Olen viettänyt muutaman päivän mökkielämää täysin irti tavan arjesta ulkoillen ja lukien sekä nukkuen. Yleensä olemme olleet pääsiäisen lasten kanssa jossain päin Suomea hiihtokeskuksissa kelien mukaan. Nyt on ollut aikaa palauttaa mieliin, miten olen kokenut aikaisemmat taantumat. 

Muistan hyvin 80- ja 90-lukujen taitteen hulvattoman menon. Pankit syytivät rahaa markkinoille. Elettiin vahvan markan aikaa. Harri Holkeri oli pääministeri ja Rolf Kullberg johti Suomen pankkia. Nyt talousoppineet käyvät keskustelua, kumpi, koronaepidemia vai 90-luvun talouskatasrofi on pahempi voitettavaksi. Nuoret ministerit vakuuttelevat, ettei pidä tehdä samoja virheitä kuin lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Avustajat ovat kuulemma näin kertoneet.

Tulin mukaan Nurmeksen keskushallintoon kaupunginhallituksen pöydän ääreen vuoden 1988 kuntavaalien jälkeen. Sain tottua kj. Pertti Vainionpään tarkan markan politiikkaan. Siihen tuli heti mukaan tuskaa luomaan Suomen luottokelpoisuuden lasku, Neuvostoliiton kaatuminen, idän kaupan hiipuminen jne. Suomen vahvan markan politiikka oli tullut tiensä päähän. Suomi devalvoi. Valuuttaluotoilla toimineet yritykset joutuivat ahtaalle. Nurmeksessakin tehtiin muutana konkurssi. 

Erona tähän päivään oli, että rahaa ei ollut. Korkoprosentit olivat pilvissä. Suomen luottokelpoisuus oli kyseenalainen  meidän mahdollisissa rahoituslähteissä. Esko Aho joutui pääministeriuransa aluksi erottamaan Suomen pankin pääjöhtaja Kullbergin. Nurmeksen rahamarkkinoita seurasin "kauppalan" Op:n konttoritoimikunnan jäsenenä. Muistaakseni korkein myöntämämme käyttöluoton korkoprosentti oli 18 !!! 

Pääministerin onnistunut rahanhakumatka suuntautui Japaniin. Samaan aikaan Nurmeksen kaupunki aloitti kovan kustannusten taitto-ohjelman. Bomban vetovoima kaupungin matkailun helmenä oli hiipunut. Keskestelu kaupungin roolista matkailumme kehityksen takaajana alkoi kiihtyä.

Olimme syvällä mukana matkailubisneksessä. Linja oli valittu jo 70-luvulla. Jouduin vielä vähän myöhemmin Loma-Nurmeksen hallituksen pj:ksi. Jossain vaiheessa huomasin istuvani myös Bomba-Lomien hallituksessa. Tuon jakson edes vähäinen avaaminen melkein kirjan väärti on. 

Nurmeksen kaupunki menetti muutaman vuoden aikana lähes 500 työpaikkaa. Lihakunta, SOK:n sukkatehdas ja Nurmeksen Osuusmeijeri lopettivat toimintansa.  Viimeksi mainittu sulki juustolan muistaakseni vuoden 1995 alussa. Myös valtio supisti kaupungissa toimintojaan. Metsähallitus ja Tele ensimmäisinä. Vuosikymmenten saatossa Valtion virastolalo tyhjeni kokonaan. Nyt kaupungintalo toimii kiinteistössä.

Nurmekseen rakennettin paljon omakotitaloja 70- ja 80-luvuilla. Laamilaan, Kyrönrantaan ja Hyvärilään syntyivät nuorten perheitten omakotialueet. Kaupunkia kohdannut lama saattoi kohdata monia perheitä, joiden molemmat vanhemmat menettivät työpaikkansa.

Kuljin silloisen P-K:n kuolutuskuntayhtymän luottamustoimissa yhden äidinkielen opettajan kanssa. Hän toi esiin huolen perheitten jaksamisesta. Murrosikäiset teinit toivat ainekirjoituksessa esiin tuon ajan ahdistuksen ja suoranaisen hädän. Maailma nähtiin synkkänä. Nyt osa noista nuorista on korona-ajan isiä ja äitiä.

Suurin ero lähes kolmenkymmenen vuoden takkaisiin kokemuksiin on, että nyt on rahaa. Valtiovalta onkin luvannut kehysriihessä reilusti tukea eri rahoituskanavien kautta. Suomi saa sitä ihan olemattomalla korolla. Näin jatkuu vielä pitkään. Hyvä näin. 

Nurmeksen kaupungin oli selvittävä 90-luvun työpaikkojen menetyksistä ja verotulojen laskusta yksin. Kaupunkimme menetykset olivat kokoomme suhteutettuna paljon kovemmat kuin esim. Perloksen alasajo Joensuun seudulla 2000-luvun alkupuolella. Sinne saatiin tuntuvasti valtion tukea uusien korvaavien työpaikkojen luomiseen.

Me aloitimme 90-luvun alussa kuntana kovan sopeuttamisohjeman. Sen seurauksena kaupungin työpaikat alkoivat vähetä tuntuvasti (noin kolmannes). Kouluverkkolinjaus sai vauhtia. Kaikesta on selvitty. Silloin ei saatu korvaan merkittyä tukea. Nyt tilanne on siinä mielessä paljon helpompi. Juuri nyt valmistellaan tukia kaupunkimme yksinyrittäjille. Hyvä näin, toistan. Nyt julkisen velan osuus valtion bruttokansantuotteesta lähtee kovaan nousuun. Siitäkin selviämme. Italiassa se on jo 135 %. Meillä n. 70%.

Kaupungin keskushallistoa ja valtuustoa jakoi vielä lähes vuosikymmenen kaupungin vahva rooli Bomban alueella. Kaupunki hoiti matkailumarkkinointia Loma-Nurmeksen kautta. Siitä oli jatkuvia kärhämiä. Nurmeksen Sähkön PKS:lle myyntiä ennen käydyt mittelöt 90-luvun lopulla pysäyttivät koko kaupungin kehitystön pariksi vuotta. Kaikesta tästäkin on selvitty.

Kaupungin luottamuselimet ovet toimineet lähes koko tämän vuosituhannen kovin yksituumaisesti ja vastuullisesti. Hyväksi koettu tapa jatkukoon edelleen nyt uudessa Nurmeksessa. Koranan seuraamukset tuovat meille vielä monta pähkinää purtaviksi.