Kun Nurmes ja Lieksa vuosituhannen alkupuolella tekivät päätöksen siirtymisestä yhteiseen tekniseen lautakuntaan, niin silloin ajateltiin varmaankin myöhempää mahdollista kuntaliitosta. Lautakuntien liitossopimuksesta "unohtui" maininta järjestelyistä esim. henkilöstön kohtalosta  yhteisen lautakunnan purkautumisen tapauksessa.

Pielisen Karjalaan ei syntynyt kuntaliitoksia. Sote- ja maakuntauudistusten myötä peruskuntien roolit ja myös fokukset oleellisesti muuttuvat. Hyvinvointi, rajapinta, elinvoima, edunvalvonta...  ovat nyt tärkeitä termejä, jotka vilahtelevat uusissa kuntien strategioissa. Yhteisen kahden kaupungin teknisen lautakunnan purkautumiselle perusteet syntyivät. Lieksa irtrautuu myös Pikesistä, kolmen kunnan yhteisestä elinkeinoyhtiöstä.

Yhteisen teknisen lautakunnan purkua valmisteltiin kummassakin kunnassa. Luottamushenkilötasolla ei pidetty aunuttakaan neuvottelua. Syntymistähän edelsi useamman vuoden tiivis palaverointi. Hitaasti, mutta varmasti silloin maaliin päästiin. Kielteisen kuntaliitospäätöksen jälkeen kulttuuri on oleellisesti muuttunut. Onko se sitten pettymyskrapulaa... Yleensä paranee.

Lokakuun ensimmäisesessä Nurmeksen  kaupunginhallituksen kokouksessa oli esitys menettelystä tekniikan henkilöstön osalta. Lieksan ja Nurmeksen näkemykset erosivat kovasti toisistaan. Meillä se pohjautui valmisteilla olevaan hallinnon uudistukseen ja hallintosääntöön, jotka tulevat vielä tänä vuonna marraskuussa valtuustokäsittelyyn. Esityksestäni asia meni pöydälle. Halusin istua lieksalaisten kanssa yhteiseen neuvottelupöytään.

Siun sotessa toimiala-johtajia  haettaessa PKSSK:n, peruskuntien ja NuVa ky:n vastaavissa tehtävissä olevat viranhaltijat voivat ns. ilmoittautumismenettelyllä hakea uusia tehtäviä. Jos näistä ilmoittautuneista ei löytynyt sopivia henkilöitä, niin laitoimme virat yleiseen hakuun. Näin tapahtui mm. johtavan ylihammaslääkärin kohdalla. Neljä ilmoittautui "vanhoista" viranhaltijoista. Heistä kukaan ei tullut valituksi. Virka laitettuiin auki. Se on nyt täytetty.

Esitin Siun soten mallia myös Nurmeksen ja Lieksan tekniikkkaa koskevissa neuvotteluissa. Se olisi pitänyt tehdä jo talvella. Lieksa oli niin petonoinut hallituksessaan kantansa niin tiukaksi, ettei mukana olleilla ollut varaa tinkiä juuri mihinkään suuntaan. Meillä oli liikkumavaraa. Lähdimme Lieksaan hakemaan sopuratkaisua, emme sanelemaan.

Tekninen johtaja teki neuvotteluissa  alaisensa tuntien esityksen neljän työntekijän siirtymisestä 1.6.2016 alkaen Nurmeksen kaupungille. Perusteluja on ollut luettana viikon seutulehdissä. Ne kuulostivat asiantuntevilta. Mainittakoon, että molempien kaupunkien neuvottelijat sopimuksen hyväksyivät. Kaupunginjohtat signeerauksillaan vielä sen aidoksi totesivat. Ymmärrän, että Nurmeksen  yhteistoimintaelimissä asia jakoi mieliä.  Se ei estänyt asiaa viemästä maaliin. Laittomuuksia ei ole tapahtunut.

Kokonaisuutena tekniikan henkilöstökysymyksen hoitanisesta ei voi millekään taholle antaa korkeita tyylipisteitä. Työnantajalla on oikeus käyttää oikeuksiaan, jos se haluaa. On kuitenkin väärin, jos alkuperäinen liittymissopimus mahdollistaa plokkaamaan ulos vuosikymmeniä ansiokkaasti samaa työtä tehneitä työntekijöitä. Nurmes haluaa olla hyvän työnantajan maineessa. Poliitikkoina meidän on kannettava tehdystä ratkaisusta vastuu. Todettakoon, että Siun soten rekrytointimallista ei ole juuri soraääniä kuulunut.

Nurmekseen perustettavia tekniikan uusia virkoja ja toimia täytettäessä joudutaan tasa-arvoa muihin mahdollisiin hakijoihin verrattuna katsomaan jo valittujen osalta läpi sormien. Yhteisön kannalta vähiten kivuliasta ratkaisua haettiin. Ei se näin voi olla kaikkien mieliin. Minulle teknisen johtajan mielipide painoi eniten. Näillä mennään.