Matti Kämäräinen
Haapalahdentie 12
75530 Nurmes
0500263470
Kiitosta maakuntamme edunvalvojille, maamme hallitukselle ja PKO:lleKeskiviikko 4.9.2024 klo 7.18 Maamme hallitus, hyvinvointialueet ja kunnat kipuilevat talousvaikeuksissa. Ensi vuoden budjetteja useilla sektoreilla jo valmistellaan. Alueemme yritysten uusinvestoinnit eivät lähde toivotulla tavalla liikkeelle. Nuo aiheet ovat täällä kovin jokapäiväistä luettavaa ja kuultavaa. Kyllä nyt on nostettava myös positiivisia asioita maakunnastamme esille. Siitä kiitos kaikille tahoille, jotka hoitavat maakuntamme edunvalvontaa ja ovat jaksaneet jatkuvasti muistuttaa olemassaolostamme maan hallitusta. Elisestä budjettiriihestä poimittuja kohteit: Nyt näyttää, että Karjalan radan rahoitukseen saadaan lisää euroja. Kävin juuri Helsingissä junalla. Totean vaan, että kyllä matkan rataosuuksien välillä oli huomattavia tasoeroja. Mikä mukavinta kuultavaa, myös Joensuu – Nurmes –radan kriittisimpien kohteiden peruskorjaukseen saadaan rahoitusta. Näin matkustajaliikennekin pääsee kehittymään. Se on hyvä Bomban alueenkin kannalta tulevaisuutta ajatellen. Fingrid alkaa investoimaan kantaverkkoomme. Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistusta parannetaan. Näin on paremmat mahdollisuudet onnistua MM-kisahaussa. Myös Karvion silta on saamassa rahoitusta. Liikenneturvallisuus paranee 6-tiellä, kun Tolosenmäen liittymä rakennetaan uudelleen. Nurmeksessa oli viime viikolla Bomban laajennuksen avajaisjuhla. Edustimme siellä kaupunkia hallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan kanssa. Olen ollut jollain tavalla kytköksissä kaupunkimme matkailuun aina 1985 alkaen. Aloitin silloin valtuustourani kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Matkalla on ollut hyviä ja huonoja vuosia. Nyt Bomban alue on vahvalla isännällä. Siellä on tekemisen maku. Kun kuuntelin PKO:n tulevaisuuden näkymiä ja odotuksia Bomban alueella, jatkoa vielä seuraa uusinvestoinneilla tulevaisuudessakin. ”Nyt taivas on auki”, totesi toimitusjohtaja Kivelä puheessaan. PKO:n merkitys maakunnan kehittäjänä on huomattava. Se on ottanut vakavasti maakunnan kehittämisen suuntaamalla aktiivisuutta matkailuun. Sillä sektorilla meillä on täällä hyvät edellytykset luoda uusia työpaikkoja ja hyvinvointia maakuntaan. Valtion tekemät päätökset mahdollistavat pitää infran kunnossa. Se on edellytys myös matkailun ja muun yritystoiminnan kehittämiselle maakunnassamme. Loppuvuodesta 2015 alkoi mielenkiintoinen jakso Bomban historiassa. Kaupunki sai vihjeitä, että silloinen Bomban omistaja oli myymässä Bombaa pakolaiskeskukseksi. Jos kauppa olisi Aavaranta Oy:n kanssa toteutunut, olisi se ollut iso kollektiivinen munaus Nurmeksen matkailun kannalta. Käsirahakin oli jo maksettu. PKO tuli pelastajaksi. Ehkä joskus kirjoitan noista ajoista. Alla linkki kirjoitukseeni neljän vuoden taakse PKO:n tiedotustilaisuudesta rakennushankkeesta: |
Riveria aikoo vähentää Pielisen Karjalan aloituspaikkoja tuntuvastiTiistai 27.8.2024 klo 9.41 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus käsittelee tulevana torstaina yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä taloudellisin ja tuotannollisin perutein. Valtioneuvostohan jo kevään kehysriihessä päätti leikata toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Tuo tarkoittaa valtakunnallisesti opiskelupaikkojen vähenemistä 8 300 opintovuotta. Nyt on syntymässä maakunnassamme vääntö reuna-alueiden ja maakuntakeskuksen välillä. Riverian täysin virkamiestyönä tehty esitys vähentää tuntuvasti esimerkiksi Pielisen Karjalan aloituspaikkoja (Lieksa ja Nurmes). Asian keskeneräisyyden vuoksi yksiyiskohtia en avaa. Totean vain, että tuntuvia leikkausten vaikutukset täällä toteutuessaan ovat. Tiedämme kaikki, miten tärkeää seutukunnallemme on turvata metalli- matkailu- ja elintarviketeollisuutemme työvoima. Jos sitä mainitsemiltani aloilta vähennetään tuntuvasti tai lopetetaan kokonaan, ei tänne nuoria töihin saada. Jos juuri peruskoulun lopettaneet nuoret joutuvat lähtemään keskenkasvuisena muualle opiskelemaan, todennäköisesti he eivät enää palaa seutukunnallemme. Ihmeellistä tässä on, ettei Riveria ole kuullut lainkaan kuntia. Me omistamme koulutuskuntayhtymän. Ymmärrämme toki, että nuorten määrän laskiessa ja Venäjän rajan ollessa kiinni opiskelijamäärät laskevat. Kuntayhtymän talous on kuitenkin hyvässä kunnossa. Leikkausten vaikuttavuus on arvioitava, miten se vaikuttaa koko maakunnan elinvoimaan. Nyt on toiminnan aika. Istun tätä kirjoittaessa Bomballa Siun soten seminaarissa. Lieksan valtuston puheenjohtajan kanssa äsken keskustelimme asiasta. Riverian salassa tekemälle valmistelulle ei täällä kyllä ablodeerata. Siun soten toimintakulttuurissa tänäänkin tehdään päätöksiä kuntia kuullen, vaikka rahoitus tulee valtiolta. Nyt meidän on muodostettava seutukuntamme yhteinen realistinen linjaus aloituspaikkojemme suhteen. Kaikilla tahoilla sitten viemme näkemyksemme läpi. Siihen tarvitaan kaikkia keskeisillä paikoilla toimivia luottamushenkilöitä, kuntajohtajia, maakunataliittoa ja tietysti vielä yrittäjiemme näkemystä. Nyt on luotava painetta Riverian hallituksen jäsenille. Aivan lähiaikoina saamme Lieksan kaupungilta kutsun vierailulle. Kaupungeilla on tuoreet johtajat. Katsotaan, mitä yhteistä meillä on edunvalvontasektorilla. Niin ja minulla on valmiina naapureille viemisinä uudet Nurmeksen historiakirjat. Lieksan valtuusto kävi opintomatkalla viime viikolla Ylä-Savossa. Siellä kunnat ovat verkostoituneet keskenään esimerkillisesti toistensa vahvuuksia tukien. |
Vaalikauden viimeinen vuosi käynnistyiMaanantai 12.8.2024 klo 0.09 Tämä vaalikausi on työllistänyt keskushallinnossa mukana olevia luottamushenkilöitä aikaisempia vaalikausia enemmän. Varsinkin viime syksy ja kuluva vuosi ovat vaatineet paljon paneutumista esillä olleisiin asioihin. Niinpä sekä kotikaupunkini että hyvinvointialueen kesäkuun valtuustojen kokousten jälkeen päätin hoitaa suhteita ihmisiin, joita olen vuosien varrella laiminlyönyt. Vain jo aikaisemmin sovitut lähinnä edustustehtävät hoidin. Tännekään en ole kirjoittanut. Tekee hyvää pieni irtiotto. Alla kerron muutamasta kesääni liittyneestä tapahtumasta: Kesän aikana pyörät eivät ole päässeet sammaloitumaan. Kesän aikana olen osallistunut eri puolilla Suomea eri kulttuuritapahtumiin. Samalla olen käynyt tervehtimässä ystäviä vuosien takaa. Lämpimimpiä ovat olleet tapaamiset lapsuuden ystävien ja sukulaisten kanssa. Voi olla, että viimeisestä tapaamisesta on vierähtänyt vuosikausia, niin yllättävän helposti tulee kontaktipintaa elettyyn elämään. Olen tavannut äidin puolelta Kokkosten serkkuja Lampaanjärvelle siirretyssä mummolassa. Ison talon (Multamäen Kokkola) puolikas on kokonaisena erikoisjärjestelyin siirretty muutama kilometri nykyiselle paikalle kesämökiksi. Siirto on vaatinut erikoistoimenpiteitä. Kaksi traktoria peräkärryistä rakennetun lavetin päällä ovat toimineet kuljetusalustana. Oma juttunsa on ollut ajoväylän tekeminen Ruotaanmäen Kokkolasta Pielaveden puolelle Lampaanjärven rantaan. Matkaa on lähes neljä kilometriä. Viime lauantaina oli Kiuruvedellä Kämäräisten sukukokous. Olen seuran puheenjohtaja. Tavoitteena seuran hallituksella on saada mukaan aktivoitua nuorempia sukupolvia. Nyt tilaisuudessa saattoi kuulla taustalla lasten ääniä. Se on hyvä merkki tulevaisuutta ajatellen. Äskettäin oli myös Sepalusklubi r.y:n kesätapahtuma. Klubi jalkautui Iisalmessa Louhenkatupäivänä kansan pariin tehden siellä Iisalmen lyseon alumnityötä. Olen vielä klubin ukkomestari. Sen hallitus on asettanut tavoitteeksi uudistua, jotta saamme mukaan toimintaan nuorempia sukupolvia. Uudessa Sepalusklubin hallituksessa toteutuu tasa-arvo. Suhde on 4/4!. Hallituksen nuorin jäsen on toissa keväänä valkolakin saanut nainen. Lauantain kesätapahtuman jälkeen pelattiin Ahmon kentällä perinteinen Sepalus Open golfkisa. Miesten sarjan voitti Arto Haaksluoto ja naisten sarjan Kaija-Liisa Honkanen. Nurmeksessa on ollut myös vilkas kesä. Tänä viikonloppuna Kauppalan avoimet ovet kokosivat runsaasti kävijöitä. Tapahtuma on ottanut paikkansa matkailukaupungin huomattavana tapahtumana. Nyt sisältöä on kehitettävä oheisohjelmilla. Idän Villafestarit on onnistunut tapahtuma. Uskon, että jatkossa tapahtumaan saadaan lisää yhteistyötoimijoita. Näin saadaan tänne tulevat vieraat viihtymään ja tulemaan uudelleen. Tällä viikolla alkavat kokousrutiinit. Muistetaan kuitenkin markkinoida välillä Nurmeksessa 26.-28. syyskuussa järjestettävää Suomen suurinta ideafestivaalia Maaseutuparlamenttia. Se saatiin tänne muutama vuosi sitten onnistuneella lobbauksella ja markkinoinnilla.
|
Lähtikö YLE ohjaamaan maamme matkailuvirtoja?Perjantai 5.7.2024 klo 18.34 YLE uutisoi eilen kaupunkisuunnitelun professori Raine Mäntysalon kautta kriittisesti juuri avatun Bomban hotellirakennuksen suunnittelua ja toteutusta. Artikkelissa annetaan ymmärtää, että kaupunkia on painostettu hotellin sijoittamiseksi liian lähelle rantaa. Edellisen kaupunginhallituskauden aikana valmistui Bomba-Hyvärilä Masterplan II 2035. Hankkeen tarkoitus oli juuri edistää alueemme vetovoimaa ja luoda tänne lisää kaivattuja työpaikkoja. Uusi hotellirakennus on osa masterplania. Lisäksi laajennus on rakennettu kaavan sallimissa rajoissa. Itse meidän on tänne työpaikat yhteistyökumppaneidemme kanssa taisteltava ja luotava myös edellytykset. Ei niitä meille tarjottimella tuoda! Professori Mäntysalon esille tuomat asiat edustavat hänen omia arvojaan. Todennäköisesti professorilta jokin taho on pyytänyt mielipidettä ja se on uutisoitu YLE:n taholta meille kielteisenä. Koronan jälkeen matkailussa kisa asiakkaista Suomi on pieni maa. Meillä on perinteiset vahvat matkailualueet ja niilä toimijat, jotka pyrkivät pitämään kiinni omista markkinointiarvoista. Kilpailu kiristyy ja kaikki lailliset keinot somessa ja mediassa ovat sallittuja omaan puolustukseen ja kilpailijan painamiseen. Taustalla on usein joku auktoriteetti mielipiteineen. YLE:n uutinen tuli kuin tilauksesta. PKO ennätti juuri pari päivää sitten uutisoida tilauslentojen järjestämisestä Keski-Euroopasta maakuntaamme. Näen maakuntamme kannalta myönteisenä, että meillä on täällä toimija, joka hakee kasvua matkailusta. Sen ajoitus on oikea. Pielisen alueet tarjoamat puitteet ovat varteenotettava vaihtoehto sähköautojen aikaan siirryttäessä Lapillekin. Masterpanilla uutta pöhinää Nurmekseen Meillä laadittiin masterplan edistämään alueemme vetovoimaa ja tuomaan tänne kaivattuja työpaikkoja. Uusi hotellirakennus on rakennettu kaavan sallimissa rajoissa. Katsoimme kaupunginjohtajan kanssa aamulla aiheelliseksi laatia YLE:lle ”lomilta” alla oleva vastine: LEHDISTÖTIEDOTE 5.7.2024 (julkaisuvapaa heti) YLE:n verkkouutisessa strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo esittää sellaisia yleistyksiä ja pohdintoja, että ne on syytä oikaista. Mäntysalon pohdinnat eivät Nurmeksen osalta pidä paikkaansa. Break Sokos Hotel Bomban laajennus on osa Bomba-Hyvärilä Masterplan II 2035 -hanketta, jonka tavoitteena on pitkäjänteisesti kehittää Nurmeksen alueen matkailua. Hanketta varten asetetussa työryhmässä oli edustus niin Nurmeksen kaupungin viranhaltijoista kuin Pielisen Karjalan kehittämisyhtiö Oy:stä, PKO:sta, Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus Oy:stä ja Pielis-Golf Oy:stä. Toisin kuin verkkouutisessa väitetään, kyse ei ole S-ryhmän yhteisestä vaan PohjoisKarjalan Osuuskaupan (PKO) hotellin laajennushankkeesta. Tässä hankkeessa sekä Nurmeksen kaupungin että PKO:n yhteinen tahtotila on nimenomaan ollut tehdä ympäristöstään selkeästi erottuva rakennus, joka Pieliseltä sitä lähestyttäessä näkyy kuin majakka. Poikkeamislupamenettelystä voidaan todeta, että hotellilaajennuksen rakentaminen tapahtui jo rakennetulle alueelle. Alueen asemakaava sallii laajennuksen lähelle rantaa rakentamisen. Laajennusosasta vain n. 8 m2 sijoittuu asemakaavan mukaiselle s-3 alueelle. Ylitys on hyvin vähäinen ja tapahtuu osin vain räystäslinjan alle. Hotellilaajennus ei juurikaan ole korkeampi kuin jo olemassa olevan hotellirakennuksen korkeus. Nurmes ei matkakohteena ole suurten liikennevirtojen äärellä. Sen vuoksi alueelle tulee erikseen houkutella turisteja, ja matkailijoiden vaatimustason koko ajan kasvaessa he kaipaavat entistä erilaisempia ja eksklusiivisempia elämyksiä. Korostamme erityisesti sitä, että hankkeessa kyseessä on yhteinen tahtotila, eikä kaupallisen toimijan painostus niin kuin jutussa virheellisesti annettiin ymmärtää. Matti Kämäräinen kaupunginvaltuuston pj. Pasi Parkkinen kaupunginjohtaja |
Ensi syksy pitää luottamushenkilöt virkeinäMaanantai 24.6.2024 klo 11.56
Juhannuksen pyhät vietin mökillä nuorimman tyttäreni perheen kanssa. Siinä samalla voin irrottautua pienelle kesävapaalle. Illan hiljaisina hetkinä kertasin menneen vuoden keskeisiä Siun soten HVA:n ja Nurmeksen kaupungin asioita. Viime viikollahan meillä oli vielä kaupunginvaltuusto ja HVA:n hallituksen kokoukset. Nurmeksen kaupunki hyväksyi lähes yksimielisesti kevään aikana puristetun tuottavuusohjelman pohjaksi TA2025 valmistelua varten. Kaupungin hallitukselle ja valtuustolle iso kiitos vastuullisesta toiminnasta. Seuraamme nyt ohjelman täytäntöönpanoa. Siihen liittyvistä huolista olen aikaisemmin jo kirjoittanut. Nyt elämme tulevaisuutta enkä aikaisempiin huoliini palaa. Toinen iso asia oli Nurmeksen kaupungin luopuminen uuden sote-keskuksen rakentamisesta. Kaupunki teetti nykyisestä sote-asemasta kuntotarkastuksen. Sen mukaan kiinteistössä on odotettavissa lähivuosina vain vähäisiä korjaustarpeita. Lähinnä kaupungin taloudellisen tilan heikkenemisen vuoksi kaupunginhallitus esitti uudisrakentamisesta luopumista. Vaihtoehtoina olivat, että hyvinvointtialue toteuttaa hankkeen itse, nykyisen terveysaseman käyttöä jatketaan edelleen tai Nurmeksen kaupungin tytäryhtiö rakentaa vuokratilaratkaisun. Hyvinvointialue esittti, ellä käyttäisimme ulkopuolista investoria Lieksan mallin mukaan. Sitä vaihtoehtoa ei meillä tarkastelu esityslistalle asti. Hyvinvointialueen perusterveydenhuollon investointien toteutukset ovat nyt valmistelussa. Joensuuhun ollaan suunnittelemassa 30 miljoonan euron uutta sote-keskusta. Joensuu ei pysty tässä taloudellisessa tilanteessa sitä omaan taseensa rakentamaan. Minulla on sellainen kutina, että Siun sote rakentaa Joensuun sote-keskuksen vielä taseeseensa. Mielestäni se ei ole tasa-arvoista maakunnan muita kuntia kohtaan. Odottaisin asiassa kiireellisesti valtakunnallista päätöstä. Ei ole oikein, että hyvinvointialueet saavat toimintaansa rahat valtiolta ja ne sitten velvoittavat juuri meille reuna-alueiden kunnille tärkeät perusterveyden ja sosiaalipuolen kiinteistöt rakentamaan itse. Ei siellä riskiä haluta ottaa. Päätetään sitten vain vuokrasopimuksista. Tyhjiä tiloja tulee lähivuosina paljon juuri periferia-alueille. Se kurittaa noita alueita vuokratulojen vähenemisenä ja tyhjinä kiinteistöinä. Pohjois-Karjalassa ainakin laajan palvelun sote-keskukset on tulevaisuudessa rakennettava Siun soten taseeseen. Nyt odotan, että Joensuun kohdalla etsitään uudelle Joensuun sote-aseman päätökselle synnergiapintaa koko maakuntaan. Näin päätös joskus syksyllä on helpompi viedä poliittisissa apparaateissa läpi. Näinhän se homma toimii. Vuosi sitten tehty Siun soten HVA:n palveluverkkopäätös kariutui ISHO:ssa lähinnä esteellisyyskysymyksiin. Asiaa on hallituspöydän ääressä tutkittu perusteellisesti. Ei sinne hallitukseen montaa esteetöntä päättäjää jää. Uskon, että syksyllä hallituksen kokoonpanoa varajäsenineen muutetaan siten, että pystytään tekemään lailliset päätökset. Nyt kannattaa olla tarkkana. Tällä viikolla tulevaisuuslautakunta aloittaa uudelleen palveluverkkolinjauksen tekemisen. Se tulee heti lomien jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Esityslistalla on virkamiesesitys. Se on lähes samanlainen kuin vuosi sitten valtuuston hyväksymä 2B-vaihtoehto. Lautakunta voi pientä viilausta teksteihin tehdä. Tosiasia on, että raha ei ole yhtään lisääntynyt. Olemme tänä vuonna tekemässä rumaa tappiota ja vuosien 2025 - 2026 talouden tasapainottavat tulokset ovat minulle ainakin tässä vaiheessa ns. uskon asia. Toivottavasti pystymme etenemään poliittisina ryhminä toisiamme kunnioittaen ja välttyisimme suuremmilta ylilyönneiltä. Hallituksen on kuultava valtuuston tahtoa. Kysymys on siis myös luottamuksesta. Lukijoille kiitos suorasta palautteesta ja hyvää kesää. Paljon on varastossa vielä kirjoitettavaa. Nyt lähden tyttären pojan kanssa Saksaan katsomaan jalkapallon EM-kisoja. Meillä molemmilla on tarkoitus nähdä Ronaldo kentällä livenä. |
Nurmeksen tuottavuusohjelma valtuustoon viikon päästäMaanantai 10.6.2024 klo 8.50 Nyt elämme kaupungissa haasteellista aikaa. Kaupunki on käynyt kevään aikana henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelut. Valtuusto saa hallituksen esityksen käsittelyynsä viikon päästä.Saman aikaisesti lama luo omat haasteeensa yrityksille. Vaalikausi alkaa olla lopuillaan. Nyt on pystyttävä tarvittavat päätökset tekemään. Millaisen perinnön jätämme uudelle valtuustolle? Kyse on myös Nurmeksen pito- ja vetovoimasta sekä tulevaisuudesta. Olen aina kantanut huolta kuntamme järkevästä taloudenhoidosta. Näkemyksiä, joita olen esittänyt, ei ole kaikissa pöydissä kaupunkimme tulevaisuudesta otettu riittävällä vakavuudella. Taustalla minulla on kuitenkin vuosien työskentely maakunnallisissa luottamustoimissa lähellä mm. maakunnan kuntataloustyöryhmää. Kuntatalouskin on kuin shakkipeliä. Siinä on pystyttävä katsomaan saatavilla olevien tietojen valossa tulevaisuuteen. joskin valtion toiminta on aivan viime vuosina ollut hapuilevaa. Totta on, ettei valtion velkaantuminen voi enää jatkua maamme kantokyvyn ulkopuolelle. Olen maakuntamme ja myös kotikaupunkini kuntatalouden heikkenevää tilaa tällä palstalla muutamissa kirjoituksissa tuonut esille. Näin ei voida sanoa jälkiviisasteluksi, jos menneisiin joskus vähän viittaan. Valtuuston puheenjohtajana olen sitoutunut tehtyihin päätöksiin ja puolustanut niitä. Nyt vaalikauden lopulla tuon esille myös omia ajatuksiani julkisuuteen, joista olen jo aikaisemmin kirjoittanut ja puhunut. Nurmesen ja Valtimon kunnan kuntaliitosselvitys 20.2.2019 hyväksyttiin valtuustoissa kuntaliitosasiakirjojen mukana keväällä 2019. Sieltä sivulta 46 seuraava lainaus: "Vuosien 2020 - 2025 aikana yhdistetylle kunnalle kertyy alijäämää yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa, mikäli veroprosentti pidetään vuoden 2019 tasossa 20,5 prosentissa koko tarkasteluperiodin ajan, eikä kustannusten sopeuttamista tehdä (vasen pylväs). Mainitun 11,5 miljoonan euron alijäämän kurominen umpeen edellyttää vuositasolla 1,9 miljoonan euron säästötarvetta eli noin 2,3 % toimintakuluista. Sopeuttamistoimenpiteiden tekeminen pelkästään veronkorotuksilla edellyttäisi tuloveron asteittaista nostamista noin 23,5 prosenttiin. Näiden vaihtoehtojen lisäksi on lukuisia muita vero- ja kustannusyhdistelmiä säästötarpeen täyttämiseksi." Kuntaliitosta olivat valmistelemassa oman keskushallinon apuna FCG:stä Kaija Majoinen ja Jarmo Asikainen. Kun raportista poistetaan valtiolle siirtynyt soten osuus, jää uudelle Nurmekselle lähes 5 miljoonan €:n rahoitusvaje. Ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista edellä mainittu FCG auttoi kaupunkia nyt valtuustoon tulevan tuottavuusohjelman teossa. Meidän kuntaliitosselvityksen aikainen talousjohtaja Jussi Sallinen oli nyt yksi FCG:n sparraajista tekemässä valtuustoon tulevaa hallituksen esitystä. Nyt vuosille 2024 - 2027 on yhteensä noin 5,5 miljoonan €:n säästötavoitteet. Jos taaksepäin katsoo, niin jo 2019 pystyttiin arvioimaan tuleva aika tarkasti. Silloin ei ollut tietoa koronasta, Ukrainan sodasta eikä noiden vaikutuksista kuntien talouteen. Maan ylivelkaantuminen ja kuntatalouden lähesrtvät synkät ajat tunnistettiin.
|
Pielisen Messut NurmeksessaSunnuntai 9.6.2024 klo 12.17 Pielisen Messuja ei järjestetty koronan takia vuosina 2021-22. Viime vuonna ne toteutuivat Juuassa. Nyt oli Nurmeksen vuoro ja ensi vuonna tulee kierros täyteen Lieksassa. Tänä viikonloppuna voi käydä tutustumassa Pielisen Messuilla noin 70 näytteille asettajan tuotteisiin Hyvärilässä PielisAreenassa. Kävin eilen aamulla viemässä sinne kaupungin tervehdyksen. Avaus tehtiin leikkaamalla siivut noin 15 kiloa painavasta Pielis Pakarin leipomasta leivästä. Minusta se on hyvä perinne, kun messut järjestetään joka kolmas vuosi meillä. Olemme leipäkunta. Sitä titteliä maakunnassa on pitänyt myös Liperi. Pielisen Messujen avauspuhe on "Puheita"-osiossa kokonaisuudessaan. https://www.mattikamarainen.com/3
|
EU-vaalit ovat myös kuntavaalitSunnuntai 9.6.2024 klo 11.40 Tänään on EU-vaalien varsinainen äänestyspäivä. Ennakkoäänestysaika oli helteistä aikaa ja monelta äänestää aikovalta se saattoi unohtua. Siksi muistuttelen tällä kirjoituksella, että vielä tänään uurnille ehtii. Olen saanut seurata tämän vaalikauden ajan läheltä kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä myös kuntiin suoraan tai välillisesti kohdistuvia eu-kytköksiä. Niitä on yllättävän paljon. Voimme olla yhtä mieltä, että EU-vaalit ovat myös kuntavaalit. Ihmislähtöisen EU-politiikan aika on nyt! Kunnissa luodaan pohja jokaisen suomalaisen hyvinvoinnille, rakennetaan perusteet hyvinvointiyhteiskunnalle. Kunnissa kohdataan ensimmäisenä hyvinvoinnin haasteet sekä globaalit ilmiöt. Kunnissa toimeenpannaan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. Suomen kunnanhallitusten päätöksistä 45 % liittyy suoraan tai välillisesti EU-säädöksiin (v. 2022-2023). Suomi seuraa, miten eurooppalainen koulujärjestelmä toimii. Suomen PISA-tutkimusten viimeaikaisiin notkahduksiin maamme hallitus on jo reagoinut. Perusopetusta uudistetaan monin tavoin. Tärkeintä on oppimistulosten parantaminen. Perusopetukseen on tulossa 2-3 lisätuntia. Asia on Kuntaliitossa parhaillaan lausunnolla. Kuntaliitto ei suosita juuri paikallisia joustoja. Näin isoihin satsauksiin ennen lopullista päätöstä kaivataan tutkimusperusteisuutta. Oppimisen tukea myös uudistetaan. On selkeytettävä mm. kelpoisuuksilla erityisopettajan ja erityisluokanopettajan antamaa opetusta. Suunnitelmissa taisi tuon paketin rahoitustarve olla vuoden 2026 tasolla noin 100 M€. Kytkökset EU-lainsäädäntöön ovat mukana myös rakennetun ympäristön lainsäädännössä. Meille suomalaisille on tärkeää siinä omat kansalliset näkemykset ja ko. lainsäädännön eheyden säilyminen. Meneillään on rakennuslain korjaussarja. On ehdotus käsittelyajasta (3 kk), joka aiheuttaa monessa kunnassa ongelmia. Hallinnon taakka kasvaa ja resurssit eivät riitä. Myös alueidenkäyttölakia ollaan muokkaamassa uuteen muotoon. Kuntaliitto lähtee siitä, että esim. kaavamonopoli on säilytettävä kunnilla. Kaavajärjestelmän joustava käyttö on meille suomalaisille tärkeää. Pystymme tekemään itse vuorovaikutusten arvioinnin joustavasti tilanteen mukaan. Liian yksityisskohtainen sääntely jäykistää toimintaa ja johtaa turhiin valituksiin. Niin ja virkamiehetkin voisivat käyttää tervettä maalaisjärkeä. Heille ei kuulu poliisin rooli. Yllä vain pari asiakokonausuutta, joilla meillä on vahvat kytkennät EU-lainsäädäntöön. Näin käypä äänestämässä. Jos ei ole vielä ehdokas tiedossa, niin Elsi Kataista voin suositella. Hän tuntee meidän itäsuomalaisten asiat ja elinolot. Numero on 110. |
Nurmeksen kaupungin yhteistoimintaneuvottelut päättyivätKeskiviikko 29.5.2024 klo 10.02 Joulukuun alussa Nurmeksen kaupunginhallitus päätti käynnistää kaupungin talouden heikkenemisen vuoksi yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Ne alkoivat keväällä huhtikuun kolmas päivä ja saatiin päätökseen eilen 29.5. Tämän viikon maanataina Nurmeksen kaupunginvaltuuston seminaarissa neuvottelujen kulku ja sen hetken neuvottelutilanne esiteltiin valtuutetuille. Valtuusto kävi esityksestä rakentavan keskustelun. Asia etenee nyt kaupungin hallitukselle ja sieltä edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn 17.6. Sen päätöksen perusteella hallintokunnat alkavat valmistella ensi vuoden talousarviota. Tänä aamuna valtuuston puheenjohtajat virkamiesjohdon kanssa pitivät lehdistötilaisuuden. Olin mukana siinä Teamsin kautta. Alla tämän aamun lehdistötiedote: NURMEKSEN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT OVAT PÄÄTTYNEET Kaupunginhallitus päätti 4.12.2023 § 303 käynnistää vuonna 2024 koko henkilöstöä koskevat työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, joissa käsitellään yhteistoimintalain (449/2007) 4 §:n 1. momentin 1-4 kohtien mukaisia asioita. Perusteena yhteistoimintaneuvotteluille on Nurmeksen kaupungin harkitsemat toimenpiteet kaupungin organisaatioon talouden tasapainottamiseksi ja toiminnan ja tehtävien uudelleenjärjestelemiseksi. Työnantajan tavoitteena oli saavuttaa 2,0 miljoonaa euroa/vuosi kustannusleikkaukset vuoden 2026 loppuun mennessä. Ennen yhteistoimintaneuvotteluja annetun neuvotteluesityksen mukaan enimmillään vähennystarve koski viittäkymmentä (50) henkilöä. Kaupunginhallituksen 2023 nimeämä taloustyöryhmä (kaupunginhallitus, kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto ja johtavat viranhaltijat) on linjannut sopeuttamistoimia. FCG Oy ulkopuolisena asiantuntijana on laatinut selvityksen talouden sopeuttamistoimenpiteistä yhteistoimintaneuvottelujen pohjaksi. Henkilöstöä on kuultu monin eri tavoin valmistelun aikana. Osa henkilöstön esittämistä toimenpiteistä on otettu osaksi sopeuttamistyötä. Nurmeksen kaupunki käynnisti yhteistoimintaneuvottelut 3.4.2024. Nurmeksen kaupungin koko henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet 28.5.2024. 16.4.2024 kokoukseen työnantajan tavoite täsmentyi siten, että kustannusleikkaustavoite vuodelle 2025 oli noin 1,7 miljoonaa euroa. Vuosille 2026-2027 tavoiteltiin noin 1,8 miljoonan euron leikkauksia kullekin vuodelle. Keskeiset neuvotteluissa käsitellyt muutokset, joita esitetään päätettäviksi ESITYS: Hyvinvointipalvelut - Kotihoidontuen kuntalisän lakkauttaminen - Valtakunnallisen rajan ylittävien vuosiviikkotuntien määrän vähentäminen - Kansalaisopiston palvelutason laskeminen - Pääsylippujen, tilavuokrien ja valokuvapalveluiden hintojen korottaminen - Työtehtävien uudelleenjärjestelyt - Seniorikortin lakkauttaminen - Eläköitymisien hyödyntäminen Kaupunkirakennepalvelut - Kiinteistöveroselvitys - Yksityistieavustusten vähentäminen - Energiatehokkuuden parantaminen - Työtehtävien uudelleenjärjestelyt - Eläköitymisien hyödyntäminen Mediatiedote 29.5.2024 Hallintopalvelut - Palkkatukityöllistäminen päättyy 1.1.2025 - Valtuuston koon pienentäminen 27 valtuutettuun - Muiden luottamuselimien pienentäminen - Vanhus- ja vammaisneuvoston yhdistäminen - Kaavoitusjaoston ja lupajaoston lakkauttaminen ja toimintojen yhdistäminen muihin toimielimiin - Henkilökunnan etuisuuksista vähentäminen (Epassi säilyy) - Kokoustarjoiluiden vähentäminen - Aterioiden monipuolisuuden kaventaminen - Eläköitymisien hyödyntäminen - Työtehtävien uudelleenjärjestelyt Keskeiset henkilöstövaikutukset ESITYS - Henkilöstövaikutukset 27,5 htv - Irtisanomiset 4 htv - Määräaikaisuuksien päättäminen 7 htv - Eläköitymisten hyödyntäminen 8 htv - Tehtävien uudelleenjärjestelyt 8,5 htv. Mahdollisissa irtisanomisissa otetaan huomioon lakien mukaiset menettelytavat yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen. Niihin kuuluvat mm. työntekijän/viranhaltijan uudelleensijoittamisvelvollisuus, koulutusvelvollisuus ja takaisinottovelvollisuus. Neuvotteluissa käsiteltyjen toimenpiteiden osalta yksimielisyyttä ei kaikilta osin saavutettu. Seuraava vaihe yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen on päätöksenteko, joka tapahtuu kuntalain (410/2015) ja muiden lakien ja asetusten sekä Nurmeksen kaupungin hallintosäännössä määrättyjen toimivaltuuksien mukaisesti. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 10.6.2024 ja kaupunginvaltuusto 17.6.2024. Lisätietoja/Yhteyshenkilö Kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen |
Yrittäjien kuntabarometri 2024 julkaistuPerjantai 24.5.2024 klo 15.44
Itse joudumme talouden tasapainottamisen maltillisesti tekemään vaarantamatta lakisääteisiä palveluja. Valtiovallalta ei apuja ole tulossa. Samalla maamme hallituksen edustajat vahvistuvat maamme talouden olevan kriisiytymässä, ellei maan velkaantumista saada pysäytettyä. Mielenkiinnolla odotimme Suomen yrittäjien Kuntabarometri 2024 julkistamista. Sillä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Kuntakohtaisen raportin saavat ne kunnat, joista vastauksia on kymmenen tai enemmän. Aiemmin kysely on toteutettu nimellä Elinkeinopoliittinen mittaristo- eli ELPO-kysely. Kysely tehtiin nyt 11. kerran. Se on toteutettu vuodesta 2004 alkaen. Tänä vuonna se oli yrittäjille avoinna 12.2.-8.4. välisenä aikana. Suomessa kyselyyn vastasi noin 9 600 yrittäjää. https://survey.taloustutkimus.fi/dashboard/yrittajat_aloitussivu/ Kyselyssä tulivat esille tänä vuonna elinkeinoelämän eri osa-alueet tärkeysjärjestyksessä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa järjestys oli seuraava: kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, yrityspalvelut, elinkeinopolitiikan asema kunnassa, lupa-asioiden sujuvuus, kunnan hankintapolitiikka, infrastruktuuri sekä koulutus ja osaaminen. Pienten kuntien luokan alle 10 000 asukasta ykkönen oli Ylä-Savosta Vieremä. Keskiluokan 10 000-50 000 joukon paras kunta oli Lieto. Sitten suurten kaupunkien luokan kärkipaikan otti jo useamman kerran peräkkäin Seinäjoki. Kirjoitin aikaisemmin maakuntaliittomme Trendit-julkaisusta. Siinä Nurmeksen suurempien ei niin suhdanneherkkien yritysten voimalla Nurmeksen yritysten kehitys viime vuoden jälkipuoliskolla oli plussalla, ihan maakunnan kärkeä. Nurmeksen sijoitus kuntabarometrissä oli vuosina 2020 ja 2022 molempina 35 pienten kuntien alle 10 000 asukasta joukossa. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tipuimme huolestuttavasti 49 sijaa alaspäin. Olemme sijalla 84. Se on tuntuva pudotus. Tuoreeseen kuntabarometrin tulokseen meidän on myös kuntana reagoitava. Kävimme kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa pari viikkoa sitten yrittäjäjärjestön vuosikokouksessa kuuntelemassa yrittäjäjärjestömme tuntoja. Sen käynnin kuultu tukee Nurmeksen kuntabaronetrin tulosta. Saatu palaute on raportoitu kaupunginhallitukselle kuten myös kuntabarometrin sisältö. Odotan, että Pikes, kaupunginhallitus ja yrittäjäjärjestö tapaavat lähitulevaisuudessa. Mielenkiinnolla odotan 57 seutukaupungin veto- ja pitovoimatutkimuksen tuloksia. Nurmeshan nousi viimeksi julkaistussa (helmikuu 2022) tutkimuksen raportissa kymmenen parhaan seutukaupngin kärkijoukkoon. u |
Pohjos-Karjalan hyvinvointialueen pakveluverkon suunnmittelu aloitetaan uudelleen,Tiistai 7.5.2024 klo 13.20 Viime torstaina hyvinvointialueemme hallitus päätti Nurmeksen alueellisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta vuosille 2024 – 2027. Jääväsin itseni päätöksessä, vaikka tämän päivän tiedon mukaan en siinä esteellinen Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana olisi ollutkaan. http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024100424-8 Keskustan hallitusryhmä teki seuraavan kannatetun lisäyksen toimitusjohtajan päätösesitykseen: 1. Lääkärin vastaanottopalvelut tarjotaan vähintään 1 - 2 päivänä viikossa Valtimolla lähipalveluna, muina aikoina Nurmeksessa ja etäpalveluna. Keskustan tekemä muutosesitys meni hallituksessa läpi äänin 6-5. Tuo päätös nurmeslaisena minullekin sopi hyvin, mutta asiaa on tarkasteltava myös kokonaisvaltaisesti jo tehtyjen päätösten valossa. Keskustaa tukivat Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset. Kun hyvinvointialue teki päätöksen laajan palvelun sote-asemista, siihen sisältyi myös laskelmat haetuista kustannussäästöistä. Kaikki laajan palvelun sote-asemien järjestelyistä kertyneet säästöt ovat nolla-summapeliä. Ts. jos jonnekin lisätään kuluja hallituksen päätöksillä, niin on myös esitettävä, mistä kululisäykset katetaan. Kuulin heti perjantaina, että Nurmeksen henkilöstöinfossa oli esitetty Juuan ja Valtimon lisäkulut otettavan Nurmeksen lääkärin ilta- ja viikonloppuvastaanotot lopettamalla. Ei ollut yhtään yllätys, että valmisteluprosessin vakavuuden huomioiden, hallituksen päätökseen liittyi kuusi eriävää mielipidettä: toimitusjohtaja, Kokoomuksen ja SDP.n hallituksen jäsenet. Pitkään eri keskushallinnoissa toimineena luottamushenkilönä tuo kertoo jotain hallituksen sisäisestä dynamiikasta. Siun soten kokoisessa organisaatiossa luottamuksen ON- ja OFF- asentojen välimaastossa ei voi välttyä uusilta vaikeilta tilanteilta. Sitten minua askarruttaa myös valtuuston ja hallituksen puolueiden valtasuhteet. Nyt hallituksessa voittanut kanta ei ole välttämättä valtuuston kanta, joka päättää isommista asioista. Ryhmät ovat hajalla. I-SHO:n päätöksellä pakveluverkko uusiksi Perjantaina sitten jysähti toinen pommi. Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi viime kesäkuussa hyvinvointialueemme valtuuston palveluverkkoa koskevan päätöksen. Asian valmisteluun on tulevaisuuslautakunnassa osallistunut esteellisiä henkilöitä. Tuo oli peruste, jolla valtuuston päätös kaatui. I-S:n HO:n päätösksessä luetellaan useita valmisteluun liittyviä puutteita. Niitä ei tutkittu. Lukijat ovat odotelleet kirjoitustani juuri nyt ajankohtaisesta tilanteesta HVA:mme. Odottelin tähän aamun, kun uudet askelmerkit alkavat muotoutumaan. Eilen olin mukana HVA:mme hallituksen ja valtuuston sekä johtoryhmän välisessä kriisikokouksessa. Siellä tarkkaan analysoimme I-S:n HO:n päätöksen. Kokouksen kulusta on laadittu tiedote. Keskeisintä on, että emme lähde päätöksestä valittamaan. Tulevaisuuslautakunta käsittelee esteellisyyskysymykset huomioiden laajojen sote-asemien järjestämissuunnitelmat. Nurmesta koskeva päätös hylätään. Sitten tutkitaan tarkkaan HO:n vastauksessa olleet muut valmisteluun liittyvät vajavuudet. Nyt oikea tiedottaminen tärkeää Hyvinvointialueellemme on tämän päivän tiedon mukaan kertymässä tälle vuodelle noin 30 miljoonan euron alijäämä. Se kasvaa helposti. Nyt uusista askelmerkeistä tiedottamine on kaiken a ja o. Henkilöstö on pidettävä ajan tasalla. Myös päättäjien on tunnettava poliittinen vastuu koko maakunnasta. On haettava sitä yhteisöllisyyttä eri ryhmien välillä, mikä’ meillä vielä oli vuosi sitten, unohtamatta riittävien sote-palvelujen tarjoamista koko maakuntaan. Maakuntamme asukkaita vartenhan me luottamushenkilöinä olemme. Samoin hallituksen ja johtoryhmän on istuttava yhteiseen pöytään ja asialistalla on vain yhteen hiileen puhaltaminen. Asiakokonaisuuden vakavuus on varmasti ymmärretty. Jos olemme kovin nurkkakuntaisia, niin kohta meillä ei ole nurkkia eikä kuntiakaan.
|
Nurmeksen yritysten liikevaihdon kasvu 1,9 %Torstai 18.4.2024 klo 12.23 Maakuntaliitto julkaisee puolivuosittain Trendit- tiedotteen. Siinä esitetään edellisen vuosipuolikkaan eri toimialojen liikevaihdon kehitys koko maakunnan ja seutukuntien osalta. Viime vuoden toisen puolikkaan lukuja ja tulevaisuuden näkymiä esiteltiin eilen maakuntaliiton tiloissa. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2024/04/Trendit-1_2024.pdf Maakunnassa yritysten liikevaihto laski seurantajaksolla 5,6 prosenttia. Teolloiuus tuli alas -11,9 %, rakentaminen -4,5 %. Muiden palvelujen ryhmässä lasku oli lievempää. Mollivoittoista kerrottava on. Kasvua maakunnassa on ollut koneitten ja laitteiden valmistuksessa +16,2 %, kiinteistöala +8,2 %, metsätalous ja puunkorjuu +4,6 %. Matkailu on myös plussalla, +2,1 %. Minua kiinnostavat Trendit-julkaisussa seutukuntien luvut. Joensuun seutukunnan yritysten liikevaihto on laskenut -4,6 %, Keski-Karjalan –10,9 % ja Pielisen Karjalan –13,2 %. Pielisen Karjalan muodostavat nykyään tilastollisesti Nurmes ja Lieksa. Juuka hakeutui Joensuun seutukuntaan viime vuosikymmenellä. Oman seutukuntani Nurmes ja Lieksa ovat yritysten toimialoja tarkastelemalla kovin erilaisia. Lieksa on vahva perinteisen teollisuuden kaupunki. Nurmeksessa on puunkorjuuta, elintarviketeollisuutta, majoitus- ja ravitsemustoimintaa, matkailua, rakentamista jne toimialoja, jotka eivät kaikki ole niin suhdanneherkkiä. Meillä seutukunnan sisällä on liikevaihtojen kehityksessä iso ero. Nurmeksessa liikevaihto kasvoi +1,9 %. Lieksassa taas laskua oli peräti –22 %! Pielisen Karjalassa kasvu oli viime vuoden jälkipuoliskolla vahvinta metsätalouden ja puunkorjuun alalla +7,8 %:lla. Plussalla olivat vielä elintarviketeollisuus +5,3 %, majoitus- ja ravitsemustoiminta +5,1 % ja tukku- ja vähittäiskauppa +2,5 %. Taantumasta eniten on kärsinyt puun sahaus, höyläys ja kyllästys – 33,5 %. Sieltä on liikevaihdosta hävinnyt siis kolmannes! Viimeisen vuosikymmenen aikana Pielisen Karjala on ottanut kiinni maakuntakeskusta ja muuta Suomea. Kehitys jatkukoon! Nurmes menestyy maakunnan sisällä tilastollisesti hyvin. Meidän elinvoima on mielestäni ainakin osittain hajautetun yritystoiminnan ansiota. Emme ole niin herkkiä suhdannevaihteluille. Jokainen yrittäjä on kaupungille tärkeä. Positiivisuus ja hyvä yrittäjäystävällinen yhteistyö kaupungin ja yrittäjien välillä on arvokas voimavara. Äskettäin tehtiin nurmeslaisille yrittäjille (56 vastannutta) kyselykartoitus tulevaisuudesta. Yli puolet vastanneista yrityksistä uskoi liiketoiminnan näkymien pysyvän ennallaan. Noin 30 % odottaa tämän vuoden olevan viime vuotta parempi. Luottavaisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat Nurmeksen isoimmat työnantajayritykset, joilla on tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa. Tuohon sain vahvistuksen tämän aamun puhelinkierroksella. ”Taantuman aikana on oltava silmät auki. Markkinoita jaetaan uudelleen”, totesi yksi toimitusjohtaja.
|
Keskustalla keskusteleva piirikokousMaanantai 15.4.2024 klo 12.01 Lauantaina keskustaväki kokoontui runsaslukuisena Joensuussa vuosikokoukseen. Puolueen varapuheenjohtaja Hilu Kemppi oli hyvin valmistautunut puheeseensa ja toi maakuntamme tulevaisuuden kannalta keskeisiä poliittisia tavoitteita esille. Teimme myös askelmerkit kohti tulevia vaaleja. Meppi Elsi Katainen on vietävä yhdessä läpi ensi kesän EU-vaaleissa. Positiivisesti yllätyin nuorten aktivoitumisesta. Poliittisen yleiskeskustelun avasi puolueen varapuheenjohtaja Hilkka (Hilu) Kemppi. Hänen pääviesti oli, että älkää jakako tätä maata kahtia. Tuo tarkoittaa aluepoliittisia ratkaisuja ja kansan hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Jo maakunnan sisällä poliittinen valta ratkaisee ja äärialueille ei riitä yhtä tasokkaita palveluja kuin isompiin kuntiin. Puolueen varapuheenjohtaja toi esille ison huolen maamme velkaantumisesta. Hallitus on ottanut lisävelkaa 15 miljardia euroa ihan peruspalvelujen hoitamiseen. Tuo on sitä syömävelkaa, josta meitä kunnallispolitiikkoja aika ajoin huomautellaan. Olemme tällä vauhdilla EU:n hampaissa. Itse on talouden tasapainottamistoimenpiteet tehtävä. Arvostan meidän nuorten ministereiden nuoruutta. Nykyään noustaan suurilla äänimäärillä lyhyellä poliittisella kokemuksella aina ministereiksi asti. Isossa kuvassa heillä osaamista kyllä on. Kuitenkin monella ei ole selvää näkemystä, miten ja millaisissa olosuhteissa ihmiset eri puolella Suomea asuvat. Myös maamme turvallisuuden takaamisen Hilu Kemppi nosti esille. Viime keskiviikkona maakuntamme luottamismies- ja virkamiesjohtoa saikin tilannekatsauksen nuoren NATO-maan rajojen valvonnasta ja maan puolustuksesta Kuhmossa järjestetyssä RajaFoorumi 2024:ssä. Voimme nukkua yömme rauhassa. Meillä tiedustelu toimii hyvin ja pystytään tekemään tarvittavia varautumistoimenpiteitä. Piirikokoksen yleiskeskustelun aikana nousivat esille mm. tieverkoston kehnot peruskorjausmäärärahat. Suomen metsien hyötykäyttö, sote-palvelujen riittävä saatavuua koko maakunnassa, jne. Nuo ovat meillä kestoaiheita, mutta aina on syytä palauttaa tosiasia esille. Minusta oli hyvää, että nettivihan ja maalittamisen vaikutus otettiin piirikokouksessa esille. Meidän kannattaa muistaa, että elämää on vaalien jälkeenkin. Liian rajulla ja ihmiseen käyvällä keskustelulla vahigoitetaan helposti tulevien luottamuselinten kykyä ratkoa yhdessä vaikeita asioita. Kyllä alueen keskustelukulttuuri on myös käyntikorttimme pito- ja vetovoimatekijöissä ja henkilöstöä rekrytoidessa. Pitää muistaa, että terve kritiikki on politiikan suola. Muuten kehitys pysähtyy. Minulle jäi mieleen Kempin puheesta toteamus, että älkää jakako tätä maata kahtia. Tuo koskettaa meitä hyvin monella sektorilla. Vantaan kouluampumistapaus seuraamuksineen pysäytti miettimään esimerkiksi lapsiperheiden asemaa. Nyt kuntien on tarkkaan puntaroitava tuottavuusohjelmien vaikuttavuus. On suorastaan häpeällistä päätöksiä, jotka kohdistuvat jo vaikeuksissa levien väestöryhmien arjesta selviytymiseen. Meidän on pystyttävä aistimaan ennakoivasti esimerkiksi kasvava lapsiperheköyhyyden ilmiö. Se on torjuttava ihan erillisellä toimenpideohjelmalla. Maamme hallituksen on määrätietoisesti noudatettava sitoumuksiaan lapsiperheköyhyyden torjumiseksi. Näin estämme myös lasten ja näiden perheiden joutumista syrjäytymiskierteeseen. Asian eteen on jo tehty toimenpiteitä edellisen hallituksen aikana. Suomi toimitti EU:lle lapsitakuun kansallisen toimintasuunnitelman kaksi vuotta sitten huhtikuussa ja sen toteutuksesta on raportoitu EU:lle ensimmäisen kerran tänä keväänä. Vähän yli puolessa köyhisttä lapsiperheistä on työelämässä olevia huoltajia. Tilanteen kohentamiseksi työelämää on helpotettava osa-aikaisuuden mahdollisuutta ja vahvistettava työelämän joustoja. Noihin joustoihin tarvitaan lainsäädännön muutoksia. Pelkällä puhumisella eivät asiat etene. Yhtenä työelämän parannuskeinona muistaakseni juuri Hilu Kemppi jossain mainitsi harkita esimerkiksi isovanhempien vanhempain vapaiden käyttöönottoa. Sitten hyvinkin tärkeä asia on arvioida, miten lapsiperheiden sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat haavoittuvassa oleviin perheisiin. Siellä juuri lapset ovat herkimpiä haavoittumaan. Perhe-etuisuuksia arvioitaessa ei aina pystytä riittävän tarkasti ottamaan huomioon perheiden moninaisia ja muuttuvia tilanteita. Piirikokouksessa oli runsaammin väkeä kuin lähivuosina keskimäärin. Ilahduttavaa oli lisääntynyt nuorten esiinmarssi. Se tietää hyvää tulevaisuutta ajatellen. Meidän senioreiden on oltava heille hyviä kumppaneita ja kuunneltava herkällä korvalla. Käytävä- ja kahvikeskusteluissa juuri nuorten kanssa nousi esille maan hallituksen ja oppositiossa olkevan keskustan lapsi- ja perhepolitiikka. Siksi kirjoitukseni lopussa muutamia nostoja sieltä tein. Kokuksen jälkeen poikkesin meppi Elsi Kataisen vaalitilaisuudessa Isossa Myyssä. Piirikokous osoitti tukensa Elsille tulevissa EU-vaaleissa.
|
Savolaiskiekkoa sarjakärjissäLauantai 30.3.2024 klo 11.24 Eilen riitti jännitettävää savolaisjääkiekkojoukkueiden KalPan ja IPK:n pelien johdosta. Kalpa voitti ratkaisevan pelin Ilvestä vastaan ja eteni mitalipeleihin. IPK puolestaan tasoitti välieräpelit Kokkolan Hermestä vastaan 1-1:en. Kooste eilisestä jännäristä: https://www.youtube.com/watch?v=PCLuWiaqJew Enpä olisi 1960-luvulla uskonut, että meille Iisalmen lyseon pojille tutun Kankaan montun laidalle rakennetussa jäähallissa pelataan vielä jääkiekkoa maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Iisalmen Peli-Karhut perustettiin vuonna 1966. En pelannut IPK:ssa. Koulun pelien maalivahtina menetin tosin 1,5 hammasta, joiden pysyvä korjaus tehtiin vasta aikuisiällä. Korpismäen seitsemällä veljeksellä Pörsänmäellä oli yksi täysi kentällinen. Kaksi meistä pelaa vieläkin seniorisarjoissa pääkaupunkiseudulla. Tällä pelikaudella Iisalmen Peli-Karhut voittivat Mestiksen runkosarjan ylivoimaisesti. Myönteisenä yllätyksenä alkutalvesta IPK rökitti itse Jokerit luvuin 5-0! Meillä savolaisjääkiekosta kiinnostuneilla riittää tänä keväänä jännitettävää. Tänään IPK saa vieraakseen eilisestä kotitappiosta sisuuntuneen Hermeksen Kankaan montun hallille. Halli on varmasti täysi. Urheilussa verkostoituminen ja yhteistyö seurojen kesken on menestyksen salaisuus. Muistamme Pielaveden Sammon nousun 1997 lentopallossa Suomen ylimmälle sarjatasolle. Sampo on yleisseura, joka tunnetaan koko maassa jo vuosikymmenten ajalta lentopallon liigan kärkijoukkeisiin kuuluvana tiiminä. Kuopiossa 1960-1980-luvuilla pelattiin jalkapalloa. Vielä 1982 Kups, Koparit ja Elo pelasivat SM-sarjaa maan korkeimmalla sarjatasolla. Nyt Kapasten innoittamana jääkiekko on vienyt voiton nuorista. Pidetään peukkuja KalPalle ja IPK:lle. Ensi viikolla on lähdettävä katsomaan ratkaisupelejä paikan päälle Iisalmeen. Nyt jännään TV:n ääressä. Tuosta seurojen ja myös kuntien välisestä yhteistyöstä voimme ottaa oppia naapurimaakunnasta. Yhdessä olemme enemmän. |
Nurmeksen laajan palvelun sote-asema lausuntokierrokselleSunnuntai 24.3.2024 klo 15.43 Menneellä viikolla hyvinvointialue lähetti Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman suunnitelman sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lausuntokierrokselle Nurmeksen ja Juuan kunnanhallituksille. Ensimmäinen luonnos käsiteltiin helmi- maaliskuun vaihteessa aluevaltuuston seminaarissa. Sen pohjalta hallitus teki vielä esitykseensä pieniä viilauksia nyt lausunnolla olevaan palvelusuunnitelmaan. Itse olen ollut sitä tekemässä, joten en tässä vaiheessa yksityiskohtia kommentoi. Hallituksen esitys oli yksimielinen. Alla suunnitelma kopioiutu HVA:n tiedotteesta. Lausuntokierroksen jälkeen aluehallitus tekee päätöksen alla esitellystä suunnitelmasta heti vapun jälkeen. Suunnitelma Nurmeksen ja Juuan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on julkaistu Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten palveluverkon toimeenpano on alkamassa ensimmäisenä Nurmeksen ja Juuan alueella. Nurmeksen ja Juuan palveluista on laadittu alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma, joka on lähetetty molempiin kuntiin sekä hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimille ja lautakunnille lausuttavaksi. Suunnitelma on julkaistu myös Siun soten verkkosivuilla osoitteessa: www.siunsote.fi/palvelustrategia. Suora linkki asiakirjaan: Alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma vuosille 2024–2027: Nurmes ja Juuka (pdf) Järjestämissuunnitelmassa on kuvattu Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman palveluvalikoima sekä Juukaan ja Valtimolle tuotettavat liikkuvat lähipalvelut. Suunnitelmassa on myös arviot hyvinvointialueen tilatarpeista alueella sekä laskelmat suunnitelman talousvaikutuksista. Nurmeksen ja Juuan palveluista päätetään lausuntokierroksen ja henkilöstövaikutuksia koskevien yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen toukokuun alussa, jonka jälkeen toimeenpano alkaa vaiheittain. – Yhdessä yössä muutokset eivät tule tapahtumaan, vaan niitä toimeenpannaan vaiheittain yhdessä paikallisen henkilöstön kanssa. Suunnitelma on tavoitetila johon pyritään, mutta niin taloudelliset resurssit kuin henkilöstön saatavuuskin sanelevat raameja käytännön toteutukselle ja aikatauluille, hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen muistuttaa. Nurmeksen laajan palvelun sote-asemalta tuotetaan liikkuvat lähipalvelut Juukaan ja Valtimolle Nurmeksen laajan palvelun sote-asemalla on suunnitelman mukaan tarkoitus järjestää hoitajan, lääkärin, fysioterapeutin, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, neuvolapalvelujen ja suun terveydenhuollon vastaanottopalveluja kaikkina arkipäivinä. Kuvantamispalvelut ja näytteenotto toimisivat niin ikään arkipäivisin. Lasten kuntoutuksen ja geriatrian poliklinikan palveluita olisi tarjolla viikoittain. Sote-aseman yhteydessä toimii kuntoutussairaala eli perusterveydenhuollon vuodeosasto. Nurmeksen erityispiirteenä ovat laajennetut kiirevastaanoton aukioloajat sekä kuntoutussairaalan osana toimiva dialyysiyksikkö. Juuan toimipaikassa on suunnitelman mukaan määrä järjestää hoitajan ja fysioterapeutin vastaanottopalvelut arkipäivisin ja lääkärin vastaanottopalvelut kolmena päivänä viikossa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä neuvolapalvelut toimisivat suunnitelman mukaan niin ikään kolmena päivänä viikossa ja näytteenoton aukioloajat perustuisivat näytteenottomääriin. Aikuisten hammashoitolapalvelut olisivat Nurmeksessa, mutta koululaisten ja hoivakotien asukkaiden palvelut hoidettaisiin kouluilla ja hoivakodeissa. Geriatrian poliklinikan toimintaa olisi Juuassakin viikoittain. Valtimon toimipaikassa hoitajan vastaanotto toimisi kolmena päivänä viikossa, ja viikoittain paikan päällä olisi myös fysioterapian, geriatrian poliklinikan, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lastenneuvolan palveluja. Koululaisten ja hoivakotien asukkaiden hammashoito toteutettaisiin kouluilla ja hoivakodeissa kuten Juuassakin. Näytteenoton on määrä jatkua Valtimollakin, näytteenottomääriin perustuen. Pienen syntyvyyden takia äitiysneuvolan lähin toimipaikka olisi Nurmeksessa, mutta tilanteen ja tarpeen mukaan neuvolapalveluja pystytään järjestämään myös kotikäynteinä. Sosiaalipalvelujen osalta muutos toiminnassa on pienempi, sillä sekä ikääntyneiden palveluissa että perhe- ja sosiaalipalveluissakin suurin osa palveluista toteutetaan jo nyt kotikäynteinä tai liikkuvien lähipalvelujen toimintalogiikalla, kuten muun muassa kotihoito. Asumispalveluita eivät laajan palvelun sote-asemien muutossuunnitelmat koske, vaan ikääntyneiden ja vammaisten asumisyksiköt jatkavat ennallaan, samoin kuin kuntouttava päivätoiminta ja kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnot. Hyvinvointialueen palvelut toimivat pääasiassa kunnilta vuokratuissa tiloissa, ja tilaneuvottelut käydään kuntien kanssa erikseen. Toimitiloja tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta tarvittavien neliöiden määrä on pienempi. Eteneminen ja päätöksenteko Hyvinvointialueen tavoitteena on käydä kaikki laajan palvelun sote-asemat läpi kuluvan vuoden aikana. Palveluverkon toimeenpanoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön käydään läpi yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvottelut etenevät yksi laajan palvelun sote-asema ja sieltä käsin tuotettavat liikkuvat lähipalvelut kerrallaan. Jokaisesta laajan palvelun sote-asemasta ja sen vaikutusalueesta laaditaan alueellinen palvelujen järjestämissuunnitelma, joka lähetetään lausunnoille yhteistoimintaneuvottelujen aikana. Lausunnot pyydetään kunkin alueen kunnilta sekä hyvinvointialueen lautakunnilta ja vaikuttamistoimielimiltä. Päätös palvelujen järjestämisestä kullakin sote-asemalla ja sen vaikutusalueella tehdään hyvinvointialueen aluehallituksessa vasta lausuntokierroksen ja neuvottelujen jälkeen. Nurmeksen ja Juuan palveluista päätetään aluehallituksessa 2. toukokuuta. Nurmeksen jälkeen seuraavana käsittelyvuorossa on Outokummun laajan palvelun sote-asema sekä Polvijärven liikkuvat lähipalvelut. Outokummun ja Polvijärven käsittely on alkamassa yhteistoimintaneuvotteluissa 4. huhtikuuta. Ennen kesätaukoa on määrä käsitellä myös suunnitelmat Liperin sote-asemasta ja sieltä käsin Heinävedelle ja Viinijärvelle tuotettavista liikkuvista palveluista, sekä aloittaa Kiteen ja Kontiolahden sote-asemien neuvottelut, jotka saatetaan loppuun kesätauon jälkeen. Kiteeltä käsin tuotetaan palvelut Kesälahdelle, Rääkkylään sekä Tohmajärvelle. Kontiolahden sote-asemalta puolesta tuotetaan palvelut Ahmovaaraan, Enoon ja Lehmoon. Neuvotteluissa pidetään kesätauko, joka kestää heinäkuun ajan. Kesätauon jälkeen vuorossa on Ilomantsin sote-asema ja sieltä käsin Koveroon ja Tuupovaaraan tuotettavat palvelut. Tämän jälkeen vuorossa on Lieksa ja loppuvuodesta 2024 on tarkoitus käydä Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta koskevat neuvottelut. Sote-palvelukeskus kattaa Niinivaaran, Rantakylän ja Siilaisen alueet sekä Kiihtelysvaaraan ja Hammaslahteen tuotettavat liikkuvat lähipalvelut. Hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan on kirjattu sote-palvelukeskuksen rakennushankkeen suunnittelun aloittaminen tänä vuonna, joten käytännössä Joensuun osalta ratkaisut ovat valmiit vasta useamman vuoden kuluttua. |
Olemme isojen asioiden äärelläLauantai 16.3.2024 klo 21.27 Seurasin läheltä 2000-luvun alkupuolella valtion ja kuntien talouden sopeuttamista ja säästötoimenpiteitä Matti Vanhasen molemmilla pääministerikausilla. Tähän kirjoitukseen olen hakenut vauhtia perehtymällä myös tuon aikakauden lainsäädännön valmisteluun. Mielestäni silloin luotiin perusta säädösten ja myös muiden päätösten vaikuttavuuden arviointiin. Suomessa ovat nyt maan hallitus, työnantajaosapuoli ja ay-väki ajautuneet poliittisten lakkojen kierteeseen. Eri osapuolten näkemykset ovat kaukana ja näyttää siltä, ettei helpolla päästä neuvottelupöytään. Tänään YLE:n Ykkösaamussa oli haastateltavana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hän näki, että vastakkainasettelulla on kielteinen vaikutus Suomen talouden nousukauden käynnistymiseen. Ratkaisua kannattaa hakea neuvotteluteitse. Orpon hallitus on ottanut hyvin tiukan linjan. Jos ratkaisut tukalassa työmarkkinatilanteessa syntyvät hallituksen ehdoilla, niin seuraavalla liittojen välisillä neuvottelukierroksilla on odotettavissa taas vaikeuksia. Suomessa on kehitetty työelämää hyvään suuntaan menneinä vuosikymmeninä neuvottelemalla. Nyt maailma on koventunut. Ministereiden saksien käytön vaikuttavuus on tarkkaan arvioitava. Parempi laiha sopu kuin lihava jatkuva riita. On selvää, että Suomen työelämän lainsäädäntö tarvitsee uudistusta esim. paikallisten sopimusten muodossa. Pakkasten aikana luin Kalevi Sorsa-säätiön julkaiseman Antti Koskelan kirjoittaman teoksen ”Hanskat tippui”. Kirjassa kerrotaan Suomen ay-liikkeen toiminnasta ja lakkojen historiasta. Vuonna1956 yleislakon vaikutuksesta menetettiin noin seitsemän miljoonaa työpäivää. Poliittiset lakot yleistyivät kovasti 1970-luvulla. Se oli vahvaa vastakkain asettelun aikaa. Tuolloin osallistuin aktiivisesti opiskelijapolitiikkaan. Tuota levotonta aikaa emme kaipaa. Nuoruudessa lähes kymmenen vuotta toimineelle Akavan luottamusmiehelle kirja oli hyvää luettavaa. Nyt on haettava lakoissa ratkaisua ja varottava joutumasta koston kierteeseen. Maamme talous ja kansainvälinen kilpailukyky ei sitä kestä. Kunnat sopeuttavat talouttaan Lähes kaikissa Suomen kunnissa haetaan ratkaisuja talouden kurimukseen. Nurmeksessa turvauduimme ulkopuolisen konsultin apuun. On muistettava, että me itse teemme lopulliset talouden tasapainottamista koskevat päätökset. Konsultit kyllä vertailevat verrokkeihin meidän palvelujen tuotantokuluja, henkilöstöä ja menetelmiä ja esittävät eri vaihtoehtoja tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. On selvää, että palveluja on tuotettava tehokkaammin ja näin joudumme uudistamaan tuotantotapoja. Kaikki tuo on tehtävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät ensi kuussa. Kunnat joutuvat ensi vuoden talousarviota tehdessään tarkastelemaan palveluita, joista valtaosa on lakisääteisiä. Sitten meidän on huolehdittava kunnan asukkaiden tarpeista, kunnan imagosta, pito- ja vetovoimasta unohtamatta satsauksia elinkeinoelämän vaateille. Ei-lakisääteisillä palveluilla voimme suunnata eri kohteisiin esim. ikäihmisiin, lapsiperheisiin, nuoriin jne. Itse pystymme vaikuttamaan imagoomme somekäyttäytymisellä. Sillä on merkitystä mm kunnan pito- ja vetovoimaan. Kuntalaisten asialla Olemme nyt isojen päätösten äärellä. Työtä tehdessä on syytä muistaa työnjako hallintosäännön edellyttämällä tavalla. Olemme kuntalaisten asialla. Hallitus ja valtuusto käyvät strategistaloudellisen arvokeskustelun ja asettavat sitten raamit hallintokunnille. Lautakunnat tuovat esitykset hallitukselle, josta saamme materiaalin TA2025 - 2026 -valtuustoseminaaria varten. Juuri lautakunnissa on hajoitettava kukin määräraha, jotta päättäjät tietävät päätöksen sisällön. Tänä vuonna joudumme talousarviota ja sen seurantavuosia suunnitellessa ottamaan huomioon kuntalain velvoitteet kunnan talouden tasapainottamisesta suunnittelukaudella. Samalla siellä vaanii pian meitä alijäämien kattamisvelvollisuus. Jos mitään ei tehdä, niin kertyneet ylijäämät on muutamassa vuodessa syöty. Valmistelua ja kuulemista ei kiireellä Kaikessa tuottavuusohjelman työssä meidän virkakoneiston on tehtävä muutosten vaikuttavuuden arviointi ennen talousarvion lopullista valtuustokäsittelyä. Ajanpuute ei saa olla hyvän valmistelun esteenä. Siihen kuuluu avoimuus ja keskustelu kuntalaisten sekä mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tekevien tahojen (järjestöt) kanssa. Ensi vuoden kuntavaalit luovat omia paineita päätöksen tekoon. Menneiden vuosien voitolliset tulokset antavat nyt Nurmeksen taloudesta liian positiivisen kuvan. Nyt tarvitaan sitoutumista tavoitteisiin kaikilla päätöstasoilla. |
Laajan palvelun sote-asemien suunnittelu alkaa NurmeksestaSunnuntai 3.3.2024 klo 12.08 Hyvinvointialueen toiminta- ja palvelustrategiassa on panostettu perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn kehittämiseen sekä tehtyjen palveluverkkolinjausten vaikuttavuuden arviointiin. Näin tekemällä ajoissa oikeat toimenpiteet paineet kalliimpaan erikoissairaanhoitoon pystytään pitämään hallinnassa. Viime kesäkuussa HVA:n valtuusto hyväksyi palvelustrategian. Se sisälsi seitsemän laajan palvelun sote-asemaa. Niistä yksi on Nurmes. Se vastaa tulevaisuudessa Nurmeksen ja Juuan kunnan alueen sote-palvelujen tuottamisesta. Menneen viikon aluevaltuuston seminaarissa esiteltiin luottamushenkilöille tämän hetken palvelustrategian ja –verkon toimeenpanon valmistelu ja päätöksenteon aikataulu. Myös Nurmeksen uuden sote-aseman palveluvaateet olivat esillä. Laajan palvelun sote-asemia tulee Nurmeksen lisäksi Lieksaan, Ilomantsiin, Liperiin, Kiteelle, Kontiolahteen ja Outokumpuun. Joensuun alueen sote-palveluihin en tässä kirjoituksessa ota kantaa. Sinne tulee aikanaan yksi iso sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, joka tuottaa palvelut alueen 70 000 asukkaalle. Hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti 95 % laajan palvelun sote-aseman asukkaista pystyy saavuttamaan sen 40 minuutin ajomatkan päästä. Kaikilla laajan palvelun sosiaali- ja terveysasemilla on sovitut palvelut, jotka ovat niissä samojen kriteerien mukaisesti tuotettuina. Liikkuvat lähipalvelut täydentävät palvelujen saatavuutta alueilla, joilla palvelutarve ei edellytä kiinteitä kivijalkapalveluja. Laajan palvelun sote-asemien käynnistämisessä oli kilpailua, mistä päin maakuntaa työ aloitetaan. Päätimme aloittaa valmistelun ja toteuttamisen Nurmeksesta. Aikataulu on tiukka. Ennen kesälomia suunnitelmat julkaistaan neljän laajan palvelun sote-aseman kohdalta ja loput kolme jää sitten syyspuolelle. Työ jatkuu Nurmeksesta yksi laajan palvelun sote-asema ja sen vaikutusalue kerrallaan. Siun sote tiedottaa yksityiskohtaisemmin Nurmeksen, Valtimon pitäjän ja Juuan uudistuvista palveluista ensi viikolla, kun henkilöstöä koskeva yt-neuvottelu on käyty. Niissä ei ole kyse irtisanomisista, vaan henkilöstöä koskevista toiminnallisista muutoksista. Nurmeksen laajan palvelun suunnitelmassa esitetään ykstyiskohtaisesti, mitä palveluja sote-asema tarjoaa. Tärkeää on tietää myös, mitä palveluja viedään lähipalveluina Juukaan ja miten Valtimon liikkuvat lähipalvelut järjestetään. Sitten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma lähtee lausunnoille Nurmeksen ja Juuan kunnanhallituksille sekä hyvinvointialueen lautakunnille ja vaikuttamistoimielimille. Hyvinvointialueen tavoitteena on, että Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman järjestämissuunnitelma on hyväksyttävänä vapun jälkeisessä HVA:n hallituksen kokouksessa. Näin edetään kaikkien seitsemän laajan palvelun sote-aseman kohdalla tavoitteena saada kaikki seitsemän asemaa valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Jokaiselle seitsemälle asemalle ja sen vaikutusalueelle laaditaan oma alueellinen sote-järjestämissuunnitelma. Laajan palvelun sote-asemien järjestämissuunnitelmat eivät ole keskenään identtisiä. Niiden suunnittelussa otetaan huomioon kunkin alueen väestön sote-palvelujen tarpeet. HVA:lla on suunnittelussa käytössä aluevaltuuston hyväksymät palvelutarpeen kriteerit, kuntien asukasmäärät ja sairastavuus sekä muut tarpeet. Nurmeksen ja Juuan asukasluku on vähän yli 13 000. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi on Nurmeksessa 151 ja Juuassa yli 160. Koko maan keskiarvo on sata. Meidän luku kertoo alueemme keskimääräisestä suuremmasta sairastuvuudesta. Niinpä Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman palvelujen tuottamissuunnitelma tehdään noin 20 000 asukasta varten. Tuo on otettava huomioon henkilöstön ja toimitilojen suunnittelussa. Oma juttunsa on sitten tilakysymysten ratkaisut. On selvää, että kunnista vuokrattavat neliömäärät laskevat tuntuvasti, mikä varmasti aiheuttaa keskustelua tyhjiksi jäävien kiinteistöjen kohtalosta. Palaan aiheeseen myöhemmin. |
YTA-alueemme tiiviimpään yhteistyöhönLauantai 10.2.2024 klo 12.33 - YTA-alueemme tiiviimpään yhteistyöhön Itä- ja Keski-Suomen neljä hyvinvointialuetta muodostavat yhteisen yhteistoiminta-alueen (YTA-). Se kattaa KYS:n toiminta-alueen. Aikaisemmin puhuttiin ERVA-alueesta (erityisvastuualueet). Eilen kokoontuivat yhteistoiminta-alueemme hallitukset ja valtuustojen puheenjohtajistot yhteiseen seminaaripäivään Vaalijalan hoitolaitoksessa Pieksämäellä. Minulle ovat tuttuja Siun soten aikaiset ERVA-kokoukset. Silloin yhteisenä rajapintana oli erikoissairaanhoito. Siun soten kannalta oli iso asia, kun pääsimme sopuun vaativan hoidon keskittämisasetuksesta. Siitä saatiin toivottu kirjaus kyseiseen asetukseen. Eilen evästettiin laajentuvaa yhteistyötä. Työn alla on uusi YTA-sopimus, jossa hyvinvointialueiden rooli on laajempi käsittäen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Alla otteita eilisestä neljän hyvinvointialueen tapaamisesta laaditusta yhteistiedotteesta: Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueet laajentavat ja syventävät yhteistyötään. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset valmistelivat (9.2.2024) Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimusta Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa Pieksämäellä. Neuvottelujen alaisena oleva YTA-sopimus käsittää kaikki hyvinvointialueiden palvelujen toimialat. Aiempi yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä käsitti vain erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut. Nyt sopimuksessa ovat mukana laajasti myös perusterveydenhoito, lasten ja perheiden sekä ikäihmisten palvelut, muut sosiaalipalvelut, pelastustoimi sekä tukipalvelut. Yhteistyön keskiössä ovat myös tutkimus, koulutus ja innovaatiot, sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät sekä valmius ja varautuminen itäisellä alueella. YTA-sopimuksen neuvottelut ovat edenneet hyvässä yhteistyön hengessä loppusuoralle. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako ja kustannusten hallinta koko 810 000 asukkaan alueella. – Teemme tiivistä, strategista ja hyvähenkistä yhteistyötä, joka auttaa meitä jokaista. Yhteistyöllä pärjäämme paremmin ja pystymme tekemään asioita tehokkaammin. Sopimus on edennyt jo niin pitkälle, että sitä voitiin esitellä aluehallituksille. Päätöksentekoon se tulee kevään aikana. Kaikkien hyvinvointialueiden mittavat alijäämät ja henkilöstöpula ovat myös kirittäneet meitä miettimään yhteistyön syventämistä ja edullisempia tapoja tuottaa palveluja, kertoo kokousta isännöinyt Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.). YTA-sopimuksessa sovitaan vaativimpia erikoissairaanhoidon palveluja koskevasta yhteistyöstä. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset pitävät tärkeänä Kuopion yliopistollisen sairaalan aseman vahvaa roolia. Vahva yliopistollinen sairaala on olennainen mm. vaativimpien erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden, lääkärikoulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kannalta. Aluehallitukset keskustelivat kokoontumisessaan sairaalaverkkoa koskevista ehdotuksista. Aluehallitukset viestivät valtion suuntaan, että jokaisella hyvinvointialueella tulee olla laajan päivystyksen sairaala, jossa on ympärivuorokautinen tarvittavien erikoisalojen päivystys ja mahdollisuus yöaikaiseen leikkaustoimintaan, tehohoitoon sekä synnytysten hoitamiseen. Keskussairaalat ovat välttämättömiä, jotta väestön kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata myös tulevaisuudessa. Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden TKKI-toimintaa edistetään jatkossa tiiviissä yhteistyössä. TKKI-infrastruktuurin yhteiskäyttöä vahvistetaan. Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa ohjaamaan perustetaan Itä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-yhteistyöryhmä. – Jäsenet nimetään yhteistyöalueen hyvinvointialueilta ja keskeisiltä yhteistyötahoilta kuten korkeakouluista. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat merkittävä alan osaamisen ja koulutuksen keskittymä. Ne ovat kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien kouluttajina koko maan suurimpia, toteaa Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.). Yhteistyöalueen tutkimustoiminta laajennetaan kattamaan hyvinvointialueiden koko toimintakenttä vahvistamalla muun muassa sosiaalipalvelujen-, hoitotieteen-, sosiaali- ja terveysjohtamisen-, vaikuttavuuden sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen tutkimusta ja siihen liittyvää yhteistyötä. Hyvinvointialueiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja tuloksellisuuden seurantaa rakennetaan yhteistyössä. Yhteistyötä siivittää myös sote- ja tukipalvelujen ammattilaisten pula liki kaikissa ammattiryhmissä laitoshuoltajista erikoislääkäreihin. Väestön ikääntyessä myös työvoiman saatavuus vaikeutuu. Palveluja tarvitsevien potilaiden määrän kasvaessa ei henkilökuntaa olekaan saatavissa riittävästi tuottamaan palveluita. – Tämän epäsuhdan korjaaminen edellyttää palvelujen luonteen ja sisällön kehittämistä sekä hoitojen hyödyn arviointia. Esimerkiksi erikoislääkärien puute aiheuttaa helposti pullonkaulan palvelujen saatavuuteen. Tämän vuoksi on koulutusta kehitettävä tulevien vuosien tarpeiden mukaisesti, sanoo Pohjois-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.). Koulutettujen asiantuntijoiden riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi sekä osaamistason jatkuvaksi nostamiseksi kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen aloilla aletaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointialueiden ja eri koulutusorganisaatioiden yhteistyötä tiivistetään perustutkintoihin, jatkuvaan oppimiseen kuten ammatilliseen jatko-, erikoistumis-, ja täydennyskoulutuksiin, moniammatillisiin harjoitteluihin sekä akateemiseen jatkokoulutukseen liittyen. – Näin hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin koulutusta ja tutkintoja suunniteltaessa. Varmistamme sopimusten avulla, että harjoittelut ja käytännön opetusjaksot toteutuvat koko yhteistyöalueella yhtenäisellä ja sujuvalla tavalla, sanoo Pohjois-Karjalan aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen (kesk.). Lääketieteen perusopetuksen hajautetusta järjestämisestä, erikoislääkäreiden, hammaslääkäreiden, ravitsemusterapeuttien ja muiden yliopistotasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta sekä harjoitteluista ja muusta opetusyhteistyöstä on tehty tai tehdään sopimukset yhteistyöalueen hyvinvointialueiden, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kesken. Sähköisten palvelujen yhteistyössä on tunnistettu neljä osa-aluetta, joiden kohdalta nähdään eniten suoraviivaista yhteistyön rakentumista. Osa-alueet ovat tuotannon- ja toiminnanohjauksen, APTJ (asiakas- ja potilastietojärjestelmä), digiratkaisut ja arkkitehtuuri sekä tietojohtaminen. – Aluehallitusten yhteinen toive on, että valtio edesauttaisi pitkäjänteisellä rahoituksella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottoa. Niiden kilpailutukset ja käyttöönotot ovat pitkiä vaalikausia ylittäviä prosesseja, joiden vieminen loppuun onnistuu parhaiten yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa, arvioi Mustonen. YTA-sopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain Itä-Suomen yhteistyöalueen johtoryhmässä, joka koostuu yhteistyöalueen hallitusten puheenjohtajista ja hyvinvointialuejohtajista. Johtoryhmä myös tarvittaessa linjaa sopimuksen toteuttamiseen liittyviä operatiivisia kysymyksiä ja antaa tarvittaessa suosituksia sopimukseen tarvittavista päivityksistä. Hyvinvointialueiden yhteistyötä ohjaa sote-uudistuksen yhteydessä säädetty järjestämislaki. YTA-sopimus laaditaan valtuustokausittain.
|
Maakuntaliiton järjestämässä kuntakokouksessa myönteistä pöhinääSunnuntai 4.2.2024 klo 20.33 Viime keväänä ja kesällä keskustelin useamman kunnan luottamushenkilökollegojen kanssa poliittisen kulttuurin muuttumisesta Koronan aikana. Monet isot maakunnalle tärkeät edunvalvontaan liittyvät asiat hoidettiin yhdessä. Poliittiset piirijärjestöt tapasivat toisiaan eri tilaisuuksissa vaalien välilläkin. Usein maakuntaliitto oli yhteinen alusta. Elokuun lopulla kasasin ajatuksiani tämän hetken poliittisten järjestöjen roolista tälle sivustolle. Sanomalehti Karjalainen käsitteli aihetta syksymmällä. Menneellä viikolla maakuntaliitto kutsui kaikki Pohjois-Karjalan poliittiset järjestöt ja kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat maakuntaliittoon yhteiseen keskustelutilaisuuteen. https://www.mattikamarainen.com/blogi/2023/08/23/44657 Kuntakokouksessa käyttivät matkailun teemasta puheenvuoron tj. Tomi Harling Business Joensuusta. Tj. Janne Anttila toi meille tuulahduksen Kalajoen matkailun suunnitelmista ja johtaja Susanna Markkola esitteli Business Finlandin toimintaa. Alustuksista käytiin vilkas keskustelu. Maakuntaliitosta maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja yhteyspäällikkö Jarno Turunen käyttivät puheenvuorot liiton tämän päivän roolista eri edunvalvonnan sektoreilla. Tapaaminen oli meille tarpeellinen. Oletan, että viime tiistain kaltaisia yhteisiä tilaisuuksia maakuntaliitto järjestää jatkossakin. Monissa asioissa yhteisten asioiden hoitaminen yhdessä on tehokkaampaa. Tilaisuudesta kopion alla olevan tiedotteen maakuntaliiton sivuilta: ”Kuntakokouksessa luotiin yhteinen tahtotila matkailun ja aluekehityksen vahvistamiseksi Pohjois-Karjalan kuntien poliittisten puheenjohtajien ja piirijärjestöjen edustajat kokoontuivat tiistaina 30.1. kuntakokoukseen, jossa pohdittiin maakunnan matkailun tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Samalla keskusteltiin yhteistyön merkityksestä sekä maakuntaliiton roolista aluekehittäjänä. Kokouksessa todettiin, että Pohjois-Karjalan matkailun valtava potentiaali saadaan käyttöön vain yhteistyön avulla. Yritykset ovat erittäin tärkeitä matkailualan kehittäjiä, ja eri palveluntarjoajat ovat tervetulleita mukaan toimialaa vahvistaviin toimenpiteisiin. Julkisen sektorin roolina on tukea matkailuyritysten kasvua. Kuntakokoukseen osallistuneet päättäjät olivat yksimielisiä siitä, että matkailua on kehitettävä vastakin maakunnallisessa yhteistyössä. He näkevät Business Joensuun uutena keskeisenä kokoavana tekijänä ja yhteisen tahdon luojana. Tavoitteena on matkailun merkittävä kasvu. Maakuntaliiton asema halutaan säilyttää Pohjois-Karjalan maakuntaliitto jatkaa täyden palvelun kuntayhtymänä, joka keskittyy alueen edunajamiseen, aluekehittämiseen, alueiden käyttöön ja yhteiseen maakunnan markkinointiin. Kuntakokous totesi yksimielisesti, että maakuntaliiton toiminta ja talous halutaan pitää nykyisellä tasolla. Kuntakokouksessa käytiin läpi yhteisiä onnistumisia maakunnan edunajamisessa viime vuosien ja vuosikymmenten aikana. Yhteistyön tuloksena Pohjois-Karjalaan on saatu mm. liikennehankkeita, koulutuspaikkoja sekä valtionhallinnon toimintoja. Viime vuosien yhteistyön tuloksena ovat syntyneet myös Siun sote ja TE-hallinnon yhteinen alue. Maakuntaliiton toimintaa pitkäjänteisenä aluekehittäjänä pidetään elintärkeänä. Maakuntaliitto nähdään myös yhteistyöjohtajana, jonka rooli on maakunnassa vahva. Kuntakokouksen järjesti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto maakunnan poliittisten piirijärjestöjen pyynnöstä.”
|
Olli Rehnillä nyt nostettaLauantai 20.1.2024 klo 20.57 Presidentin vaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona vilkkaana. Itse olen seurannut kaikki vaalitentit. Tämän viikon maanantain YLE:n tentissä oma ehdokkaani Olli Rehn pärjäsi hyvin. Jäin torstaina hyvinvointialueemme keskustan ryhmäkokouksesta Joensuuhun. Eilen ja tänään kävin tapaamassa Joensuun Tammimarkkinoilla Ollin tukiporukan kanssa markkinaväkeä. Tänään olikin paljon ihmisiä liikkeellä lähes 20 asteen pakkasessa. Timo Rekon muurinpohjalettuille oli koko ajan odottajia jonoksi asti. Olli kiinnostaa. Hän herättää uteliaisuutta yli puoluerajojen. Kirjoitan nyt noin 40 vuotta tuntemastani Ollista hänen hyvin laajasta urasta sekä politiikassa että toiminnasta vaativissa kansainvälisissä tehtävissä vähän luettelomaiseen tyyliin. Elämme monessa mielessä hyvin levotonta ja myös sodan uhkan sävyttävää aikaa. Vastaavaa koin lapsuudessani joskus noottikriisin ja Tsekkoslovakian miehityksen aikoihin 1960-luvulla. Olli Rehn on mielestäni osaavin, uskottavin ja turvallisin vaihtoehto seuraavaksi maamme presidentiksi. Hänen taustansa on poikkeuksellisen vahva. Olli Rehn on toiminut kotimaassamme paikallisella, alueellisella, ja valtakunnallisella tasolla valtuutettuna, kansanedustajana ja ministerinä. Oma juttunsa on Ollin toiminta eurooppalaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän oli EU-komission varapuheenjohtaja 2011 - 2014. Hän vastasi EU:n komission jäsenenä EU:n laajentumisesta vuosituhannen alussa ja talous- ja raha-asioista 2010-luvun alussa. Olli edusti Euroopan komissiota Euroopan keskuspankin neuvostossa, G7/G20-yhteistyössä ja Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksissa 2010 – 2014. Kun Olli Rehn oli Euroopan parlamentin jäsen, hänet valittiin parlamentin varapuhemieheksi vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena. Olli Rehn on henkilö, joka pärjää eri poliittista taustaa olevien kanssa. Vuonna 1997 hän muutti Brysseliin Erkki Liikasen kabinettipäälliköksi. Vuonna 2016 Olli Rehn valittiin Suomen Pankin johtokuntaan ja vuonna 2018 Suomen Pankin pääjohtajaksi. Rehnin toimintaa ja osaamista arvostetaan korkealle kansainvälisesti sekä talous- että turvallisuuspolitiikassa. Mainittakoon lisäksi, että hän on reservin upseeri. Presidenttihän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Olli Rehn on monissa vaikeissa ja kovaa henkistä lujuutta vaativissa tilanteissa osoittanut vahvuutensa, kestävyytensä ja osaamisensa. Presidentin on tunnettava riittävästi sekä talouden perusteet että historia. Vaalitenteissä hän on osoittanut näissä asioissa olevansa muihin ehdokkaisiin nähden erityisen vahva. Jos presidentti ei tunne talouden ja historian realiteetteja ja vaikuttavuutta, ei hän voi hallita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yllä keskeisiä osia Ollin CV:stä. Noilla perusteilla hoidamme Ollin nyt toiselle kierrokselle. Sitten kokoamme voimat taas uudelleen ja saamme Ollista maalle turvallisen presidentin. Mielestäni hänellä on osaamisessa ja vakaudessa paljon samoja ominaisuuksia kuin koko kansan Sauli Niinistöllä. |