Orpon hallitukselta on jäämässä kesken kolme koko kuntakentän kannalta ratkaisevaa uudistusta: sote-rahoituslain oikaisu, valtionosuusuudistus ja juuri nyt keskusteluun noussut hankintalaki. Nämä kysymykset koskevat erityisesti pieniä maakuntien reuna-alueiden kuntia, joissa väestö ja veronmaksajat vähenevät sekä talouspohja kapenee. Nyt tarvitaan ratkaisuja, jotka kantavat yli vaalikausien.

Kuntien rahoitus on arvioitava kokonaisuutena

Valtionosuusuudistus on aloitettava parlamentaarisesti, mikäli aiotaan saada jotain valmista. Kyse ei ole vain peruspalvelujen valtionosuuksista, vaan kuntien koko rahoitusjärjestelmästä: valtionosuuksista, maksuista ja veroista. Kuntien väliset erot kasvavat nyt nopeasti, eikä nykyjärjestelmä enää takaa tasapainoista kehitystä. Osa kunnista joutuu jo maksajiksi valtionosuuksissa. Tämä kummallisuus on selvä merkki siitä, että järjestelmässä on nyt jotain pahasti pielessä.

         Veroprosenttien repeämä uhkaa

Maamme kuntaveroprosentit uhkaavat  jopa moninkertaistua seuraavan viidentoista vuoden aikana. Korkein kuntaverottaja voisi rokottaa vuoteen  2040 mennessä kuntalaistensa tuloista jopa yli 24 prosenttia ja matalin noin 5 prosenttia. 

Kyseessä on konsulttiyhtiö MDI/FCG:n laskelma siitä, millaisiksi veroerot kasvavat pidemmällä aikavälillä, jos mitään muutoksia ei tehdä ja väestö- ja talouskehitys jatkaa aiempaa uraa.

Kunnissa on jo nyt suuret erot verotuksessa. Alin verottaja on Kauniainen, 4,7 prosenttia, ja ylin Pomarkku, 10,9 prosenttia.Kehitys ei ole kenenkään etu. Se vain syventää alueellista eriarvoisuutta ja vastakkainasettelua.

 

Hankintalain uudistusta ei pidä viedä eteenpäin

Vireillä oleva hankintalain uudistus lisäisi varsinkin pienimpien kuntien kustannuksia ja tekisi arjen monimutkaiseksi. Esitys tulisi vetää takaisin, kunnes kuntien rahoituksesta ja tehtävistä on muodostettu selkeä kokonaiskuva. Osaratkaisuilla helposti lisätään alueiden eriarvoisuutta. Tässä linkki Kuntaliiton perusteelliseen senvitykseen: 

https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2025/selvitys-hankintalain-uudistamisesta-satojen-miljoonien-kustannukset-kunnille-huoli

      Parlamentaarinen työ yli vaalikausien

Kaikki kolme uudistusta – sote-rahoitus, valtionosuudet ja hankintalaki – on valmisteltava yhtä aikaa ja parlamentaarisesti. Työ on aloitettava ennen vuoden 2027 vaaleja, jotta seuraava hallitus voi viedä kokonaisuuden maaliin.

        Kuntarakenteeseen on palattava?

On myönnettävä tosiasiat. Nykyinen kuntarakenne ei riitä turvaamaan palveluja kaikkialla 2040-luvulla. PARAS-hankkeen tavoitteissa oli paljon hyvää. Jos kuntaliitoksia ei synny, yhteistyötä on tiivistettävä selvästi – myös yli maakuntarajojen. Ilman tätä veroprosenttien erot karkaavat käsistä.

Suomi tarvitsee koko julkisen sektorin tervehdyttämisohjelman

Kokonaisuudistus on välttämätön. Olemme nyt EU:n tarkkailuluokalla. Maamme kovin erilaiset maakunnat ja pieni veropohja vaikeuttavat sieltä pois pääsyä, mikäli talouskasvu ei piristy. 

Vain vahvalla parlamenttaalisella yhteistyöllä voidaan vahvistaa alueiden elinvoimaa, tasapainottaa kuntatalous ja pysäyttää valtion velkaantuminen. Pienten korjausten aika on ohi. Nyt tarvitaan kokonaisnäkemys koko julkisesta taloudesta.