Muistamme  menneiltä vuosikymmeniltä aasialaisen, hongkongilaisen, hullun lehmän taudin, sikainfluenssan, sarsin, mersin, lintuinfluenssan ja ebolan. Ne koettelivat länsimaista yhteiskuntaa omalla tavallaan. 

Koronavirus tuli puun takaa. Rokotteen kehittäminen siihen vie noin vuoden. Lisäksi virus on helposti tarttuva ja ärhäkkä tunkeutumaan keuhkojen syvimpiin osiin aiheuttaen lopulta keuhkokuumeen. 

Varsinkin ikäihmisille ja nuoremmillekin heikkokuntoisille ja yleissairaille korona on vaarallinen. Italian korkeat kuolinluvut ovat huolestuttavia. Suomessa on toimittu vastuullisesti säätämällä valmiuslaki. Meidän harva asutus vaikeuttaa pandemian etenemistä, kunhan muistaisimme noudattaa annettuja ohjeita.

TV:n Italiasta välitetyt kuorma-autojen koronaan kuolleiden kuljetuskolonnat krematorioihin helpottavat valmiuslain sisällön ymmärtämistä. Näin jälkikäteen arvioituna Kiina reagoi väkirikkaana maana aivan liian hitaasti Wuhanin tartuntoihin.

Tämän viikon HS:n liitteessä on asiatuntijoitten tekemä laaja artikkeli tartuntataudeista ja virusten käyttäytymisestä. Jo kaksi vuotta sitten tutkijoilla oli tiedossa "tauti X". Uuden koronaviruksen nopeus kuitenkin pääsi yllättämään meidät. Otettiinko tutkijoitten arviot tuosta tuntemattomasta taudin aiheuttajasta sitten tosissaan.

Usein kaupallisuuden joukkoon hukkuu moni oivallus. Aikoinaan joukko kemistejä taisteli uhmakkaasti CFC-yhdisteitä vastaan. He olivat huomanneet ponnekaasujen hävittävän maapalloa uv-säteiltä suojaavaa otsonikerrosta. Lisääntyvä uv-säteily oli jo tunnettu ihosyövän riskitekijä. Lisäksi kasvava uv-säteily nopeutti maapallon aaviloitumista.

Otsonikerroksen tuhoutumisriski tajuttiin vasta, kun "Perhe on pahin" tv-sarja:ssa alettiin puhua CFC-yhdisteiden käytön vaikutuksesta otsonikatoon ja  uv-säteilyn lisääntymiseen, mikä aiheutti suuren riskin saada ihosyövän. Tutkijoitten kolmenkymmenen vuoden työ palkittiin myöhemmin Nobelin palkinnolla.

Selviydymme koronaepidemiasta. Noudatetaan annettuja ohjeita tartuntariskin minimoimiseksi. Sitten odotamme, millä asenteella maailman mahtimaat suhtautuvat mm. maapallon lämpenemiseen YK:n seuraavassa ilmastokokouksessa.