Eilen alkoi Keskustan puoluekokous Lappeenrannassa. Varhain eilen aamulla suuntasimme pikkubussilla kohti kokouspaikkaa. Eilisen suurin anti olivat juhlalliset kokouksen avajaiset ja puolueen puheenjohtaja Annika Saarikon puhe. Poliittisessa kenttäväen yleiskeskustelussa tuotiin vahvasti esille polttoaineiden korkeat hinnat, valtakunnallinen hoitajapula, Suomen Nato-jäsenyys, maatalouden nykytila, hyvinvointialueiden köäynnistymisen onnistuminen, ruokaomavaraisuus jne. Keskeisin lähiajan tavoite on tehdä hyvä realistinen vaaliohjelma ensi kevään vaaleja varten ja onnistua niissä.

Keskusta tekee erityisalueista vaaliteeman. Puheenjohtaja Saarikko haluaa yhteiskunnallista keskustelua alueiden eriarvoisesta kohtelusta. Kyse on uudenlaisesta ajattelutavasta Suomessa. Tämä tarkoittaa konkreettisesti maassa alueellisesti erilaista verotusta. Itäisissä ja pohjoisissa Suomen maakunnissa verotettaisiin investoivia yrityksiä kevyemmin. Nykyinen lainsäädäntö ei sitä mahdollista.

Annika Saarikko sanoi tekevänsä parhaansa, että maassamme syntyy uutta ajattelua. Ensimmäisenä meidän ei pidä miettiä vain tiellä olevia juridisia esteitä. Lakeja voidaan kyllä muuttaa, jos yhteinen poliittinen tahtotila löytyy. Tämä on iso keskustelun avaus Keskustalle. Se on ensi kevään vaalien jälkeen myös hallitusohjelmakysymys.

Kyse on niin isosta asiasta, että merkittäviäkin lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan. Maailmalla on onnistuneita monenlaisia ja menestyneitä sovellutuksia erityistalousalueiksi. Lähellä on Norjan malli. Siitä olen tainnut joskus kirjoittaakin. Meidän on kehitettävä mallimme itse. Sitä ei voida muualta kopioida.

Kohta heti aamiaisen jälkeen suuntaan kokouspaikalle. Meillä on siellä pohjois-karjalaisten kokousedustajien ryhmäkokous. Puheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen valitaan uudelleen. Tosin meidän ikinuori Paavo äänestyttää puheenjohtajasta.

Puolueen varapuheenjohtajista käydään äänestys. Minä kirjoitan äänestyslappuun kolme nimeä: Riikka Pakarinen, Petri Honkonen ja Markus Lohi. Riikan tunnen hyvin. Olin piirin puheenjohtajana, kun käynnistimme Pohjois-Savon kanssa yhteistyön. Sen tuloksena saimme Riikka Pakarisen (silloin Manner) ensi kerralla vuoden 2009 EU-vaaleissa Brysseliin. Tukea saimme tasaisesti kaikista maakunnista. Onnistunut kova vaalityö herätti kunnioitusta ja myös vähän jälkikaikuja. Silloin suosittu europarlamentaarikko Hannu Takkula ei ppääsyt vaaleissa läpi.