Eilen julkistettiin emeritusprofessori Martti Hetemäen johtaman "Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän" raportti "Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epeidemian hallinnan hybridistrategiaksi". Työryhmä koostuu pääosin eri ministeriöiden kansliapäälliköistä. Kaikilla on vahvaa osaamista ja lisäksi vankat tutkimukseen ja politiikkaan tukeutuvat verkostot. Viime yön käytin raportin läpi kahlaamiseen. Tosin olin tapani mukaan nukahtanut silmälasit päässä jossain vaiheessa. Aamulla jatkoin unien jälkeen paremmalla tarkkaavaisuudella.

Muutamassa blogissa olen ottanut kantaa Suomen tiukoista rajoitteista valmiuslain aikana. Nykemyksiäni ovat vahvistaneet eri ammattilehdistä luetut asiantuntijoiden julkaisut. Nyt vappuna luin uudelleen eremitusprofessori Martti Kekomäen uusimman kirjan ”Etiikasta Ekonomiaan – ja Takaisin”. On muuten täyttä asiaa.

Poikkeuslain varjolla säädetyt pakotteet olivat aluksi ainut oikea tapa toimia. Niillä saatiin kriisin akuuttitila nopeasti hallintaan. Siinä Suomi onnistui hyvin. Nyt olisin toivonut, että niillä alueilla, joissa sairaaloissa on runsaasti tyhjää tilaa, olisi voitu siirtyä vähän nopeammin "varovaiseen" arkeen.  Jos taas korona lähtee lisääntymään ja on pelättävissä teho-osastojen riittämättömyys, kiristetään taas rajoitteita. Onhan se jojoilua, mutta kuitenkin kriisiaikana mahdollista ja hyväksyttävää.

Maamme on niin erilainen väestörakenteeltaan, että samanaikaisesti yhtäläiset ja tasapuoliset olosuhteet purevat rajoitteina eri tavalla. Siinä mielessä kysyn itseltäni, onko tarpeen vedota aina perustuslakiin em. perustein. Suomi on laaja maa. Esim. riskiryhmiin kuuluvien määrät vaihtelevat alueellisesti hyvin suuresti. 

Pohjois-Karjalassa on rajoitteita hyvin kuultu ja toteltu ja näin viime päivinä ei  uusia tautitapauksia ole ilmennyt. Uudellamaallamaalla on ollut 120,9 tartuntaa/100 000 asukasta. Vastaava indeksi on maakunnassamme maan pienin eli 10,9. Eri toimijat ovat onnistuneet työssään. Meillä on 25 - 30 % väestöstä riskiryhmiin kuuluvia.

Pohjois-Karjalassa R0 on nyt reilusti alle yhden. Tauti ei kuitenkaan häviä kokonaan. Se on peikkona arjessamme. Laumaimmuniteetin syntyminen kestää vuosia. Näin Hetemäen raportin pohdinnassa todetaan. Rokote tulee markkinoille vasta sitten, kun se on satavarmasti tutkittu turvalliseksi. Toista narkolepsiaa ei haluta rokotteiden sivuvaikutuksena, kuten kävi sikainfluenssan jälkimainingeissa.

Maan hallitus sai raportin käyttöönsä ennen vappua ja on tarkkaan siihen paneutunut. Kun sitä lukee, niin ymmärtää maamme hallituksen vaikean roolin tehdä päätös tämän hetken tiedolla hallittuun hybridimalliin siirtymisestä. Ministereillä oli illalla ja tänä aamuna vaikeuksia antaa selkeitä vastauksia eilen tekemilleen päätöksille tai paremmin sanottuna linjauksille, joilla muutos Suomen avautumisessa tapahtuu vaiheittain.

 Koronapandemia on Suomessa ja etenkin täällä Pohjois-Karjalassa suvantovaiheessa. Kun rajoitteita löysätään, on taas uhka epidemian uudelleen kiihtymisestä ja tehohoitokapasiteetin ylikuormittumisesta tai jopa riiittämättömyydestä. Nyt eilen tehtyjen hallituksen linjausten jälkeen on tarkasti seurattava uusien koronatapausten kehittymistä ja tarvittaessa nopeasti reagoitava.

Niitä ryhmiä, joille tauti on erityisen vaarallinen, on suojeltava tartunnalta. Eilen minuun kolahti geriatrian professori Marja Jylhän haastattelu, jossa hän toi esiin vanhusten tuntemuksia. ”Voidaanko kieltää tapaamasta kuudenkymmenen avioliittovuoden jälkeen kuolinvuoteella viimeisiä hetkiä viettävää puolisoa?” kysyi professori. Eiliset linjaukset mahdollistavat järjestää tiloja, joissa tapaaminen onnistuu ”turvallisesti”. Käytännössä saattaa vaan olla vaikeuksia luoda suositusten mukaista ympäristöä, jolla sitten turvataan riittävä suoja kaikille. Entäs hankaluudet vuodeasiakkaiden kanssa?

Omaiset ovat minulta kyselleet, miksi Siun soten alueella ei ole hankittu vanhusten hoitolaitosten pihalle kontteja läheisten tapaamisia varten. Näin on joissakin laitoksissa toimittu. Viime viikolla tiedustelin mahdollisuutta. Silloin asiaan suhtauduttiin kielteisesti. Valtiovallan ohjeistuksissa ei tuollaisesta tapaamismuodosta ole mainintaa. Jos sitten sattuu laitoksessa joukkosairastuminen, niin sitten helposti kysytään, miksi on toimittu omavaltaisesti. Nytkin koulut odottavat ohjeita, kuinka mahdollistetaan turvallinen koulunkäynti puolentoista viikon päästä. Elämme vahvasti normien ja ohjeistuksen aikaa.