Viime keväänä Lieksa pyysi neuvotteluja Pikesin hallinnon muuttamiseksi. Nykyisessä Pikesin hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on Nurmeksesta ja Lieksasta sekä yksi Valtimolta. Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen toteutuminen ensi vuoden alusta olisi tuonut meille hallitukseen enemmistön.

Keskiviikon ja torstain valtuustoseminaarissa kirjasimme Nurmeksen kaupungin ykdeksi keskeisimmäksi lähiaikojen tavoitteeksi Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen. Linjaus varmaan palauttaa lieksalaisille mieliin viime talven kuntakarttapiirrokset ja Pikesin kahden osakaskunnan epäonnistumiseen päättyneet yhdistymisaikeet.

Elokuun kokouksessa pääsimme Pikes-kysymyksessä sellaiseen kompromissiin, että hiukan Pikesin yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen tekstejä muutetaan.  Hallitukseen Lieksa saa yhden paikan lisää ts. kahdeksanpaikkaisessa elimessä heillä on neljä paikkaa.

Viime viikon Pikes-neuvottelujen aikaan olin Sortavalassa ja siksi en niiden kulkua ala kommentoimaan. Lehtitietojen ja muutamien yhteydenottojen perusteella tilanne on nyt kuitenkin koko Pikesin tulevaisuuden kannalta huolestuttava.

Saamieni tietojen mukaan Lieksa hyväksyisi kompromissiesityksen hallinnon osalta (Lie 4, Nrs 3 ja Vmo 1). He haluaisivat maksuosuuksien vastaavan hallinnon suhteita. Silloin tarvittaisiin muutoksia osakassopimukseen. Seuraavassa kappaleessa kerron enemmän tuosta paperista. Muistettava on myös, että Pikesiä perustettaessa Juuka oli tulossa mukaan. Pari viikkoa ennen sopimuksen allekirjoittamista juukalaiset päättivät yllättäen jäädä pois.

Pikesissä on 83 osaketta, jotka jakaantuvat seuraavasti: Lieksa 41 (49,4 %), Nurmes 32 (38,6 %) ja Valtimo 10 osaketta (12,0 %).  Yhtiön osakepääoma on 83 000 euroa. Osakkeen nimellisarvo on siis 1000 euroa.  Yhtiötä perustettaessa osakkeet merkittiin 166 000 euroa ylikurssiin.

Yhtiön osakepääoma ja ylikurssirahasto jakautuvat kuntien osalta asukasluvun perusteella. Edellinen lause on kirjattu voimassa olevaan osakassopimukseen.  Juuan jäätyä pois pikainen matematiikka osoittaa, että kuntien maksamat maksut jakaantuivat yhtiön perustamishetkellä osakkaiden osakemäärän suhteessa.  Jos Juuka olisi pysynyt mukana, niin osakaskuntien osakemäärät ja maksamat osuusmaksut olisivat vastanneet jäsenkuntien silloisia asukasmääriä. Sopimukseen jätettiin Juuka-optio. Nyt Juuka on osa Josekia ja näiltä osin sopimus ei vastaa nykyistä tilannetta.

Osakassopimuksen seitsemännessä luvussa määritellään yhtiön toiminta-avustuksen suuruus. Sen määrä lasketaan siten, että se on vuonna 2006 jokaisen osakaskunnan osalta 15 euroa/asukas/vuosi ja hankerahoitukseen 20 euroa/asukas/vuosi. Näin yhtiön jäsenkuntien omistusosuudet ja toimintaan maksettujen eurojen suhde ei ole sama. Viime vuoden alussa oli asukkaita yhtiön toiminta-alueella seuraavasti: Lieksa 12 687 (53,6 %), Nurmes 8 508 (40,0 %) ja Valtimo 2458 (10,4 %).

Lieksan kaupunki oli 20.8. kokouksessaan hyväksynyt hallintoa koskevan kompromissiesityksen, jossa he saavat Pikesin hallitukseen neljännen paikan ja heillä on näin paikoista 50 %. Lisäksi Lieksan kaupunki esittää, että osakkeiden omistus jakaantuisi siten, että Lieksa omistaa 50 % ja Nurmes ja Valtimo yhteensä 50 %. Lisäksi vuosiavustus olisi samoin osakkeiden omistussuhteen mukainen.

Mielestäni Pikesin kohdalla meillä on vielä neuvoteltavaa Lieksan kanssa.  Nyt on pantava jäitä hattuun. Ei ole kysymys isosta näkemyserosta. Nyt on vain vaarana, että lapsi menee pesuveden mukana. Osakassopimuksen osakepääomaa koskevassa pykälässä on ristiriita, kuten jo aiemmin kirjoitin. Sen teksti ja luvut eivät osakassopimuksessa vastaa toisiaan. Juuan äkkilähtö sen sen aiheutti.  

Meillä ei ole varaa hajottaa Pikesiä.  Jos se kokonaan hajoaa, niin me nurmeslaiset edustamme Pohjois-Karjalan väestöstä vajaata viittä prosenttia.  Hankerahat pienenevät seuraavalla hankekaudella. Se johtaisi siihen, että vain joitain murusia meille voisi tulla yksin toimiessamme. Kolmisin olisimme paljon vahvempia.