Lueskelin äsken Kokoomuksen maakuntalehden välissä tulleen vaaliliitteen, Pohjois-Karjalan Siniviestin. Siinä oli ministeri Risikon haastattelu. Etusivun otsikko ”Perusasiat kuntoon” herätti uteliaisuuteni ja toiveekkaana tutkiskelin artikkelin perusteellisesti, josko sieltä sote-lainsäädäntöön jotain avausta löytyisi.

Pettymyksekseni sain todeta, ettei ministeri mitään uutta sote-palvelujen järjestämiseksi pystynyt lupaamaan. Koko juttu oli uuteen terveydenhoitolakiin kirjattujen asioiden kertaamista. Ministeri Risikon esittämällä tavalla Nurmeksen terveyskeskuskin on toiminut jo vuosia resurssien mukaan.

Samaisessa lehdessä oli myös kolmen kunnallisvaaliehdokkaan mielipiteet sote-palveluiden järjestämisestä. Osastonylilääkäri, dosentti Matti Ketonen pyöritteli myös terveydenhoitolaissa säädettyjä asioita kuten ministerikin. Ei mitään uutta.

Olisin odottanut Matti Ketosen PKSSK:n asemansa puolesta ottavan kantaa sote-palvelujen tuottamiseen maakuntakeskeisesti Joensuu isäntäkuntana.

Joensuuhan SDP:n johdolla haluaa hoitaa koko maakunnan sote-palvelut ja odottaa asiasta lakiin kirjaamista. Poikkeuksetta lähes kaikki keskussairaalamme ylilääkärit vastustavat keskuskuntajohtoisesti järjestettyä mallia. Pelkona on sairaalan muuttuminen kaupunginsairaalaksi ja tieto-taidon pakeneminen KYS:in.

Joensuu sai useamman miljoonan euron lisälaskun erikoissairaanhoidon järjestämisestä PKSSK:lta. Osa maakuntakeskuksen luottamushenkilöistä syyttää keskussairaalaa löysästä rahankäytöstä.

Maakunnan luottamushenkilönä ja täällä perusterveydenhuollon parissa työskentelevänä etsisin joensuulaisena mahdollisia aukkoja omasta perusterveydenhuollosta. Tosiasia on, että paljon joensuulaisia menee yksityislääkäreiden lähetteellä suoraan heidän pt:n ohi Tikkamäelle. Se on tilastoista luettavissa.

Ministeri Risikko näkee, että on sote-lainsäädäntöön on sisällytettävä myös lähipalvelulaki. Tuosta toteamuksesta annan ministerille kymmenen pistettä. Aikoinaan Liisa Hyssälä ja Juha Rehula ajoivat sektoriministereinä toimiessaan lähipalvelulain säätämistä ennen varsinaista sote-uudistusta.  Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset eivät pystyneet sitä toteuttamaan opposition (SDP) kovan vastuksen vuoksi.

Muutakin hyvää oli ministeri Risikon teksteissä. Hän on perehtynyt Etelä-Karjalan (EKSOTE) malliin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Sieltä hän poimii haastattelussa Mallu-auton, joka vie palveluja haja-asutusalueelle. EKSOTEn on suunnitellut Pentti Itkonen. Hän toimii siellä yksikön johtajana. Ennen Etelä-Karjalaa hän työskenteli meidän keskussairaalan johtajana ja loi Pohjois-Karjalan mallin, josta olen aiemmin kirjoittanut. EKSOTE on hyvin lähellä Keskustan esittämää maakuntamallia.

Torstai-iltana alkoi varmistua, ettei maan hallitus pysty antamaan ennen kuntavaaleja minkäänlaista esitystä sote-palvelujen järjestämisestä. SDP:n ja Kokoomuksen näkemykset ovat liian kaukana toisistaan, jotta yhteinen esitys hallitukselta syntyisi.

Koimme Keskustan piirissä ajankohdan ja asian niin tärkeäksi, että julkaisimme näilläkin sivuilla olevan kannanottomme maakuntalehdessä eilen maksullisena ilmoituksena. Nettilehdessähän sitä referoitiin. Paperilehteen asti se ei päässyt. Juttu olisi varmaan julkaistu jonkin ehdokkaan henkilökohtaisena kannanottona.

Suomen kansa pystyy vaikuttamaan kuntavaaleissa, miten sote-palvelut kannattaa järjestää. Viestin maan hallitukselle on oltava selvä. Haluammeko keskitettyjä ratkaisuja vai myös maakuntien reuna-alueet huomioivia.Toivottavasti se näkyy myös vaalituloksessa.Nyt on kyse kuntalaisten lähipalvelujen turvaamisesta.