Pielisen veden korkeuden äärivaihtelut ovat nyt keskustelun aiheena. Varsinkin kesämökin omistajat ovat nostaneet asiaa esille. Myös matkailulle ja kalastukselle suuri veden pinnan vaihtelu aiheuttaa ongelmia. Tämä talvi on ollut varsin vähäluminen. On todennäköistä, että olemattomat kevättulvat eivät täytä Pielistä lähellekään normaalikorkeutta.

Olen asunut Nurmeksessa vuodesta 1979 alkaen. Pielisen pintaa ei ole säännöstelty. Aika ajoin maamme neljänneksi suurimman järven veden pinnan säännöstely on noussut esille.  Muutamia vuosia sitten Pielistä juoksutettiin Saimaan norpan pesimisen helpottamiseksi.. Taisipa kerran juoksutuksen syynä olla Saimaan kanavan matala vesikorkeus. ELY-keskus päättää juoksutuksista. Jos on runsasluminen talvi, niin Pielisestä lasketaan vettä ennen lumien sulamista tulvien torjumiseksi.

Pielisen pinnan veden korkeutta on seurattu vuodesta 1911. SYKE:n vedenkorkeuden mittauspiste on Nurmeksen satamassa. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60 +93,74 metriä. Keskimääräinen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 117 cm. Nyt arvioidaan luvun olevan noin 1,5 metriä. Mittaushistorian korkein vedenkorkeus on ollut alkukesästä vuonna 1924 N60 +95,38 ja matalin näihin aikoihin huhtikuulla 1942 N60 +92,60. Ääri vaihtelu on ollut 278 cm! Nyt ollaan vielä kaukana tuosta. Ilmaston muutos on muuttanut talvia, joten asia on syytä laittaa nyt tulille.

Viimeksi 2010-luvun paikkeilla tehtiin selvitystyö Pielisen vesikorkeuden säännösteltäväksi. Silloin järven rannoilla asuvat antoivat suostumuksen veden säännöstelyn aloittamiseksi. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin, kun kaikki järven äärellä olevat kunnat eivät olleet asiasta yksimielisiä. Taidettiin silloin suunnitella Pielisjoen kunnostamista Saimaan järvilohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen mahdollistamista Kuurnaan rakennettavalla kutu- ja poikastuotantoalueella.

Nyt on aika ottaa asia uudelleen tulille. Nurmeksen kaupungin on nyt vielä tällä vaalikaudella tehtävä aloita maakuntaliitolle. Se täydentää sopivasti meidän vireillä olevaa tavarasatamahanketta.

Pielisen pinnan säännöstely on otettava maakuntaliiton kärkihankkeeksi. Uudet luottamushenkilöt valvovat, että se viedään maaliin. Hanke ei hetkessä toteudu. Mitään ylitsepääsemättömiä esteitä siellä ei pitäisi olla. Tärkeintä on, että laitetaan alulle.

En kirjoita aiheesta enempää. Annan kaksi linkkiä, joiden sisältöön perehtymällä tämän hetken tilanne kyllä aukeaa.

 

https://www.ely-keskus.fi/tiedotearkisto/-/asset_publisher/7ROIM7O3Zwq2/content/pielisen-seudun-asukkaat-kannattavat-pielisen-saannostelya

https://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielinen_(04.411.1.001)

Lainaus linkistä:

"Säännöstelysuunnitelmia

Pielisen säännöstelymahdollisuuksia on selvitetty useaan otteeseen jo 1930-luvulta alkaen. Ensimmäiset varsinaiset säännöstelysuunnitelmat tehtiin lähinnä tulvasuojelun ja vesivoimantuotannon näkökulmasta 1960- ja 1970-luvuilla. Kolmas eri tarpeet laajemmin huomioon ottava suunnitelma hylättiin vuonna 1989, kun riittävää yksimielisyyttä eri osapuolien kesken ei saavutettu.

Keskustelu Pielisen säännöstelyn mahdollisuudesta on jatkunut etenkin 2000-luvun alun kuivien kesien jälkeen. Niinpä alueen kuntien aloitteesta on vuosina 2006–2013 varsin laajasti selvitetty Pielisen juoksutuksen vaihtoehtoja, vaikutuksia ja säännöstelyedellytyksiä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, sittemmin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vetämänä. Selvitystä on tehty yhteistyössä kuntien, vesivoimayhtiöiden sekä kalatalous-, laivaliikenne- ja uittointressin edustajien kanssa. Eri osaselvitysten tekijöinä ovat olleet myös erityisesti Suomen ympäristökeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oy Vesirakentaja ja Fortum Service Oy.

Pielisen säännöstelyselvitykset valmistuivat alkuvuodesta 2014. Edellytyksenä selvitystyön etenemiselle on ollut riittävä yksimielisyys säännöstelyn tavoitteista ja järjestämisestä eri osapuolten (alueen kunnat, Pielisjoen voimayhtiöt ja ELY-keskus) välillä. Pielisen järvisäännöstelylle löytyi alueelta ja osapuolten kesken laajaa kannatusta. Säännöstelystä ei viimeksi muodostetulla juoksutusvaihtoehdolla olisi merkittävää haittaa alapuolisilla vesistöillä (Pielisjoki ja Saimaa), mutta hyödyt Pielisellä olisivat silti merkittävät. Pelkälle Pielisen järvisäännöstelylle ei kuitenkaan löytyne edistäjää, koska voimayhtiöiden ja myös valtion (ELY-keskus) osallistumisen edellytyksenä on pidetty voimataloushyötyä, jota järvisäännöstelystä ei saataisi. Tämän takia Pielisen säännöstelyn edellytyksenä käytännössä olisi voimataloushyöty, jota saataisiin Pielisjoen voimalaitosten virtaaman lyhytaikaisesta säädöstä. Vaikka lyhytaikaissäätö (virtaaman lyhytaikainen vaihtelu) olisi pientä verrattuna esim. Kemijoen, Kokemäenjoen tai Oulujoen melko voimakkaaseen säätöön, olisi siitä todennäköisesti jonkinasteista haittaa Pielisjoen virkistyskäytölle ja ekologialle.

Ajatuksena oli syksyllä 2014 ja vuonna 2015 edetä Pielisen säännöstelyn ympäristövaikutusten arviointiin (YVA), jossa olisi arvioitu säännöstelyn vaikutuksia eri vaihtoehdoilla sekä etsitty keinoja säännöstelyn mahdollisten haittojen vähentämiseksi. YVA-vaihetta olisi seurannut vesilain mukainen säännöstelyluvan hakeminen. Ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisestä ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Tällä hetkellä (alkuvuodesta 2015) näyttää siltä, että Pielisen säännöstelyasiassa ei ainakaan toistaiseksi edetä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston heinäkuussa 2013 asettaman velvoitteen mukaisesti ELY-keskus selvittää tällä hetkellä sitä mahdollisuutta, että aiemman kaltaiset, haitan vähentämiseksi toteutetut poikkeamiset Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta sisällytettäisiin Kaltimon em. lupapäätökseen. Tällä tavalla mahdollisesti saatava muutos Pielisen vedenkorkeuksiin olisi kuitenkin pieni verrattuna varsinaisen säännöstelyn tuottamiin vedenkorkeusmuutoksiin."