Maamme hallituksella oli vauhdikas pääsiäinen. Pyhinä vastuuministerit saivat selvitettäväkseen pieleen menneen kohuliikemieheltä tilatun suojamaskitilauksen jälkipyykin. Sen selvittely jatkuu vielä pitkään eri oikeusasteissa.

Kasvomaskikaupoilla ison tilin tehnyt Onni Sarmaste ehti jo viikolla panna rahan kiertämään ostamalla puolen millin Bentleyn ja Porschen. Ei varmaan miehen viimeisiä käteisvaroja takavarikkoon laitettu tutkinnan ajaksi. Vastaavanlainen liikemies oli aikoinaan Peter Fryckman. Yhdistävä tekijänä näille herroille on asianajaja, kohujuristi Kari Uoti. Hän tuli meille tutuksi veljensä Jussin kanssa kasinotalouden aikoihin viime vuosituhannen lopulla mm. mediatalojen nurkanvaltaajana. 

Uudenmaan eristyksen purkaminen oli hallitukselle vaikea. Vielä huhtikuun ensimmäisellä viikolla johtavat epidemiologit, virologit ja sairaanhoitopiirien johtajat olivat eristyksen jatkamisen kannalla. Siun soten toimitusjohtaja tuli yhteisesti sovituilla mielipiteillä julkisuuteen maakuntalehden välityksellä.

Maan talouden sukeltaminen ja pelko sen jatkohoidosta sai maan taloudellisesta kehityksestä vastaavat henkilöt vahvasti harkitsemaan pakotteiden purkua jo päätettyä aikaisemmin. Sulku alkoi purkautua heti keskiviikkona. Nyt meidän on vaan toivottava, että suomalaiset osaavat suojautua riittävästi ja noudattavat muita rajoitteita. Tauti joka tapauksessa lisääntyy. Suomi on seurannut tarkkaan Ruotsia. Onnistuuko Ruotsi valitsemallaan tiellä ja säästyy talouden rajulta notkahtamiselta. Siellä taudin eteneminen on alkanut hiukan laantumaan. 

Ruotsi valitsi "antaa mennä" -tyylin. Siellä hyväksyttiin, että kuolleita tulee. Sairastuneitten ja koronaan kuolleiden määrä lähti heti jyrkkään kasvuun. Eurooppa kauhulla seurasi sekä Ruotsin että Britannian valitsemaa linjaa. Lopulta Ruotsillakin hermot pettivät ja siirryttiin osittaisten rajoitteiden linjalle.

Suomi valitsi taudin "hidastamisen" linjan. Silloin tauti leviää eri rajoitteiden, pakotteiden kautta huomattavasti hitaammin. Tämä linja valittiin, koska haluttiin laajassa maassa sairaaloiden kapasiteetin riittävän tautiin sairastuneille.Tällöin tauti kestää kuitenkin pitempään ja kansa ei pakotteiden vuoksi liiku. Yrityselämä ja kansantalous sakkaavat rajusti. 

Useat vaikutusvaltaiset korona-asiantuntijat muuttivat näkemyksiään Uudenmaan eristyksen purkamiselle myönteiseksi. Myös poliittiset paineet pääkaupunkiseudulla olivat käyneet koviksi. Hallituksen sisällä osa keskustaa vastusti Uudenmaan eristyksen purkua. Eduskuntaryhmän pj. Antti Kurvinen kyllä hyvin perusteli juristina hallituksen linjauksen A-studiossa. Itse en hyväksy vastakkainasettelua. Näin Suomen oli aika varovasti alkaa avautumaan.

Uudenmaan eristyspäätös tehtiin yhdessä opposition kanssa. Marin julisti jo ennen pääsiäistä olevansa eristyksen purkamisen kannalla. Sellainen linjaus oli rivien välistä luettavissa. Siitä Kokoomus ja PS saivat vauhtia. Saa nähdä, millaisia näytelmiä saamme vielä nähdä tällä vaalikaudella, kun alkaa laskun maksamisen aika. Vielä ehtii jotain pelastaa. Ottakaa, hyvä hallitus, oppositio mukaan isoja koko kansaan vaikuttavia linjauksia tehdessänne. Se on kaunis ele, joka helpottaa vaalikauden loppuvuosia. 

Koronakin helpottaa. Maamme hallitus palaa arkeen. Maamme talouden tasapainottamiseksi tarvitaan erillinen koronavero. Sen prosentin päättämisessä tarvitaan yksituumaisuutta ja näin myös opposition mukana olo. Helposti ajaudumme sisäpoliittiseen kriisiin. Pääministeripuolueen kannatus on nyt pandemian aikana noussut raketin lailla. Sieltä päästään kyllä kiven lailla alaskin. Uudet vaalit kesken hallituskauden kiiltävät varmaan opposition lähihorisontissa. Ne ovat ainakin Keskustalle iso mörkö.

Keskustan kannatus ei ole saanut isossa kuvassa hyvästä kriisin hoidosta vastaavaa nostetta. Nyt seuraamme tarkasti kuinka esim. yksinyrittäjille luvatut tuet realisoituvat. Lintilä on vastuuministerinä hoitanut pestinsä hyvin. Kuitenkin kentältä olen kuullut tuen saamisen kriteerien olevan monelle maakuntamme yksinyrittäjälle liian tiukat. 

Edellisessä kirjoituksessa totesin Italian julkisen talouden velkaantumisasteen olevan 135 % kansanbruttokansantuotteesta. On selvää, että EU:n kovasti velkaantuneitten maitten talouksien saaminen siedettävään kuntoon aiheuttaa jäsenmaitten kesken kovaa keskustelua. Mauri Pekkarinen viime viikolla kirjoituksessaan asiaa valaisi. Kukin maa huolehtikoon omista velvoitteistaan. Siihen on helppo yhtyä.  Ministeri Lintilä väläytti viikolla, että Euroopan Keskuspankki joutuu vakavasti miettimään jopa maitten velkojen osittaista anteeksiantoa. Jos siihen mennään, tasapuolisuus maitten kesken on toteuduttava. EU:n tavoite julkisen velan suhteeksi on 60 %.