta Koronan aikana. Monet isot maakunnalle tärkeät edunvalvontaan liittyvät asiat hoidettiin yhdessä. Poliittiset piirijärjestöt tapasivat toisiaan eri tilaisuuksissa vaalien välilläkin. Usein maakuntaliitto oli yhteinen alusta.

Elokuun lopulla kasasin ajatuksiani tämän hetken poliittisten järjestöjen roolista tälle sivustolle. Sanomalehti Karjalainen käsitteli aihetta syksymmällä. Menneellä viikolla maakuntaliitto kutsui kaikki Pohjois-Karjalan poliittiset järjestöt ja kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat maakuntaliittoon yhteiseen keskustelutilaisuuteen.             

https://www.mattikamarainen.com/blogi/2023/08/23/44657

Kuntakokouksessa käyttivät matkailun teemasta puheenvuoron tj. Tomi Harling Business Joensuusta.  Tj. Janne Anttila toi meille tuulahduksen Kalajoen matkailun suunnitelmista ja johtaja Susanna Markkola esitteli Business Finlandin toimintaa. Alustuksista käytiin vilkas keskustelu.  Maakuntaliitosta maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja yhteyspäällikkö Jarno Turunen käyttivät puheenvuorot liiton tämän päivän roolista eri edunvalvonnan sektoreilla.Seppo_E_ja_Matti_K

Tapaaminen oli meille tarpeellinen. Oletan, että viime tiistain kaltaisia yhteisiä tilaisuuksia maakuntaliitto järjestää jatkossakin. Monissa asioissa yhteisten asioiden hoitaminen yhdessä on tehokkaampaa. Tilaisuudesta kopion alla olevan tiedotteen maakuntaliiton sivuilta:

”Kuntakokouksessa luotiin yhteinen tahtotila matkailun ja aluekehityksen vahvistamiseksi

Pohjois-Karjalan kuntien poliittisten puheenjohtajien ja piirijärjestöjen edustajat kokoontuivat tiistaina 30.1. kuntakokoukseen, jossa pohdittiin maakunnan matkailun tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Samalla keskusteltiin yhteistyön merkityksestä sekä maakuntaliiton roolista aluekehittäjänä.

Kokouksessa todettiin, että Pohjois-Karjalan matkailun valtava potentiaali saadaan käyttöön vain yhteistyön avulla. Yritykset ovat erittäin tärkeitä matkailualan kehittäjiä, ja eri palveluntarjoajat ovat tervetulleita mukaan toimialaa vahvistaviin toimenpiteisiin. Julkisen sektorin roolina on tukea matkailuyritysten kasvua.

Kuntakokoukseen osallistuneet päättäjät olivat yksimielisiä siitä, että matkailua on kehitettävä vastakin maakunnallisessa yhteistyössä. He näkevät Business Joensuun uutena keskeisenä kokoavana tekijänä ja yhteisen tahdon luojana. Tavoitteena on matkailun merkittävä kasvu.

Maakuntaliiton asema halutaan säilyttää

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto jatkaa täyden palvelun kuntayhtymänä, joka keskittyy alueen edunajamiseen, aluekehittämiseen, alueiden käyttöön ja yhteiseen maakunnan markkinointiin. Kuntakokous totesi yksimielisesti, että maakuntaliiton toiminta ja talous halutaan pitää nykyisellä tasolla.

Kuntakokouksessa käytiin läpi yhteisiä onnistumisia maakunnan edunajamisessa viime vuosien ja vuosikymmenten aikana. Yhteistyön tuloksena Pohjois-Karjalaan on saatu mm. liikennehankkeita, koulutuspaikkoja sekä valtionhallinnon toimintoja. Viime vuosien yhteistyön tuloksena ovat syntyneet myös Siun sote ja TE-hallinnon yhteinen alue.

Maakuntaliiton toimintaa pitkäjänteisenä aluekehittäjänä pidetään elintärkeänä. Maakuntaliitto nähdään myös yhteistyöjohtajana, jonka rooli on maakunnassa vahva.

Kuntakokouksen järjesti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto maakunnan poliittisten piirijärjestöjen pyynnöstä.”

 

Kommentoi kirjoitusta.

Olli Rehnillä nyt nostetta

Lauantai 20.1.2024 klo 20.57

Presidentin vaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona vilkkaana. Itse olen seurannut kaikki vaalitentit. Tämän viikon maanantain YLE:n tentissä oma ehdokkaani Olli Rehn pärjäsi hyvin.

Jäin torstaina hyvinvointialueemme keskustan ryhmäkokouksesta Joensuuhun. Eilen ja tänään kävin tapaamassa Joensuun Tammimarkkinoilla Ollin tukiporukan kanssa markkinaväkeä.Pahvi-Olli_Bomba_Spassa

Tänään olikin paljon ihmisiä liikkeellä lähes 20 asteen pakkasessa. Timo Rekon muurinpohjalettuille oli koko ajan odottajia jonoksi asti.

Olli kiinnostaa. Hän herättää uteliaisuutta yli puoluerajojen. Kirjoitan nyt noin 40 vuotta tuntemastani Ollista hänen hyvin laajasta urasta sekä politiikassa että toiminnasta vaativissa kansainvälisissä tehtävissä vähän luettelomaiseen tyyliin.

Elämme monessa mielessä hyvin levotonta ja myös sodan uhkan sävyttävää aikaa. Vastaavaa koin lapsuudessani joskus noottikriisin ja Tsekkoslovakian miehityksen aikoihin 1960-luvulla. Olli Rehn on mielestäni osaavin, uskottavin ja turvallisin vaihtoehto seuraavaksi maamme presidentiksi. Hänen taustansa on poikkeuksellisen vahva.

Olli Rehn on toiminut kotimaassamme paikallisella, alueellisella, ja valtakunnallisella tasolla valtuutettuna, kansanedustajana ja ministerinä.

Oma juttunsa on Ollin toiminta eurooppalaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän oli EU-komission varapuheenjohtaja 2011 - 2014. Hän vastasi EU:n komission jäsenenä EU:n laajentumisesta vuosituhannen alussa ja talous- ja raha-asioista 2010-luvun alussa. Olli edusti Euroopan komissiota Euroopan keskuspankin neuvostossa, G7/G20-yhteistyössä ja Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksissa 2010 – 2014.Muurinpohjaletut_Jns

Kun Olli Rehn oli Euroopan parlamentin jäsen, hänet valittiin parlamentin varapuhemieheksi vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena. Olli Rehn on henkilö, joka pärjää eri poliittista taustaa olevien kanssa. Vuonna 1997 hän muutti Brysseliin Erkki Liikasen kabinettipäälliköksi.

Vuonna 2016 Olli Rehn valittiin Suomen Pankin johtokuntaan ja vuonna 2018 Suomen Pankin pääjohtajaksi. Rehnin toimintaa ja osaamista arvostetaan korkealle kansainvälisesti sekä talous- että turvallisuuspolitiikassa. Mainittakoon lisäksi, että hän on reservin upseeri. Presidenttihän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö.

Olli Rehn on monissa vaikeissa ja kovaa henkistä lujuutta vaativissa tilanteissa osoittanut vahvuutensa, kestävyytensä ja osaamisensa. Presidentin on tunnettava riittävästi sekä talouden perusteet että historia. Vaalitenteissä hän on osoittanut näissä asioissa olevansa muihin ehdokkaisiin nähden erityisen vahva. Jos presidentti ei tunne talouden ja historian realiteetteja ja vaikuttavuutta, ei hän voi hallita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Yllä keskeisiä osia Ollin CV:stä. Noilla perusteilla hoidamme Ollin nyt toiselle kierrokselle. Sitten kokoamme voimat taas uudelleen ja saamme Ollista maalle turvallisen presidentin. Mielestäni hänellä on osaamisessa ja vakaudessa paljon samoja ominaisuuksia kuin koko kansan Sauli Niinistöllä.

Kommentoi kirjoitusta.

Pielis-Golfille eilen ympäristöpalkinto

Sunnuntai 14.1.2024 klo 13.07

Pielis-Golf sai eilen Suomen Golfliiton viime vuoden tekojen palkitsemistilaisuudessa valtakunnallista huomiota. Yhtiölle ojennettiin vuoden ympäristöpalkinto. Onnittelut yhtiölle ja seuralle pitkäjänteisestä työstä Pielisen rannalla! Teillä on työssänne mukana vastuu elinympäristöstämme. Saamanne huomionosoitus otetaan kiitollisuudella vastaan koko seutukunnalla.

Pielis-Golf on tehnyt uudistuksia ja investointeja, joilla on pyritty ympäristöystävällisempään kentänhoitoon.  Niitä ovat mm. kastelujärjestelmän uudistus, aurinkovoimalan rakentaminen, kukkaketo ja siirtyminen sähköisiin robottileikkureihin vuosina 2021–2023. Kirjoittajasta väylien 5 ja 7 välissä oleva kukkaketo viime kesänä oli kaunosielun teko!

Koko tuo julkisuus on nyt meidän hyödynnettävä seutumme matkailun markkinoinnissa. Golf on osa meidän matkailumme oheispalveluita.

Samoin Onnea ja menestystä Waltteri Warikselle. Sitkeä harjoittelu poikavuosina pitkän matkan takaa on tuottanut tulosta🌼👍🌺. Kaikkea hyvää jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Keskussairaalaverkko perataan uusiksi

Sunnuntai 7.1.2024 klo 13.06

Olen viettänyt pakkaspäivinä paljon aikaa mökillä. Siellä on pidetty alle 20 asteen pakkasilla peruslämpö yllä uudella ja tehokkaalla ilmalämpöpumpulla. Nyt olemme lämmittäneet rakennusta puulla. Entisajan puuhella ja isohko varaava takka huoneitten keskellä antavat hyvän lämmön kovillakin pakkasilla. Aikaa on ollut nyt lukemiseen, kun ei yli 30 asteen pakkaseen ole mitään järkeä lähteä ulos puuhastelemaan.Talvimaisema_mokilta

Paras-hankkeen aikaan Hannes Manninen vastuuministerinä yritti muuttaa terveydenhoitojärjestelmämme kulurakennetta perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä suosivampaan suuntaan. Heti vuosituhannen lopun laman jälkeen erikoissairaanhoidon kulut olivat lähteneet kasvuun. Se tapahtui suurelta osin perusterveyden huollon ja ennaltaehkäisevän hoidon kustannuksella.  

Paras-hankkeen tavoitteena oli keskittää erikoissairaanhoidon palveluja. Säästynyt raha olisi käytetty turvaamaan perusterveydenhuolto kokoamalla palvelujen tuotanto isompien vähintään noin 20 000 asukkaan yksiköihin. Nyt Siun sotella on uudessa palvelustrategiassa laajan palvelun sote-keskukset. Mannisen ajatuksista on aikaa noin 15 vuotta. Tuona aikana erikoissairaanhoidon kilpavarustelu on saanut elää omaa elämäänsä. Kalliita sairaaloita on rakennettu. Nekin kärsivät nyt koko maan laajuisesta sote-henkilöstöpulasta. 

Sotelakien valmistelun aikoihin kaikkien viiden YTA-alueiden johdot kävivät valtiovallan kanssa erillisiä “tiedontasausneuvotteluja”. Siellä pidettiin mm. hyvinvointialueiden määrää aivan liian suurena. Jo viime vuosikymmenen lopulla otimme yhteen vaativien hoitojen keskittämisasetuksen sekä Savonlinnan ja Raahen erikoissairaanhoitojärjestelyjen kanssa. Oli odotettavissa, milloin Orpon hallitus lähtee avaamaan Marinin hallituksen tekemiä sote-lakeja. Siellä Savonlinna ja Raahe on “rauhoitettu vuoteen 2032 asti. 
                 
                 Keskussairaalaverkko perataan uusiksi

Eilen näin STT:n uutisen, jossa kerrotaan keskussairaalaverkko perattavan uusiksi. Kaikki keskussairaalat eivät tee tulevina vuosina enää samoja asioita ja toimenpiteitä kuin ne tekevät tällä hetkellä. Maamme hallitus tarkastelee Suomen erikoissairaanhoitoverkostoa uusiksi. Tähän vaikuttavat rahan niukkuus, väestön väheneminen ja kova pula hoitohenkilökunnasta. 

Hallituksen tarkkailun kohteena on myös ympärivuorokautista päivystystä tarjoavien toimipisteiden määrä. Se todennäköisesti vähenee tulevina vuosina. Sama kohtalo on varmaan synnytyssairaaloillakin. Tarkoitus ei ole lakkauttaa sairaaloita, mutta niiden toiminta muuttuu. Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuus uudistetaan tämän vuoden aikana. Myös erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevat säädökset uudistetaan.  

                Ensi viikolla työryhmän raportti julki

Petteri Orpon hallitus on  asettanut elokuussa ministeriöiden virkamiehistä ja hyvinvointialueiden johdosta koostuvan selvitystyöryhmän, jonka ehdotukset julkaistaan tällä tietoa ensi viikolla. Siinä ovat yksilöityinä akuutit sote-muutostarpeet ja myöhemmin tehtävät. Työryhmä arvioi siis myös tämän vaalikauden jälkeisiä terveydenhuollon kehittämistarpeita. Selvitystyössä otetaan huomioon väestön palvelutarve, osaamisen ja henkilöstön riittävyys, laatu ja kustannusvaikuttavuus sekä Suomen eri alueiden erityispiirteet. Ehdotukset on porrastettu toteutettaviksi pääosin vuosina 2026 - 2030. 

 

             YTA-alueemme HVA:et tapaavat helmikuussa

Hyvinvointialueilla viime vuoisi meni toiminnan käynnistämiseen. Meillä Pohjois-Karjalassa on yli vaalikauden mittainen etumatka. Loppuvuoden tietojen perusteella meillä suurin haaste ei olekaan raha vaan riittävä henkilöstön turvaaminen tasaisesti koko HVA:lle. Muut hyvinvointialueet taistelevat useiden kymmenien miljoonien eurojen alijäämien kanssa.

Helmikuun alussa meillä on tämän vaalikauden ensimmäinen oman yhteistoiminta-alueemme hallitusten tapaaminen. Siellä varmaankin keskeisenä aiheena on ensi viikolla julkaistavan Orpon hallituksen nimeämän työryhmän raportti. Oletan sen olevan YTA-keskuksille paljon mieleisempää luettavaa kuin meille pienten hyvinvointialueiden edustajille. 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää Uutta Vuotta

Sunnuntai 31.12.2023 klo 22.07

Tänään alkoivat Nurmeksen kaupungin 50-vuotistapahtumat. Aloitin päivän tutustumalla peruskorjattuun kauppalan taloon. Se on nyt Nurmeksen helmi Puu-Nurmeksen alueella. Ensi kesänä talo on entisen kauppalan avointen ovien vetonaula. Valtuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset siirtyvät ensi vuonna entiseen paikkaan. Tuossa tutussa talossa aloitin valtuustotyöskentelyn 1985.

Tulin äsken kotiin toritapahtumasta. Siellä oli pakkasesta huolimatta paljon väkeä. Juhlassa hallituksen pj. Hannu Pääkkönen ja kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen jakoivat vuoden Nurmes-palkinnon. Sen sai Pielisen Kalajaloste Oy. Kaupinkimme vuoden 2023 toimijan palkinnon sai Nurmeksen Vanhan Kauppulan Asukasyhdistys. Onnea palkituille.

Toritapahtumassa oli tarjolla Koivurinteen Erän lihakeittoa. Pidimme kaupunginjohtajan kanssa puheet. Käsittelin siinä lyhyesti Nurmeksen kaupungin historian keskeisiä tapahtumia ja hiukan tulevaisuutta. Aloitamme ensi vuonna taloustalkoot.

Puheessani kerroin 1990-luvun laman selättämisestä. Kerroin lisäksi ulkopuolisten tahojen tekemistä tutkimuksista kuntien selviytymisestä tällä vuosituhannella. Nurmeslaiset yritykset ja kuntalaiset ovat ottaneet maakuntakeskusta ja koko Suomea kiinni. Ts. kunta on ollut mukana tekemässä sitä tehtävää, mikä sille kuuluukin. 

Seurasin 1990-luvun kaupungin sopeuttamista äkkiä muuttuneeseen taloustilanteeseen keskushallinnosta seitsemän vuotta kolmessa eri roolissa ensin valtuuston varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä ja vielä kaksi vuotta hallituksen pj:na.

Vaikeuskerrointa 90-luvun lopulla  lisäsi Nurmeksen Sähkön jupakka, joka pysäytti pariksi vuotta koko kaupungin kehitystyön. Tapahtuma rikkoi myös ihmissuhteita. Oli haasteellista aikaa. Kaikkinensa toipuminen kesti 15 vuotta. Niin selätämme nytkin yhdessä tekemällä Nurmeksen taloushaasteet. Illan päätteksi oli komea ilotulitus.Väki kyllä siitä nautti.

Iltaan mahtuivat kaupunginjohtajan ja minun pitämät puheet. Alla on tänään pitämäni kaupungin lyhyttä historiaa käsittelevä puhe. Se on kirjoitettu iPadilla ja siirretty sitten Wordiin pöytäkoneelle. En hallitse tekstinkäsittelyä, joten joillain laitteilla on hankala lukea.

Nurmeksen 50-vuotistilaisuus torilla 31.12.2023 klo 18:00                                                

Juhlapuhe, Matti Kämäräinen, kaupunginvaltuuston pj.

 

Arvoisat nurmeslaiset, toriyleisö!

 

Tervetuloa tänne torille avaamaan kaupunkimme 50-vuotis-

juhlavuotta. Pakkasesta huolimatta meitä on täällä runsaasti

paikalla.

 

Puheessani nostan esille muutamia Nurmeksen kaupungin lyhyen

historian keskeisimpiä vaiheita. Kun Nurmes tuli kaupungiksi

vuonna 1974, se oli palvelutuotannoltaan maakuntamme

monipuolisimpia ja tärkeimpiä kuntakeskuksia. Opetuspalveluissa

täällä oli toiseksi laajin tarjonta heti Joensuun jälkeen.

 

Vuonna 1966 säädettiin aluepoliittiset lait. Niiden tarkoituksena oli

tasoittaa maamme alueellisia eroja. Koko Pohjois-Karjala

määriteltiin kehitysalueeksi, joka tarvitsi valtiovallalta erityistä

suojelua ja tukea. Niinpä juuri syntynyt Nurmeksen kaupunki alkoi

panostaa uusiin työpaikkoihin.

 

Uuden kunnan elinkeinorakenne alkoi nopeasti monipuolistua.

Meillä oli jo alkutuotannon jatkojalostusta. Puun sahaus ja korjuu

kehittyivät edelleen tärkeiksi osiksi kaupungin elinkeinojakaumaa.

Myös matkailu-, metalli- ja elintarvikealat alkoivat kehittyä osaksi

Nurmeksen elinkeinokirjoa.

 

Nurmeksen alkuvuosikymmenten aikoihin maatamme kehitettiin

hyvinvointivaltioksi reformipolitiikalla. Kuntien

palvelutuotanto laajeni. Perustettiin myös maakunnallisia

kuntainliittoja

(myöhemmin kuntayhtymiä). Suurin muutos koettiin

terveydenhuollossa. Kansanterveyslaki oli säädetty 1972.

Lähes jokaiseen kuntaan nousi uusi terveyskeskus. Meillä se

rakennettiin yhdessä Valtimon kanssa kuntainliittona vuonna 1976.

                                            Hyvät kuulijat!

Valtio ohjasi kuntien toimintaa valtionosuuksilla. Ne määräytyivät

kymmenportaisella kantokykyluokituksella. Nurmes sijoittui heti

ensimmäiseen kantokykyluokkaan, mikä takasi palveluiden

tuottamiseen korkeimmat valtionosuudet. Luokitus perustui

kuntien suhteellisiin eroihin. Näin kuntien kannatti laajentaa

toimintaansa naapurikuntien kanssa kilpaa. Valtionosuudet olivat

kustannusperusteisia. Suurin pelko päättäjillä oli kantokykyluokan

nouseminen. Sehän laskisi valtionosuuksia. Maakunnalliset

kuntainliitot alkoivat elää omaa elämäänsä. Kunnat eivät tuolloin

juuri niiden toimintaa ohjanneet. Tulleet laskut maksettiin kiltisti.

Seurauksena oli menojen voimakas kasvu, jota ruokki korkea

inflaatio ja korkokanta. Tilanne alkoi muuttua vasta 1990-luvun

laman jälkeen.

 

Valtion finanssipolitiikassa oli myös ongelmia. Syitä vyörytettiin

kuntatalouden kehnon hallinnan, tuottavuuden huonon kehityksen

ja valtionosuuksien kontolle. Valtionosuusjärjestelmä muutettiinkin

asukaslukuperustaiseksi vuonna 1993. Siihen luotiin erillinen

tasausjärjestelmä verotulojen perusteella. Uusi järjestelmä

mahdollisti kuntien valtionosuuksien leikkauksen julkisen talouden

tasapainottamiseksi. Nurmeksen valtionosuudet laskivat vuosina

1994-95 reaalisesti 25 % ja heti perään vuonna 1997 38 % lisää.

Maamme taloudellinen tila alkoi muuttua nopeasti

huonompaan  suuntaan idän kaupan supistuessa Neuvostoliiton

romahdettua vuonna 1991. Saman vuoden syksyllä devalvaatio nosti

valuuttaluottojen määrää. Yrityksiä meni konkurssiin. Monet

tuotantolaitokset keskittivät tuotantoaan isompiin yksiköihin.

 

Samoin toimi valtiokin. Laman alku nosti

Nurmeksen  työttömyysluvut 30 prosenttiin. Meillä työpaikkojen

menetys oli asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin Joensuun

seudulla Perloksen kaaduttua. Sinne tuli valtion korvamerkittyä

tukea. Meidän oli selvittävä omillamme. Kaikkinensa 1990-luvun

alkupuolella syntyneestä lamasta toipuminen kesti noin 15 vuotta.

Hyvä toriyleisö, nyt vakavampaa asiaa!

Nurmes menetti vuosien 1980-1995 aikana yli puolet (56,1 %)

teollisista työpaikoistaan. Nurmeksen kauppalaan liitettiin

maalaiskunta vuoden 1973 alussa. Nurmeksesta tuli kaupunki

1.1.1974. Tuon ajan hengen mukaisesti liitetyille kunnille jäi

molempien kuntien toiminnot ja henkilöstöt. Vasta 1990-luvun

laman aikana kaupungin henkilöstö mitoitettiin sen todellisiin

tarpeisiin. 1990-luvun aikana kaupunkikonsernin henkilöstö väheni

780:stä 420:en. Sopeuttaminen jatkui vielä 2000-luvulle, jolloin

suuren kouluverkkolinjauksen jälkeen kaupungin palkkalistoilla oli

400 henkilöä ( -49 %). Eläköityvien tilalle ei palkattu seuraajia.

Aikaa varsinaisesta kuntaliitoksesta ehti kulua reilut kaksi

vuosikymmentä. Tuosta viisastuneena Nurmes – Valtimo-

kuntaliitossopimuksen liitteeksi tehtiin perusteellinen 64-sivuinen

kuntaliitosselvitys, johon liittyy valitun skenaarion uuden

Nurmeksen tuottavuusohjelman luonnos.

 

Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta

perustivat yhteisen Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n

(PIKES) 17 vuotta toimineen Pielisen Karjalan liiton tilalle vuonna

2006. Vastaavia yhtiöitä syntyi myös maakunnan muillakin

seutukunnilla. Pielisen Karjalan kunnat tekivät yhdessä kunta- ja

palvelurakenneuudistuksen (PARAS) selvitystyön.

 

Paras-hanke kariutui. Sen seurauksena Lieksan aloitteesta

tehtiin 2014 Pielisen   Karjalan kuntaliitosselvitys Juuan ja Valtimon

kuntien sekä Nurmeksen ja Lieksan kaupunkien osalta. Lopulta

Lieksan kaupunki oli valtuustokäsittelyjen jälkeen valmis

kuntaliitokseen. Nurmes ja Valtimo hylkäsivät kuntaliitoksen. Juuka

jättäyityi pois jo aikaisemmin. Lieksa erosi

Pikesistä vuonna 2017. Nuo hetket hyvin läheltä seuranneena voin todeta, että

yhteistyö ei palannut enää aikaisempien vuosien tasolle. Joensuun

seudun kehitysyhtiö, Josek, lopetti toimintansa vuonna 2018 ja

Keski-Karjalan KETI vuosi sitten 31.12.2022. Pikes jatkaa edelleen

Nurmeksen kehitysyhtiönä.

 

Nurmeksen kaupunki ja sen elinkeinoelämä ovat kehittyneet

myönteisesti koko 2000-luvun. Meidän kivijalka-alojemme (metsä,

metalli, matkailu, elintarvike) lisäksi Nurmekseen on syntynyt

kattava ja monipuolinen pienyrittäjäverkosto. Nurmeksen ja koko

Pielisen Karjalan seutukunnan elinkeinoelämällä meni 2020-luvun

alkaessa hyvin muuhun maakuntaan ja Suomeen verrattuna.

Otimme muiden seutujen etumatkaa kiinni. Nurmeksen

työttömyysluvut ovat olleet viime vuosina maakunnan alhaisimpia

11-13 % välillä. Nyt alkanut taantuma nostaa työttömyyslukuja.

 

Taloussanomat selvitti äskettäin Suomen kuntien

tulonjakotilastoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin

pienituloisten  määrän kehittymistä 2000-2021 välisenä aikana.

Monissa kunnissa pienituloisten määrä on lisääntynyt tuntuvasti

viimeisen 15 vuoden aikana. Näin on käynyt mm. Uudellamaalla.

Peräti 18 kunnassa pienituloisten määrä on lisääntynyt ja vain

kahdeksassa kunnassa pienituloisia on nyt entistä vähemmän.

 

Lähes koko maassa keskitulot ovat kasvaneet selvästi. Kun inflaatio

otetaan huomioon, reaalinen tulokehitys on kuitenkin ollut

vähäistä. Suomessa reaalinen mediaanitulo eli käytettävissä

oleva  rahatulo henkeä kohti vuosien 2000 ja 2021 välillä on

negatiivinen, - 0,2 prosenttia. Tutkimus kuvaa perhekohtaisia

reaalimuutoksia.

 

Nurmeksessa tuo muutos on edellä mainitulla aikavälillä + 7,1

prosenttia. Meille tuo tutkimus kertoo, että nurmeslaisten

pienituloisten määrä on vähentynyt. Se on myös todiste

työllisyyden ja tulotason paranemisesta muuta maata nopeammin.

Meidän reilusti muuta maata korkeampi prosenttitaso kuvaa

ensisijaisesti kuntalaisten parantuneita oloja. Kunta on siis

täyttämässä perustehtäväänsä. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmes

on neljäntenä. Tuo tarkoittaa, että yhdeksän kuntaa on Nurmeksen

alapuolella.

                     

Kunnista on nykyään saatavilla paljon erilaista dataa. Näin       

ulkopuoliset tahot pystyvät arvioimaan meitä kuntina

sekä  sijoittamaan ne eri kriteereillä järjestykseen. Tämän

vuosikymmenen alussa Nurmes oli kivunnut Suomenkuvalehden

elinvoimatutkimuksessa 45 sijaa ylöspäin. Nurmes sijoittui hyvin

kaksi vuotta sitten julkaistussa seutukaupunkien

vetovoimatutkimuksessa. Koko tutkimuksessa olemme kymmenen

parhaan joukossa 57 seutukaupungista.

                  Arvoisat kuulijat, nyt katse tulevaisuuteen!

Nyt meidän on keskityttävä vuoden 2020 alussa syntyneen uuden

Nurmeksen talouden tasapainottamiseen. Siihen tarvitsemme

kaikkien tahojen tiivistä yhteistyötä. Työ on tehtävä huolella. On

suoritettava säästötoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi.

 

Ensi kesänä valmistuu Bomban laajennusosa. Olemme mukana 1,5

miljoonan EU-hankkeessa, jonka kärkikohteita ovat Koli ja Bomba.

Syksyllä on vuorossa maaseutuparlamentti. Kesällä meillä on

imagoamme nostavia tapahtumia. Otetaan niistä kaikki irti.                                            

Ajatellaan positiivisesti. Annetaan hyvän kiertää.

 

Lopuksi haluan kiittää nykyistä ja entistä kaupungin johtoa,

henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä kaikkia nurmeslaisia

kaupungin hyväksi tehdystä työstä sekä toivottaa menestyksellistä

uutta vuotta!

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää Joulua

Sunnuntai 24.12.2023 klo 13.51

Kiitos lukijoille menneestä vuodesta. Se on ollut luottamustointen hoitamisen kannalta aikaisempia vaativampi. Hyvinvointialue on tasapainoilua palvelujen ja talouden kanssa. Myös Nurmeksen kaupungilla on takana poikkeuksellisen raskas vuosi. 

Hyvinvointialueella on saatu tehtyä palveluverkkostrategia ja päätettyä, miten riittävät palvelut saadaan turvattua koko maakunnan väestölle. Työ on vielä kesken. HVA:n hallitus seuraa tarkasti sen täytäntöönpanon edistymistä.

Meitä reuna-alueiden ihmisiä kiinnostaa, miten juuri laajan palvelun sote-asemien tuottamat palvelut toteutetaan supistusten kohteeksi joutuneissa yksiköissä (esim. Juuan kunta ja Valtimon pitäjä). Torstaine hallitus evästi virkamiesjohtoa, että laajan palvelujen tuottamistavoista hallituksen on tuotava selvitys helmikun hallituksen kokoukseen.

Menneellä viikolla näyti siltä, että Lieksassa ja Kiteellä laajennetut lääkäreiden ilta- ja viikonloppuvastaanotot eivät todeudu lääkäripulan takia. On mielenkiintoista katsoa, kuinka kauan ne voidaan toteuttaa Nurmeksessa. Alueiden tasa-arvoisen kohtelun nimissä on tahoja, jotka ovat valmiita ne poistamaan myös Nurmekesta. Valtimon perukoilta on Joensuuhun matkaa liki 200 km. Se meidän pitää muistaa. 

Nurmeksen kaupunki valmistautuu hallitun talouden tasapainottamisohjeman tekemiseen. Se on tehtävä huolella.Tarvitaan useamman miljoonan pysyvä kustannusten taitto, jotta Nurmes-laivan keula pysyy pinnalla. Kaikista toimenpiteistä on tehtävä vaikuttavuuden arviointi ja analysoitava se. 

Nyt on vaan käännettävä uusi lehti. Alkuvuotta hallinneet oikeudenkäynnit, lausuntojen kirjoittamiset ja Puustakon vaikeudet on jätettävä taakse. Ne ovat työllistäneet erityisesti keskushallinnon väkeä. Ensi vuonna juhlimme 50 vuotta täyttävää Nurmesta. 

Kesällä sovimme lasten kanssa, että tänä vuonna mennään joulu matalalla profiililla. Varasimme. matkan Teneriffalle. Muutaman vuoden välein olemme viettäneet vuoden isoimman juhlan matkoilla eri kulttuureissa valmiitten pöytien äärellä. 

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2024!

Kommentoi kirjoitusta.

HVA Siun soten valtuusto äänesti kahdesti lääkäreiden ilta- ja viikonloppuvastaanotoista

Keskiviikko 13.12.2023 klo 11.22

Eilisen päivä vierähti Tikkamäellä P-K:n Hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa kokonaan. Hyväksyimme siellä mm. HVA:n ensi vuoden talousarvion. Aamupäivällä sen yksityiskohdat esiteltiin infossa valtuutetuille. Varsinainen kokous alkoi klo 13:00. Samaa käytäntöä noudatan myös Nurmeksen kaupunginvaltuuston kokouksessa ensi viikolla. Infotilaisuus on jo iltapäivällä ja varsinainen kokous alkaa illalla klo 18:30.

HVA Siun soten valtuusto hyväksyi muutaman äänestyksen jälkeen ensi vuoden talousarvion. Hyvinvointialueen toimintakulut ovat noin 905 miljoonaa euroa. Talousarvioon hallitus on puristanut kymmenen miljoonan euron tuottavuusohjelman. Budjetti jää vielä 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. AVI puuttui HVA:n pitkiin asiakasjonoihin erikoissairaanhoidon puolella. Hallitus reagoi heti ja lisäsi 15 miljoonaa euroa tilanteen korjaamiseen.

Nyt isoksi asiaksi muodostui taas Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajan palvelun sote-asemien laajennetut ilta ja viikonloppuvastaanotot. Hallitus esitti valtuustolle äänin 6 – 5, että entistä käytäntöä jatketaan mahdollisuuksien mukaan – siis lääkäritilanteen sen salliessa. Toimitusjohtaja Kirsi Leivonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Siun soten kuntayhtymän aikoihin äänestimme samasta asiakokonaisuudesta. 

Perussuomalaisten valtuutettu Henry Määttä esitti ryhmänsä kannattamana, että aluehallituksen esityksestä poistettaisiin sanat ”mahdollisuuksien mukaan”, mikä olisi velvoittanut HVA:n järjestämään ilta- ja viikonloppulääkäripalvelut hinnalla millä hyvänsä.

Oman ryhmäni valtuutettu Tarja Hyykky teki tähän kohtaan vastaesityksen, jossa ei erikseen mainittu hallituksen esityksessä olevaa kolmea kaupunkia (Nurmes, Lieksa ja Kitee). Lisäksi Hyykyn esityksessä oli maininta, että perusterveydenhuollon alueellista hoitoon pääsyä ja yhteispäivystyksen jonojen purkua helpotetaan turvaamalla lääkärin vastaanottopalvelut laajan palvelun sote-asemien lisäksi maakunnan muissa palveluverkkosuunnitelman mukaisissa toimipisteissä. Myös kuntien välisellä yhteistyöllä velvoitettiin helpottamaan henkilöstön saantia eri toimipisteisiin.

Koska oli kaksi hallituksen esityksestä poikkeavaa esitystä, jouduimme äänestämään. Keskustan ryhmäkokouksessa Lieksan (Mirja Karhinen), Kiteen (Eeva-Liisa Auvinen) ja Nurmeksen (Erik Reinikka ja Matti Kämäräinen) ilmoittivat, että äänestämme hallituksen esityksen pohjaesityksen puolesta viimeisessä äänestyksessä.

Ensimmäinen äänestyksentulos Tarja Hyykyn ja Henry Määtän muutosesitysten välillä oli 46 – 8. Sitten äänestimme vielä hallituksen pohjaesityksen ja Tarja Hyykyn esityksen välillä. Äänestystulos oli jo tiukempi numeroin 29 – 24 hallituksen pohjaesityksen hyväksi. Tuossa tuloksessa on siis mukana edellisessä kappaleessa mainitut neljän keskustan ryhmän valtuutetun äänet hallituksen pohjaesityksen puolella.

On toisaalta ryhmän kannalta vähän harmillista, että äänestyskäyttäytymisemme vaikutti tulokseen. Jos olisimme äänestäneet ryhmän mukana, niin valtuuston päätöksessä (25 – 28) ei olisi ollut mukana mainintaa laajennetuista ilta- ja viikonloppuvastaanotoista. Demokratia toimi!

Kommentoi kirjoitusta.

Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajennetut lääkärivastaanotot jatkuvat

Sunnuntai 3.12.2023 klo 14.49

Menneellä viikolla oli pitkä hyvinvointialueemme hallituksen kokous. Ensi vuoden talousarvio etenee 12.12. olevaan valtuustoon. Eniten keskustelutti kesäkuussa päätetyn palvelustrategian täytäntöönpano. Laajan palvelun sote-asemat on saatava sellaiseen kuntoon, että ne pystyvät tuottamaan niille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Virkamiesjohto velvoitettiin raportoimaan hallitukselle säännöllisesti asiakokonaisuuden toteutumista. 

Kitee, Lieksa ja Nurmes haluavat tarjota lääkäripalveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ripatin päätöksellä niitä on supistettu muutamalla tunnilla. Ylin esihenkilöjohto haluaa lopettaa ne kokonaan. Siun soten lääkäripalveluista kohtuuttoman paljon tuotetaan nykyään ostopalveluina, joiden kulut ovat nousseet. Tuo on ihan valtakunnallinen tilanne hyvinvointialueilla.

Siun soten hallitus äänesti torstaina lääkäreiden laajennetuista vastaanotoista.. Ilta- ja viikonloppulääkärivastaanotot toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Varsinkin Kiteelle on ollut vaikea saada lääkäreitä reppufirmoistakin.

                         Kuntaliiton rooli on muuttunut

Loppuviikko menikin Helsingissä Kuntaliiton valtuuskunnan kokouksessa. Torstai-iltapäivä oli seminaarityyppistä työskentelyä. Kuntaliiton rooli on muuttunut soten siirryttyä valtion rahoittamaksi. Se näkyy toiminnassa. Nyt kärkenä on kuntien edunvalvonta. Keskustan ryhmä tuo kannanotossaan vahvasti esille varsinkin itäisen Suomen kuntien ja kaupunkien huolet. Poliittiset voimasuhteet Kuntaliitossakin ovat muuttuneet. Toimitusjohtaja on entinen Kokoomuksen kansanedustaja Minna Karhunen. KL:n luottamuselinten kokoonpano vastaa vuoden 2021 kuntavaalitulosta.

Maan hallitusohjelma on kirjoitettu isojen kaupunkien tarpeiden mukaan. Oheisessa kuvassa ovat MAL-sopimusseudut Suomessa 2023. Siinä on kuvattu kaupunkiseutujen sijoittuminen liikenteen pääverkkoon. Finngridin Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2024 - 2033 on samansuuntainen. Yli_100000_asukkan_kaupungit

Eniten keskustelua kirvoitti 400 miljoonan ylimääräinen valtionosuusleikkaus. Sehän tuli kunnille täysin yllätyksenä. Asiaan kuntaliitto on mielestäni ottanut kantaa vahvasti. Ministeriö heti reagoi ja perääntyi sen verran, että lisä-VOS-leikkaus jaksotetaan vuosille 2025 – 2027. Lisäksi ministeriö on ilmoittanut, että ylimääräinen leikkaus kompensoidaan kunnille. Hämmennystä meissä kuulijoissa herätti, että peli on kustannusneutraalia. Toisin sanoen vastaava summa on etsittävä jostain muualta pois. Se tuottaa jo varmasti vaikeuksia.

Oma juttunsa on sitten VOS-lainsäädännön tasausjärjestelmän oikeudenmukainen säätäminen. Siellä painaa poliittinen voima. Meille itäsuomalaisille tilanne on haasteellinen. Rintamaiden kansanedustajilta emme saa riittävää tukea. Edunvalvontaa on tehostettava. Meidän kaikkien edustajien on ylipuoluerajojen tiivistettävä alueidemme sanomaa, oltiin oppositiossa tai hallituksessa. Koko maan etu on, että Nato-Suomessa itäiset maakunnat pysyvät elinvoimaisina.

                               Sote saa vielä lisää rahaa

Sote-rahoituslainsäädäntöä  tiiviisti seuranneena minulle on ollut koko ajan selvää, että 12,64 % leikkaus verokannasta valtiolle (sotelle);on aivan riittämätön. Varsinkin suuret ERVA-keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) välttävät ministeriön arviointimenettelyn ja saavat  lisärahoitusta. Niinpä jatkossa valtionosuuksia leikataan muutama satamiljoonaa euroa vuositasolla. Tämä on meidänkin osattava ennakoida riittävän ajoissa omissa talousarviosuunnitteluissa. Apuja ei ole luvassa. Kertyneillä ylijäämillä ei montaa vuotta selvitä. On panostettava lakisääteisiin palveluihin ja varottava tekemästä kerralle päätöksiä, jotka kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.


Kuntaliiton valtuuskunnan Kekustam ryhmä julkaisi alla olevan kannanoton:

Kannanotto 1.12.2023

Hallituksen kompensoitava kuntien valtionosuusleikkaukset

Orpon hallituksen toiminta on jo alkumetreillään heikentänyt kuntien ja hyvinvointialueiden luottamusta valtiovaltaan. Tuorein esimerkki oli valtiovarainministeriön ilmoitus yli 400 miljoonan euron lisäleikkauksesta kuntien valtionosuuksiin. Erityisen moitittavaksi menettelyn ja sen ajoituksen tekee se, että kunnat olivat jo päättäneet ensi vuoden veroprosenttinsa ja suurin osa koko talousarvionsa.  

Hallituksen ratkaisuehdotus lykätä leikkauksia ja jaksottaa ne useammalle vuodelle on vain ongelmien siirtämistä eteenpäin. Tulevien vuosien kuntatalouden tilanne on vaikea jo ilman uusia kurituksiakin. Hallitus on päätöksillään aiheuttanut mittavaa korotuspainetta sekä kunnallis- että kiinteistöveroprosentteihin samalla kun paine leikata sivistyspalveluista kasvaa.

Leikkausten kompensoimiseksi Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä edellyttää valtiovallan aloittavan pikaisesti vuoropuhelun kuntien kanssa.

Hallitus on aloittanut kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisen. Vakava puute on, että hallitus on uudistamassa ainoastaan kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Ennen rahoitusjärjestelmän uudistamista on käytävä kunnon keskustelu kunnan käsitteestä ja tehtävistä sote-menojen poistumisen jälkeen.

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä muistuttaa, että kuntien rahoitusperiaate perustuu Suomen valtion ratifioimaan Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaan. Valtionosuuksien perustehtävä on kohtuullisella vero- ja maksurasituksella turvata kansalaisten peruspalvelut tässä maassa kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Olemme huolissamme kunnista, mutta ennen kaikkea ihmisistä ja heidän oikeudestaan saada kotikunnassaan peruspalvelut. Myös se, että hyvinvointialueet on pakotettu pikasäästöihin, vie pohjan peruspalvelujen saamiselta kaikissa Suomen kunnissa ja romuttaa osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden rakentumassa olevan yhteistyön.  

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä kannustaa Kuntaliittoa terävöittämään edelleen edunvalvontaansa ja etsimään ratkaisuja kuntakentän haasteisiin yhdessä valtiovallan kanssa.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Siun soten palkkaharmonisoinnin maksatus alkamassa

Sunnuntai 26.11.2023 klo 23.03

Palkkaharmonisointi on edennyt siihen vaiheeseen, että työntekijöille aletaan maksaa jälkikäteen pitkien neuvottelujen kautta heille kuuluvia palkan tarkistuksia. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lopullinen lasku kuluista lankeaa kuntien maksettavaksi. Se on vääryys maakuntaamme kohtaan. Valtaosa tämän vuoden alussa aloittaneista hyvinvointialueista saa palkkaharmonisointiin rahat valtiolta. Valtiovalta on tulkinnut, että meillä vuonna 2017 aloittaneen Siun sote kuntayhtymän omistajakunnat ovat velvollisia maksamaan nuo kulut vuoden 2022 loppuun asti.  

Palkkaharmonisoinnin piirissä on tällä hetkellä noin 5800 työssä olevaa henkilöä. Työssä olevan henkilöstön palkkasaatavien maksatus on tarkoitus saada suurelta osin toteutettua heti alkuvuodesta. Maksatus jatkunee myöhemmille kuukausille. Poislähteneiden palkkaharmonisointiin oikeudettujen työntekijöiden palkkasaatavien maksatus tapahtuu myöhemmin talvella. Sekin kestää muutamia kuukausia.

Hyvinvointialueella on laskettu palkkaharmonisoinnin kulut vuosilta 2021 ja 2022. Niistä on päästy sopimukseen työntekijäjärjestöjen kanssa. Nyt kunnille tuleva kokonaissumma on 25,0 miljoonaa euroa. Nurmeksen osuus siitä on 1,8 miljoonaa euroa.

Kunnat ovat neuvotteluissa hyvinvointialueen kanssa antaneet suostumuksensa palkkaharmonisoinnista johtuvien saatavien maksamiselle. Nurmeksessa ne on merkitty vuoden 2022 tilinpäätökseen. Maksatus tosin tulee vasta ensi vuoden alkupuolella. Vähän pelonsekaisin tuntein odotan, mitä on lopullinen lasku kunnille, sillä osa palkkaharmonisoinnista on riitautettuna. Kyse on, maksetaanko yleisimmän vai piikkipalkan mukaan.

Alla olevasta limkistä pääset Siun soten sivuille perehtymään tarkemmin palkkaharnisaation tilanteeseen:

https://www.siunsote.fi/palkkaharmonisointi

Palkkaharmonisointia on maksettu jo kuntayhtymän aikoina  yleisimmän palkkaluokan tasoon. Oikeuden ennakkopäätöksen mukaan uudet palkat pitää määrittää ns. piikkipalkan mukaan:

https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2023100132-11-10900.PDF

Tammikuussa HVA:n hallitus käsitteli palkkaharmonisoinnin tilannetta:

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023100132-11

Kommentoi kirjoitusta.

Siun soten ja Nurmeksen talousarviot joulukuun valtuustoihin

Lauantai 25.11.2023 klo 9.31

Jo alkuvuodesta eduskuntavaalien alla oli aistittavissa, että olipa päämisterinä kuka tahansa, niin varsinkin julkinen talous ja siellä kunnat joutuvat suuriin vaikeuksiin niukkenevien valtionosuuksien myötä. Sodasta ja koronasta heijastuva maailmaa koetteleva lama on kaiken takana.  

Nykyinen tila on verrattavissa 1990-luvun tapahtumiin. Silloin jo aiemmin alkanut Neuvostoliiton hajoamisen seuraamukset ja etenkin Suomea koskenut finanssikriisin  hoito kurittivat kuntia kovasti. Valtionosuudet laskivat 1994 – 1996 reaalisesti 25% ja heti perään 38% vuonna 1997. Seurasin tuolloin kaupungin selviytymistä läheltä keskushallinnosta.  

Siun soten ensi vuoden talousarvion suunnittelu aloitettiin jo helmikuussa. Kesällä hyväksyttiin talouden tasapainottamisen askelmerkit, johon kuului mm. koko hyvinvointialueen palveluverkkolinjaus. Vuoden aikana on ollut useita HVA:n hallituksen ja valtuuston seminaareja. Valtakunnallisesti teemme ensi vuodelle ihan siedettävän talous- ja toimintasuunnitelman. Suurin haaste on henkilöstön jaksaminen ja sen riittävä saaminen avoinna oleviin työpaikkoihin.  

Nurmeksen kaupungin talouden kiristyminen tiedettiin jo viime vuonna. Alkuvuosi oli kaupungin keskushallinnolle kiireistä aikaa muiden akuuttien asioiden hoitamisen takia. Talousarvion tekoon pääsimme vasta oikeastaan kesälomien jälkeen. Työtä on vaikeuttanut myös valtiovallan päätökset lopullisista valtionosuuksista. Viikko sitten perjantaina tuli viimeinen kylmä suihku Valtionvarainministeriöstä valtionosuuksien tuntuvasta lisäleikkauksista. VM siirsi leikkaukset seurantavuosille 2025 – 2027. Lisärahaa sieltä ei ole luvassa tulevinakaan vuonna.  Kiikkulauta kuntien ja soten välillä on nollasummapeliä. YTA-keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) ovat suurissa vaikeuksissa. Sinne rahaa ohjataan lähinnä kuntien kustannuksilla. 

Hyvinvointialueen ja Nurmeksen talousarviot ovat juuri hallituskäsittelyissä. Valtuustoihin ne etenevät joulukuussa. Molemmissa on kiinnitettävä huomiota myös seurantavuosiin. Julkisen talouden notkahduksia ei hetkessä korjata. On pidettävä huoli, ettei tehdyillä säästötoimenpiteillä aiheuteta myöhemmin suurempia ongelmia. On keskityttävä tuottamaan kaikki lakisääteiset palvelut riittävän korkeatasoisina. Meillä on vastuu hyvinvointialueemme ja kuntamme jokaisesta kansalaisesta. 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »