Lueskelin Paavo Väyrysen kirjan "Huonomminkin olisi voinut käydä". Se on ihan mukavaa luettavaa, sitä itseään Paavoa. Kirjassa on monia asioita, joista hän on vuosien varrella varoitellut Keskustaa. Kyllä Paavo ennusti jo muutama vuosi sitten PerSujen nousun. Monet eivät korvaansa lotkauttaneet. Vanha herra aisti viime kesänäkin asettautuessaan puolueen puheenjohtajaehdokkaaksi, ettei puoluejohdon täydellinen liberalisoituminen ole kannatukselle hyväksi.

Tänään saimme kuulla, ettei Kiviniemelle tule soittoa Kataiselta. Ei olisi Marin pitänyt ilmoittaa liian aikaisin oppositioon vetäytymisestä, vaikka rökäletappio vaaleissa tulikin. 

Oli melkoinen yllätys, että myös Soini joukkoineen jää oppositioon. Kummallistahan tässä on, että hallituksen muodostavat vähiten vaaleissa hävinneet puolueet. Oppositiossa taas ovat suurin voittaja ja suurin häviäjä. Vasemmistoliitto taitaa olla siitä väliltä. - Laanisen ennustamat takinkäännön MM-kisatkin jäivät näkemättä. 

Tilanne on meille kaikkein pahin mahdollinen. Keskusta on oppositionkin apupuolue. On todella mielenkiintoista nähdä, millaisia välikysymyksiä eduskunnassa rustaillaan. Nyt voi kysyä: "Olisiko voinut huonomminkin käydä?" Jätän vastaamatta. Lähden huomenna Iisalmeen Pörsänmäelle metsän raivuuseen - jospa helpottaisi. Vielä noustaan. Uusia vaaleja tulee. Tämä on vain elämää. Paavokin mainitsi joskus hävittyjen vaalien jälkeen, ettei vitutukseen kuole.