Meillä Pielisen Karjalassa puitelain edellyttävät neuvottelut kariutuivat lähinnä Lieksan saaman etäisyyksiin perustuvan erillisvapauden tarjoamien neuvotteluetujen takia. Nyt laki muuttuu. Olen useaan kertaan keskustellut viime hallitusten kuntaministereiden kanssa meidän seudullisista vaikeuksista saada aikaiseksi lain edellyttämä yhteistoiminta-alue.

Hallituksen päätettäväksi tulee tällä viikolla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen puitelain muuttaminen. Tästä asiasta on ollut liikkeelä paljon virheellistä tietoa. Siksi laitan julki kokonaisuudessaan ministeriltä saadun selonteon tämän hetkisestä tilanteesta. Mielestäni siinä ei ole mitään salaista, joten voin julkaista sen kokonaisuuderssaan alla lainauksena. Kaiiki on ollut jo esillä esim. kuntaliiton, mk-hallitusten ja ministerin välisessä seminaarissa pari viikkoa sitten.

                                  xxx

Lainaus:

Hyvä ystävä

Hyvä keskustalainen kuntapäättäjä

 

Tausta

 

Paras-hankkeen yksiselitteinen tavoite on turvata jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta toimivat ja kohtuuhintaiset peruspalvelut. Tämä tavoite pätee edelleen.

 

Hallitus antoi noin vuosi sitten eduskunnalle selonteon Paras-hankkeen etenemisestä.

 

Selonteon keskeinen lähtökohta on, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta tulee jatkaa määrätietoisesti puitelain ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

 

Eduskunta antoi selonteosta yksimielisen vastauksen viime kesäkuussa. Vastauksessaan eduskunta edellytti uutta lainsäädäntöä seuraavissa asioissa: ns. kriisikuntamenettelyn vakinaistaminen, tietohallintolaki koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi, lakia kaupunkiselvitysmenettelystä suunnittelutyön tehostamiseksi puitelaissa määritellyillä kaupunkiseuduilla sekä puitelakiin tehtävistä muutoksista koskien yhteistoiminta-alueita ja sosiaalipalveluja.

 

Eduskunnan edellyttämästä lakipaketista on valmisteltu ja eduskunnalle annettu kaikki muut paitsi puitelain muutosesitys. Selonteon pohjalta käynnistettiin lainsäädännöllinen valmistelutyö puitelakiin muutokseen liittyvistä asiakohdista. Mitkään kohdat eivät muuta puitelaissa jo olemassa olevia velvoitteita eikä Keskustan tekemiä linjauksia puitelakiin.

 

Tästä puitelain muuttamisessa on kyse

1. Riittävä väestöpohja: valtioneuvosto voisi velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 alusta lähtien, jollei kunta täytä puitelain asettamaa noin 20 000 asukkaan vähimmäisvaatimusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä.

Valtioneuvosto voisi jatkossakin myöntää poikkeuksen asukaspohjavelvoitteesta, jos alueelliset olosuhteet huomioon ottaen kunnan toimenpiteiden voitaisiin katsoa olevan riittäviä. Poikkeusperusteita ei ole oltu missään vaiheessa ottamassa pois kunnilta. Päinvastoin, ne kirjataan nyt lain tasolle.

Arviointi koskisi 46 Suomen kuntaa, joista kuudella ei ole olemassa suunnitelmia tai käynnissä toimenpiteitä. Kartoitus tehdään elokuun loppuun mennessä 2011 ja valtioneuvosto tekee päätökset vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä. Lisäksi yhteistoiminta-alueista tehdyt aiesopimukset ja valtuustojen tekemät päätökset on toimeenpantava.

2. Sosiaalihuollon tehtävien yhtenäistäminen: samalla täsmennettäisiin sosiaalihuollon palveluja koskevaa yhteistoimintavelvoitetta. Yhteistoiminta-alueiden järjestettäväksi määrättäisiin kaikki perusterveydenhuoltoon kuuluvat sosiaalihuollon palvelut paitsi lasten päivähoito. Siirtymäaikaa sosiaalihuollon tehtävien siirrolle olisi vuoden 2015 alkuun mennessä. 

3. Mahdollinen lisäaika tehtävien siirrolle: valtioneuvostolle säädetään toimivalta myöntää kunnalle oikeus poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirrosta, jos alueella ollaan muodostamassa viimeistään 1.1.2017 alkaen puitelain vaatimukset täyttävää kuntaliitosta tai järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä suuremmissa kokonaisuuksissa kuin mitä puitelain mukaisista päätöksistä johtuu.

Tätä puitelain muuttaminen EI tarkoita

Muutosesitys ei tarkoita sitä, että asukaspohjaltaan kaikki alle 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueet liitettäisiin suurempiin yhteistoiminta-alueisiin. Alueelliset olosuhteet huomioidaan, jolloin hyvin toimivat yhteistoiminta-alueet, jotka ovat tehneet riittävät toimenpiteet, voivat jatkaa. Esimerkiksi vierekkäisiä yhteistoiminta-aluetta ei pirstota, vaikka asukaspohjavaatimus ei kummassakaan täyty.

Lakiesitys ei ole eikä se johda kuntien pakkoliitoksiin. Tarkoitus on turvata jokaiselle palvelut kuntien välistä yhteistoimintaa syventämällä. Se on vaihtoehto kuntien pakkoliitoksille, joita muut puolueet ajavat. Ei kuntien pakkoliitosten esivaihe, mitä on väitetty.

 

Yhteistoiminta on vaihtoehto kuntien pakkoliitoksille

 

Olen syksyn aikana käynyt vaikeat neuvottelut puitelain muutosesityksestä kokoomuslaisen peruspalveluministerin kanssa. Vaikeat ne ovat olleet siksi, koska kokoomuksessa halutaan mahdollisimman pian eroon Paras-hankkeesta ja kuntakenttä vapaaksi rajuimpia uudistuksia varten. Kokoomuksessa, kuten Sdp:ssäkin, Paras-hanke on koettu kuntia kohtaan liian lepsuksi ja tehottomaksi. Eli mitä osa keskustalaisista pitää liian tiukkana, on muiden puolueiden mielestä aivan liian löysää.

 

Sain läpi esitykseni sote-eheyden toteuttamiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Puitelaki jatkuu eräiltä osin siihen saakka, vaikka muutoin se päättyy vuoden 2012 lopussa. Tämä osaltaan estää mm. kuntien pakkoliitokset, mikäli lakiesitys ehditään käsitellä ennen vaaleja eikä seuraava hallitus kumoa nyt säädettävää puitelain muutosta.

 

Tällä hetkellä Keskusta ainoana puolueena tarjoaa kunnille yhteistoimintavaihtoehdon, jonka vahvistamisesta tässä lakiesityksessä on kysymys. Muissa puolueissa taas kannatetaan nykyistä huomattavasti suurempia peruskuntia. Kokoomuksen, Sdp:n ja eräiden etujärjestöjen puheet sadasta kunnasta Suomeen nopeasti ja pakolla eivät ole pelkästään huhupuheita.

 

Tällä hetkellä ainoa este kuntien pakkoliitoksille on Keskusta sekä vahva asemamme pääministeri- ja kuntaministeripuolueena. Seuraavan kerran olemme tienhaarassa viimeistään ensi kevään eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen käytävissä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Silloin määritellään uudelleen Suomessa harjoitettava kuntapolitiikka. Tässä Keskustalla ja muilla puolueilla on huomattavia eroja.

 

Toimettomuus kunnissa ei ole vaihtoehto

 

Kuntaministeriaikanani olen painottanut muutamia asioita eri yhteyksissä. Ensinnäkin toimettomuus kunnissa antaa valtiovallalle syyn lisätä pakottavaa lainsäädäntöä. Pidän myös tärkeänä, että kunnille annetaan työrauha toteuttaa uudistuksia Paras-hankkeessa asetettujen linjausten mukaisesti. Lisäksi valtiovallalta ei voida odottaa merkittävää lisärahoitusta kunnille, koska sen pitää hoitaa kuntoon oma taloutensa. Siksi katseet kohdistuvat jatkossa entistä enemmän siihen, mitä kunnissa voitaisiin tehdä.

 

Hylkäämällä puitelain muutosesityksen hylkäisimme samalla oman Paras-hankkeemme, mitä muissa puolueissa toivotaan. Silloin meillä ei olisi enää tarjota vaihtoehtoa kuntapolitiikassa. Emme voisi myöskään arvostella Kokoomuksen ja Sdp:n pyrkimyksiä kuntien lukumäärän rajuihin supistuksiin pakkoliitoksilla, koska olemme itse hylänneet oman uudistus- ja yhteistyömallimme. Se olisi haaksirikko Keskustalle, joka on merkittävin kuntapuolue. Siksi kyse on myös uskottavuudestamme.

 

On tärkeää, että Keskusta pysyy yhtenäisenä. Keskusta on kautta historiansa ollut merkittävin uudistuspuolue. Tätä kutsutaan myös vastuunkannoksi. Uudistukset hyvin usein merkitsevät epätietoisuutta ja joskus vastarintaakin. Tälläkin lakiesityksellä pyritään turvaamaan hyvä tulevaisuus.

 

Toivon sinulta, hyvä keskustalainen vaikuttaja, yhteistyötä kuntien tulevaisuuden turvaamisessa.

 

Helsingissä 23.11.2010

 

Tapani Tölli

hallinto- ja kuntaministeri

          xxx

Uskon, että meillä alkavat yhteistoimintaneuvottelut heti ensi vuoden alusta. On kyllä viisautta tunnustella myös Juuan kantaa. Kuntahan on Joensuuhun päin rähmällään. Juualla ei taida syntyä yhteistä rajaa Joensuun kanssa. Mikä on Kontiolahden lopullinen yhteistyökumppani?