Eilen aamulla lähdin jo varhain Hesasta kohti Seinäjokea. Alkumatkalla koin sellaisen aamusumu, jossa näkyvyyttä oli aamuradion varoitusten mukaan Tampereen tiellä paikkapaikopin vain 20 - 30 metriä. Näkyvyyttä en mitannut, mutta tarkkana piti olla ja matkan kalusto pysyi ehjänä.

Seinäjoella kuuntelimme VM:n ylijohtaja Päivi Laajalan kuntajohtajille pitämän esitelmän uudesta hallitusohjelmasta ja kuntalaista. Pohjois-Karjalasta oli mukana tuttuja kuntajohtajia. Ensi viikon tiistain neuvottelijoista tunnistin kolmisatapäisestä luentoporukasta ainakin Lehdon ja Kemppisen. Oletan, että meidän kaupunginjohtaja on myös ollut mukana. Esillä olleet asiakokonaisuudet kyllä löytyvät hallitusohjelmasta, mutta eri asioiden tulkintoja esitelmä kuulijoille avasi.

Tuleva kuntareformi pohjautuu vahvoihin peruskuntiin, jotka muodostuvat luonnollisista työssäkäyntialueista. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja palvelurakennekehityksen etenemisen  vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin annetaan uusi rakennelaki, joka korvaa voimassa olevan puitelain.

Pielisen Karjalasta kaikki kunnat anovat erillisvapautta puitelain velvoittamasta 20 000 asukkaan väestöpohjasta. Luulen, että tuskin valtiovalta kovin paljon aikaa käyttää meidän anomusten käsittelyyn. Uusi rakennelaki astuu voimaan ja sitten sen hengessä kaikki seutukuntamme kunnat neuvottelevat tasavertaisina kumppaneina.

Meillä ei välttämättä tärkein tavoite ole saada yhtä työssäkäyntialueen kuntaa, vaan palvelujen tuottaminen järkevästi ja asiakaslähtöisesti. Väestökehitys negatiivinen, huoltosuhteen heikkeneminen ja kuntatalouden vaikeutuminen ovat faktoja, jotka puoltavat palvelujen tuottamista joko kuntayhtymillä tai sitten vastuukuntamallilla. Demokratian kannalta kuntayhtymä on parempi, koska siinä on edustus kaikista palveluja käyttävistä kunnista. Meillähän on kokemusta yhteisestä lautakunnasta Lieksan kanssa. Se vaan ei oikein sovellu eurooppalaiseen demokratiakäsitteeseen.