Mielipidekirjoitus Karjalaisessa 27.2.2025:

Karjalainen uutisoi 21.2. Siun soten yt-neuvotteluista, joiden seurauksena vähennetään noin 140 henkilötyövuotta sekä säästetään mm. ostopalveluista. 

Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen kertoo talousvaikeuksista kysyttäessä, että kuntayhtymässä säästettiin niin paljon, että palvelut olivat puutteellisia ja siitä johtuen syntyi hoitovelkaa, jota nyt maksetaan.  

Olemme toimineet Siun soten kuntayhtymässä hallituksen puheenjohtajina ja nyt seuranneet hallitustyöskentelyä valtuuston puheenjohtajistossa. Tunnemme siis sekä aiemman kuin nykyisenkin toiminnan.

Suurin syy hyvinvointialueella olevan hoitovelan syntymiseen ei ollut Leivosen väittämä kuntien tai kuntayhtymän tiukka talouskuri, vaan korona.

Kuntayhtymän aikaan todellakin säästettiin ja pidettiin tiukkaa kulukuria, mutta palvelut eivät olleet niin puutteelliset, kuin hyvinvointialuejohtaja väittää. Kuntayhtymän aikana ennen koronaa palvelut olivat monelta osin paremmat kuin nyt. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon hoitojonot olivat lyhyemmät ja maakunnan pienillä terveysasemilla oli nykyistä laajemmat palvelut (mm. hammashoito). 

Korona ei ole räjäyttänyt kuluja kasvuun, vaan hyvinvointialueen aikana löystynyt talouskuri, johon tulee pikimmiten tarttua! Hyvinvointialueella on lähes 500 työntekijää enemmän, kuin kuntayhtymän aikana.

Samaan aikaan myös ostopalvelut ovat kasvaneet, varsinkin kahden viimeisen vuoden aikana. Käytännössä työn tuottavuus on selkeästi alentunut hyvinvointialueen aikana. Ostopalveluiden rajua kasvua ei ole kyetty hillitsemään, eikä sisäistä tarkastelua ole riittävällä tarkkuudella tehty. 

 "Ennen koronaa palvelut olivat monelta osin paremmat kuin nyt"

Ilman ostopalveluiden väljää kasvamista ja höllää taloutta hyvinvointialue olisi tehnyt vuonna 2023 selkeästi positiivisen tuloksen, eikä tällä hetkellä tarvitsisi tehdä nykyisessä mittakaavassa henkilöstön kuormittavuutta lisäävää palveluiden karsimista yt-menettelyin. Mainostetut rakenteelliset muutokset eivät säästä mitään, elleivät ne näy ostopalveluiden karsimisen kautta henkilötyövuosien vähenemisenä.

Esihenkilöiden määrää vähennettiin jo kuntayhtymän aloittaessa 2017 sekä yt-neuvotteluissa 2019. Olemme kuitenkin yhtä mieltä, että säästöjen toteuttaminen tulee kohdentaa nyt yhdenvertaisesti myös johtoportaaseen.

 

Jertta Harinen, aluevaltuuston 1.vpj. 

aik.kuntayhtymän hall.pj                                     

Kunta- ja aluevaaliehdokas                                 

Joensuu                                                                

Keskusta      

Matti Kämäräinen, aluevaltuuston 2. vpj.

aik. kuntayhtymän hall. pj

Nurmes

Keskusta