Yhteystiedot

Matti Kämäräinen
Haapalahdentie 12
75530 Nurmes
0500263470

Pikakysely

Hyväksytkö koko maakunnan terveyspiiriin siirtymisen palvelurakenteen parantamiseksi?

 

Eläkeliiton lehteen joukuna 2017

 

Kehitetään Siun sotea yhdessä

 

Ennen Siun soten syntymistä Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveydenhoitomenot kasvoivat huomattavasti voimakkaammin kuin tulot. Lisäksi maakunnan eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä lisääntyy. Oli uhkana, ettemme pysty koko maakunnassa turvaamaan riittäviä ja tasapuolisia sote-palveluja väestöllemme. Näin lähdimme toteuttamaan omaa sote-ratkaisua hyvässä yhteishengessä ja yhteistyössä myös valtiovallan kanssa valtakunnallisen sote-uudistuksen ollessa vielä kesken.

Parin vuoden valmistelun jälkeen tämän vuoden alusta kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, keskussairaala, pelastuslaitos ja kehitysvammaisten erityishuolto siirtyivät osaksi Siun sote kuntayhtymää. Kunnat eivät enää vastaa itse sote-palvelujen tuottamisesta, vaan kaikki toimialan palvelut tuotetaan maakunnallisesti.

Historiallisen suuri maakunnallinen uudistus tarkoitti 18 eri organisaation yhdistymistä ja kokonaan uutta yhtä työnantajaa 7 000 työntekijälle. Maakunnan noin 170 000 asukkaalle muutos on tarkoittanut palvelujen yhdenmukaistamista, laajenevaa valinnanvapautta sekä uudenlaisia liikkuvia ja sähköisiä lähipalveluja. Siun sote ei ole vielä valmis kehitystyötä tehdään koko ajan mahdollisimman asiakaslähtöisesti.

Siun soten periaatteena on maakunnan alueiden ja väestön tasapuolinen kohtelu. Eri vastuualueiden toimintoja on yhdenmukaistettu ja työ jatkuu edelleen. Se ei tarkoita, että joillain alueilla olisi toimittu aikaisemmin väärin. Palvelurakenteiden kokonaiskustannuksia vertaillaan ja valitaan asiakkaiden ja alueiden kannalta sopivimmat toimintamallit. Palvelujen tuottamiskäytäntöjä kuvaa esimerkiksi tehostetun palveluasumisen erot eri kuntien välillä. Vaihteluväli on 3 – 15,5  prosenttia. Toki kunnatkin ovat erilaisia.

Siun soten valmisteluvaiheessa rakennettiin kuntien sosiaali- ja perusturvajohtajien kanssa yhteiset asumisen sekä koti-, omais- ja perhehoidon perusteet, jotka kuntayhtymän hallitus viime vuoden lokakuussa hyväksyi. Näin koko maakunta sai yhdenmukaisin perustein em. palvelut.

Yksi kehittämiskohteita on perhehoito. Toiminta perustuu Siun soten yhtymähallituksen päätöksenmukaisesti Perhehoidon perusteet asiakirjaan. Palvelumuoto on ikäihmisille turvallinen ja lämminhenkinen asumisen ja elämisen mahdollisuus perhehoitajan kodissa. Siun soten alueella on syntynyt uusia perhekoteja tasaisesti tämän vuoden aikana. Tavoitteena on saada niitä lisää, vähintään yksi jokaiseen kuntaan.

Kuulun niihin ihmisiin, jotka pitävät eläkeläisiä myös voimavarana. Tänä päivänä jäädään eläkkeelle aiempaa parempikuntoisina. Aktiivista elämää voi olla vielä vuosikymmeniä. Näin harrastuksille ja kaikelle muulle toiminnalle jää enemmän aikaa. Maakunnallisen sote-järjestelmän on tarjottava se perusturva, jota tarvitsemme arjessamme. On päästävä nopeasti lääkäriin ja tutkimuksiin sairauden yllättäessä. On saatava palveluksia erikoissairaanhoidolta vaikkapa lonkka- tai polvinivelen pettäessä.

Viime vuosina eläkeläisten maksamien verotulojen osuus kuntien kokonaisverokertymästä on kasvanut, koska entistä enemmän jäädään työelämästä palkansaaja- tai yrittäjäeläkkeelle. Senioriväestö tuo kuntaansa
myös tuntuvat valtionosuudet. Kun tuota kokonaissummaa tarkastellaan, niin sehän peittää ison osan koko Siun soten budjetista. Eläkeläiset ovat myös suuri kuluttajajoukko, joka pyörittää elinkeinoelämän rattaita ja käyttää eri vapaa-ajan palveluja. – Me eläkeläiset olemme maakunnallemme myös voimavara!

Joulurauhaa ja Terveyttä Vuodelle 2018

Matti Kämäräinen                                                                                                                                                                           Siun sote                                                                                                                                                                                        Hallituksen puheenjohtaja

 

 

 

 

 

 

Keskusta Nurmeksen kunnallisjärjestön vaaliliite 16.10.2010

Uusi valtuusto heti isojen asioiden kimppuun

 

Hallitusohjelman mukaan valtionosuuksia leikataan tällä vaalikaudella yli kolme miljardia euroa. Tällä hetkellä kuntien rakenteeseen sekä sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen tuottamiseen liittyvien lakien valmistelu on pahasti kesken.  Elämme epätietoisuudessa.

Kuntien pakkoliitoksia ei tule, mutta heti vaalikauden alussa uusi valtuusto joutuu tositöihin. Joudumme neuvottelemaan naapureiden kanssa seudullisesti mm. palvelujen tuottamismalleista.

Meillä on aloitettu kaupungin strategiatyö. Valtuusto sitoutuu omiin tavoitteisiinsa. Niitä toteutettaessa hyvät suhteet naapurikuntiin, eri yhteistyökumppaneihin ja maakuntaan on säilytettävä.

Työllä Nurmes nousuun

Elokuun työllisyystilastojen mukaan Nurmeksen työttömyysprosentti (12,6) on maakunnan neljänneksi alhaisin. Se on vielä kohtuuttoman suuri, sillä lähes 450 kuntalaista on vailla töitä. Tällä hetkellä kaupungissamme investoidaan, mikä näkyy rakennusalan kasvuna. Yritykset laajentavat toimintojaan, mikä taas tuo uusia työpaikkoja. Vain uutta työtä luomalla ja kannustamalla yrittäjyyteen pystymme turvaamaan kaupunkimme selviytymisen tulevaisuuden haasteista.

Tulevan vaalikauden tärkein haaste on työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luomiseen tähtäävä toiminta. Mahdollisten kaupungin tukitoimien on oltava kaikille tasapuolisia. Nurmeksessa kynnys ryhtyä yrittäjäksi ei saa olla liian korkea. Kehitetään elinkeinopolitiikkaa edelleen siihen suuntaan, että yrittäjänä pysyminen ja yrittäjäksi ryhtyminen ovat todellisia vaihtoehtoja.

Seutukunnallamme elinkeinopolitiikan päävastuun hoitaa PIKES. Sen toiminta on turvattava. Elinkeinotoiminnassa kaupunki ei yksin pysty järjestämään riittävää henkilöstöä huolehtimaan alueen neuvonta- ja hanketyöstä. Tulevaisuudessa seutukuntakin voi siihen olla liian pieni.

Koko Suomi ikääntyy  -  Nurmes muuta maata nopeammin. 

Nurmeksen Keskusta haluaa rakentaa yhdessä kuntalaisten kanssa alueellisesti tasapainoista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista kaupunkia, jossa asukkaiden on turvallista asua. Palvelujen on oltava lähellä. Lääkäripäivystys on säilytettävä Nurmeksessa ja taattava riittävät taloudelliset resurssit terveyskeskuksen kehittämiseen, jotta se on houkutteleva työpaikka jatkossakin.

Ihmisten elinkaaren jatkuminen on seurausta elintason noususta ja terveydenhuollon kehittymisestä. Ikääntymisen myötä ihmisen toimintakyky väistämättä heikkenee ja avuntarve kasvaa. Ihmiset vanhenevat yksilöllisesti.

                                                                                                                                                                                                         Myös hoidon on oltava yksilöllistä. vanhuksen on voitava asua kodinomaisissa olosuhteissa niin kauan kuin hän haluaa ja kykenee. Henkilöstöä hoivatyöhön on oltava riittävästi ja heidän jaksamisestaan on huolehdittava.

Lapsiperheet – yhteiskunnan voimavara

Kaikilla vanhemmilla on joskus lasten kasvatuksessa ongelmia. Useimmiten ne ratkeavat perheen sisällä tai lähisukulaisten ja tuttavien avulla. Jos ongelmat eivät ratkea kotikonsteilla, kynnyksen hakea ulkopuolista apua on oltava matala. Kaupungillamme on oltava neuvolassa, päivähoidossa, kouluissa ja sosiaalitoimella koulutettua henkilökuntaa auttaa ongelmiin joutuneita lapsiperheitä. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on puututtava ajoissa.

Nurmeslainen, äänestämällä vaikutat!

Matti Kämäräinen, valtuuston puheenjohtaja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alla on 60-vuotishaastattelut neljälle lehdelle:

 

Haastattelu Suomen Hammaslääkärilehti 15.4.2011

 

Moottoripyöräilevä maakuntaneuvos

 

Kollega Matti Kämäräinen Nurmeksesta on monen toimen mies. Huhtikuun 23. päivänä 60 vuotta täyttävä Matti on paitsi Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, myös Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen  puheenjohtaja ja keskustapuolueessa piirin puheenjohtaja. Ansioistaan hänet viime vuoden lopulla palkittiin arvostetulla maakuntaneuvoksen tittelillä. Politiikkaan osallistuminen alkoi jo opiskeluaikoina Turussa, ja se sopii Matin mielestä mainiosti vastapainoksi hammaslääkärin työlle.

Matti valmistui hammaslääkäriksi 1977, teki ensin pari vuotta työtä Sonkajärvellä ja siirtyi 1979 Nurmekseen. Hän viihtyy työssään, työyhteisössään ja Nurmeksessa erinomaisesti. Luottamustoimet nipistävät viikkotyöajasta keskimäärin 10 - 20 tuntia, mutta virkavapaata on aina järjestynyt, eivätkä työtoveritkaan ole purnanneet vastaavan hammaslääkärin poissaoloista. Yksityisvastaanotollekin riittää jonkin verran aikaa. Matti korostaa hammaslääkärin työn eettisiä puolia, auttamisen mahdollisuutta, ihmisten palvelemista. Kiirettä hänellä ei kertomansa mukaan ole koskaan. “Liikaa on niitä ihmisiä, joilla ei ole koskaan niin kiire, etteivätkö he ehtisi kiireitään valitella”, hän lohkaisee. Kun päivä loppuu, työt löytyvät seuraavana päivänä, eivät ne mihinkään karkaa.

Jaksamiseen tarvitaan hyvä peruskunto. Sen Matti hankkii metsätöissä entisen lapsuudenkodin metsissä. Kesällä hän polkaisee 1300-kuutioisen Hondansa käyntiin, ottaa vaimon kyytiin ja ajelee sivuteitä katsellen koti-Suomen kauniita maisemia. Uutta sisältöä elämään ovat tuoneet kolme ihanaa lastenlasta.

Syntymäpäiväjuhlia ei Matin kaltainen henkilö voi laistaa. Kahvipannu on kuumana syntymäpäivän ja neuvoksen arvon kunniaksi jossakin siellä Nurmeksen keskustassa, kunhan sopiva paikka löytyy. Toivotamme leppoisia ja kiireettömiä juhlia! 

  

 

 

 

 

Haastattelu Karjalainen 22.4.2011

 

Faktalaatikko

 

.syntymäaika ja paikka: 230451, Iisalmi mlk

.sotilasarvo: vänrikki

.valmistuminen hammaslääkäriksi: 1977, Turku

.perhesuhteet, Naimisissa, kolme aikuista lasta, kolme lastenlasta

.Nurmeksen kaupungin keskeiset luottamustoimet: kaupungin valtuutettu v:sta 1985, valtuuston puheenjohtaja

.maakunnalliset luottamustoimet: maakuntahallituksen puheenjohtaja

.Keskustan luottamustoimet: puoluevaltuusto, puoluehallitus, Keskustan Pohjois-Karjalan piirin pj.

.maakuntaneuvos: 2010

 

 

 

 

 

 

 

Palvelut olennainen asia

 

Matti Kämäräisen mielestä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä maakunnallinen malli olisi paras ratkaisu.

 

Nurmes

Jaakko Pikkarainen

Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen pitää tarpeellisena erityisen lähipalvelulain säätämistä. Siinä määriteltäisiin keskeisimpien palvelujen kuten koulutuksen, päivähoidon, terveydenhuollon ja vanhushuollon saatavuus.

–Vasta sitten olisi mietittävä, miten palvelut järjestetään ja siitä juonnettava kuntarakenteemme, Kämäräinen sanoo. Hän ei pidä kuntien yhdistämistä ensisijaisena tavoitteena, vaan palvelujen turvaaminen on tärkein asia.

Kämäräinen sanoo Suomen eri osien olosuhteiden olevan hyvin erilaiset, joten pääkaupunkiseudun ratkaisut eivät välttämättä sovellu muualle maahan. Kuntaliitoksesta ei ole vastaavaa hyötyä pitkien välimatkojen seuduilla, sillä niilläkin palvelut on joka tapauksessa järjestettävä.

Palvelujen tuottamisessa olisi Kämäräisen mielestä päästävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lopulliseen ratkaisuun. Esimerkiksi vastuu- eli isäntäkuntamallia hän pitää vain välivaiheena, jonka käytännön toteutus kuitenkin vaatii hyvin paljon työtä.

Terveydenhuolto

Maakunnassa on seudullisia ongelmia PARAS-puitelain vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjan luomisessa. Matti Kämäräinen mielestä maakunnan perusterveydenhuolto voidaan antaa PKSSK:n hoidettavaksi, mikäli ei synny toimivia seudullisia pth-yksiköitä. Hän ei kannata erikoissairaanhoidon siirtämistä valtiolle, sillä silloin sen ja perusterveydenhuollon yhteistyö ei olisi mahdollisimman sujuvaa ja saumatonta.

–Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä maakunnallinen ratkaisu olisi sopiva. Kainuun malli on hyvä, ja miksi emme voisi ottaa hyväksi havaittuja käytäntöjä käyttöömme. Demokraattisesti valitut elimet siinäkin päättävät, Kämäräinen sanoo.

Maakunnan väestön ikääntyminen luo entistä suurempia haasteita terveydenhuollolle. Kämäräisen mukaan tämä lisää ennaltaehkäisevän työn merkitystä, ja hän uskoo sillä voitavan saavuttaa myös tuloksia kuten aikoinaan sydän- ja verisuonisairauksissa.

Maakunnan väestön ikääntymiseen viitaten Kämäräinen sanoo olevan ensiarvoisen tärkeää, että nuorten työttömyys saadaan hohdettua. Elinmahdollisuuksien lisäksi hänen mukaansa tarvitaan myös vahvaa itsetuntoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Yhteistyötä

Matti Kämäräinen on työskennellyt lähes koko hammaslääkärin uransa Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän ja sen edeltäjän kuntainliiton palveluksessa. Nurmekseen hän muutti perheineen 1970-luvun lopussa ja on osallistunut kaupungin kunnalliselämään 1982 lähtien.

Kämäräisen mukaan päätöksentekokulttuuri on muuttunut tänä aikana avoimemmaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi. Hänen kunnallispoliittisen uransa alkuvuosina matkailu ja siihen liittyvät asiat puhuttivat ja jakoivat mieliä. Nykyään asioista sovitaan valtuustoseminaareissa, joissa kaikki pääsevät vaikuttamaan.

Nurmeksen valtuuston lisäksi maakuntaneuvos on johtanut myös kaupunginhallitusta. Hän näkee kaupungin keskeisimpänä haasteena palvelujen turvaamisen ja niiden tuottamisen kilpailukykyisesti.

Vapaa-aikanaan Kämäräinen tekee muun muassa metsätöitä, ja kesäisin hän on innokas moottoripyöräilyn harrastaja ja aktiivinen golfin pelaaja.

Matti Kämäräinen viettää syntymäpäiväänsä lauantaina Hyvärilän matkailukeskuksessa, jossa vastaanotto on klo 11-14. Kukkien ja lahjojen sijasta hän pyytää kartuttamaan Nurmeksen musiikkikoulun kannatusyhdistyksen tiliä 209318-3107.

 

 

Haatsattelu Ylä-Karjala 21.4.2011

 

Onnittelemme

Työ merkitsee paljon

Vastaava hammaslääkäri Matti Kämäräinen on jatkanut työuraansa keskeltä.

ANU SAARELAINEN

Iisalmesta kotoisin olevan  Matti Kämäräisen piti alun perin tulla Nurmekseen hammaslääkäriksi vain muutamaksi vuodeksi. Toisin kävi. Hän viihtyi paikkakunnalla ja työpaikassaan niin hyvin, että päätti jäädä.

– Nurmeksessa hammaslääkärin työ on haasteellista ja monipuolista. Isoissa kaupungeissa on spesialistit jopa maitohampaiden poistoon. Täällä hammaslääkärit hoitavat monipuolisesti koko väestöä, hän sanoo.

Kun hän aloitti hammaslääkärin opintonsa, Suomeen oli juuri saatu kansanterveyslaki. Hammaslääkäreille oli työpaikkoja tarjolla maan joka kolkassa. Nyt tilanne on Kämäräisen mukaan sama. Hammashoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää. Hammaslääkärin uran valitsevalle riittää varmasti töitä.

Ura jatkuu keskeltä

Matti Kämäräinen toimii ajoittain parina iltana viikossa yksityishammaslääkärinä. Hän näki tarpeen yksityisvastaanoton perustamiselle 1980-luvulla, kun hänet soitettiin usein iltaisin ja viikonloppuisin töihin auttamaan tapaturmissa hammasvaurioita kärsineitä. Pienten lasten isänä hän joutui toisinaan ottamaan lapset mukaan vastaanotolle. Kotivastaanotolla hän pystyi ottamaan potilaita  vastaan ilman lastenhoitohuolia.

– Yksityisvastaanottoa pitämällä olen jatkanut työuraani keskeltä, mikäli jatkan sitä virasta eläköitymisen jälkeen, hän sanoo.

Terveyskeskuksen hammashoitolan työyhteisöä hän kehuu vuolaasti. Töihin on ollut joka päivä helppo tulla.

– Työ on aina merkinnyt minulle paljon, hän sanoo.

Työmäärä kasvaa

Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskuksessa oli enimmillään orientoivan hammaslääkärin paikka mukaan luettuna seitsemän hammaslääkärin virkaa. Nyt alueen asukkaita palvelee neljä hammaslääkäriä.

– Monesti luullaan, että hammaslääkäripalveluita tarvitaan vähemmän, kun väki vähenee. Näin ei ole. Ennen aikuisväestöstä vain osa tarvitsi hammaslääkäriä, koska valtaosa heistä oli tekohampaiden käyttäjiä, Kämäräinen sanoo.

Nurmeksen ja Valtimon asukkaat pääsevät hammaslääkärin palveluja tarvitessaan vastaanotolle 1 – 2 kuukauden sisällä ja säryt samana päivänä, vaikka alueella on yksi hammaslääkäri 2700 asukasta kohti. Kämäräinen kertoo juuri keskustelleensa erään suuren kaupungin johtavan hammaslääkärin kanssa. Siellä yksityisen ja julkisen puolen hammaslääkäreitä on yksi 1 600 asukasta kohti, mutta jonot ovat silti vuoden pituiset.

Avoimuutta lisää

Matti Kämäräinen oli politiikasta kiinnostunut jo nuorena. Hän toimi muun muassa Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Siinä ominaisuudessa hän piti Turun Taidemuseonmäellä vappupuheen 10 000-päisen yleisön edessä. Puhe myös radioitiin.

– Toimittaja arveli, ettei tuosta puheesta mitään tule, kun poikaa niin jännittää. Sen kokemuksen jälkeen ei ole tarvinnut enää puhetilanteita pelätä, Kämäräinen sanoo.

Nurmekseen tultuaan hän ensi päätti pidättäytyä politiikasta, mutta meni sitten kuitenkin mukaan.

– Hammaslääkärin työssä katsotaan vain suuhun, mutta politiikka avaa avaria näkökulmia, Kämäräinen sanoo.

Matti Kämäräinen juhlii syntymäpäiväänsä lauantaina Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksessa, jossa vastaanotto on  klo 11 – 14.  Kukkien ja lahjojen sijasta hän toivoo vieraiden kartuttavan  Nurmeksen musiikkikoulun tuki ry:n tiliä 209318–3107.

 

Matti Kämäräinen: 60 vuotta

Syntynyt 23.4.1951 Iisalmessa.

Hammaslääkäriksi Turun yliopistosta 1977.

Hammaslääkäriksi Nurmekseen 1979.

Kaupunginvaltuustoon 1985.

Nurmeksen srk:n kirkkovaltuusto 2003-

Kaupunginhallituksen pj. 1997-98, 2005–2008.

Kaupunginvaltuuston pj. 2009–

Maakuntahallituksen pj. 2009–

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin pj. sekä puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsen.

Maakuntaneuvos 2011.

MIES JA TYÖ Johtavana hammaslääkärinä työskentelevä maakuntaneuvos Matti Kämäräinen viihtyy hyvin työssään. KUVA: ANU SAARELAINEN

 

 

Haastattelu Karjalan Maa 21.4.2011

 

Pohdinnan paikka

 

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajan Matti Kämäräisen mukaan puolueen väen on pohdittava perusteellisesti vaalitappion syitä. Lauantaina 60 vuotta täyttävä Kämäräinen arvelee vaalituloksen olevan myös patoutuneen EU-vastaisuuden purkautumista.

Kämäräinen pitää itsestään selvyytenä, että puolue jää oppositioon, mutta siitä huolimatta sen on muistettava ja ajettava tärkeinä pitämiään asioita. Ja niistä yksi keskeisimmistä on kunta- ja palvelurakenne. Hänen mukaansa kuntamäärä ei ole olennainen asia vaan palvelujen järjestäminen.

– Maan eri osat ovat hyvin erilaiset, joten pääkaupunkiseudun ratkaisut eivät välttämättä toimi muualla, Kämäräinen pohtii. Esimerkiksi kuntaliitoksesta ei pitkien välimatkojen seuduilla saavuteta sellaista hyötyä, kuin suurten kaupunkien ympäristössä.

Kämäräisen mielestä palveluja uudelleen järjestettäessä tulisi pyrkiä suoraan lopulliseen tulokseen. Esimerkiksi vastuu- tai isäntäkuntamallin hän näkee vain väliaikaisena ratkaisuna.

 

Kainuun malli

Matti Kämäräinen kiittelee Kainuun mallin onnistuneeksi ratkaisuksi palveluja järjestettäessä. Kaiken kaikkiaan hänen mielestään on ensin päätettävä palvelujen järjestämisestä ja sitten luotava tarvittavat organisaatiot eikä päinvastoin.

Kämäräisen mielestä maakunnallinen malli olisi hyvä ratkaisu myös Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Hän ei kannata erikoissairaanhoidon siirtämistä valtiolle, sillä perusterveydenhuolto kärsisi tästä ratkaisusta.

– Terveydenhuolto pitää järjestää kokonaisvaltaisesti, jotta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on saumatonta. Jos toisella on toinen hallinnoija, niin niiden yhteistyö ei ole toimivaa, Kämäräinen perustelee ja arvelee nämä kaksi tulevaisuudessa yhdistettävän.

Pelkästään jo pohjoiskarjalaisten ikääntyminen edellyttää terveydenhuollolta mahdollisimman suurta tehokkuutta. Kämäräinen sanoo maakunnan asukkaiden ikärakenteen kuvaajan muistuttavan lakkapääpetäjää 10–20 vuoden kuluttua.

– Ihmiset ovat oikeutettuja parhaaseen mahdolliseen hoitoon asuinpaikastaan riippumatta, joten ennalta ehkäisevän terveydenhuollon merkitys korostuu jatkossa, Kämäräinen arvioi. Hän uskoo sillä voitavan saavuttaa merkittäviä tuloksia kuten sydän- ja verisuonisairauksissa aikaisemmin.

 

Muuttunut avoimemmaksi

Matti Kämäräinen on syntynyt Iisalmen Pörsänmäessä. Kahdeksanlapsisen perheen vanhimmasta pojasta piti tulla isänsä työn jatkaja kotitilallaan. – Isä laittoi opiskelemaan, kun ajoin traktorin suohon, mies naurahtaa.

Hammaslääketieteen opiskelun vaihtoehtona olivat matemaattis-luonnontieteelliset opinnot, ja yliopistossa hän olikin alkuun kirjoilla kahdessa tiedekunnassa. Hammaslääkäriksi valmistuttuaan mies toimi pari vuotta Sonkajärvellä ja muutti sitten perheineen Nurmekseen.

Muutaman vuoden Nurmeksessa asuttuaan Kämäräinen lähti mukaan kunnallispolitiikkaan ja valittiin kaupunginvaltuustoon ensimmäisissä vaaleissaan 1984. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja on nyt valtuuston nokkamies.

– Matkailu ja siihen liittyvät asiat puhuttivat ihmisiä ja jakoivat mieliä, Kämäräinen muistelee kunnallispoliittisen uransa alkuaikoja. Myös Nurmeksen Sähkön tapahtumat antoivat oman värinsä nurmekselaiselle kunnalliselämälle.

– Noista ajoista asioiden valmistelu- ja päätöksentekokulttuuri ovat muuttuneet avoimemmiksi, Kämäräinen arvioi. Nyt asiat pohjustetaan pitkälti valtuustoseminaareissa, joissa kaikki pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen.

Kämäräinen sanoo palvelujen säilyttämisen ja niiden kilpailukykyisen järjestämisen olevan kaupungin suurimman haasteen. Toisena asiana hän nostaa esille nuorten työllisyyden. – Ja tarvitaan seudullista vahvaa itsetuntoa ja uskoa, että täällä voidaan elää ja täällä on hyvä elää.

Matti Kämäräinen pitää syntymäpäivävastaanottonsa Hyvärilän matkailukeskuksessa lauantaina klo 11–14. Kukkien ja lahjojen sijasta hän pyytää kartuttamaan Nurmeksen musiikkikoulun kannatusyhdistyksen tiliä 209318-3107. Varoilla yhdistys tukee nuoria nurmekselaisia musiikin opiskelijoita.

 

Jaakko Pikkarainen

 

Karjalan Maa 24.3.2011

 

Yhdessä tekeminen on keskustalainen perinne

Piirimme ehdokkaiden vaalityö on päässyt hyvään vauhtiin. Tilaisuuksia järjestetään eri puolilla maakuntaa. Piirin jokaisessa kunnassa vierailee vaalityön aikana ainakin kerran puoluejohtoa, ministeri tai europarlamentin edustaja. Väki on käynyt vaihtamassa kuulumisia. Ehdokkaat tukijoukkoineen ovat esitelleet vaaliteemojaan.

Meillä on edustava ehdokasjoukko. Olen kuullut lähes jokaisen ehdokkaamme esittäytymispuheenvuorot. Heillä on omat kärkiteemat, joita he korostavat ohjelmissaan. Uskon, että kuulijoiden on helppo löytää oma ehdokas, jonka numeron voi sitten äänestyslippuun kirjoittaa.

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri on asettanut tavoitteekseen kolme kansanedustajan paikkaa. Maakuntalehden tekemät gallupit ennustavat, että olemme vaarassa menettää yhden paikan. Meidän on nyt keskityttävä omaan vaalityöhömme. Teemme sen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, vauhtia vaaleja kohti kiristäen. Galluppien otannat on tehty ennen kuin ehdokkaamme ovat kunnolla ehtineet aloittaa vaalityötään.

Nyt meidän on tuotava esille keskustavetoisten hallitusten aikaansaannoksia. Rata on peruskorjattu, teitä peruskorjataan, vähimmäiseläke saatiin, minimietuuksia on korotettu - vain muutamia myönteisiä asioita mainitakseni. Pari viikkoa sitten saimme lukea lehdistä, että Pohjois-Karjala toipuu muuta maata nopeammin taantumasta. Varsinkin Joensuunseudulla on hyvin myönteiset näkymät metallisektorin hyvän tilauskannan vuoksi.

Tällä viikolla Keskustan jäsenet ovat saaneet piiriltä kirjeen. Siinä kutsumme Sinua mukaan vaalityöhön. Meillähän on hyvin pitkät perinteet yhdessä tekemisestä. Nyt juuri yhteishenkeä tarvitaan. Piirin syyskokouksessa ehdotin ylimääräisen jäsenmaksun keräämistä vaalityötä varten. Esitykseeni sain kentältä vanhalta järjestöaktiivilta vihjeen. Jäsenkirjeen mukana on pankkisiirto, jolla voi oman tahtonsa mukaan osallistua varainkeräämiseen. Kaikki lahjoitukset käytetään lyhentämättöminä Pohjois-Karjalan keskustan ehdokkaiden vaalityöhön.

Tulevat vaalit käydään pienemmillä henkilökohtaisilla budjeteilla kuin aikaisemmin. Lehti-ilmoittelua on aiempaa vähemmän. Siksi talkootyön merkitys on suuri. Ei jätetä ehdokkaita tukijoukkoineen yksin, vaan tarjoudutaan avuksi. Jokainen kunnallisjärjestö onkin aktiivisesti lähtenyt järjestämään ehdokkaille tilaisuuksia. Lisäksi monet kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset auttavat ehdokkaiden esitteiden jakelussa.

Aikaisemmissa vaaleissa maakuntamme äänestysprosentti on ollut maan alhaisimpia. Reilun kolmen viikon kuluttua otamme jokainen kansalaisvelvollisuudeksemme vaaliuurnalla käynnin. Nostetaan kerralla äänestysaktiivisuutta. Yhdessä tekemällä pääsemme vaalitavoitteeseemme.

Matti Kämäräinen

Piirin puheenjohtaja

 

 

 

KM pe 9.4.2010 kolumni

 

1.1.2010 alkaen tapahtuu muutoksia sekä valtion aluehallinnossa että maakuntien liitoissa.

Eduskunta on hyväksynyt aluehallinnon uudistusta koskevan lainsäädännön, jossa valtion aluehallinto (lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupaviranomaiset, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot) on koottu kahteen monialaiseen viranomaiseen, joita ovat aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).AVI’ssa Pohjois-Karjala kuuluu Itä-Suomen aluehallintoviranomaisen toimialueeseen ja ELY’ssä Pohjois-Karjalan ELY-toimialueeseen ja eräiden tehtävien osalta (mm. liikenne-, kulttuuri-, nuorisoasiat ja maahanmuuttajien kotouttamisasiat) Pohjois-Savon ELY-toimialueeseen.

Aluehallintouudistukseen sisältyy myös esitykset maakunnan liittojen uusista tehtävistä, maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueista ja niiden puitteissa hoidettavista tehtävistä sekä päätöksenteon järjestämisestä yhteistoiminta-alueilla. Näitä koskevat esitykset sisältyvät myös alueiden kehittämislakia koskevaan uudistukseen.

Aluehallinnon muutoksilla vahvistetaan maakunnan liittojen roolia ja asemaa aluekehitystyössä sekä edistetään samalla valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen yhteistyötä. Muutoksilla mm. vahvistetaan maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien luonnetta siten, että valtion viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen sekä huolehtia, ettei toimenpiteillä vaikeuteta niiden toteuttamista.

Maakunnan liitoille säädetään myös uusia tehtäviä 1.1.2010 alkaen, joiden sisältöä, resurssitarpeita ja tehtävien hoitamista käsitellään seuraavassa. Hallintovaliokunnan alueiden kehittämislakia koskevan mietinnön mukaan valtion vuoden 2010 talousarvioesitystä on täydennetty esityksellä, jossa otetaan huomioon aluehallintouudistuksesta johtuvien valtiolta siirrettävien tehtävien aiheuttamien kustannusten korvaaminen maakunnan liitoille. Menettelytapana on osoittaa valtionvarainministeriön hallinnonalan paikallis- ja aluehallinnon tukitoimet-momentille (28.40.03) 500 000 € jaettavaksi maakunnan liitoille uusien tehtävien hoitamista varten.

2. Maakunnan liittojen yhteistoiminta

Tehtävät

Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat uudistuksessa tehtävät, jotka ovat

- alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä

- sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin

- koskevat yhteistoiminta-aluetta yhteisesti.

On korostettava sitä, että vasta kaikkien em. edellytysten täyttyessä kyseisiä tehtäviä hoidetaan laissa tarkoitetussa yhteistoiminnassa.

Maakunnan liittojen ja niiden jäsenkuntien on muodostettava yhteistoiminta-alueet perussopimustensa muutoksilla. Suunnitellulla yhteistoiminta-alueella olevien maakunnan liittojen jäsenkuntien on sovittava em. asioista viimeistään 31.3.2010. Siinä yhteydessä on kuntien sovittava siitä, päätetäänkö em. lakisääteiset yhteistyöasiat liittojen yhtäpitävin päätöksin vai asetetaanko erityinen yhteistoimintaelin, jossa asiat voitaisiin tarvittaessa ratkaista enemmistöpäätöksin. Em.säädökset koskevat lakisääteisiä tehtäviä, joiden lisäksi maakunnan liitot voivat muodostaa vapaaehtoisia tehtäviä varten muita yhteistyöalueita.

Pohjois-Karjalan maakunta kuulunee lakisääteisten tehtävien osalta yhteistoiminta-alueeseen, johon kuuluvat myös Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnat.

Resurssit

Yhteistoiminnassa hoidettavien tehtävien vaatimia resurssitarpeita on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Todennäköistä on kuitenkin, että yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä varten vaaditaan enemmän henkilöresursseja kuin nykyisin käytetään maakuntien väliseen yhteistyöhön.

Yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä varten ei tarvita lisähenkilöresursseja Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon. Yhteistoiminta-alueen puitteissa ja maakuntien yhteistyössä tulee myöhemmin arvioitavaksi, tarvitaanko yhteisiä henkilöresursseja. On todennäköistä, että jatkossakin tulee olemaan yhteisiä määräaikaisia projekteja (kuten nykyisinkin). Niistä päätetään tapauskohtaisesti erikseen.

Vastuut ja toimenpiteet

Maakuntajohtaja vastaa sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten tehtävien yhteistoiminnasta. Yhteistoimintaan liittyviä tehtäviä hoidetaan myös muun henkilökunnan toimesta omien vastuidensa ja tehtäväkuviensa puitteissa.

Yhteistoiminnassa hoidettavien tehtävien hoitamista varten tarvitaan mm. seuraavia toimenpiteitä:

- neuvottelu Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliiton kanssa siitä, millä päätöksenteon pohjalla yhteistoiminta-alue järjestetään ja millainen valmisteluelin tarvitaan

- keskustelu Itä-Suomen neuvottelukunnassa olevien maakunnallisten liittojen kanssa em. lakisääteistä yhteistoiminta-aluetta laajempien vapaaehtoisten tehtävien hoitamisesta Itä-Suomen neuvottelukunnan puitteissa

- esitys Pohjois-Karjalan kunnille siitä, että ne tarkistaisivat Pohjois-Karjalan maakuntaliiton perussopimusta lakisääteisten ja vapaaehtoisten yhteistoiminnassa hoidettavien tehtävien osalta.

 

 3. Koulutustarpeiden ennakointi

1)Maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua.

2) Lisäksi maakunnan liitto vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua.

Ennakoinnin merkitys korostuu monissa yhteyksissä. Väestörakenteen ikääntyminen, työvoiman eläköityminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat suuria tulevaisuuden kysymyksiä. Lisäksi nykyisestä taloustilanteesta toipuminen ja elinkeinorakenteen muutokset ovat ennakointityöhön liittyviä akuutteja asioita. Ennakointityö kytkeytyy oleellisesti myös maakuntasuunnitelma- ja ohjelmatyöhön.

Ennakoinnin saralla tehdään paljon sekä valtakunnan tasolla (OPM, TEM, STM, OPH, EK, ETLA, VATT jne. että alueilla (mm. maakunnan liitot, TE/ELY-keskukset, koulutuksen järjestäjätahot). ALKU-hankkeeseen liittyvät toimijakentän muutokset ja alueiden kehittämislain muutokset vaikuttavat alueelliseen työnjakoon. Maakunnan liitoille tulee lakisääteinen velvoite keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnin koordinaatiosta (käytännössä ns. KESU-ennakointi), ja lisäksi maakunnan liitot vastaavat myös yleisemmin ennakoinnin yhteensovittamisesta alueillaan.

Resurssit ja resurssitarpeet

1-tehtävä (alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi…) pitää sisällään OPM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tarpeisiin tehtävän alueellisen osaamis- ja koulutustarpeiden mitoituslaskelmineen, yhteistyökuvioineen ja raportteineen. Tehtävä legimitoi jo aiemminkin tehdyn toiminnan, ja vaatii noin 2-4 kk työpanoksen neljän vuoden välein.

Tehtävä voidaan kuitenkin hoitaa monin tavoin. Vähimmillään tehtynä se ei tuo edellisiin vuosiin verrattuna uutta työtä. Se tarjoaa kuitenkin tilaisuuden ao. kentän haltuunottoon, jos siihen on mahdollista panostaa resursseja.

2-tehtävä (ennakoinnin yhteensovittaminen) tulkittava edellistä laajemmaksi tehtäväksi. Toisaalta tehtävän järjestämisessä on myös runsaasti vapausasteita.

Vastuut ja toimenpiteet

Maakunta-asiamies vastaa koulutuksen ennakoinnista ja tehtävä sisällytetään maakunta-asiamiehen tehtäväkuvaan. Se on mahdollista, mikäli edunvalvonnasta vastaavan kehittämispäällikön toimi tullaan täyttämään kokoaikaiseksi. Koulutusryhmän vastuuhenkilönä toimii aluekehityspäällikkö (nykyisin Eira Varis).

Koulutuksen ennakointiin liittyvät asiat tullaan tässä vaiheessa sisällyttämään maakunnan koulutusryhmän tehtäviin. Maakunnan ryhmien toimintaa, tarvetta ja sisältöjä arvioitaessa (maakuntaohjelman tultua hyväksytyksi) tulee koulutuksen ennakointiasioiden määrittely ottaa huomioon.

 

4. Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön EAKR-hankkeiden hankehallinnon tehtävät

Itä-Suomen lääninhallitukselta siirtyy opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön EAKR-hankkeiden hankehallinto 1.1.2010. Käytännössä tämä tarkoittaa ao. hallinnonalojen hankeneuvontaa ja rahoituspäätösten tekemistä sekä käynnissä olevien hankkeiden seurantaa, valvontaa ja maksatuksia.

Lääninhallitukselta on siirtymässä 1.1.2010 yhdeksän opetusministeriön hallinnonalan hanketta ja kaksi sosiaali- ja terveysministeriön hanketta. Näistä osa loppuu heti alkuvuodesta, mutta osa jatkuu vuoteen 2011.

Maakunnan yhteistyöasiakirjassa osoitetaan vuosittainen rahoitus toimintalinjoittain ja viranomaisittain. Opetusministeriön hallinnonalalle on vuonna 2010 varattu yhteensä n. 1,5 M€ (EAKR+valtio) ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle yhteensä n. 230 000 € (EAKR + valtio).

Maakuntaliiton ja Itä-Suomen lääninhallituksen edustajien kanssa on pidetty neuvottelu 24.11.2009, jossa on käyty lävitse hankehallintoon liittyvät menettelytavat sekä tilannekatsaus 1.1.2010 siirtyvien hankkeiden osalta. Tavoitteena, että toimivallan siirto tapahtuisi sujuvasti ja että maakuntaliitolla on kaikki se tieto, jota tarvitaan.

Resurssit ja resurssitarpeet

Itä-Suomen lääninhallituksessa on hankehallintoa hoidettu sekä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen tarkastajien että EAKR- ja ESR-ohjelmien teknisen avun kautta palkatulla henkilöstöllä. Aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön siirtymäsäädösten nojalla (Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta, 13 §) voi lääninhallituksessa em. tehtäviä hoitaneet henkilöt siirtyä maakuntaliittoon. Lääninhallituksesta saadun tiedon perusteella ao. henkilöitä ei ole siirtymässä.

Maakunnan yhteistyöryhmä ja ohjelman seurantakomitea ovat hyväksyneet teknisen tuen käyttösuunnitelman vuodelle 2010. Siinä on lääninhallituksen käytössä ollut teknisen tuen rahoitus siirretty sellaisenaan Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle. Teknisen tuen lisärahoitus vuodelle 2010 on yhteensä n. 114 000 €. Se mahdollistaa kahden henkilön palkkauksen maakuntaliittoon.

Vastuut ja toimenpiteet

Suunnittelujohtaja vastaa rahoituspäätösten valmistelusta ja hallinto-ja talousjohtaja maksatuspäätöksistä samalla tavoin kuin muistakin EAKR-hankkeista. Vastaavasti hankkeiden arviointiin ja seurantaan osallistuvat opetusministeriön hallinnonalalla koulutusryhmän vastuuhenkilö ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hyvinvointiryhmän vastuuhenkilö. Tehtävät lisätään em. henkilöiden tehtäväkuviin.

Maakuntaliitto on käynnistänyt 4.12.2009 hakuprosessin EU-hankekoordinaattorin ja EU-sihteerin palkkaamiseksi. EU-hankekoordinaattorin tehtävänä on hankeneuvonta, rahoituspäätösten valmistelu ja hankkeiden seuranta. EU-sihteerin tehtävä on maksatuspäätösten valmistelu. Hakuaika päättyy 18.12.2009. EU-hankekoordinaattorin ja EU-sihteerin valinnat johtavat muiden EU:n teknisellä tuella palkattujen henkilöiden tehtäväkuvien tarkistamiseen.

 5. Alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteensovittaminen

Tehtävä

Maakunnan liitto vastaa alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

.

Maakuntaliiton edustaja on mukana maakunnallisissa ja alueellisissa liikennejärjestelmätyöryhmissä ja erilaisissa hanke- ja suunnitteluryhmissä. Ylimaakunnallisia, maakunnallisia tai alueellisia toiminnassa olevia liikennejärjestelmää koskevia työryhmiä, joissa maakuntaliitto on mukana, ovat:

  • Pohjois-Karjalan yhteysverkkotyöryhmä
  • Joensuun seudun liikennejärjestelmätyöryhmä
  • Keski-Karjalan seudun liikennejärjestelmätyöryhmä
  • Savo-Karjalan seudullisten lj -suunnitelmien jatkotöiden koordinointi -hankeen ohjausryhmä
  • Maakunnan liikenneturvallisuusryhmä

Alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteensovittaminen edellyttää eri liikennejärjestelmäsuunnittelun osapuolista koostuvan työryhmän kokoamista. Ryhmän kokoamisesta ja toiminnan järjestämisestä maakunnanliiton tulee ottaa vastuu. Ryhmän rungon muodostaisi nykyinen maakuntahallituksen nimeämä Pohjois-Karjalan yhteysverkkoryhmä, jossa ovat mukana keskeisimmät liikennejärjestelmätyöhön osallistuvat viranomais- ja muut tahot. Siihen tulee kytkeä seudullinen liikennejärjestelmätyö.

Resurssit ja resurssitarpeet

Käynnissä oleva liikennejärjestelmätyö on jo resurssoitu, ja sitä tehdään erillisen konsulttitoimeksiannon ja siihen liittyvän ohjausryhmän toimesta. Jatkossa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistaminen saattaa edellyttää erillistä rahoitusta.

Uuden tehtävän arvioidaan aiheuttavat 1 kk :n henkilöresurssin lisä tarpeen nykyisiin tehtäviin verrattuna.

 

 

 Vastuut ja toimenpiteet

Maakuntainsinööri vastaa nykyisen tehtäväkuvansa puitteissa tehtävästä.

Vastuu alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteensovittamisesta johtaa nykyisen Pohjois-Karjalan yhteysverkkotyöryhmän tehtävien ja kokoonpanon tarkistamiseen. Siinä edetään seuraavasti:

1. vaihe:

2. vaihe:

 

 

6. Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen

Vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa.

Laaja-alaisia luonnonvaroja ja ympäristöä koskevia suunnitelmia ovat mm. ylimaakunnalliset ja maakunnalliset metsää, vesistöä, pohjavettä, ilmaa, maaperää, ympäristöä ja jätteiden käsittelyä koskevat suunnitelmat ja selvitykset. Maakuntaliiton, eri viranomaisten, luonnonvarojen hyödyntäjien ja luonnonarvojen puolesta toimivien tahojen toimesta on laadittu lukuisa määrä erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä. Eri toimijoiden laatimat suunnitelmat ja selvitykset palvelevat myös maakuntasuunnitelmien ja -ohjelmien sekä maakuntakaavojen laadintaa. Maakuntaliitto on omaa toimintaa varten nimennyt tarpeen mukaan erilaisia asiantuntijaryhmiä eri tehtäviä varten. Ryhmät ovat toimineet määräaikaisina.Maakuntaliiton edustajat ovat olleet mukana maakunnallisissa luonnonvaroja ja ympäristöä koskevissa suunnittelu-, yhteistyö- tai hankeryhmissä.

Ylimaakunnallisia tai maakunnallisia toiminnassa olevia yhteistyöryhmiä, joissa maakuntaliitto on mukana, ovat:

  • Ympäristöntilan seurantaryhmä
  • Vesienhoidon yhteistyöryhmä
  • Ympäristökeskuksen ohjausryhmä
  • Kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryhmä
  • Biosfäärialueen ohjausryhmä
  • Ilmastonmuutosryhmä (mkl :n nimeämä)
  • S-K :n tiepiirin ympäristöyhteistyöryhmä
  • Itä-Suomen jätesuunnitelman ohjausryhmä

Maakuntaliitto koordinoi omaan suunnittelutyöhön liittyvää yhteistyötä. Muilta osin yhteistyö tapahtuu edellä mainittujen yhteistyöryhmien puitteissa sekä erilaisissa suunnittelu- tai hankeryhmissä.

 

Resurssit ja resurssitarpeet

Pääosa ympäristöä koskevien suunnitelmiin liittyvästä yhteistyöstä tehtäväkuvan perusteelle hoitaa ympäristösuunnittelija. Maakuntasuunnittelija ja maakuntainsinööri osallistuvat luonnonvarojen käyttöä ja jätesuunnittelua koskevaan yhteistyöhön. Uuden tehtävän arvioidaan aiheuttavan 3- 4 kk :n henkilöresurssin lisä tarpeen nykyisiin tehtäviin verrattuna.

Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen edellyttää eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan muotojen sopimisen, joka voi perustua nykyisten yhteistyöryhmien varaan ottaen huomioon valtion aluehallinnossa tapahtuvat muutokset ja / tai koordinaatioryhmän nimeämiseen. Maakuntaliiton tulee ottaa vastuu toiminnan järjestämisestä.

Vastuut ja toimenpiteet

Aluesuunnittelutiimin puheenjohtaja (nykyisin maakuntainsinööri) vastaa ao. tehtävästä. Lisäksi on tarpeen lisätä tehtävä myös muiden aluesuunnittelutiimin henkilöiden tehtäväkuvaan, erityisesti ympäristösuunnittelijan ja maakuntasuunnittelijan tehtäväkuvaan.

Tehtävän hoitamista varten tulee perustaa erillinen laaja-alainen maakunnallinen ryhmä. Sen kokoonpano ja tehtävä arvioidaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin. Siinä edetään seuraavasti:

1. vaihe:

2. vaihe

 

. Päätetään käytännön toimenpiteistä maakuntahallituksessa ja käynnistetään toiminta. Kootaan asian osapuolet yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan ja sopimaan käytännön yhteistyön järjestämisestä Ryhmän nimeäminen maakuntahallituksessa ja toiminnan käynnistäminen Kootaan asian osapuolet yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan ja sopimaan käytännön yhteistyön järjestämisestä, ryhmän tehtävistä ja sen toimintaan osallistujista

7. Julkisen hallinnon yhteispalvelun edistäminen

Vuoden 2010 alusta lähtien siirtyy maakuntaliitoille valtion ja kuntien yhteispalveluhankkeen koordinointivastuu. Palveluhankkeen edistäminen tulee tapahtumaan yhteistyössä valtion aluehallintoviraston kanssa.

Yhteispalvelujen järjestämisen taustalla on selvitysmies Timo Kietäväisen raportti, missä esitettiin valtion ja kuntien yhteispalvelupisteiden perustamista laaja-alaisesti koko maahan.

Yhteispalveluilla tarkoitetaan valtion palveluista työhallintoa, verottajaa, kela:n palveluja, maistraattia, poliisin lupapalveluja sekä ulosottoa.

Maakuntaliiton tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelujen järjestäminen valtion viranomaisten ja kuntien yhteistyönä etenee. Viime kädessä tietysti kunta ja yksittäinen valtion eri viranomainen vastaavat siitä, syntyykö ja millä ehdoilla palvelusopimuksia.

Kyse olisi kuntien ja valtion yhteispalvelupisteistä, mistä olisi saatavissa palveluneuvojan toimesta ko. hallintosektoreiden ja myös kuntien omien palvelujen neuvontaa ja opastusta.

 

Tehtävä on uusi eikä valtakunnallisestikaan ole selkeää toimintaohjetta siitä, miten maakuntaliittojen tulisi alueilla toimia. Oletettavasti haetaan ns. hyviä käytäntöjä ja malleja ja maakuntakohtaisesti edistetään palvelujen turvaamista omista lähtökohdista käsin.

Resurssit ja resurssitarpeet

Tehtävän määrää ja resurssitarpeita on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Lisähenkilöitä ei olla tehtävän puitteissa palkkaamassa, vaan tehtävä hoidetaan nykyisten henkilöresurssien puitteissa.

Vastuut ja toimenpiteet

Tehtävästä vastaa kuntakehityspäällikkö, jonka tehtäväkuvaa tarkistetaan.

Asiaa on käsitelty kunnanjohtajien kokouksessa sekä käyty kaksi neuvottelua valtion viranomaisten kanssa. Tältä pohjalta kunnat ovat maakuntaliiton pyynnöstä nimenneet yhdyshenkilöt hankkeeseen liittyen. Vastaavasti valtion eri sektoriviranomaiset ( työhallinto, kela jne. ) ovat nimenneet yhdyshenkilöt maakuntaliittoon päin.

Työryhmien kautta voidaan asioita käsitellä ja selvittää yhteispalveluiden etenemistä sekä miettiä tarvittavia toimenpiteitä asian edistämiseksi.

 

8. Alueellisten taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen asettaminen

Tehtävä

Maakunnan liitto asettaa alueelliset taidetoimikunnat ja liikuntaneuvostot.

Alueellisten taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen asettamiset ovat kertaluonteisia, aika ajoin toistuvia tehtäviä.

Muutos ei vaikuta alueellisten taidetoimikuntien organisatoriseen asemaan eikä tehtäviin. Maakunnan liittojen tulee kuulla ennen jäsenten määräämistä alueellisia taiteen ja kulttuurin järjestöjä ja laitoksia ja määrätä jäsenet näiden tahojen ehdottamista henkilöistä. Alueellisten taidetoimikuntien määrää ei kuitenkaan ehdoteta lisättäväksi. Jos taidetoimikunnan toimialue kuitenkin muodostuu useamman maakunnan liiton alueesta, asianomaiset maakunnan liitot määräävät jäsenet yhdessä.

Maakunnan liitto asettaa alueellisen liikuntaneuvoston, joka toimii ELY-keskuksen asiantuntijaelimenä. Tarkemmin liikuntaneuvoston tehtävistä, kokoonpanosta ja lukumäärästä säädetään asetuksella. Tarkoitus on, että liikuntaneuvostoja perustetaan yhdeksän, jolloin määrä vastaa suunniteltujen maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueiden määrää.

Resurssit ja resurssitarpeet

Alueellisten taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen perustamiset ovat kertaluontoisia tehtäviä. Niiden valmistelu ei vaadi pysyviä resursseja, vaan ne on hoidettavissa nykyisten tehtävien puitteissa.

Alueellisten taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen toimintaresurssit hoidetaan ELY-keskusten kautta.

Vastuut ja toimenpiteet

Kulttuuriasioista vastaavalla aluekehityspäälliköllä (Raimo Turunen) on valmisteluvastuu alueellisten taidetoimikunnan asettamisesta ja maakunnan markkinoinnista vastaavalla kehittämispäälliköllä (Pekka Huovinen) on valmisteluvastuu alueellisen liikuntaneuvoston asettamisesta.

Opetusministeriö asettaa vuoden 2009 aikana alueelliset taidetoimikunnat kaudelle 2010-2012. Maakuntaliitolle asettamistehtävä tullee kuitenkin jo vuonna 2011.

Alueelliset liikuntaneuvostot asetettaneen jo aiemmin vuoden 2010 alkupuolella. Tällöin tehtävä tullee hoidettavaksi Itä-Suomen osalta Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien toimesta yhtäpitävin päätöksin.

 

9. Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen laatiminen

Maakunnan liitto laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esityksen kiireellisyysjärjestyksen. Esitys koskee…

 

 

Resurssit ja resurssitarpeet

Kyseessä on vuosittain toistuva kertaluonteinen tehtävä, jossa valmistellaan em. hankkeiden kiireellisyysjärjestys. Tehtävässä on käytettävissä ELY-keskukselta saatava aineisto.

Tehtävä on hoidettavissa nykyisten henkilöstöresurssien puitteissa.

Vastuut ja toimenpiteet

Koulutuksesta vastaava aluekehityspäällikkö (Eira Varis) vastaa tehtävästä. Ao. tehtävä lisätään hänen tehtäväkuvaansa

Tehtävä

Tehtävä

Maakuntaliitto on vastannut jo aikaisemman, vuonna 2002 valmistuneen Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta ja koordinoinnista. Maakuntaliitto koordinoi parhaillaan käynnissä olevaa liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyötä ja on mukana alueellisessa liikennejärjestelmätyössä

Tehtävät

 

 

 

Eduskunnasta saatua sähköpostia 11.12.2009/Paras-selonteko

 

Tervehdys eduskunnasta,

Tehtävät

 

 

 

 

 

MAAKUNNAN LIITON UUDET TEHTÄVÄT 1.1.2010 ALKAEN

 

1. Yleistä

 

 

 

KM pe 9.4.2010 kolumni

Keskustan puheenjohtajakiertue käynnistyy – tule mukaan!

 

Pääsiäisen ja menneen viikon poliittista keskustelua on hallinnut kokoomuskansanedustaja Marja Tiurin kujanjuoksu ja selittely mahdollisesta puolueloikkauksesta viime hallitusneuvottelujen aikaan. Hänhän itse tuli ensin julkisuuteen ja ei varmaan arvannut miten kovan reaktion sai aikaan sekä omassa puolueessaan että Keskustassa. Hän jäi yksin ja teki varmaankin Kataisen avustamana itse ratkaisunsa erota eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtajan tehtävästä.

Alkuvuosi on Keskustan piireissä ollut aktiivista järjestötyön aikaa. Itäisen Suomen piirit ovat kokoontuneet kaksi kertaa. On sovittu yhteisen vaalisuunnitelman ja vaaliohjelman tekemisestä. Työ on parhaillaan valmisteilla. EU-vaaleissa nuoret tekivät alkuvedoksen puolueen vaaliohjelmasta. Näin menettelemme nyt itäisten piirien alueella. Kohtaamo.net- sivuilla voi käydä ottamassa kantaa vaaliohjelmaan. Kide-järjestökoulutus on toteutunut kaikilla seutukunnilla. Se on todettu hyvin hyödylliseksi niin luottamustoimiaan aloitteleville kuin jo vähän varttuneemmillekin konkareille. Uudet säännöt ovat olleet piireissä lausunnoilla. Myös kunnallisjärjestöt ovat sääntöuudistukseen ottaneet kantaa.

Itäiset piirit seurasivat tarkkaan, montako ehdokasta puolueen varapuheenjohtajaksi ilmaantuu piirien yhteistoiminta-alueelta kevään aikana. Kansanedustajat Hannu Hoskonen meiltä ja Elsi Katainen Pohjois-Savosta ovat ilmoittautuneet puolueemme varapuheenjohtajaehdokkaiksi. Kun puolueen varapuheenjohtajavaalissa kirjoitetaan äänestyslippuun kolme nimeä, piirimme puoluekokousedustajien on helppo äänestää edellä mainittuja nimiä. Kolmas nimi löytyy varmasti sitten nuorten ehdokkaiden joukosta. Näen isona asiana, että Keskustan puheenjohtajistossa on edustus itäisiltä alueilta.

Ensi sunnuntaina meillä on iltapäivällä ensin piirin vuosikokous. Siellä käsitellään sääntömääräiset asiat. Poliittisessa keskustelussa on hyvä lämmitellä iltaa varten. Ajankohtaisia aiheitahan meillä on. Toivon, että keskustelussa nousevat esille mm. aluehälytyskeskuksemme lakkauttaminen, Itä-Suomen yliopistossa käynnistyvät yt-neuvottelut, puurakentaminen, energiapolitiikka ja kuntatalouden näkymät perinteisesti esillä olleiden asioiden lisäksi.

Iltakahville su klo 17.30

Sunnuntai-iltana klo 17.30 alkaa Carelicumissa kahvituksella ehkä kevään odotetuin tapahtuma: Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden tentti. Ehdokkaat (Kaunisto, Kiviniemi, Pekkarinen ja Väyrynen) ovat vapaasti yleisön tavattavissa kahvituksen aikana. Puheenjohtajakiertue käy kahdeksallatoista paikkakunnalla. Se alkaa sunnuntaina jo päivällä Kuopiosta. Siellä savolaiset varmasti onnistuvat herkistelemään ehdokkaiden kielet, mistä meidän on sitten helppo jatkaa esittämällä heille niin valtakunnan politiikkaa kuin maakuntaamme koskevia kiperiä kysymyksiä.

Joensuun puheenjohtajakiertueen tilaisuuden vetävät liikenneministeri Anu Vehviläinen ja toimittaja Keimo Lehtiniemi. Illan aiheina ovat Keskustan ja Suomen johtaminen sekä puolueen uudistaminen. Yleisinä aiheina talous- ja työllisyyspolitiikka sekä hyvinvoinnin tulevaisuus nousevat varmasti illan keskeisiksi teemoiksi unohtamatta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Päivänpoliittiset ja alueelliset aiheethan me tuomme sitten jo valmiiksi vuosikokouksessa ruodittuina ehdokkaiden arvioitaviksi.

Ovensuukysely

Yleisö saa saapuessaan tilaisuuteen ovensuukyselyn äänestyslipun. Siis tilaisuuden aikana voi arvioida ehdokkaita ja tilaisuuden loputtua äänestää mielestään parasta henkilöä seuraavaksi Keskustan puheenjohtajaksi. Äänestyksen tulos julkaistaan seuraavana päivänä. Hyvät lukijat, Keskustan puheenjohtajakiertue alkaa siis tulevana sunnuntaina. Tule sinäkin mukaan kuuntelamaan ja keskustelemaan. Tavataan Carelicumin kaviossa mukavassa tutussa porukassa ja puhutaan politiikkoo.

Matti Kämäräinen

piirin puheenjohtaja

 

 

 

Ohessa on kuntaministeri Kiviniemeltä tullut vastaus Hannu Hoskosen kirjalliseen kysymykseen koskien Nurmeksen ja Valtimon omaehtoisen yhteistyön turvaamista.

 

 

 

Yhteistyöterveisin,

 

Mika Hämeenniemi

 

Hannu Hoskosen avustaja

 

 

 

Nurmeksen ja Valtimon omaehtoisen yhteistyön turvaaminen

 

Eduskunnan puhemiehelle

 

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva laki, ns. puitelaki, on ollut voimassa noin kaksi ja puoli vuotta. Puitelaki edellyttää kunnilta riittävän suuria väestöpohjia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Lain mukaan kuntien tulisi perustaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka edellytyksenä on 20 000 asukkaan väestöpohja. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta väestöpohjavaatimus on 50 000. Tähän asti yhteistyön pohjana on ollut kuntien omaehtoinen yhteistyö, ei pakottaminen.

 

Valtiovarainministeriössä valmisteltu ja hallituksen iltakoulussa käsitelty lista kahdeksan kunnan yhteistyöstä perustuu pakkoon. Pohjois-Karjalassa Nurmesta ja Valtimoa ollaan pakottamassa yhteistyöhön. Jo paljon ennen puitelain voimaantuloa Nurmes ja Valtimo ovat tehneet hyvin toimivaa yhteistyötä esimerkiksi terveyskeskuksen osalta. Molempien kuntien talous on erinomaisella pohjalla. Kunnat yltävät väkimäärältään vain noin 11 000 asukkaaseen, joten puitelain velvoittamat väestömäärät eivät toteudu. Pakkoon perustuva yhteistyö tuskin tuo hyötyjä Nurmeksen ja Valtimon jo tällä hetkellä toimivaan luonnolliseen yhteistyöhön.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Nurmeksen ja Valtimon omaehtoinen ja toimiva yhteistyö turvataan jatkossa?

 

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2009

 

Hannu Hoskonen /kesk

 

 

 

Eduskunnan puhemiehelle

 

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannu Hoskosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 945/2009 vp:

 

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että Nurmeksen ja Valtimon omaehtoinen ja toimiva yhteistyö turvataan jatkossa?

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

 

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007; myöh. puitelaki) 5 §:n mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin 20 000 asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Lain mukaan tästä voidaan poiketa ainoastaan saaristoisuuden, pitkien etäisyyksien, kansalliskieliä koskevien kielellisten oikeuksien tai saamelaisia koskevien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamiseksi. Uudistuksen tarkoituksena on, että jokaisessa kunnassa voidaan turvata peruspalveluiden saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Tästä syystä väestöpohjavaatimuskin on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjille asetettu. Asetetun väestöpohjavaatimuksen taustalla on useita tutkimuksia siitä, millaisin väestömäärin järjestettyinä palvelut voidaan tuottaa tehokkaimmin.

 

Valtiovarainministeriössä valmisteltu ja hallituksen iltakoulussa käsitelty kahdeksan kunnan lista on osa valtiovarainministeriössä tapahtuvaa kaikkien kuntien tilanteiden seurantaa. Ministeriössä seurataan jatkuvasti, miten kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä päätöksenteko etenee kaikissa kunnissa ja miten puitelaissa edellytetyt väestöpohjavaatimukset ovat täyttymässä.

 

Kunnilla on ollut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edetessä mahdollisuus valita vapaasti ne kumppaninsa, joiden kanssa mainittu väestöpohjavaatimus pyritään täyttämään. Väestöpohjavaatimuksista poikkeaminen on ollut mahdollista ainoastaan edellä mainituin, puitelakiin kirjatuin perustein. Tällä hetkellä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain edellyttämiä sitovia ratkaisuja vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi ei ole tehnyt 60 kuntaa, joista kahdeksalla ei ole meneillään edes selvityksiä asiaan liittyen. Uudistuksen tavoitteiden täyttämiseksi tältä osin on hallitus selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (VNS 9/2009 vp) linjannut, että valtioneuvostolle säädettäisiin toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Puitelaki koskee mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia kuntia, joten on tärkeää, että kaikki kunnat saavat päätökset lain mukaisista ratkaisuista ennen lain voimassaoloajan päättymistä.

 

Valtioneuvoston toimivalta tulisi käyttöön tapauksissa, joissa kunnat eivät omin toimin ja ratkaisuin ole kyenneet saamaan aikaiseksi yhteistyötä. Ratkaisun pitää olla sellainen, että se on toimiva niin yksittäiselle kunnalle kuin laajemmalle alueelle ja puitelain velvoitteet tulevat täytetyiksi.

 

Toimivalta edellyttää lakimuutosta, jonka valmistelu on vasta käynnistymässä ja odottaa myös eduskunnan vastausta vasta annettuun selontekoon. Toimivallan mahdollinen käyttäminen edellyttää myös perehtymistä kunkin yksittäistapauksen tilanteeseen. Tämän vuoksi tässä vaiheessa ei voi vielä ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen.

 

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2009

 

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

 

 

 

 

 

 

Karjalainen 3.12.2009: Haastattelu/Esa Nevalainen

 

UUDISTUMINEN PELASTANUT

Keskustan piirijärjestöä puhuttavat nyt sukupolvenvaihdos ja yhteistyö

Maalaisliiton ja nykyisen Keskustan Pohjois-Karjalan

piiri syntyi sata vuotta sitten erilaiseen yhteiskuntaan.

Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Matti Kämäräinen (kesk.) näkee,

että yhteistä tähän päivään on silti välittämisen ja yhteisöllisyyden

tukeminen. Puolueen ja myös piirin jatkuvan uudistumisen ajan hengen

mukaiseksi Kämäräinen sanoo olleen perusedellytys vuosisadan mittaisella

taipaleella. Seuraava vaade on laaja-alainen yhteistyö.

 

Pohjois-Karjalan piirin toimintaa itse 1980-luvulta asti läheltä

seurannut Kämäräinen nostaa esille historian lehdiltä erityisesti

ministeri Esa Timosen ansiot maakunnan hyväksi. Kansanedustajana,

ministerinä ja maaherrana pitkän uran tehnyt Timonen oli vaikuttamassa

muun muassa sellutehtaan saamisessa maakuntaan.

 

 Yhteyttä eri suuntiin

 

1950-luvun politiikan jyrkän vastakkainasettelun ajan Matti Kämäräinen

uskoo olevan lopullisesti ohi. Maakuntatasolla puolueiden välillekin on

löydetty vahvaa yhteistä säveltä, mitä vaaditaan seudun äänen kuuluviin

saamiseksi.

 

Keskustan sisällä ääntä on voimistettu itäsuomalaisten piirien

yhteistyöllä, jota kokeiltiin ensimmäistä kertaa EU-vaaleissa tukena

yllättäjäksi nousseelle Riikka Mannerille (kesk.). Kämäräisen mukaan

yhteistyötä pyritään syventämään jatkossa, mutta maakunnallisia tarpeita

ei lavenneta näkymättömiin.

 

Työikäiset hukassa

 

Haasteena piiritasolla on tavoittaa nykyistä paremmin 30–50-vuotiaiden

ikäluokka. Matti Kämäräinen tietää, että parhaassa työiässä olevien

tavoittaminen on yhteinen haaste eri puolueille. Merkittävimmäksi

vaihtoehdoksi keskustalle hän nostaa ammattiyhdistystoiminnan kautta

tekemisen.

 

Sukupolvien yhteistyön paranemista Kämäräinen pitää välttämättömyytenä

lähitulevaisuudessa. Puolueen kannattajakunnassa menossa olevassa

sukupolvenvaihdoksessa muuttuvat hänen mukaansa todennäköisesti myös

osin toimintatavat. Tavoittamiskanavaksi tullaan yhä enemmän

valjastamaan muun muassa Internetiä.

 

– Ehkä tämän päivän kannattajallekin on vaikea lähteä erilliseen

vaalitilaisuuteen, Kämäräin en kuvailee ja muistuttaa tähän saakka

jalkoja säästelemättömän kenttätyön olleen avain menestymisessä.

 

FAKTALAATIKKO:

OTS:Piirijärjestö : Juuret Joensuussa

-Piiritoimikunta perustettiin Joensuussa 14. joulukuuta 1909.

-Tätä ennen maakuntaan oli kuitenkin ehditty perustaa jo maalaisliiton

paikallisosasto noin kuukautta aiemmin Lehmoon.

-Piirin pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Ensio Simosen tietojen mukaan

maakunnan keskustalaisista ministereistä rovasti Antti Kukkonen ehti

istua seitsemässä eri hallituksessa, emäntä Vieno Simonen ja maaherra

Esa Timonen kumpikin viidessä hallituksessa.

-Piirin satavuotisjuhlia vietetään perjantaina Joensuussa. Juhlapuhujana

pääjuhlassa on pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).

 

--

 

 

 

 

KM 13.11.2009

Keskustan Itä-Suomen piirit tiivistävät yhteistyötä

Kolme vuotta sitten vietimme kaikissa kunnallisjärjestöissä Pohjois-Karjalassa puolueen 100-vuotisjuhlia musiikkikiertueen merkeissä. Tuo juhlakiertue oli lämmittelyä meidän onnistuneelle eduskuntavaalityöllemme keväällä 2007. Kuten muistamme, vaalien jälkeen olimme niin maan kuin maakunnankin suurin puolue. Puolueen puheenjohtaja Matti Vanhanen voi koota maalle hallituksen pääministerinä.

Me Pohjois-Karjalan keskustalainen väki voimme olla ylpeitä työstämme. Sitkeä vaalityömme toi meille kolme kansanedustajaa sekä pääministerin. Maakuntamme sai pitkästä aikaa myös keskustalaisen ministerin, Anu Vehviläisen, hoitamaan liikenneministerin tehtäviä ja tomerasti hän on tehtäviiin tarttunutkin.

Kuukauden päästä piirimme perustamisesta tulee kuluneeksi sata vuotta. Ansioituneen toiminnanjohtaja Ensio Simosen kirjoittaman historiikin mukaan piiritoimikunnan perustava kokous pidettiin Joensuussa 14. joulukuuta 1909.

Ensimmäinen paikallisosasto oli perustettu maakuntaan kuukautta aikaisemmin Lehmossa.

Kolmen viikon kuluttua juhlimme piirimme 100-vuotista taivalta buffet-illallisella Joensuun taidemuseolla, jonka juhlasali on myös sata vuotta vanha. Tilaisuudessa pitää juhlapuheen pääministeri Matti Vanhanen. Myös puoluesihteeri Jarmo Korhonen on paikalla. Illan puheet ovat lyhyitä, mutta täynnä painavaa asiaa. Pääpaino on seurustelulla ja kuulumisten vaihdolla. Toivon, että maakuntamme kunnallisjärjestöjen väki on runsaslukuisesti mukana luomassa henkeä seuraaviin koitoksiin.

Toissa viikonloppuna meitä oli bussilastillinen maakunnasta laivaristeilyllä. Siellä vallitsi hyvä tunnelma. Kenttäväki pääsi tapaamaan ministereitä. Seminaareissa esiteltiin puolueen tulevaisuusohjelmia eri sektoreilta. Loppuvuosi ja ensi vuoden alkupuolisko ovatkin aktiivista tulevaisuuden suunnittelua ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Keskustan tavoiteohjelma on valmisteilla. Siinä keskeisimmät teemat ovat (suluissa vastuuhenkilö): luonto, luonnonvarat, ilmastonmuutos (Tiilikainen); työ, työelämä, perhepolitiikka (Lehtomäki); koko Suomen voimavarat käyttöön (Rantamäki); ihmisten hyvinvointi – mitä ihminen tarvitsee (Rehula); talouspolitiikka, työtä koko Suomessa (Kiviniemi); ihmisyys, sivistys ja osaaminen (Puumala); kansainvälisyys (Jäätteenmäki) ; kansanvallan tulevaisuus (Pentikäinen). Ohjelma valmistuu kevään aikana ja se hyväksytään Lahden puoluekokouksessa.

Järjestöuudistusta valmistellaan myös Lahden puoluekokoukseen. Tuo työ sisältää keskus-, piiri- ja kunnallisjärjestöjen sääntöuudistuksen. Oletan, että keskitetty sääntöuudistustyö oli todellinen syy meidän sääntömuutoksemme kielteiseen lopputulokseen. Koko järjestöuudistuksen tavoitteena on jäsenistön kasvava osallistuminen puolueen päätöksentekoon.

Edellisessä kirjoituksessani kerroin Keskustan Itä-Suomen piirien yhteistyöstä viime eu-vaaleissa. Laivaristeilyllä kokoonnuimme taas ja päätimme tiivistää yhteistyötä useilla meille kaikille tärkeillä sektoreilla. Kokoonnumme jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Päätimme ehdottaa piirien syyskokouksille mm. kirjattavaksi toimintasuunnitelmiin seuraavat lauseet: "Keskustan Itä-Suomen piirit valmistelevat yhteisen vaalisuunnitelman vuoden 2011 eduskuntavaaleihin" ja "Keskustan Itä-Suomen piirit valmistelevat yhteisen Itä-Suomen kehittämiseen tähtäävän osion omiin vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelmiinsa". Lisäksi päätimme yhteistyöstä puoluekokouksen henkilövalinnoissa ts. kartoitetaan piireittäin ehdokkaita puolueen eri tehtäviin aina puheenjohtajistoa myöten. Tilaisuudessa keskusteltiin myös yhteisen lehden julkaisemista Itä-Suomen piirien toiminta-alueilla. Asiakokonaisuus on valmistelussa ja on uudelleen esillä ensi vuoden alkupuolelle ensimmäisessä yhteistapaamisessa, mikäli hankkeelle saadaan piirien ja puoluejohdon siunaus.

Menneellä viikolla tiedotusvälineet ovat kyselleet piirien puheenjohtajilta mielipidettämme mahdolliseen jäsenäänestykseen puolueen puheenjohtajan valintaa varten ensi kesäkuussa. Mielestäni jäsenäänestys laskisi puoluekokouksen kiinnostavuutta. Vaalirahakohun laimennettua, pääministeri, puheenjohtaja Matti Vanhasen asema puolueväen keskuudessa on vahvistunut entisestään. Lahden puoluekokouksen onnistumisen kannalta ja keskustalaisen aatepoliittisen keskustelun ylläpitämiseksi olisi mielestäni puolueelle eduksi, jos nykyiselle puheenjohtajalle ilmaantuisi haastaja. Laivalla näytti ja tuntui ihan siltä, että Paulalla saattaa olla vielä jotain mielessään ensi kesäkuuta ajatellen. – No, ensin pidetään piirikokous ja sitten juhlitaan oikein isolla joukolla 100-vuotiasta piiriä Joensuun taidemuseolla. Samalla tentataan tietysti puoluejohtoa.

Matti Kämäräinen

Keskustan P-K:n piirin pj.

 

 

 

 

 

KM 22.10.2009

Kolumni

 

Laivalle yhdessä tulevaisuutta tekemään

 

 

 

Viime keväänä keskusta teki tärkeän avauksen itäisen Suomen yhteistyön tiivistämisessä. Viisi piiriä lähti yhdessä viemään Riikka Manneria euro-parlamenttiin. Lopputuloksenhan me kaikki hyvin muistamme. - Siitä vielä kiitos kenttäväelle. Riikka on aloittanut aktiivisesti työnsä ja kiertänyt maakuntia. Hän on saanut mediassa paljon myönteistä julkisuutta. Onnea Riikalle vauvalomalle.

Syyskuun alussa Itä-Suomen maakuntaliitot kokoontuivat huippukokoukseensa Imatralle. Siellä nousi keskeiseksi asiaksi yhteistyön tiivistäminen. Yhteisistä asioista oli helppo laatia kannanotot. Esillä meillä olivat tänä vuonna mm. talouskriisi ja metsäteollisuuden rakennemuutos, väestön ikääntyminen, aluepolitiikka ja tulevaisuuden aluekehitys, alueellistamisen jatkonäkymät sekä Venäjän matkailun merkitys.

Maakuntaliittomme yhtenä strategisista tavoitteista vuosille 2010 – 2012 on saada itäsuomalaisella yhteistyöllä voimaa Pohjois-Karjalan kehittämiseen. Sillä haemme lisäarvoa maakunnan kehittämiseen. Yhteistyövälineitä ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä vielä laajempi Itä-Suomen neuvottelukunta. Viimeksi mainitun elimen merkitystä yhteisten asioiden hoitamisessa päätettiin Imatralla erityisesti tehostaa. Rakentava yhteistyö ensi vuoden alusta aloittavan ELY:n ja Itä-Suomen yliopiston kanssa korostuu. Haaveenani on, että Lappeenrannan teknillinen koulutus olisi joskus osa yliopistoamme.

Menneen viimeisen puolen vuoden aikana olen saanut kyllästymiseen asti vastailla eri lehtien tiedusteluun puolueemme tilasta. Onneksi vaalirahajupakka alkaa vaimeta. Julkisen sanan neuvosto saa käsitellä YLEn esille ottaman lautakasan kohtalon. Tämä viimeinen näytös tähtäsi vain pääministerin kaatamiseen. YLE joutui perääntymään ja samalla puolueen yksituumaisuus ja pääministerin asema on vahvistunut. Tällaisen havainnon tein viime viikolla puoluehallituksen kokouksessa.

Vaalirahoituksesta saimme useiden äänestysten jälkeen syntyneen Tarastin työryhmän raportin. Lopullisen lain tulkitsemisessa tulee varmasti vielä paljon ongelmia. Yksi meille tärkeä asia siellä on piirien vaaleihin käytettävän rahan määrä. Se sisältyy Tarastin raportin mukaan puolueen esim. eduskuntavaaleihin käytettävään koko rahasummaan (yksi miljoona euroa). Viime eduskuntavaaleissa Keskustan piirit käyttivät vaalityöhön noin 600 000 euroa. Mielestäni rekisteröityjen yhdistysten - kuten piirijärjestöjenkin – rahankäyttöä ei voida ohjata ulkoa päin.

Olen kesän ja syksyn aikana ihmetellyt muutenkin median toimintaa näin laman keskellä. Tuntuisi luonnolliselta, että julkinen sana antaisi tukensa maan hallitukselle ja kannustaisi pääministeriä. Hallitushan on onnistunut hyvin toteuttamaan ohjelmaansa. Olen ollut mukana muutamissa niin maakunnan ja Suomen kuin koko EU:n tulevaisuutta käsittelevissä seminaareissa. Niistä kyllä olisi riittänyt tosi hyödyllistä kirjoitettavaa ja raportoitavaa.

Puolentoista viikon päästä 30.-31.10. lähdemme Keskustan suurristeilylle Tallinnaan. Arvoisa kenttäväki, lähdetään joukolla risteilylle. Sinne on ilmoittautunut jo reilusti yli tuhat aateveljeä ja –siskoa. Laivalla ovat mukana kaikki keskustalaiset ministerit ja suuri joukko kansanedustajia. Teemme laivalla tulevaisuutta. Risteilyn työpajoissa ja seminaareissa pääset vaikuttamaan siihen, millaista huomista Keskusta rakentaa suomalaisille. Risteily toimii lähtölaukauksena ensi puoluekokouksessa hyväksyttävälle puolueemme tulevaisuus- ja tavoiteohjelman valmistelulle. Sillä aikaa, kun osallistut pari tuntia johonkin seminaariin, voi kumppanisi käydä ostoksilla. Tätä risteilyä media varmasti seuraa tarkkaan. Se tulee yllättymään, kun laiva onkin täysi. Hyvä tulevaisuus ei synny itsestään – se on tehtävä. Varauksen voit suorittaa numerosta 020 120 4000. Joensuusta on bussikuljetus. –Laivalla tavataan.

Matti Kämäräinen

Keskustan P-K:n piirin pj.

 

 

 

 

 

 

KM 5.5.2009

 

Uuden sukupolven aika on nyt koittanut

 

 

 

EU-vaalien ennakkoäänestys päättyi keskiviikkona. Suurin aktiivisuus oli maamme väkirikkailla alueilla. Maakuntamme väki heräsi liikkeelle vasta viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä. Nyt meidän on otettava sunnuntaina kova loppukiri, jotta emme olisi sunnuntai-iltana maamme vähiten euroasioista kiinnostunut alue. Emme halua, että ruuhka-Suomesta valitut mepit päättävät myös meidän itäsuomalaisten asioista.

Euroopan unioni on suurimmalle osaa ihmisiä hyvin kaukainen. Kuitenkin on tosiasia, että siellä päätetään tulevaisuudessa kolme neljäsosaa meitä suomalaisiakin koskevista asioista. Vaaleissa äänestämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että luovuttaa äänioikeutensa muille vaaleissa äänestäville. Suomesta valitaan 13 edustajaa europarlamenttiin. Jotta saamme Riikka Mannerin valittua yhteisenä itäsuomalaisena ehdokkaana noitten valittujen joukkoon, meidän ei tarvitse tehdä muuta kuin käydä sunnuntaina kirjoittamassa äänestyslippuun numero 152.

EU-rahaa maakuntaan monesta tuutista

Mitä me itäsuomalaiset sitten EU:lta saamme? Maataloustuet turvaavat kotimaiset elintarvikkeet ruokapöytäämme. Se on meille tärkeä asia. Maatalous on vain yksi EU:n toimiala. Euroopan unionin koko budjetti (noin 120 miljardia euroa) jakaantuu yli kolmellekymmenelle toimialalle. Valtaosa (45%) siitä menee tutkimukseen, innovaatioihin, työllisyyteen ja aluekehitykseen. Hyvin tärkeä sektori on kilpailukyvyn ja teknologian kehityksen tukeminen toimintakaudella 2007 – 2013.

Eu-rahaa ja kansallista tukea tulee tällä kaudella maakuntaamme 235 miljoonaa euroa. Maakuntaliiton jakamat hankerahat tulevat suurimmaksi osaksi Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahastojen kautta. TE-keskus ja Finnvera ovat keskeisessä roolissa yritysten kehityshankkeiden ja investointien rahoituksissa. Seutukunnalliset kehitysyhtiöt Josek, Keti ja Pikes taas ovat keskeisiä seutukunnallisia toimijoita niin yrityselämän kuin innovaation ja toimintaympäristön kehittämisessä. Joensuun tiedepuisto, yliopisto ja koulutuskuntayhtymän eri toimipisteet hallinnoivat useita koko maakuntaa hyödyttäviä hankkeita. Lisäksi todettakoon, että eu-rahaa tulee maakunnan väelle suoraan kuntien ja eri järjestöjen kautta.

Riikka ehdokkaiden kärjen tuntumassa

Riikka Manner on noussut galluppien mukaan tunnetuimpien euroehdokkaiden kärkijoukkoon. Riikan vaalityöhön ovat aktiivisesti osallistuneet ministerit Vehviläinen ja Väyrynen. Lisäksi viiden piirin keskustalaisten kansanedustajien tuki Riikalle on arvokas. Kuntien valtuustoryhmät ovat julkaisseet tuki-ilmoituksia paikallislehdissä ja järjestäneet itse ehdokkaalle kunnallisjärjestöjen kanssa vaalitilaisuuksia. Lauantaina sitten jalkautuvat kuntien keskustalaiset valtuutetut ja muut järjestöaktiivit jakamaan Riikan mainoksia. Paikallistason päättäjien loppurutistuksella viemme eu-vaalien tärkeyden kansalaisten tietouteen. Lisäksi kerromme sen tosiasian, että itäsuomalaisten etuja ajaa europarlamentissa vain itäsuomalainen.

Arvoisat lukijat. Lopuksi todettakoon, että itäinen Suomi on pärjännyt hyvin menevällä toimikaudella maahamme palautuvien eu-rahojen jaossa. Jotta myönteinen kehitys jatkuu, meidän on joukolla äänestettävä suomalaisten ja maakuntamme etuja puolustava Riikka Manner sunnuntaina yhdessä tuumin parlamenttiin.

 

Matti Kämäräinen

Vastaava hammaslääkäri

Keskustan piirin puheenjohtaja

Nurmes

 

Alkanut vaalikausi kuntapäättäjille haasteellinen

 

Viime viikolla maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun

eläkkeellesiirtymisikäkiistassa. Hetken saimme seurata värikästä

politiikkaa, jonka tiimellyksessä jo yleislakkoakin vilauteltiin.

Sovintopaperissa sovittiin keskimääräisen eläkeiän nostamisesta

kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Nyt jäädään eläkkeelle

keskimäärin 59,4 vuoden ikäisinä. Sovintopaperin linjaus on oikea.

Viidentoista vuoden aikana uskon tavoitteeseen päästävän.

Kehittyvä teknologia ja työolojen kehittyminen auttavat kansalaisia

jaksamaan työssään pitempään. Eläkkeelle siirtyminen pitää

olla jatkossakin joustavaa. Eri ammattien rasittavuus on otettava

huomioon eläkeikää määriteltäessä. Samalla on kehitettävä menetelmiä,

joilla jaksetaan pitempään ja samalla kohennetaan työhyvinvointia.

Viime syksynä hallitus valmisteli sosiaalitupon yhdessä

työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä taloudellisessa tilanteessa

sosiaalitupon tarjoamat esitykset eivät kuitenkaan olleet riittäviä.

Siksi tarvittiin hallitukselta vielä uusi ravistelu, jotta tarvittaviin uudistuksiin

saatiin riittävää vakavuutta ja talouskriisin vaatima ote. Nyt

sellainen ote saatiin kiistan kautta syntymään. Se vaati

pääministeriltä voimakkaan ulostulon ja itsensä sataprosenttisesti

peliin laittamisen. Luulenpa, että asioiden hyssyttelyllä ei olisi

päästy helpolla syntyneeseen sopupaperiin. Joskus tulipalo on

politiikassa paikallaan. Tyylipisteitä ei jaeta.

 

Kuntien uudet valtuustot ja lautakunnat ovat aloittaneet toimintansa.

Keskusta on maakunnan suurin vastuunkantaja valtuutettujen määrällä

mitattuna. Kuntatalouden kiristyessä joudumme tekemään myös kipeitä

ratkaisuja tulevien vuosien talousarvioista päätettäessä. Tuossa

työssä tarvitsemme kokeneiden luottamushenkilöiden vuosien varrella

hankkimaa viisautta ja nyt mukaan tulleiden nuorten hyvää ja saumatonta

yhteistyötä, jolla voimme kehittää kuntiamme selviytymään

tulevaisuuden haasteista. Kuntien palvelujen on vastattava myös kaikkien

ikäluokkien tarpeita.

Keskustan piiri ja MSL:n opintokeskus järjestävät lauantaina 21. 3.

uusien toimijoiden päivän Joensuussa. Se on tarkoitettu niin uusille

kuin jo kokeneemmillekin järjestöaktiiveille. Päivän aikana

paneudutaan puolueen ajankohtaisiin ja tuleviin poliittisiin kysymyksiin.

"Minne menee Keskusta?" puoluesihteeri Jarmo Korhonen kysyy

omassa puheenvuorossaan. Kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien työn

aktivoimiseen haetaan uusia tehokkaampia toimintatapoja. Päätoimittaja

Pekka Puustinen puhuu tiedottamisen merkityksestä.

Syyskokouksemme mukaisesti piirin sääntöjä uudistetaan.

Kunnallisjärjestöille on lähetetty lausunnolle eri vaihtoehtoja

piiritoimikunnan kokoonpanon muodostamiseksi. Kuntaliitosten myötä

nykyinen piiritoimikunnan seudullinen edustavuus ei vastaa keskustan

poliittista jakaumaa maakunnan sisällä.

Uudet säännöt vahvistetaan vuosikokouksessa 18.4. Syyskokouksessa oli

esillä kolme vaihtoehtoa piiritoimikunnan jäsenten valitsemiseksi:

asukas- , jäsenmäärä- tai äänimääräpohjainen valintamenettely.

Neljäntenä vaihtoehtona on jatkaa nykyistä valintamenettelyä.

Vaihtoehdoista jäsenmääräpohjainen ja äänimääräpohjainen ovat

kannustavia. Vuosikokouksessa laitetaan sitten sääntöasia kuntoon.

 

Matti Kämäräinen

piirin puheenjohtaja

 

KM 12.2.2009

 

"Työtä Suomessa"-ohjelmalla avaus uudelle aluepolitiikalle

Oikein hyvää menevää vuotta lukijoille. Vuosi on päässyt jo hyvään vauhtiin ja kuntien uudet valtuustot järjestäytyvät tässä kuussa ja valitut luottamushenkilöt astuvat toimiinsa. Tuleva vaalikausi onkin hyvin haasteellinen. Maakuntamme työllisyysluvut ovat heikentyneet yleismaailmallisen laman vaikutuksesta. Se tietää myös kunnille vaikeuksia palvelujen tuottamisessa. PARAS-hankkeen puitelaki työllistää monia maakuntamme luottamushenkilöitä alkuvuodesta.

Keskustalainen väki on käynyt kunnallisvaalien jälkeisen ajan vilkasta sisäistä keskustelua ja analyysiä vaalin tuloksesta. Välillä on vaadittu puheenjohtajan ja välillä taas puoluesihteerin vaihtoa ylimääräisessä puoluekokouksessa. Marraskuun puoluevaltuuskunnan kokouksessa pitkän yleiskeskustelun jälkeen päätettiin terävöittää hallituspolitiikkaa. Samalla päätettiin lopettaa keskinäinen syyttely ja spekuloiminen erilaisilla vaalitappion syillä. Haastoimme itsemme tekemään tosissaan töitä kannatuksen palauttamiseksi paalupaikalle. Tuohon työhön tarvitaan koko keskustalainen yhteen hiileen puhaltava järjestöväki.

Pääministeri, puheenjohtaja, Matti Vanhanen avasi viime keskiviikkoisen puoluehallituksen kokouksen ehkä koko poliittisen uransa kovimmalla puheella. Samalla hän teki aivan uudenlaisen poliittisen avauksen pääministerinä. Hän esitteli kokoukselle kymmenien miljardien eurojen investointiohjelman 2010-luvulle. Tällä ohjelmalla toteutetaan pääministerin mukaan mm. monia väylähankkeita eri puolella Suomea, rakennetaan nopea laajakaista koko maahan, lisätään kotimaisia energiahankkeita ja bioenergiaa, varmistetaan tutkimus- ja kehitysrahojen taso

sekä vahvistetaan koulutuksen voimavaroja peruskouluista yliopistoihin. Ohjelma edistää nykyiseen verrattuna 1-2 prosenttia työllisyyttä. Se taas mahdollistaa maamme selviytymisen kovenevan kilpailun ja ikääntymisen haasteista. Samalla maa pystyy tarjoamaan riittävät peruspalvelut ja turvaamaan kaikille kansalaisille riittävän toimeentulon.

"Työtä Suomessa" avaa uuden aluepolitiikan, joka turvaa koko Suomen tasapuolisen kehityksen.

Piiritoimikunta piti viikko sitten ensimmäisen kokouksensa, jossa mm. valittiin työvaliokunta. Samalla lähetettiin kunnallisjärjestöille ohjeet maakunnallisten luottamustointen täyttämisperiaatteista. Kaikkiin kolmeen maakunnalliseen kuntayhtymän hallitukseen keskusta saa viisi paikkaa. Piirin syyskokouksen päätöksen mukaisesti jokaiseen kuntayhtymän hallitukseen valitaan yksi alle 30-vuotias kunnallisvaaleissa ehdolla ollut keskustalainen henkilö. Tätä valittavaa nuorta ei lasketa mihinkään kuntakiintiöön. Esitysten kunnallisjärjestöjen nimilistoista pitää olla piirin toiminnanjohtajalla 11. helmikuuta klo 16 mennessä. Piiritoimikunta kokoontuu 15. 2. tekemään valinnat työvaliokunnan valmistelun pohjalta.

Piiritoimikunta kertasi alkaneen vuoden toimintasuunnitelman ja samalla sovittiin sen aikataulusta. Sen toteuttaminen vaatii paikallisyhdistysten, kunnallisjärjestöjen ja piiritoimikunnan tiivistä yhteistyötä. Ensimmäinen haaste meille on kesäkuun eu-vaalit. Tavoitteena on saada maakunnalle oma keskustalainen ehdokas. Viime keskiviikkona saamieni tietojen mukaan koko itäinen Suomi yrittää löytää yhteisen ehdokkaan.

Juuri aloittaneena piirin puheenjohtajana toivon tiivistä ja avointa vuorovaikutusta piirin, ministerimme, edustajiemme, kunnallisjärjestöjen, paikallisyhdistysten ja kenttäväen kesken. Pyrin aktivoimaan keskustalaista poliittista arvokeskustelua. Puhutaan niistä asioista, jotka ovat meitä lähellä. – Olen joskus arvostellut pääministeriämme liian virkamiesmäisestä johtamisesta. Viime keskiviikkona Vanhanen osoitti nuo luulot vääriksi. Piirin puheenjohtajana toivon kentältä suoraa palautetta ja kritiikkiä, ettemme piirissäkin ala hoitaa asioita liian "virkamiesmäisesti".

 

Matti Kämäräinen

piirin puheenjohtaja

matti.kamarainen@oyk.fi

 

 

 

 

KM 18.11.2005

 

 

 

Kunnat eivät yksin vastuussa toimivasta palvelutuotannosta

Maakuntahallituksen nimeämä kuntatyöryhmä on käynnistänyt seutukunnalliset seminaarit palvelurakenneuudistuksen ensimmäisestä osiosta kunnan ja valtion välisestä työnjaosta. Työn tuloksista saamme lukea seminaarien jälkeen. Alkusyksystäi näytti koko työ huolestuttavalta, koska varsinkin media lähti aivan väärästä suunnasta lähestymään koko uudistushanketta lähtemällä piirtelemään uusia kuntarajoja unohtaen tärkeimmän, palvelujen tuottamisen. Keskustan Pohjois-Karjalan piiri pitää tärkeänä, että kaikki keskusteluun ja valmisteluun osallistuvat tahot pidättäytyvät asiasisältöön ja keskittyvät palvelurakenteen kehittämiseen. On toivottavaa, että julkishallinnon ja poliittisten puolueiden lisäksi myös elinkeinoelämä, kolmas sektori ja yksittäiset kansalaiset esittävät näkemyksiään palvelurakenteen kehittämisestä.

Pääministeri Matti Vanhanen on ansiokkaasti ottanut esille yrityselämän merkityksen tulevaisuuden palveluja tuotettaessa. Meidän on pystyttävä entistä voimakkaammin mieltämään julkinen sektori palveluiden järjestäjäksi ja tilaajaksi. Se ei ole enää pelkkä tuottaja. Kuntien hallintokuntien tehtävä on ratkaista, mitkä palvelut tuottaa itse, mitkä ostaa yksityisiltä, mitkä tuottaa seutukunnallisesti tai laajemmin maakunnallisesti. Yksinkertaisesti asia on niin, että meidän on käytävä avoin ja analyyttinen keskustelu palvelurakenteista, koska nykyoloissa kuntien taloudelliset resurssit ovat tulleet vastaan.

Palvelujen riittävyys ja niiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakautuminen maan eri osissa, niiden laadun monipuolistaminen sekä palvelutehtävissä työskentelevien määrän oikea mitoitus, ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen sekä osaaminen muodostavat keskeisen osan ratkaistavista ongelmista. Ratkaisut on tehtävä meillä käytettävissä olevilla resursseilla.

Keskustalaisen väen on pidettävä huoli, että maakunnissa on elämää myös 20 – 30 vuoden kuluttua.

Palvelurakenneuudistus keskittyy etupäässä terveys- ja sosiaalipalveluiden turvaamiseen suurten ikäluokkien siirtyessä ansaittuun vanhuuteen. Terveys kehittyy Suomessa myönteiseen suuntaan. Nykyisten syntyvien ikäluokkien astuessa työelämään sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän pitää kaiken järjen mukaan pienentyä. Tämä edellyttää, että kansanterveystyötä tehdään sen kaikilla sektoreilla; ennaltaehkäisevää työtä unohtamatta. Erikoissairaanhoidon 15 vuoden lisääntyvän tarpeen pitäisi kaiken järjen mukaan tasaantua 2020-luvulla. Siksi onkin erikoisen tärkeää, että perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito järjestetään kokonaistaloudellisesti. Kunnille on jäätävä tulevina vuosina riittävästi resursseja taata elinkeinoelämän kehitys koko maakunnassa.

Seurakunnat mukaan asiakaslähtöisyyteen

Viikko sitten kulttuuriministeri Tanja Karpela otti sopivasti kantaa seurakuntien rooliin palvelurakenneuudistuksesta. Varsinkin taantuvien kuntien seurakunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Nykyään monissa kunnissa seurakunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ne järjestävät paljon kulttuuri- , nuoriso- ja vapaa-aikapalveluita puhumattakaan palveluista varttuneemmalle väelle.

Nurmeksen evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherra ehdotti paikallislehdessä syksyllä Pielisen Karjalan seurakuntien yhdistymistä. Tämän viikon maakuntalehdessä hän toteaa, ettei asia ole herättänyt seutukunnalla keskustelua. Kyllä asia on kuntien ja seurakuntien luottamusmiestasolla huomattu. Uskon, että lähivuosina myös koko maakunnan seurakunnat tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena voisi aluksi olla seutukunnallinen (rovastikunnallinen) kuntayhtymä. Tällöin seurakuntien itsenäisyys säilyy, mutta palveluita voidaan helposti tuottaa yhdessä paikallisten tarpeiden mukaan.

 

 

Matti Kämäräinen

Keskustan P-K:n piirin vpj