Viime viikkojen aikana olen ollut mukana hiomassa Siun Soten ja maakuntaliiton lausuntoluonnosta valinnanvapauslainsäädäntöpaketista. Kolmisen viikkoa sitten aloitimme Varkaudessa paketin aukaisun ERVA-alueemme sairaanhoitopiirien johtajien ja hallitusten puheenjohtajien seminaarissa. Asiaa on sitten työstetty omien maakuntaliittojemme kanssa. Toissa iltana, 9.3. "Meijän maakunta"-poliittinen ohjausryhmä kokouksessaan hyväksyi yksimielisesti kannanoton, jonka lyhennelmä päätettiin antaa julkisuuteen.

Siun Soten hallitus antaa oman lausuntonsa 23.3. Se on tiukempi ja voimakkaampi sanan käänteissään kuin maakuntaliitossa stilisoitu ohjaúsryhmän lausunto. Meitä siunsotelaisia huolettaa erityisesti mahdollisten päivystyspalveluiden vaarantuminen Tikkamäellä. Kustannusten hillinnän tavoitteet ovat vaarassa unohtua, kun maakunnan  oma liikelaitos yhtiöitetään pienemmiksi yksiköiksi. Samoin saavutetut hyödyt integraatiolla eri toimintojen välillä ovat hämärtymässä.

Erikoissairaanhoidossa tarvitaan päivystävää erikoisalaa kohti vähintään 8 - 10 päivystyskelpoista erikoislääkäriä. Tällä hetkellä esim. lastenlääkäreitä on juuri ja juuri riittävä määrä, jotta synnytykset voidaan turvata maakunnassa päivystysasetuksen velvoittavalla tavalla.

KYS:n johdolta sain kuulla, että  Pohjolan Kuopioon rakennettava sairaala vie jo yliopistollisesta sairaalastamme noin sata erikoislääkäriä. Euro on kova konsultti. Kun luvataan sama kokonaispalkka kuukaudessa, mitä nyt saa kolmen neljän päivystyksen kanssa, on houkutus suuri vaihtaa päivätyöhön. Eriillissopimuksilla voi sitten tehdä päivystyskeikkaa edelleen oman halun rahan tarpeen mukaan.

Alla olevan poliittisen ohjausryhmän lausuntolyhennelmän mukaisia käsityksiä kerroin kaksi viikkoa sitten pääministerille. Kohta tapaan Keskustan varapj. Kurvisen täällä Nurmeksessa ja vien kyllä viestiämme hänellekin. Ensi torstaina piirimme ja mkh:n pj. Hanna Huttunen esittelee kannanottomme puoluehallituksen työvaliokunnalle. Kentän ääntähän meiltä on pyydetty.

                                       Ohjausryhmä 9.3.2017

 

Esitetty valinnanvapausmalli vaarantaa yhteiskunnan kannalta kriittisen päivystystoiminnan, hajottaa palvelujen integraation sekä lisää kustannuksia

 

 

Iso kuva: Esitetty valinnanvapausmalli ei yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, silti maakuntauudistus Pohjois-Karjalan kannalta hyvä ja tärkeä

 

Esitetty valinnanvapausmalli ei nykymuodossaan ole pohjoiskarjalaisten asiakkaiden ja yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Esitetty valinnanvapausmalli voi vaarantaa yhteiskunnan kannalta kriittisen päivystystoiminnan, hajottaa palvelujen integraation sekä lisää kustannuksia. Nykyinen Siun Soten toiminta on mallina kustannustehokkaampi ja turvaa paremmin palvelujen integraation, uudistus tarkoittaisikin merkittäviä taka-askeleita sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudelle Pohjois-Karjalassa.

 

Valinnanvapaus ja markkinoiden avaaminen tulisi toteuttaa esimerkiksi laajentamalla nykyistä palvelusetelijärjestelmää ja mahdollistamalla näin pk-yritysten palvelutuotanto.

 

Sote- ja maakuntauudistus on Pohjois-Karjalan kannalta hyvä ja tärkeä uudistus, jonka avulla voidaan turvata ja koota keskeiset palvelut yhdenvertaisesti pohjoiskarjalaisille myös jatkossa. Pidämme tärkeänä uudistuksen toteutumista ja etenemistä esitetyssä aikataulussa niin, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019. Valinnanvapaus edellyttää kuitenkin huomattavia muutoksia ja se tulee toteuttaa vaiheittain.

 

Valinnanvapaus on lähtökohtaisesti oikein ja kannatettava asia. Se pakottaa sekä julkiset että yksityiset palvelun tuottajat paremmin suunnittelemaan ja hallitsemaan omaa tuotantoaan ja toimimaan taloudellisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Terveydenhuollossa ei kuitenkaan toteudu aito markkinatilanne, koska tarvittavan palvelun arviointikyky on potilaalla ja palvelun tarjoajalla aivan eri tasolla ja lisäksi kustannuksista vastaa kolmas taho, jolla on verotusoikeus. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa pyritään taloudelliseen osaoptimointiin ja velvollisuuksien siirtoon eikä kokonaisuuden hallinta ole kenenkään käsissä.

 

Valinnanvapauden toteutuksessa seuraavat asiat ovat kriittisiä onnistumisen kannalta:

 

1.      Maakuntien saatava päättää tarkoituksenmukaisesta organisoitumisesta

 

-        Jokaisella maakunnalla tulee olla vastuu palveluiden järjestämisestä alueellaan. Maakunnan tulee voida itse määrittää järjestämisen vaatima resursoinnin taso. Tämä olisi myös kustannustehokkain malli ja turvaisi palvelujen integraation.

-        Olosuhteiden erilaisuus on otettava huomioon ja mahdollistettava joustavat yhteistoimintamuodot palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä. Lakiluonnos ei mahdollista palveluiden organisointia olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, mikä voi johtaa tehottomaan palveluiden tuottamiseen.

-        Vaaleilla valitulla maakuntavaltuustolla on oltava suorat vaikutusmahdollisuudet sen vastuulla olevien palveluiden strategisiin linjauksiin ja oman palvelutuotannon kokonaisuuteen.

 

2.      Valinnanvapaus ja markkinoiden avaaminen tehtävä hallitusti – valinnanvapaus tulisi toteuttaa esimerkiksi nykyistä palvelusetelien käyttöönottoa laajentamalla

 

-        Kilpailun avaaminen tulee tehdä niin, että se ei vaaranna palvelujen integraatiota, päivystystä eikä johda kohtuuttomaan tehottomuuteen. Yhtiöittämisen sijaan esimerkiksi palvelusetelien käyttöönottoa tulee edistää ja varmistettava näin pk-yritysten mahdollisuus tuottaa palveluja.

-        Maakuntien on saatava itse päättää, miten ja missä asioissa toimintaa avataan kilpailulle, jotta yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittinen julkinen palvelutuotanto ei missään vaiheessa vaarannu. Mikäli markkinoita halutaan avata, lainsäädännössä voitaisiin asettaa tavoitteet, miten iso osa koko palvelutuotannosta tulisi avata kilpailulle.

-        Esitetty valinnanvapausmalli heikentää palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja siellä, missä markkinat eivät toimi. Esitetty markkinaehtoinen malli ei huomioi alueellisia erityispiirteitä: julkisella sektorilla on tärkeä rooli turvata palvelut harvaan asutuilla alueilla.

 

3.      Integraatiota ei saa unohtaa

-        Kun toiminta yhtiöittämisvelvoitteen kautta hajautuu useille tuottajille, joiden intressit eivät ole yhtenäiset, integraatiolla tavoiteltavat hyödyt jäävät saavuttamatta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on ollut alun perin keskeinen tavoite sote-uudistuksessa. Maakunnan liikelaitoksella olisi käytettävissään paljon erityisosaamista, jota ei voida hyödyntää yhtiöitetyssä palvelussa.

 

4.      Kustannusten hillinnän tavoitetta ei saa unohtaa

 

-        Nykyinen Siun Soten toiminta on mallina kustannustehokkaampi ja turvaa paremmin palvelujen integraation, uudistus tarkoittaisikin merkittäviä taka-askeleita sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudelle Pohjois-Karjalassa.

-        Esitetty valinnanvapausmalli johtaa väistämättä kustannusten kasvuun. Julkinen palvelutuotanto joutuu luopumaan monista integraation kautta saavutettavista kustannustehokkaista toimintatavoista, mikä lisää kustannuksia.

-        Valinnanvapautta on rakennettu liian tuottajien edun maksimoimiseksi, kun kyseessä pitäisi olla yhteiskunnan kokonaisetu. Riskeinä esitetyssä mallissa ovat kustannusten nousu, asiakaslähtöisen integraation ja yhdenvertaisuuden häviäminen sekä palvelujen tuottajien oman edun mukainen asiakkaiden ohjaaminen.

 

5.      Päivystyksen toimivuutta ei voi vaarantaa

-        Esitys voi vaarantaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta kriittisen päivystystoiminnan. Erikoissairaanhoidossa tarvitaan päivystävää erikoisalaa kohti vähintään 8-10 päivystyskelpoista lääkäriä. Lähes kaikissa Suomen laajankin ympärivuorokautisen päivystysvelvollisuuden sairaaloissa lääkärimäärä useilla erikoisaloilla on tältä osin juuri ja juuri riittävä. Lakiesityksen mukaan eri palveluntuottajien tarjoamiin laajennetun perustason suoran valinnan palveluihin sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja vastaanottopalvelut – siis esimerkiksi erikoislääkäripalvelut ja kuvantamispalvelut. Lisäksi edellytetään, että maakunnan on käytettävä asiakasseteliä riittävässä määrin sen varmistamiseksi, että muissa kuin suoran valinnan palveluissa toteutuu asiakkaan valinnanvapaus. Tämä koskee muu muassa ei-kiireellistä leikkaustoimintaa. On oletettavaa, että varsinkin yliopistosairaaloiden sijaintipaikkakuntien ulkopuolella yksityinen sektori tulisi rekrytoimaan tarvitsemansa työvoiman paikkakunnalla asuvista ammattihenkilöistä, jolloin päivystyksen järjestäminen vaikeutuu ja syntyy väistämättä merkittäviä lisäkustannuksia.

 

 

6.      Ensihoito turvattava

-        Ensihoidon tulee olla saumaton osa maakunnan järjestämää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Osaamisensa ja verkostonsa kautta ensihoito voi toimia päivystyksen jatkumona kentälle. Se mahdollistaa potilaiden tilan arvioinnin ja usein myös hoitamisen kotona ja keventää turhaa päivystyspalvelujen käyttöä. Digitaaliset palvelut tuovat tähän vielä huomattavasti nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Ensihoidon tulee voida mahdollisuuksiensa rajoissa tuottaa myös kotiin vietäviä terveydenhuollon palveluita. Se on kokonaistaloudellisesti järkevää ja parantaa hoidon turvallisuutta ja lisää asukkaiden luottamusta siihen, että heistä pidetään huolta.