Alkukesästä kävin kuuntelemassa eri ministeriöiden alustuksia tulevasta maan talouspolitiikasta. Hallitusohjelma ei tuolloin ollut vielä valmis. Demaritaustainen valtiosihteeri Jukka Pekkarinen kritisoi kovin sanoin hallitusneuvottelijoiden kovakorvaisuutta. Hän hyvin syvästi huolestuneena kertoi, etteivät neuvottelijat ota todesta maan korkeimman virkamieskunnan laatimia ohjeita, vaan luottavat enemmän puoluetoimistojen kautta tilattuihin asiantuntijoiden laskelmiin.

Eilen VM:n korkeis virkamies, Raimo Sailas, palasi julkisuuteen Porin Suomi-areenassa. Hänellä on saraslomallaan ollut hyvää aikaa paneutua Kataisen hallitusohjelmaan. Koko ohjelmaa Sailas kritisoi puutteelliseksi.

Sailas kuvaa ohjelman olevan kotoisin oravanpesän pohjalta. Lastenlaulussa kerrotaan oravaisen uinuvan makeasti sammalvuoteellaansa, minne maailman pauhu ei ulotu. Kestävyysvajetta ei pystytä pystytä nykyisillä hallituksen eväillä hoitamaan. Hallitus oletti maan talouden kasvun korjaavan tilanteen. Nyt Välimeren maiden tilanne on todella sekava ja pelottava. Markkinat ovat tällä hetkellä varovaisia. Yritykset eivät uskalla tehdä investointeja, vaikka tilauskirjat ovat täynnä. Euron kompurointi heijastuu koko maailman talouteen. Kukaan ei tiedä lopputulosta.

Sailas näkee tärkeänä myös eläkeikien nostamisen, jotta tulevista vuosista selvitään. Hän tyrmää täysin myös eläkeindeksiin tehtävät muutokset. Siellä on se hänen mainitsemansa polkumiina, joka räkjähtäessään kasaa paineita tulevaisuudessa nuoremmille ikäluokille.

Olen tavannut Sailaksen muutanman kerran ja keskustellut hänen kanssaan niin kunta- kuin valtiopolitiikastakin. Hänellä on kyllä hyvin laaja taloudellinen tietämys ja kokemus. Lisäksi hänen esikuntansa laskelmilla on ollut tapana toteutua. Samanlaisia piirteitä otteissaan ja lausunnoiussaan on myös meidän kamreeri Jari Lampisella.

 Edellisten hallitusten ohjelmat perustuivat hyvin pitkälle faktoihin. Maailman talouden muuttuminen otettiin vahvasti hallituksen elvytyspolitiikassa huomioon. Mikäli nyt syöksymme syvään lamaan, niin elvytyspolitiikka ilman vahvoja julkisen puolen leikkauksia vie maan todella velkasyöveriin.

Seurasin eilen Suomi-areenan keskustelua. Vaisua oli hallituspuolueiden esiintymiset. En kyllä anna kovin kaksisia pinnoja oppositiollekaan. Tiilikainen saa kyllä parantaa väittelyissä juoksuaan. Hän ei yksinkertaisesti pärjää verbaalisesti Soinin porukoille. Kimmolla on kyllä asiatietoa, muuta se ei vetoa välttämättä kansaan. Näin Kepun kannatus on vaarassa laskea nykyisistä pohjalukemista.