Tänä aamuna kuuntelin VM:n Kunta- ja aluehallinto-osaston seminaarin, jossa esiteltiin sote-maakuntauudistus. Sehän tulee ensi maanantaina sopivasti kesälomien alla lausunnoille kuntiin ja maakunnallisiin kuntayhtymiin. Luettavaa on noin 1200 sivua.

Siun sote ja myös osa  ERVA-alueemme johtoa  sekä luottamushenkilöitä ovat olleet vahvasti mukana vaikuttamassa hallituspuolueitten kanssa lausunnolle tulevaan sote-pakettiin eri kanavia myöten. Ensivaikutelmana olen hyvin tyytyväinen tämän hetken sote-pakettiesitykseen ennen lausuntokierrosta.

Kansanrintamahallitus toimi ennen vaikeina aikoina hyvin ja niin näyttää tekevän tänäänkin epäilijöistä huolimatta, kunhan nyt pysyy karikoitten jälkeen pystyssä. Luotan Vanhasella olevan tarvittavaa liimaa pitämään sen koossa ja saattamaan maalle tärkeät päätökset maaliin.

Tarkastelen tässä kirjoituksessa vaan pientä osaa aamun setistä lähinnä oman maakuntamme kannalta. Sote-tehtävien rahoitus määräytyy pitkälti tarveperusteisesti (81,6 %). Lisäksi laskennallisessa mallissa otetaan huomioon erilaisia maakuntien olosuhteita kuvaavia määräytymistekijöitä (4 %) kuten kaksikielisyys. Tämän lisäksi rahoitus koostuu asukasperusteisesta (13,4 %) osasta ja terveyden edistämistä kuvaavasta kertoimesta (1 %).

Pelastustoimelle on omat laskentaperusteet. Suurin osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisuuden  (65 %) kautta. Pelastustoimen tarvetta kuvaavan riskikertoimen kautta määräytyy rahoituksesta 30 %, kun taas olosuhteitten osuus perusteita (vesistöt huomioiva asukastiheys) kohdentaa rahoitusta puolestaan 5%.

Yhteenvetona voidaan todeta sote-maakunnan yleiskatteisen laskennallisen rahoituksen määräytyvän seuraavasti: maakuntien sote- ja pelastustehtävien palvelutarvetta kuvaavien tekijöiden osuus on 80,4 %, asukasperusteisuus on 14,0  %, olosuhdetekijät 4 % ja terveyden edistämisen kriteerit muodostavat 1 %:n osuuden.

Seitsemän vuoden siirtymäkaudelle on säädetty omat vuosikohtaiset rajat. Uudistuksen voimaantulovuotena siirrytään suoraan laskennalliseen rahoitusmalliin, jolloin tarvetekijöiden muutos otetaan heti huomioon täysimääräisesti. Siirtymätasausta tarkastellaan koko yleiskatteellisen laskennallisen rahoituksen osalta. Koko siirtymäkaudella on säädetty myös vuosittaiset enimmäismuutokset (+ tai -).

Olen jo muutamaan kertaan aikaisemmin todennut, että Pohjois-Karjalalle  on hyvää luvassa, jos ja kun tarvevakioitu rahoitus toteutuu. Se näyttää seuraavalta: Meidän sote-rahoitus nousee 390 €/asukas ja pelastustoimen rahoitus nousee 7 €/asukas, yhteensä 397 €/asukas.  Kun tuo luku kerrotaan maakuntamme asukasluvulla, päästään noin 61,5 milj:n euron lisärahoitukseen tähän päivään verrattuna! Maakunnista me olemme suurin voittaja. Helsinki taas menettää 221 €/asukas eli miinusta sinne 110 milj. €.

Lopuksi  laitetaan vähän jäitä hattuun. Nyt sote-paketti tulee lausunnolle. Sote-maakuntalaskelmia päivitetään vielä useaan kertaan ennen uudistuksen voimaantuloa. Laskelmat ovat vielä alustavia ja niihin suhtaudun koronakriisin vaikutuksen takia kriittisesti. Seuraavan arviolaskelmia päivitetään syyskuussa, jolloin saadaan viime vuoden tehtäväkohtaiset kustannustiedot. Jatkossa laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa helmi- maaliskuussa ja syys-lokakuussa.

Itselläni on monia uhkakuvia, joita huonona päivänä olen täällä blogissanikin tuonut julki. Hartain toiveeni on, että hallitus vie paketin läpi ja eduskunta sen sitten vielä pystyy hyväksymään.