Nykyinen päivystys on yhden luukun ansa

Keskiviikko 21.9.2022 klo 12:27

Nykyinen keskitetty päivystys ei toimi. Siitä on tullut yhden luukun ansa. Se on korjattava nyt meidän oman hyvinvointialueemme ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Se ei onnistu juustohöylällä, vaan joudumme priorisoimaan palveluja. Mitkä ovat meille ne tärkeimmät arkeen liittyvät sote- ja pelastuspalvelut. Me luottamushenkilöt joudumme tarkastelemaan vastuullisesti koko alueen palvelurakenneverkostoa.

Keskitetyn päivystyksen ongelma on valtakunnallinen. Meillähän täällä Pohjois.Karjalassa valtamedia on päivystyksen ruuhkautumisen ja takkuilun sälyttänyt Siun soten huonon johtamiskulttuurin ja johdon kovakorvaisuuden piikkiin.

Taustoitan vähän valtakunnallista päivystuksen kehitystä. Sitä alettiin keskittää Suomessa ensin sattumanvaraisesti. Kaikkien tavoitteena oli käyttää resursseja tehokkaasti. Sitten säädettiin vuonna 2015 päivystysasetus, jolla lähes kaikki ympärivuorokautinen päivystys keskitettiin keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin päivystysyksiköihin.

Kohta seuraava päivystysasetus ohjasi myös perusterveydenhuollon kiirevastaanottoa. Siinä vaadittiin 24/7 päivystykselle ympärivuorokautisia laboratorio- ja röntgenpalveluja. Taidettiin vaatia myös erikoislääkäritakapäivystystä. Mielestäni tämä tuli liian myöhään. Kansalaiset olivat oppineet, että päivystykseen pääsee aina. Ei esimerkiksi Nurmeksessa tarvinnut juuri odottaa.

Näin yhden luukun periaate oli valmistunut lainsäädännöllä. Nurmeskin joutui Lieksan ja Kiteen ohella uhkasakkojen pakottamina luopumaan 24/7 kiirevastaanotoista. Meillähän ei ollut asetuksen mukaisen päivystyksen vaatimia taustapalveluja (rtg, lab).

Yhteispäivystyksestä tuli yhden luukun periaatteella ansa, josta kärsivät potilaat ja henkilökunta. Nyt esille tulleet epäkohdat osoittavat, että hyvää tarkoittavasta ratkaisusta on tullut suorastaan vaarallinen. Meidän on omalla hyvinvointialueellamme tunnistettava sen riskit. Nyt siihen on sopiva ajankohta.

Osittain yhteispäivystyksen valtakunnalliset ongelmat ovat myös ns. juustohöyläsäästötoimien seurausta. Kaikilta leikattiin. Raja tuli vastaan. Aikataulut eivät pitäneet. Henkilökunta väsyi jne.

Tämän syksyn aikana joudumme priorisoimaan asiakkaittemme hengelle ja hyvinvoinnille keskeisimmät asiat. Lisää resursseja sinne, missä tarve on priorisoinnin jälkeen suurin. Käytettävissä olevat varat ovat meillä tiedossa.

Taloudellisen liikumatilamme tuntien joudumme suurella todennäköisyydellä tarkastelemaan palveluverkkoamme uudelleen jo tämän syksyn aikana. Siitä on jo HVA:n hallituksen puheenjohtaja näkemyksiään julki tuonutkin. Se vaatii meiltä koko hyvinvointialueen tarkastelua kokonaisuutena ja yksituumaisuutta yli puoluerajojen. Vastakkainasettelulla ja oman kunnan palveluja vertailemalla muihin ei vaan päästä toivottuun lopputulokseen. Niin ja lopuksi: palataan entiseen käytäntöön. Lisätään kiireellistä vastaanottoa kaikilla seutukunnilla Tikkamäen ruuhkien helpottamiseksi.

Arki lähtikin vilkkaasti käyntiin

Maanantai 5.9.2022 klo 11:21

Viime viikolla Nurmeksessa oli paljon tapahtumia. Ministeri Krista Mikkonen kävi vihkimässä paloaseman käyttöön. Tuore Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Leivonen aloitti työt elokuun puolivälissä. Toimitusjohtajan on tunnettava myös alueensa. Hän käyttää tämän vuoden perjantait maakunnan terveysasemiin perehtymiseen. Kierros alkoi Nurmeksesta. Sehän meitä lämmitti.

Kirsi on kasvanut ja käynyt koulunsa täällä ja aloitteli työuraansa sairaanhoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa hän kävi nyt koko HVA:n tj:n ominaisuudessa vaihtamassa kuulumisia. Meille oli mieluisaa kuultavaa, kun Kirsi muistutti kohta nykyisen terkkarin tulevan elikaarensa päähän. Nykyisissä laitoksissa tarjotaan samat palvelut paljon pienemmillä neliöillä. Lieksankin suunniteltu uusi terkkari on puolet nykyisen neliöistä. 

Kävimme ministerin ja HVA:n toimitusjohtajan kanssa yhteisellä lounaalla. Sen yhteydessä luovutimme kirjelmän kaupungin asioista hallituksej pj:n, kaupunginjohtajan ja Pikesin toimitusjohtajan kanssa.

                                 Edunvalvontaa

Kaupunki nosti esille kuntalaisten turvallisuuteen liittyviä asioita. Alueeltaan entistä laajempi ja useamman taajaman Nurmes asettaa pelastuslaitokselle ja poliisille haasteita. Riittävät poliisi- ja pelastuspalvelut on turvattava. Uuden pelastusaseman saimme. Ministeri kertoi ensi vuodelle budjettiin varatun pelastajien koulutukseen 680 000 €. Lisä koulutuksella helpotetaan valtakunnallisesti kehnoa uusien pelastajien satavuutta myös reuna-alueiden pelastusasemille.

Itäisen Suomen asuttuna pitäminen varsinkin nyt NATO-jäsenyyden kynnyksellä on koko Suomelle iso asia. Muuttuvassa maailman tilanteessa ratamme (mukaan lukien Joensuu – Nurmes – Kontiomäki – Oulu) kehittäminen matkustaja- ja tavaraliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi on koko Suomen huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn kannalta entistä tärkeämpää. Budjettiriihessä asia etenikin hyvään suuntaan. Myös 6-tien kuntoon on panostettava entistä enemmän.

Suomen turvallisuustilanne on muuttunut tuntuvasti Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Meidän on panostettava rajavartioston resursseihin. Nurmeksen kaupunki sijaitsee lähellä itärajaa. Kaupunkimme alueella sijaitsee Sotinpuron harjoitusalue. Siellä toteutetaan jo nyt paljon Puolustusvoimien taisteluharjoituksia. Jos Suomeen tulee Naton yhteisiä harjoituksia, niin Sotinpuro on Suomen kartalla sijainniltaan oikealla paikalla Puolustusvoimien ja Naton mahdollisten uusien harjoitusalueiden ja toimipisteiden sijoittamiselle.

Hyvinvointialueen henkilöstön palkkaharmonisoinnista aiheutuvat kustannukset heikentävät Nurmeksen kaupungin ja myös muiden maakuntamme kuntien talouksien tasapainoa huolestuttavasti. Nyt pitäisi kuntia kohdella tasapuolisesti. Meillä Siun sote on toiminut operatiivisesti jo kohta lähes kuusi vuotta kuntien omistamana kuntayhtymänä. Siun soten rooli ja maakuntamme edustajien rooli on ollut iso sote-lakien valmistelussa taustalla. Niinpä vaadimme, että meitä on nyt kohdeltava yhdenvertaisesti ja palkkaharmonisoinnin kulut on katettava valtion varoista myös niiden kuntien osalta, jotka ovat järjestäneet sote- ja pela-palvelut kuntayhtymien kautta.

                     Tapahtumarikas loppuviikko

Perjantaina ministeri Krista Mikkonen vihki käyttöön uuden pelastuslaitoksessme. Torilla vietettiin Potakkajuhlia. Siellä juhlapuhujana oli potakkatohtori Veli-Matti Rokka. Hän on tutkinut perunaa ja muita juurikasveja.

Valtimolla vietettiin valtakunnallista Suomen yrittäjien lähilauantaita yhdessä MTK.n kanssa. Sunnuntaina juhlittiin pari vuotta koronan takia siirtuneitä Nurmes-seuran kuusikymppisiä. Samalla muisteltiin kotiseutuneuvos, Nurmes-seuran perustajajäsen Matti Hiltusen elämäntyötä.

Kotiseutuneuvoksemme toimi täällä monissa luottamustehtävissä. Kaupunginvaltuustossa istuimme ryhmäkavereina useamman vaalikauden. Joskus keskustelimme napakastikin mm. kouluverkkolinjaukseen liittyvistä asioista. Hyvinä ystävinä lähdimme kokouksen jälkeen kahville ja jatkoimme tarinointia. Hän osasi taitavasti savolaisittain keventää jutustelua vakavien asioiden painoarvon siitä kärsimättä.

Konsernijohtaja Kyösti Korhonen vt. kaupunginjohtajaksi

Perjantai 2.9.2022 klo 6:56

Tämä viikko alkoi maanantaina valtuuston kokouksella. Samalla päivä oli kaupunginjohtaja Asko Saatsin viimeinen työpäivä. Hän itse irtisanoutui virastaan 20.6. kesäkuun valtuuston kokouksessa. Olen väistyvän kaupunginjohtajamme työskentelyä seurannut täällä läheltä koko hänen 15-vuotisen työuran aikana. Hän johti aluksi viisi vuotta Lieksan, Valtimon ja Nurmeksen yhteistä kehitysyhtiötä Pikes Oy:tä. Sieltä hänet kutsuttiin hakemaan kaupunginjohtajaksi ja myös valittiin tiukalla äänestyspäätöksellä. Äänestyksen hävinneellä silloisella Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilaisella on oma historiansa hävityn vaalin jälkeen.

Nurmeksen kehitys on ollut voimakasta kaikilla hallinnon osa-alueilla. Tuo kehitystyö alkoi tuottaa tulostaan viime vuosina. Nyt kaupunki on olosuhteet huomioon ottaen hyvässä kunnossa. Olemme nousseet kokoluokkamme kuntarankingissä. Tänä vuonna nousimme seutukuntien vertailussa kärkikymmenikköön. Lisäksi viimeinen valtakunnallinen yritysbarometri oli nurmeslaisille mieluisaa luettavaa. Heinäkuun työttömyysprosentti on meillä 12,0. Se on maakunnassa pienempi vain Liperissä (10,4) ja Kontiolahdessa (10,0). Luvut ovat toki vieläkin luvattoman korkeita.Kaupungissa on pidetty yllä myönteistä pöhinää.

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/46101241/Tyollisyyskatsaus_Pohjois-Karjala_2022_heinakuu.pdf/b11f7789-b3a1-3eb4-1d16-6444ec06741f?t=1661163198222

 Maanantai-illan kokouksessa konsernijohtaja Kyösti Korhonen valittiin vt. kaupunginjohtajaksi siihen asti, kunnes uusi kaupunginjohtaja aloittaa työnsä. Kokouksen lopuksi pidin Askolle  puheen. Siinä kertasin yhteistä taivaltamme. Asioita on yhdessä hoidettu. Välillä on keskusteltu asioiden valmistelun yhteydessä ja kokouksissa säpäkästikin. Yhteinen päätös syntyi lähes aina. Puhuin askolle myös lähes kymmenen vuotta sitten hänen 50-vuotisjuhlissa Metsäkartanolla. Senkin liitin näitten sivujen puheita-osioon. https://www.mattikamarainen.com/3

Nyt kuntatalous on tuntuvasti heikkenemässä. Ensi viikolla paneudumme Kolilla kaksi päivää koko valtuuston voimin ensi vuoden talousarvion laadintaan. Koko Pohjois-Karjalan kunnat joutuvat tekemään rajuja tuottavuusohjelmia. On onni, että kuntamme on taloudellisilla mittareilla mitattuna Lieksan kanssa maakunnan kestävimpiä selviämään taloustalkoista. Siitä kiitos kuuluu Askon esikunnalle lautakuntineen ja konserniyhtiöineen sekä päätöksiin sitoutuneille luottamushenkilöille. Siihen on tarvittu ja vaaditaan edelleen hyvää yhteistyötahtoa, toistemme kuuntelemista ja arvojemme ymmärtämistä. Tästäkin rupeamasta selvitään.

Arki koitti pitkän kesävapaan jälkeen

Sunnuntai 28.8.2022 klo 12:23

Menneellä viikolla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallitus piti Kolilla kaksipäiväisen seminaarin. Saimme kahden päivän aikana hyvän kuvan tämän hetken Siun soten toiminnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Samalla saimme virkamiesjohdolta HVA:en ensi vuoden talousarvion liikkumatilan. Linjasimme myös koko talousarvioprosessin aikataulun ja vuosikellon.

Ensi viikolla on nykyisen Siun soten ja ensi vuoden alussa operatiivisen toimintansa aloittavan P-K:n HVA:n hallitusten yhteinen seminaari. Sen jälkeen virkamiesjohto todennäköisesti tiedottaa tulevasta enemmän. Talousarvion tekeminen ei ole helppo.

Lisärahaa on tulossa valtion rahoituksen myötä ensi vuodelle noin 45 milj.€. Kulupuolella on menojen kasvua viranhaltijaesitys kustannuskehityksestä, vuosineuvotteluista ja toimintakulujen ylitysennusteena yhteensä noin 80 milj. €. Tuo kaikki tarkoittaa, että nollatulokseen pääsemiseksi HVA:n  virkamiesjohto joutuu tikistämään jostain 35 mil.€:n kulusäästöt!!

HVA:n talousarvio sisältää  mm. aluevaltuutettujen ryhmärahan, 245 794 euroa (=  4 166 @/valtuutettu).  Se on kertaluontoinen erä eikä ole enää vuoden 2024 valtion rahoituksessa mukana. Tukea voidaan käyttää ryhmien sisäisen toiminnan edistämiseen sekä toimenpiteisiin, joilla edistetään hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

                     Kesän aikana päättäjät kansan pariin

Keskustan aluevaltuusto on kesän aikana jalkautunut eri tilaisuuksiin HVA:n kuntiin.  Mukana on ollut valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä. On ollut hyvin antoisaa tavata alueemme sote-palvelujen käyttäjiä ja saada heiltä suoraa palautetta. Keskustan lisäksi ainakin SDP:n valtuustoryhmä on kiertänyt hyvinvointialueen kesätapahtumissa.

Nurmeksessa osa Keskustan HVA:n valtuutettuja tapasi kaupungin väkeä 13.8. toritapahtumassa. Sen yhteydessä toteutettiin kauppatorilla keskustan aluevaltuuston kuntalaiskysely. Sama kysely on tehty kesän aikana myös muilla paikkakunnilla. Siihen vastaajat rastittivat mielestään oikean ja sopivimman vaihtoehdon. Torikyselyitä palautettiin 89 vastausta, joista nurmeslaisten täyttämiä kuponkeja oli 69.

Kun saamme kasattua kyselyt myös muilta paikkakunnilta, niin teemme laajemman tiedotteen vastauksista ja voimme vertailla eri kuntien asiakaspalautteita. Vastauksissa oli myös kehittämiskohteita.  Yhtä kysymystä avaan jo nyt Nurmeksen osalta:  Mitä mieltä olet Siun soten tarjoamista palveluista?  Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Erittäin hyvin 13,5 %, Hyvin 31,5 %, Tyydyttävästi 29,0 %, Ei hyvin eikä huonosti 10,0 %, Huonosti 9 %, Ei osaa sanoa 7,0 %.

Tekstiosissa oli nurmeslaisilta paljon positiivisia kokemuksia sote-palveluista. Etenkin vieraspaikkakuntalaiset kokivat saaneensa Nurmeksen Siun soten yksiköissä hyvää palvelua. Moitteita tuli mm: puheluihin ei vastata, neuvolapalvelut eivät ole riittäviä, liikaa jonoja, lääkäreitä ja hoitajia liian vähän, palvelut ovat heikentyneet entisistä NuVa ky:n ajoista, sosiaalihuollon palveluita ei saada riittävän nopeasti.

Kolilla vaihdoin näkemyksiä muiden kuntien hallituksen jäsenten kanssa yleisöpalautteen tuloksista. Kyllä keskusteluissa tuli ilmi, että Nurmeksessa ollaan muita HVA:n kuntia tyytyväisempiä Siun soten palveluihin. Tähän toteamukseen yhtyivät myös Nurmeksen kesätorilla käyneet SDP:n hallitusryhmän jäsenet. Kaikkien meidän tahtotila on tuottaa annetuilla resursseilla mahdollisimman hyvät ja riittävät palvelut. Tuosta tavoitteesta emme saa tinkiä. Kirjoittelen aiheesta joskus lisää.             

Sote-henkilöstön vaje on valtakunnallinen

Lauantai 16.7.2022 klo 15:58

Sote-lait hyväksyttiin reilu vuosi sitten. Se velvoitti hyvinvointialueillle perustamaan valmistelevat toimielimet (VATE). Niitten työnä on valmistella hyvinvointialueiden sote-integraatio. Yliheitto tuotantoon tapahtuu siis 1.1.2023.

Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa kuntayhtymänä jo tämän vuoden alussa. Nyt alueen toimijat varoittelevat muuta Suomea. Toimintojen yhdistäminen on tuottanut siellä vaikeuksia. Niin henkilöstön kuin asiakkaiden vaikeuksista on jonkin verran mediassakin käsitelty. Tapasin HVA:n johtaja Marina Kinnusen keväällä Tulevaisuuden sairaala-symposiumissa. Voin vain kertoa, että meillä Siun sotessa oli samoja vaikeuksia. Pitkä ja laaja henkilöstön kanssa tehty valmistelutyö kyllä meidän alkua helpotti. Nut lähdemme hyvinvointialueelle isolla etumatkalla.

Tämän kesän aikana ainakin YLE, HS:n ja Lääkäriportaali ovat kirjoittaneet asiantuntijoiden lausuntoihin perustuvia artikkeleita sote-henkilöstön hoitaja- ja lääkäripulasta. Tuo meillä on ollut tiedossa jo pitkään.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008931042.html

https://yle.fi/uutiset/3-12521309

Nyt valtakunnankin media on asiasta kiinnostunut , kun pahiten  sote alan sijaisista kärsivät HUS, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Juuri noiden alueiden johtoa Lääkäriportaali haastatteli. Sijais- ja hoitajavaje ei ole vaikein Pohjois-Karjalassa. Esim. viime elokuussa ei oltu saatu vielä kaikkia Keski-Suomen Nova-sairaalan osastoja otettua käyttöön hoitajapulan takia.

Viime kesän kunta- ja alkuvuoden aluevaalien alla mukana olevien ehdokkaiden vaaliteemoina olivat laajasti Siun soten ongelmat. Muutosta tehtyyn haettiin laajalla rintamalla. Mielestäni meillä on keskustelua käyty liian paikallisesti. 

Valtakunnallinen sote-henkilöstön vaje ei johdu Siun soten ratkaisuista. Valtakunnan päättäjien on hyvin vaikea myöntää, että meillä on valtiolla useamman miljardin sote-rahoitusvaje. Mikäli aiomme pitää Suomea vielä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, tuo vaje ja samalla henkilöstön palkkaus on nostettava naapurimaiden kanssa samalle tasolle.

Hoitajapulan syitä on haettu johtamisen ongelmista jne. Työhyvinvoinnin on oltava aina läsnä näissä asioissa. Korjattavaa meillä toki on ja kaikki tehdään työolosuhteiden kohentamiseksi. Työterveyslaitos on useamman vuoden ajan seyrannut tutkimalla alan työhyvinvointia. Meille esiteltiin vuoden 2021 tulokset huhtikuussa HVA:n valtuuston kokouksessa. Asiat ovat koko maassa aika lailla samalla tolalla. Haastetta riittää. Referoin vielä tutkimusta, kunhan siihen syvällisemmin paneudun.

https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/mita-kuuluu-tyohyvinvointikysely

Muualla Suomessa keskustelu on pysynyt asiallisena. Ei  esim. HS lähesty asiaa vain huonon johtamisen ja puutteellisen henkilöstöpolitiikan aikaansaannoksina. Vastuu pitää olla mediallakin. Meillä maakuntalehti on käsitellyt laajaa valtakunnallista ongelmaa liian paikallisesti joitain tahoja syyllistäen. Somessa on jopa maalittamista. Tuo keskustelu on voinut vahingoittaa oman yksikkömme pitovoimaa ja houkuttelevuutta ja näin pahentaa henkilöstövajetta.

Maakuntamme sote-yksiköiden henkilökunta teki kaksi vuotta Siun soten valmistelutyötä

Lauantai 16.7.2022 klo 15:08

Sain pari yhteydenottoa näitten sivujen lukijoilta. He olivat kiinnostuneita, miten Siun sote käynnistettiin ja miten siihen valmistauduttiin. Tällä hetkellä meillä on tiedossa, että monilla hyvinvointialueilla on suuria vaikeuksia olla valmiina 1.1.2023. Heinäkuun aikana olen kiertänyt Suomea ja tavannut muutamia lomailevia hyvinvointialueiden vastuuhenkilöitä. Niinpä teen nyt pari postausta lukijoiden kanssa käydyn keskustelun jatkeeksi. Pelkoni on, että hyvinvointialueilla mennään nyt liian kevyillä valmisteluilla kohti vuoden vaihdetta. Siun sote ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on paljon muuta maata rdellä. Meidän on annetuilla resursseilla säilytettävä tuo etumatka.

Siun soten perustamisesta Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi tekivät yhtä aikaa päätökset 26.10.2015. Tuota ennen maakunnan kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluista oli hanke, jolla selvitettiin sen hetkinen sote-palvelujen tila, miinukset, plussat sekä haasteet uudelle integroidulle vielä nimettömälle kuntayhtymälle ( myöh. Siun sote).

Lopetin virkaurani Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon ky:n johtorymän jäsenenä sekä vastaavana hammaslääkärinä kesällä 2015. Viimeisenä vuonna ennätin olla mukana Joensuun ja Keski-Karjalan seudun kollegojen kanssa edellisessä kappaleessa mainitussa hankkeessa. Maakunnan sote-ammattilaisia tuohon hankkeeseen osallistui kaikkiaan noin 500. Työ tehtiin muun työn ohella. 

Siun soten väliaikainen valmistelutiimi aloitti työnsä marraskuussa 2015. Sitä johti Joensuun kaupungin tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen. Palvelukokonaisuuksien valmistelua koordinoi PKSSK:n ylilääkäri Anu Niemi. Luottamushenkilöistä koostuvat Siun soten hallitus ja valtuusto aloittivat vuoden 2016 alusta. Keskustan piiri esitti minua sen hallituksen puheenjohtajaksi. Kahdeksi vuotta          arvioitua pj-kautta kestikin 5,5 vuotta. 

Siun sote aloitti toiminnan 1.1.2017. Näin kaikkiaan eriasteisiin valmistelutöihin käytettiin aikaa yli kaksi vuotta. Tuossa on mukana sote-henkilöstön tekemä selvitystyö. Selvitystyöhön henkilöstö osallistui sitoutuvasti. 

Näin jälkiviisaana voin todeta, ettei meillä ollut tiedossa omistajakuntien uudelle kuntayhtymälle asettamia suuria taloudellisia tavoitteita. Kesäkuussa 2016 omistajakunnat hyväksyivät tämän vuoden loppuun asti voimassa olevan Siun soten perussopimuksen. Sen vuosittainen linjaus on ohjannut kuntayhtymän talouskehystä.  Omistajakuntien tavoitteisiin pääsemistä olisi helpottanut myös eri hallintotasojen muutosjohtajakoulutus. Se jäi koronan takia pahasti kesken.

Hyvinvointialueemme hallitus on hyväksynyt uuden toimitusjohtajan sopimuksen ja valinnut Ilkka Pirskasen strategiajohtajaksi 1.1.2023 alkaen

Sunnuntai 3.7.2022 klo 13:05

Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueen (HVA) hallitus kokoontui viime perjantaina. Se hyväksyi mm. elokuun puolivälissä aloittavan toimitusjohtaja Kirsi Leivosen johtajasopimuksen ja valitsi entisen toimitusjohtaja Ilkka Pirskasen 1..1.2023 HVA:n strategiajohtajaksi. Asiasta kirjoitin juhannusviikolla.

Kirsi Leivosen johtajasopimus pohjautuu kunta- ja hallintolakiin ja tietysti hänen kanssaan käytyihin neuvotteluihin. Hallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen allekirjoittaa sen HVA:n puolesta. Sopimus on lähes identtinen edellisen tj. Ilkka Pirskasen sopimuksen kanssa. Allekirjoitin sen keväällä 2016. Alla linkki 1.7. HVA:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaan: http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2022100062-4-3528.PDF. 

Johtajasopimuksesta nostan vain yhden asian esille tässä kirjoituksessani. Asiakokonaisuus koskee ammattijohtajuuden ja poliittisen johtajuuden välistä työnjakoa. Tuosta olen saanut kentältä vuosien varrella palautetta toimiessani pitkään Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtajana, vaalikauden maakuntatasolla sekä P-K:n Maakuntaliiton että Siun soten hallitusten puheenjohtajana (5,5 vuotta Siun sote).

Kokemuksesta voin sanoa, että koko yhteistyö ja harmonia hallituspöydän ympärillä riippuu, miten hyvin työnjakoa pystytään kunnioittamaan ja käymään avointa keskustelua hallintosäännön hallitukselle määräämistä tehtävistä.

Lainaus sopimuksesta: ” Aluehallituksen päätettäväksi saatettavien asioiden valmistelu on puoluepoliittisesti neutraalia. Hyvinvointialuejohtaja toimii virkatehtävissään siten, että on tasapuolisesti kaikkien poliittisten ryhmien käytettävissä. Asioiden valmistelua ja esittelyä ohjaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen etu.”

”Aluehallitus, erityisesti aluehallituksen puheenjohtajat ovat luontevassa vuorovaikutuksessa hyvinvointialuejohtajan kanssa tarvittavan poliittisen tuen varmistamiseksi, sekä tukevat hyvinvointialuejohtajan työtä ja asemaa organisaation ylimpänä ammattijohtajana.”

”Tukiessaan hyvinvointialuejohtajan johtamistyötä ja asemaa aluehallitus ja yksittäiset aluehallituksen jäsenet pidättäytyvät antamasta operatiiviseen johtamiseen liittyviä kannanottoja ja toimeksiantoja suoraan hyvinvointialuejohtajan alaisille. Luottamushenkilöillä on kuitenkin oikeus pyytää päätöksenteossa tarvitsemiaan tietoja hyvinvointialueen organisaatiolta.”

Aluehallitus käy toimintaan liittyvän evästyskeskustelun ennen hyvinvointialuejohtajan ja puheenjohtajiston vuosittaista tuloskeskustelua. Siinä käydään läpi mennyt vuosi ja luodaan katse tulevaan vuoteen. Keskustelujen annin hallituksen puheenjohtaja tiedottaa HVA:n hallitukselle. Hallituksen harmoniaa ja yhteistyökykyä ammattijohdon kanssa voidaan seurata vuosittaisella hallituksen itsearvioinnilla. Se on tämän päivän hallitustyöskentelyn keskeisimpiä mittareita.

Kirsi Leivosesta HVA:n toimitusjohtaja, Ilkka Pirskasesta strategiajohtaja

Torstai 23.6.2022 klo 22:56

Reilu viikko sitten Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuusto valitsi tiukan äänestyksen jälkeen toimitusjohtajakseen KYS:n hankejohtaja Kirsi Leivosen. Vaalissa hänellä oli vastassa nykyinen Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.   Onnea nurmeslaistaustaiselle Kirsille vaativaan tehtävään. Siun soten johtava ylihammaslääkäri on hänen siskonsa.

Tänään on julkaistu tiedote, jossa kerrotaan HVA:n tulevista järjestelyistä. Toimitusjohtaja Kirsi Leivonen aloittaa HVA:n toimitusjohtajana 15.8. Sen väliaikainen tj. Ilkka Pirskanen jatkaa siun soten ky:n toimitusjohtajana 31.12.2022 saakka.

Ensi maanantaina kokoontuu HVA:n henkilöstöjaosto. Se valmistelee ja tekee esityksen Ilkka Pirskasen tulevista tehtävistä. Häntä esitetään hyvinvointialueen strategiajohtajan virkaan 1.1.2023 alkaen. HVA:n hallitus käsittelee asian henkilöstöjaoston esityksestä heinäkuun alussa.

Liikkeenluovutuslainsäädännön mukaan Ilkka Pirskanen siirtyy hyvinvointialueelle säilyttäen nykyisen virkasuhteen ehdot eli palkan (14 269 euroa) ja autoedun (noin 1 100 €/kk) sekä 12 kuukauden irtisanomisajan. Johtajasopimusta ei strategiajohtajan kanssa tehdä.

Aluehallitus päättää heinäkuun alussa myös Kirsi Leivosen johtajasopimuksesta. Hyvinvointialuejohtajan palkaksi esitetään   15 000 euroa ja autoetua (noin 1 100 €/kk).

Viikonloppu puoluekokouksesa Lappeenrannassa

Lauantai 11.6.2022 klo 7:21

Eilen alkoi Keskustan puoluekokous Lappeenrannassa. Varhain eilen aamulla suuntasimme pikkubussilla kohti kokouspaikkaa. Eilisen suurin anti olivat juhlalliset kokouksen avajaiset ja puolueen puheenjohtaja Annika Saarikon puhe. Poliittisessa kenttäväen yleiskeskustelussa tuotiin vahvasti esille polttoaineiden korkeat hinnat, valtakunnallinen hoitajapula, Suomen Nato-jäsenyys, maatalouden nykytila, hyvinvointialueiden köäynnistymisen onnistuminen, ruokaomavaraisuus jne. Keskeisin lähiajan tavoite on tehdä hyvä realistinen vaaliohjelma ensi kevään vaaleja varten ja onnistua niissä.

Keskusta tekee erityisalueista vaaliteeman. Puheenjohtaja Saarikko haluaa yhteiskunnallista keskustelua alueiden eriarvoisesta kohtelusta. Kyse on uudenlaisesta ajattelutavasta Suomessa. Tämä tarkoittaa konkreettisesti maassa alueellisesti erilaista verotusta. Itäisissä ja pohjoisissa Suomen maakunnissa verotettaisiin investoivia yrityksiä kevyemmin. Nykyinen lainsäädäntö ei sitä mahdollista.

Annika Saarikko sanoi tekevänsä parhaansa, että maassamme syntyy uutta ajattelua. Ensimmäisenä meidän ei pidä miettiä vain tiellä olevia juridisia esteitä. Lakeja voidaan kyllä muuttaa, jos yhteinen poliittinen tahtotila löytyy. Tämä on iso keskustelun avaus Keskustalle. Se on ensi kevään vaalien jälkeen myös hallitusohjelmakysymys.

Kyse on niin isosta asiasta, että merkittäviäkin lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan. Maailmalla on onnistuneita monenlaisia ja menestyneitä sovellutuksia erityistalousalueiksi. Lähellä on Norjan malli. Siitä olen tainnut joskus kirjoittaakin. Meidän on kehitettävä mallimme itse. Sitä ei voida muualta kopioida.

Kohta heti aamiaisen jälkeen suuntaan kokouspaikalle. Meillä on siellä pohjois-karjalaisten kokousedustajien ryhmäkokous. Puheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen valitaan uudelleen. Tosin meidän ikinuori Paavo äänestyttää puheenjohtajasta.

Puolueen varapuheenjohtajista käydään äänestys. Minä kirjoitan äänestyslappuun kolme nimeä: Riikka Pakarinen, Petri Honkonen ja Markus Lohi. Riikan tunnen hyvin. Olin piirin puheenjohtajana, kun käynnistimme Pohjois-Savon kanssa yhteistyön. Sen tuloksena saimme Riikka Pakarisen (silloin Manner) ensi kerralla vuoden 2009 EU-vaaleissa Brysseliin. Tukea saimme tasaisesti kaikista maakunnista. Onnistunut kova vaalityö herätti kunnioitusta ja myös vähän jälkikaikuja. Silloin suosittu europarlamentaarikko Hannu Takkula ei ppääsyt vaaleissa läpi.

Ollaan odottavaisina uuden edessä - KHO ei antanut valituslupaa.

Keskiviikko 8.6.2022 klo 6:49

Syyskuussa toissa vuonna koimme Nurmeksessa voimakkaita ilon tunteita, kun PKO:n toimitusjohtaja järjesti kaupungille tiedotustilaisuuden uudesta hotellihankkeesta. Noin 15 miljoonan upea rakennuskompleksi sijoittuisi Bomba Span välittömään läheisyyteen. https://www.mattikamarainen.com/blogi/2020/09/27/35472

Rakennustöiden oli tarkoitus alkaa heti kevättalvella 2021. Hankkeelle kaupunki järjesti poikkeusluvan. Ilo jäi lyhyeksi. Risto Boxberg valitti poikkeusluvasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Viime vuonna Itä-Suomen Hallinto-oikeus hylkäsi hotellihankkeen poikkeusluvasta tehdyn valituksen. Valittajat hakivat välittömästi valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Eilen tuli kaupungin kirjaamoon ilmoitus KHO:sta, ettei valituslupaa sinne ole myönnetty. Näin Nurmeksen kaupungin lupajaoston Bomba Span hotellilaajennuksen poikkeuslupa on saanut lain voiman.

Reilun vuoden aikana rakennuskustannukset ovat nousseet kovasti. Koronan aikana kotimaan matkailu on lisääntynyt tuntuvasti. Bomban seutu kylpyläremontin jälkeen on tehnyt uuden nousun. Nyt toivomme hartaasti, että PKO toteuttaa uuden hotellihankkeen suunnitellusti.

Hotellin lisärakennuksen käynnistyminen olisi hyvä lisäruiske alueemme myönteiselle kehitykselle. Äskettäin julkaistiin seutukaupunkien vetovoimatutkimus ja yritysbarometri. Molemmissa Nurmes kohensi asemiaan tuntuvasti verrokkikuntiin verrattuna.

Nurmeksen kaupunki on jo lähtenyt ennakoivasti kehittämään Bomban alueen infraa. Kaupunkirakennepalvelu toteuttaa parhaillaan Tuulentien peruskorjausta. Liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi sinne rakennetaan parhaillaan uutta sisääntulotietä kiertoliittymineen.

Hyviinvointialueen toimitusjohtaja valitaan viikon päästä

Tiistai 7.6.2022 klo 7:13

Olen ollut mukana Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueen toimitusjohtajan valinnassa haastatteluryhmän jäsenenä. Toisen hakukierroksen jälkeen johtajan paikkaa tavoitteli 11 henkilöä. Haastattelutyöryhmä haastatteli neljä hakijaa, jotka lähetettiin myös testeihin (Anne Knaapi, Kirsi Leivonen, Ilkka Pirskanen ja Jan Tollet).

Hakuilmoituksen perusteella haastatteluryhmän valintakriteerit painottuivat seuraaville osa-alueille: laaja-alainen johtajakokemus, konsernijohtaminen, organisaatiomuutoksen johtaminen, kyky tulokselliseen strategiseen johtamiseen, hyvinvointialueen toimintojen laaja-alainen tuntemus, kokemus yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta, hyvät sidosryhmäverkostot ja hyvät vuorovaikutustaidot.

Eilen kokoontui HVA:n aluehallitus, jolle haastattelutyöryhmä teki esityksensä. Se katsoi, että hakemusten, haastattelun ja kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten hyvinvointijohtajan kriteerit täyttävät va. hyvinvointialueen johtajan tehtäviä hoitava Ilkka Pirskanen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tollet. Hallitus hyväksyi tuon esityksen.

Aluehallitus järjestää vielä aluevaltuuston puheenjohtajiston kanssa aluevaltuutetuille haastattelutilaisuuden huomenna Teams-yhteyksillä. Haastatteluun osallistuvat Ilkka Pirskasen ja Jan Tolletin lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja Kirsi Leivonen.

Haastattelutyöryhmä esitteli eilen HVA:n hallitukselle hakuprosessin ja se kuuli myös testaajilta testattujen hakijoiden tulokset. Hallitus päätti yksimielisesti, että aluevaltuutetut tekevät hyvinvointialuejohtajan valinnan. Näin se ei halunnut rajata esitystään vain yhteen nimeen. Hyvinvointialuejohtaja valitaan toistaiseksi voimassa olevaan virkaan 1. syyskuuta 2022 alkaen tai sopimuksen mukaan.

 

HVA:n hyvinvointijohtajahaussa kutsuttiin neljä haastatteluun

Tiistai 10.5.2022 klo 14:02

Viime perjantaina päättyi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtajan jatkettu hakuaika. Nyt saimme lisää seitsemän hakijaa entisen neljän lisäksi. Hakuaikaa päätettiin aikaisemmin jatkaa, koska ekakierroksella tuli vain neljät hakemukset. Nyt joukossa on sellaisia hakijoita, jotka tavoittelevat hyvinvointijohtajan paikkaa myös muilta HVA:lta.

Eilen kokoontuivat hyvinvointialueemme hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Teimme hakijoiden ansiovertailun ja päätimme kutsua hakijoista haastatteluun neljä. He ovat terveystieteiden maisteri, Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE:n johtaja Anne Knaapi, terveystieteiden tohtori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja Kirsi Leivonen, yhteiskuntatieteiden maiateri, Siun soten toimitusjohtaja ja väliaikaisen hyvinvointialueen toimitusjohtajan tehtäviä hoitava Ilkka Pirskanen ja diplomi-insinööri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tollet.

Hakijoista Leivonen ja Tollet hakivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtajan paikkaa. He olivat haastateltavien joukossa. Soveltuvuustesteihin siellä laitettiin Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen ja THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Kirsi Leivonen on monelle nurmeslaiselle tuttu. Hän on viettänyt täällä lapsuutensa ja nuoruutensa. Hänen sisko toimii tällä hetkellä Siun soten johtavana ylihammaslääkärinä.

Hyvinvointialueen johtajuutta tavoittelevien haastattelut tehdään ylihuomenna. Lopullinen johtajan valinta on kesäkuun valtuuston esityslistalla.

Nurmes keulilla seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa

Maanantai 2.5.2022 klo 23:44

Eilen kävin tapaamassa nurmeslaisia Vihreä Vappu-tapahtumassa. Koronan takia kahtena vuonna tapahtumaa ei järjestetty. Porokylän torille olikin tullut kuuntelemaan Hanna Huttusta ja Hannu Hoskosta paljon väkeä. Saimme tuoreimmat terveiset eduskunnasta.  Vuoden päästä ovat eduskuntavaalit ja molemmat edustajat ilmoittivat asettuvansa ehdolle.

Entinen Porokylän leipomon toimitusjohtaja Timo Väänänen esittäytyi torilla vappuväelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto palkitsi hänet helmikuussa maakunnan yrittäjänä. Palkintoraati perusteli Väänäsen valintaa laajalla elämäntyöllä pohjoiskarjalaisten hyväksi. Ennen nykyistä uraansa Suomi Tyresillä hän on toiminut leipomoyrittäjänä Brahean Paakareilla ja Porokylän leipomolla.

               Timo Väänänen Pielisen karjalan ehdokkaaksi!

Nyt Timo Väänänen lähtee tavoittelemaan kansanedustajuutta koko Pielisen Karjalan yhteisenä keskustalaisena ehdokkaana. Onnea Timolle. Keskustan piirikokous nimeää kansanedustajaehdokkaat ensi lauantaina.

Kolmen puheen jälkeen nautimme hyvää lohikeittoa. Moni tuttava kävi kyselemässä, miten vaaleilla valitun uuden Nurmeksen valtuuston työskentely on lähtenyt käyntiin. Valtuuston puheenjohtajana en rupea sitä arvioimaan. Meillä on vielä isoja asioita kohdattavana ja niitä ratkottaessa on osattava katsoa pitemmälle tulevaisuuteen. Kaikki varmaan teemme parhaamme yhteisten asioiden hyväksi. Aina tarvitaan avointa keskustelua.

                        Vaalikauden alku ollut työteliäs

Vaalikauden tärkein asia valtakunnallisesti on sote-uudistuksen saaminen maaliin kahden vuosikymmenen uurastuksen jälkeen. Sen merkityksestä olen kirjoittanut jo paljon. Muista keskeisistä asioista alla lisää..

Aloitimme syksyllä tekemään suurella innolla valtuustokaudelle strategiaa. Valtuusto jakaantui viiteen työryhmään. Ne tuottivat runsaasti taustamateriaalia, josta ryhmien puheenjohtajat yhdessä virkamiessihteeristön kanssa kasasivat aineistoa valtuustoseminaareille. Maaliskuun valtuusto hyväksyi strategian Uudistuva Nurmes – askeleen edellä.

Känkkäälän vihreän teollisuuden alueelle nousee biohiiltä valmistava laitos. Perustukset on valettu. Osa laitteista odottaa jo pystytystä Nurmeksessa. Liettuasta saamme lähiviikkoina kuivaamon. Puustako Oy aloittaa näillä näkymin biohiilen tuotannon kesällä.

Kaupungin vihreän teollisuuden alue perustettiin kymmenkunta vuotta sitten. Paljon keskustelua herättänyt pressuhallikin saadaan nyt hyötykäyttöön. Kaikki tehty työ osoittaa, ettei vuosien ponnistelu ole mennyt hukkaan. Elämme toivossa, että tämä aika houkuttelee lisää paikkakunnalle metsä- ja biotalouden yrityksiä.

Olemme alkuvuodesta tehneet kaupungille kaksi tärkeää rekrytointia. Talvella saimme talouspäällikön ja nyt huhtikuun valtuustossa valitsimme kaupungille hallintojohtajan. Tuota paikkaa tavoitteli kovan luokan hakijoita. Nyt saamme kaupungin keskushallintoon lisää ammattilaisia töihin. Tämä vaalikausi on alkanut niin kaupungin henkilöstöllä kuin luottamushenkilöilläkin aikaisempia vaalikausia työteliämpänä.

Viime viikolla julkaistiin Suomen seutukuntien vetovoimaisuustutkimus. Nurmes pärjäsi siinä hyvin. Kaupunkimme on neljänneksi paras seutukaupunki pehmeässä vetovoimassa.  Lisäksi olemme viidessä eri mittarissa kahdeksan parhaan joukossa Suomessa.

Tutkimukseen vastanneet korostavat Nurmeksen ilmapiiriä ja hyviä palveluja tärkeinä pitovoiman ankkureina. Kaupungin ulkoinen ja sisäinen imago ovat kunnossa. Näissä  molemmissa luokissa sijoitus on kahdeksas.

Kaupunkia on myös markkinoitu aktiivisesti. Tunnettavuutta ovat viime vuosina lisänneet vihreän teollisuuden alueen (Känkkäälän) kehittäminen,  maaseutuparlamentin saaminen Nurmekseen syksyksi 2024. Hyvä viesti on ollut myös Saramojoen entisöinti. Uskon, että tulevat sukupolvet nostavat vielä joesta lohikalaa.

 

Mediakohu virka-avusta ja korvauksista hyvinvointialueen ja Siun soten välillä

Torstai 7.4.2022 klo 8:14

Viime perjantaina alkoi hoitajien lakko ja samanaikaisesti maakuntalehti Karjalainen uutisoi Siun soten hallituksen tekemästä johtoryhmän jäsenten palkankorotuksesta. Uutinen ei ollut aprillia. Päätöstä ei riittävästi medialle perusteltu ja ajoitus ei osunut kohdalleen. Toisaalta toimittaja saattoi tahallaan kärjistää aiheesta haluttua luettavaa viikonlopuksi ja alkuviikoksi keskeisten luottamushenkilöiden vaihtaessa mielipiteitä median välityksellä. Lisäksi hän olisi voinut perehtyä viime elokuun Siun soten hallituksen päätöksiin.

Minulle asiakokonaisuus on tuttu ja ymmärrän asian. Ei siihen liity mitään dramatiikkaa. Viime elokuussa perustimme lakisääteisen VATEn (väliaikainen valmistelutoimielin) suunnittelemaan uutta hyvinvointialuetta. Meillä oli jo Siun sote. Näin oli luonnollista, että toimielimeksi valittiin sen johtoryhmä. Muualla maassa vastaaviin elimiin palkattiin eri henkilöitä. Siellä uuden hyvinvointialueen perustamisen kulut ovat  huomattavasti suuremmat kuin Siun sotella.

Siun soten johtoryhmälle päätettiin viime elokuussa maksaa 10 prosenttia korvausta syntyvästä lisätyöstä tämän vuoden helmikuun loppuun asti. Kyse ei ollut siis palkan korotuksesta. Rahoitus tuli valtiolta. Johtoryhmän jäsenet ovat kokonaispalkkauksen piirissä. 

Tämän viikon tiistain Siun soten valtuuston kokouksessa saimme hyvän tilannekatsauksen. Hyvinvointialueen valtuusto on pyytänyt Siun sotelta virka-apua valmistella toiminnan aloittaminen ensi vuoden alusta.

Hoitohenkilökunta on ollut koko maassa kovilla koronan ja työvoimapulan takia. Siun sotenkin alueella on jo nyt tiedossa kesäksi sijaispulan takia suljettavia hoitoyksiköitä. Ongelma on valtakunnallinen. Hoitohenkilökunnan palkkausasia olisi pitänyt ratkaista sote-lakipaketin hyväksymisen yhteydessä tarvittavalla lisärahoituksella.

Johtoryhmän jäsenet eivät saa syntyneestä ylimääräisestä työstä KVTES:n piirissä olevien lailla ylityö- tai sunnuntaikorvauksia tai erikseen päätettäviä lähtökorvauksia ylimääräsiin vuoroihin. Koko Siun soten historian ajan johtoryhmä on tehnyt 45 – 60 tunnin työviikkoa. Puheenjohtajana ollessani oli hyvin tavallista, että sain johtoryhmän jäseniltä yöllä ja viikonloppuisin viranhoitoon ja asioiden valmisteluun liittyvää sähköpostia.

Media on saanut koko viikoksi kirjoitettavaa. Se on heidän työnsä. Meidän luottamushenkilöiden työ on turvata nyt hyvinvointialueen toiminnan alkaminen 1.1.2023. Siun sote vastaa operatiivisesta toiminnasta sinne asti ja heidän viranhaltijat valmistelevat sitä virka-apupyynnön velvoittamina.

            Asia uuteen käsittelyyn Siun soten hallituksessa

Huomenna Siun soten hallitus käsittelee johtoryhmän lisätyöstä jo aikaisemmin päätettyä 10 prosentin määräaikaista palkan lisää. Jos VATE:n tekemää työtä ajatellaan jatkumana, niin todennäköisesti päätös pysyy ennallaan. Nyt on huolehdittava riittävästä tiedottamisesta.

Lopuksi referoin vielä palkkaratkaisusta valtuustolle tiistaina jaettua materiaalia: Oleellista on, että Siun soten toiminnan rahoittaa sen omistavat kunnat, hyvinvointialueen toiminnan valtio. Hyvinvointialuelain  12 §:n hyvinvointialueelle siirtyvien viranomaisten on osallistuttava HVA:n toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava sille tarpeellista virka-apua.

Hyvinvointialueen johtaviksi väliaikaisiksi viranhaltijoiksi määrättiin virka-apupykälän perusteella suostumuksensa mukaan Siun soten johtavat viranhaltijat. Hyvinvointialueen valtuusto päätti jo aiemmin korvata Siun sotelle ne työnantajakustannukset, jotka tehtävän hoitamisesta Siun sotelle koituvat. Siis rahoitus tulee edelleen valtiolta kuten viime elokuun jälkeenkin.

Siun soten johtavat viranhaltijat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa toimia HVA:n väliaikaisina viranhaltijoina oman toimensa ohella vuoden 2022 loppuun asti. Nämä suostumukset eivät ole ehdollisia. Korvaukset perustuvat Siun soten ohjeeseen tehtäväkohtaisesta palkasta ja tehtäväkohtaisen palkan korotuksesta työn vaativuuden muuttuessa määräaikaisesti.

Siun soten hallitus on toiminut ohjeen mukaisesti päättäessään viranhaltijoille maksettavasta väliaikaisesta korvauksesta työn vaativuuden muuttuessa. Johtoryhmän jäsenet ovat pyytäneet sopimuksiin perustuvaa korvausta määräaikaisesta lisätyöstä. Kyse ei ole siis palkankorotuksesta. Näillä eväillä Siun soten hallitus käsittelee asiakokonaisuuden uudelleen huomenna. HVA:n hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot ovat käsitelleet asiaa ti-iltana. Asia kuuluu Siun soten hallituksen päätettäväksi.

Keskustan piiri teki esitykset hyvinvointialueen luottamuspaikoista

Torstai 3.3.2022 klo 20:27

Kuntavaalien jälkeen meille mukana olleille on tuttua kunnan eri toimielinten luottamuspaikkojen jako. Nyt olemme uuden edessä, kun ensimmäisten aluevaalien jälkeen jaamme luottamuspaikat suorien vaalien tuloksen perusteella.

Nurmekselle oli nyt odotettavissa enemmän luottamuspaikkoja kuin aikaisemmin. Nyt saimme vaalilla viisi valtuutettua, kun aikaisemmin väkiluvun perusteella valtuutettuja tuli vain kolme. Keskusta sai vaaleilla jo yksin kolme valtuutettua vielä kohtalaisen hyvillä äänimäärillä. Näin odotettavissa oli myös arvostettuja luottamuspaikkoja Keskustan piirin esityksestä.

Eilen Keskustan Pohjois-Karjalan piiri päätti esityksistä hyvinvointialueen luottamusmiespaikoille. Valinnat olivat linjassa vaalimenestykseen. Uuden hyvinvointihallituksen puheenjohtajaksi piiri esittää Juha Mustosta. Oma paikkatoiveeni toteutui. Illan kokous päätti esittää minua valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi. Kiitos luottamuksesta.

Pohjois-Karjalan kaikissa maakunnallisissa kuntayhtymissä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistoilla on oma roolinsa. Yleensä ne kokoontuvat viikkoa ennen varsinaista hallituksen kokousta valmistelevaan listapalaveriin.

Nurmeksen muista aluevaltuutetuista Anu Huuskoa piirikokous esittää osallisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Erik Reinikkaa hyte-lautakunnan jäseneksi.

Alla vielä aluevaltuuston ryhmäpuheenjohtajamme Matti Kuittisen laatima tiedote eilisestä piirikokouksesta:

 

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin yleinen kokous teki esitykset aluevaltuustokaudelle valittavista luottamushenkilöistä kaudelle 2022 – 2025. Aluehallituksen puheenjohtajaksi esitetään Juha Mustosta Joensuusta, valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi Jertta Harista Kontiolahdelta ja 2. varapuheenjohtajaksi Matti Kämäräistä Nurmeksesta.

Hallituksen jäseniksi esitetään Eero Reijosta Liperistä, Eeva-Liisa Auvista Kiteeltä ja Hilkka Tirkkosta Outokummusta.

Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan varapuheenjohtajaksi esitetään Mirja Karhista Lieksasta, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtajaksi Sinikka Musikkaa Kiteeltä sekä Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunnan varapuheenjohtajaksi Anna Karjulaa Kontiolahdelta.

Osallisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi esitetään Anu Huuskoa Nurmeksesta, Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi Tarja Hyykkyä Juuasta, Ympäristöterveydenhuollonjaoston puheenjohtajaksi Matti Kuittista Tohmajärveltä ja Henkilöstöjaoston varapuheenjohtajaksi Hannu Urjanheimoa Ilomantsista.

 

NYP:n lisärahoituspykälät käsitellään uudelleen?

Tiistai 1.2.2022 klo 23:00

Eilen syntyi Nurmeksen kaupunginvaltuuston kokouksessa harvinainen tapaus. Kokouksessa oli esillä kaupungin konserniyhtiön NYP:n toimitilainvestoinnin lisärahoitus ja laiteinvestointi. Valtuustossa on neljä NYP:n hallituksen jäsentä. Heistä kolme ilmoitti esteellisyyden. Vasemmistoliiton valtuutettu ja NYP:n hallituksen jäsen Jussi Hermaja ilmoitti, ettei hän ole jäävi.

Menin vähän hämilleni ja kysyin Hermajalta, että pysyykö hän kannassaan. Yleinen tapa on, että kokouksen osanottaja itse selvittää mahdollisen esteellisyyden. Luotin Hermajan näin toimivan. Hän on monissa asioissa profiloitunut puolustamaan päätöksen teon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä entisenä Valtimon tarkastuslautakunnan puheenjohtajana lain kuuliaisuutta.

Pykälän loppupuolella sain tekstiviestin, jossa kerrottiin valtuustossa syntyvän nyt laiton päätös. Siihen on osallistumassa hallintolain 28.1§5 tarkoittama yhteisöjäävi henkilö eli äsken mainitsemani Jussi Hermaja. Tuossa hetkessä kävi mielessä kokouksen keskeyttäminen ja Hermajan pyytäminen poistumaan kokouksesta. Entäpä jos hän olisi kieltäytynyt? Ei me isoa miestä olisi kantamaankaan ryhdytty. Selkänsä siinä olisi särkenyt.

Hetken siinä fundeerasin ja samaan aikaan Hermaja intoutui puheenvuoroa pyytämättä sanailemaan kaupunginjohtajan kanssa. Silloin napautin nuijalla pöytään ja ilmoitin keskustelun päättyneeksi ja asian tulleen hyväksytyksi esitetyssä muodossa. Asia on loppuun käsitelty. Harmillista oli, että siinä ajatusvirrassa en huomannut yhden perussuomalaisen pyytämää puheenvuoropyyntöä.

Asiaan varmaan palataan heti ensi maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa. Virkamiesjohto saa tarkistaa vielä kuntaliiton juristilta Hermajan yhteisöjääviyden. Käsittelemme asian mahdollisesti uudelleen seuraavassa valtuustossa. Oletan, että Vasemmistoliiton edustaja on lainkuuliainen ja poistuu käsittelyn ajaksi esteellisenä muiden NYP:n hallituksen jäsenten mukana. Kantajia ei kokoukseen varata. Lupaan olla tarkkana ja myöntää kaikki pyydetyt puheenvuorot.

Sote-edunvalvonta jatkuu

Maanantai 24.1.2022 klo 12:19

Valtakunnan ensimmäiset aluevaalit ovat ohi. Nurmeksen osalta ne menivät erinomaisesti. Äänestäjilleni ja näitten sivujen lukijoille nöyrä kiitos. Kampanjan aikana sivuille on kirjauduttu 200 – 800 kertaa päivittäin. Latausten määrä on suurempi. Viime yön ja tämän päivän aikana on tullut onnitteluja ja kannustusta s-postin, tekstarien, mese- ja WA-viestien välityksellä. Kiitos niistä. Pyrin lähiaikoina kaikkiin vastaamaan.

Kaupunkimme kaikkien puolueiden ehdokkaiden joukkue sai viisi edustajaa uuteen hyvinvointialueen valtuustoon. Keskusta sai kolme, SDP ja PS kumpikin yhden valtuutetun. Keskusta sai Nurmeksessa 50 % kannatuksen. Tiedän, että joukossa on paljon ääniä, jotka on annettu henkilöille. Nyt vaalit ovat ohi ja uskon, että me kaikki viisi yhtenä joukkueena teemme Siun soten valtuutettuina työtämme. Vaaleilla Nurmes sai siis viisi paikkaa. Nykyisessä epäsuorasti valitussa Siun soten valtuustossa kaupungillamme on vain kolme valtuutettua. Joukkueen kasvu 67 %:lla on erinomainen suoritus.

Omalta osaltani vaalit olivat myönteinen kokemus meidän pirtsakan ehdokasryhmän jäsenenä. Ehdokasjoukkomme nuoret haastoivat minut tekemään tosissaan töitä. Minut valittiin aluevaltuustoon 641 äänellä. Siitä vielä nöyrä kiitos äänestäjille. Tulos antaa intoa tehdä sote-edunvalvontaa alueemme hyväksi. Ryhmämme teki tasaista työtä joukkueena samaan suuntaan. Kiritimme toisiamme. Jäipä vaaleista hyvät muistot - Onnea vielä kaikille valituille!

Yhteisasiakkaiden hoidossa "Meijän malli" toimii

Lauantai 22.1.2022 klo 6:50

Eilen aamulla haastateltiin YLE:n aamulähetyksessä mm. Siun soten toimitusjohtajaa. Aiheena oli mm,  miten valtion antamalla tarvevakioidulla rahoituksella ensi vuoden alussa perustettavat hyvinvointialueet tulevat toimeen. Rahoitus ei riitä, jos ei pikaisesti oteta käyttöön uusia toimintamuotoja. Siun sotessa aihe on tuttu, kun sen perustamisesta lähtien on jouduttu tuottamaan sote-palvelut omistajakuntien asettamissa tiukoissa talouskehyksissä. 

Tarkastelen nyt yhtä vähemmän julkisuudessa keskusteltua aihetta. Yhteisasiakkaiden hoito on laaja kokonaisuus. Se on vähän arka asia, koska on oltava tarkkaa faktaa esitettävänä sanojen tueksi. Kun saamme Siun sotelle ajanmukaiset tietojärjestelmät käyttöön, niin pystymme  tuota kymmentä prosenttia ohjaamaan paremmin Siun soten ammattilaisten tarjoamissa hoitoketjuissa. Näin asiakas pääsee kerralla oikean palvelun piiriin ja tuottajalta jää paljon päällekkäisiä palvelujen käyttökertoja pois.

Siun soten tarkemmasta vuoden 2019 tilinpäätöksestä on luettavissa, että kymmenen prosenttia asiakkaista kerrytti hoitokustannuksista peräti 76 prosenttia. Näiden lähes 15 700 asiakkaan palveluihin kului 326 miljoonaa euroa yhteensä 430 miljoonan budjetista. He käyttivät keskimäärin 5,5 eri ammattiryhmän palveluja!

                         Yhteistyöllä ratkaisu ongelmiin

Ratkaisuna on, että meille hankitaan ajanmukaiset tietojärjestelmät. Niistä saadaan tarvittavat tiedot hoitoketjujen rakentamiseen juuri Kallen tai Maijan kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman tekemiseksi. Diagnoosin on myös varmistauduttava mahdollisimman pian hoitoon hakeutumisen jälkeen. Tuossa prosessissa myös oirehtimisen etiologia (syyt) on keskeisessä roolissa. Masennuksen taustalla voi olla esim. perheväkivalta, jota Maija ei kerro yksittäisellä terveyskeskuslääkärin käynnillä. Jos hoitotiimissä on mukana sosiaalipuolen asiantuntija, niin asia helpommin avautuu.

Eri sote-ammattilaisten yhteistyö mahdollistaa oikean hoidon nopeammin. Näin jää pois paljon pois turhia asiakaskäyntejä. Jää pois myös tilanne, jossa apua hakeva asiakas on saanut vastauksen: ”Et Sinä meille kuulu. Hae apua jostain muualta.” Näin asiakkaan asiat eivät ratkea. Rahaa kyllä palaa ja asiakas on edelleen tyytymätön. 

Aiemmin lääkärin oli vaikea saada yhteyttä esim. sosiaaliviranomaisiin. Lainsäädäntöönkin tarvitaan muutoksia raja-aitojen poistamiseen eri sote-ammattilaisten kesken. Sote-integraation ja modernien tietojärjestelmien kautta lääkäri voi helposti konsultoida monen alan asiantuntijoita. Näitä ovat mm. päihdehuollon, lastensuojelun tai perheneuvonnan ammattilaiset, jotka ratkovat ihmisten erilaisia ongelmia. Soten rajapinnassa varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa.

                Koulutuksen ja johtamisen merkitys korostuu

Meillä Siun sotessa ollaan hyvällä alulla moniammatillisen hoitotiimin työskentelyn kehittämisessä. Tarvitaan lisää koulutusta ja työvälineitä asiakkaiden erilaisten ongelmien tunnistamiseen. Eri alojen ammattilaisten on opittava tuntemaan toisensa ja myös arvostamaan toistensa ammattitaitoa ja työtä.

Johtamisen merkitys kasvaa entisestään. Tärkeää on keski- ja lähiesimiesjohdon kouluttaminen, joka on koronan takia keskeytynyt pahasti. Hyvinvointialueiden johtajilta vaaditaan muutosjohtamista ja kykyä poikkihallinnolliseen johtamiseen. Tässäpä kysyn itseltäni, miksi näihin asioihin ei ole kiinnitetty aikaisemmin enemmän huomiota.

Mitä jos meillä olisi ...?

Keskiviikko 19.1.2022 klo 8:37

Olin Nurmeksen strategiatyössä mukana tulevavaisuusryhmässä. Yhdessä työpajassa asettelimme tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Ne alkoivat esim. ”Mitä jos Nurmeksessa olisi 2030-luvulla 20 000 asukasta? Mitä jos meillä olisi 2030 Siun soten pohjoisen alueen laajempia palveluja tarjoava terveyskeskussairaala?” Samanlaisen kysymyksen asetin itselleni aikoinaan PARAS-lainsäädännön selvitystyön aikana maakuntaliiton hallituksen jäsenenä vuonna 2007. Mitä jos PARAS-lainsäädäntö olisi toteutunut?

PARAS- lainsäädännön mukaisesti maahan piti tulla noin 20 – 30 000 asukkaan laajempia perusterveydenhuollon yksiköitä. Erikoissairaanhoidon vastuualueet olisivat olleet n 200 000 asukkaan tai suurempi sairaaloita ja sitten olisivat vielä ns. miljoonapiirit, joihin olisi keskitetty vaativat hoidot. Pielisen Karjalan sote-palvelujen vastuukuntana olisi ollut Nurmes. Asiassa ei päästy poliittisesti yksimielisyyteen alueen kuntien kanssa. 

                      Esh:n kulut jyrkkään nousuun

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kulut olivat vuosituhannen alussa lähes yhtä suuret. Hoidon porrastusta oli toteutettu onnistuneesti jo vuosien ajan terveyskeskusten kanssa. Paras-lainsäädännön kariutuminen vaikutti mielestäni suuresti erikoissairaanhoidon kulujen jyrkkään kasvuun. Tänään erikoissairaanhoidon bruttomenot ovat lähes kaksi kertaa perusterveydenhoidon vastaavat.    

Vuonna 2019 maamme erikoissairaanhoidon kulut olivat noin 8,3 (37 %) miljardia euroa ja perusterveydenhuollon kulut olivat vastaavasti noin 4,0 (18 %) miljardia euroa kaikista sote-menoista. Varsinkin viime vuosikymmenellä käynnistyi keskussairaaloiden kova kilpavarustelu suurina investointeina. Äskettäin valmistui Jyväskylään 550 milj. euroa maksanut Nova-sairaala.

Tällä vuosituhannella lääkäreiden ja hoitajien määrä on erikoissairaanhoidossa lisääntynyt voimakkaasti. Perusterveydenhuolto on polkenut paikallaan. On tietysti hyvä, että esh:a on kehitetty, mutta perusterveydenhuollossa kunnat ovat joutuneet säästämään mm. eri sairauksien ennaltaehkäisystä.

Kehityksen syy on päätöksentekorakenteessa. Kunnat hoitivat itse terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut. Näin ne olivat itse budjettivastuussa euroineen talousarviokokouksissa. Kyllä maakunnassamme Joensuu siirsi palveluja Tikkamäelle leveämpien hartioiden maksettavaksi.

Perusterveyden hoitoa ei kehitetty vastaamaan kaupungin tarpeen mukaan. Joensuun seutukunta onkin ollut Siun soten aikana suurimpia hyötyjiä. Maakuntakeskuksen on oltava meille veturi. Jos siellä yskik, niin se heijastuu heti meille.

Erikoissairaanhoidosta vastasivat kuntayhtymät, joiden lääkärijohto kyllä osasi päättäjät sitouttaa yhtymän tavoitteisiin. Siellä ei ollut samanlaista budjettivastuuta kuin peruskunnissa. Kunnat maksoivat kiltisti, mitä erikoissairaanhoito pyysi. Kun kulut ylittyivät, lähetettiin vain lasku kuntiin. Näin kuntien ainoaksi sote-kulujen säästämisen mahdollisuudeksi jäi leikata perusterveydenhuollosta. Tämä on peruskunnan valtuutetun näkemys asiasta.

Nyt sote-lait muuttavat käytännön. Olemme vaaleilla valitsemassa hyvinvointialueelle valtuustoa. Se saa kiinteän summan valtiolta. Sillä pitää pärjätä.

                     Kehitetään yhdessä Siun sotea

Meillä on jo Siun sote. Olemme jo onnistuneet taittamaan sote-kulujen kasvun. Sitä on kehitettävä edelleen johdon, koko henkilöstön ja luottamusmiesjohdon kanssa hyvässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä. Samalla on kehitettävä hoitoketjuja, jotta ne toimivat mahdollisimman nopeasti oikealla tasolla. Kun tässä onnistutaan vielä paremmin, niin se on potilaan etu ja kustannuksiltaan myös edullinen. Tässä kehityksessä terveyskeskussairaalat ja Siun soten puhelin- ja digi-palvelut ovat avainasemassa.

Ikävintä koko maamme kannalta on, että olemme Euroopan viimeinen valtio toteuttamassa vasta nyt valtakunnallisesti koko sote-sektorin integraatiota. Hyvinvointialueena Pohjos-Karjalalla on reilun vaalikauden etumatka. Kehitetään sitä edelleen.

Hoitajien palkkaukseen haettava myös paikallisia ratkaisuja

Lauantai 15.1.2022 klo 10:19

Tekisi mieli yllyttää hoitajia kapinaan. Tänä päivänä lääkärit ja hoitajat tekevät työtä tiiminä tai työpareina. Molemmat/tiimi saavat peruspalkkaa, ja lääkärit saavat päälle myös toimenpidepalkkion. Sitä  hoitajat eivät saa -  ole oikeudenmukaista. Palkkausjärjestelmä, joka toimii hyvin lääkäreillä, pitää laajentaa koskemaan myös hoitajia niillä aloilla, joilla se on mahdollista.

Hammaslääkäreiden toimenpiteet on jaettu eri luokkiin työn vaativuuden mukaan jo lääkäri-VES:ssa. Lisäksi erityistoimemenpiteitä tarvitsevan asiakkaan hoidosta (esim. pelkäävän lapsen esilääkitys) maksetaan erillispalkkio. Ainakin  Oulussa toimenpidepalkkiot maksetaan hammashoitajille ja suuhygienisteille.

Aikoinaan valmistelin NuVa ky:ssä hoitohenkilöstölle erillispalkkiojärjestelmän. Silloin sitä hoitajiem ammattijärjestö ei voinut hyväksyä vain yhtä osastoa koskevana. Jokohan nyt olisi aika kypsä?

Sote-alalla on paljon ammatteja, joilla yhteisten mittareiden löytäminen tuottaa ongelmia. Tuohon ongelmaan kyllä vastaukset löytyvät. Palkkojen harmonisoinnin yhteydessä on käyty läpi tehtävien vaativuuden arviointi. Mitenkähän ennen robottiaikaa liukuhihnalla olisi onnistunut käytännössä, jos siellä olisi ollut sekaisin tunti- ja urakkapalkalla työskenteleviä?

Vielä kiireellisemmin on toteutettava hoitajien peruspalkkojen tasokorotus. Rahat on varattava valtion talousarvioon, kunnat eivät selviydy tarvittavasta palkkaremontista yksin. Kiire asialla on siksi, että oikeudenmukaisilla palkoilla estetään  hoitajia muuttamasta ulkomaille parempien palkkojen perään. Hyvät palkat myös tekevät hoitotyöstä houkuttelevamman vaihtoehdon nuorille, kun suuret ikäluokat väistyvät työmarkkinoilta ansaituille eläkepäiville. Työhyvinvoinnin on oltava prosessissa mukana.