Keskiviikkoaamuna kuntaministeri Paatero esikuntineen esitteli sote-uudistusten vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen. Saimme vajaassa kahdessa tunnissa tuhdin paketin. Suorastaan riemastuin tarvevakioidun sote-rahoituksen myönteisistä vaikutuksista maakunnallemme ja Siun sotelle. Siirtymäajan leikkurin vaikutuksia ei vielä ollut käytössä. Viimeisen blogikirjoituksen lopussa totesinkin, että asiaan vielä palataan. Kaikki kuulosti liian hyvältä ollakseen totta.

Uuden sote-maakuntien valtion  koko maan rahoituksen taso aloitusvuonna 2023 perustuu kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvien sote-palveluiden ja pelastustoimen kustannuksiin. Sote-palvelujen laskennallinen rahoitus on pitkälti tarveperusteista. Rahoitus koostuu myös asukasperusteisesta osasta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuvaavasta kertoimesta. Lisäksi otetaan huomioon erilaisia maakuntien olosuhteita kuvaavia tekijöitä.

Siun sote on pystynyt tuottamaan omistajilleen alle 90 prosentilla maan keskiarvosta sote- ja pela-palvelut omistajaohjauksessa sovituilla taloudellisilla resursseilla. Seurauksena kuntiemme vuosikatteet ovat parantuneet. Näin myös kuntarakenteita ja hyvinvointipalvelujaja on pystytty kehittämään aiempaa enemmän.  Torstaina Siun soten valtuusto hyväksyi viime vuoden toimintakertomuksen ja arviointikertomuksen. Käyty keskustelu oli myönteistä ja rakentavaa. 

Olemme maan kustannustehokkain sote-maakunta. Tarvevakioidun säännöstön mukaan Pohjois-Karjala on edellä mainituista syistä saamassa 65.8 milj. € lisää rahoitusta. Perusteista kerroin edellisessä kirjoituksessa.

Lakipaketissa on sovittu seitsemän vuoden siirtymäajasta vuosille 2023 – 2029. Siirtymäkautta tarkastellessa havaitaan, että emme saa vuonna 2023 ainuttakaan euroa lisää. Vuoteen 2029 päättyvään siirtymäajan loppuun saamamme lisärahoitus kasvaa asteittain siten, että vuonna 2029 saisimme 24,8 milj. €:n lisärahoituksen. Siirtymäaika leikkaa kohtuuttomasti Siun soten lisärahoitusta ja sen loppuesssa laskennallinen tarvevakioitu rahoitus on kutistunut peräti 62 %.

Siun soten laskentatiimi on selvittänyt uutta sote-rahoitusta tämän hetken tiedoilla. Olemme tarkastelleet myös siirtymäkautta. Jos lain rahoitusosa hyväksytään nyt esitetyssä muodossa, saisimme siirtymäajan aikana noin 76 milj. € lisärahoitusta. Se on vain 1,5 % tulevan sote-maakunnan liikevaihdosta, kun meille kuuluisi tarvevakioidusti noin 10 % vuotuinen kasvu.

Valtiovalta on seurannut tiiviisti Siun soten toimintaa. Sieltä päin olemme poikkeuksetta saaneet hyvää palautetta. Saimme kuntien usean prosentin vuosittaisen sote- kulujen kasvun pysähtymään yhden prosentin tietämille. Meille vakuuteltiin, että työ vielä palkitaan juuri tarvevakioitujen laskentaperusteiden mukaisesti. Kuitenkin nyt esitetty siirtymäluonnos palkitsee käytännössä niitä toimijoita, jotka ovat hoitaneet sote-palvelut kalliisti. Kustannustehokkaasti toimineita taas rangaistaan. Tuo ei ole alkuunkaan reilua.

Sote-lakiluonnokset tulevat lausunnoille kuntiin ja kuntayhtymiin. Nyt laajennetulle Itä-Suomen maakuntaliittojen  tapaamiselle on yhteinen aihe elokuun huippukokoukseen.  Yhdessä voimme vaatia siirtymäaikaa lyhyemmäksi. Kolmesta viiteen vuotta on ihan riittävä. Näin toimien maakuntamme lisärahoitus siirtymäkauden jälkeen on huomattavasti lähempänä 66 milj. @ kuin luonnoksessa esitettyä m25 milj. €.

Alla siirtymäkausi (Siun sote) hajoitettuna laskentakaavaan:

  –         v. 2023 Pohjois-Karjalalta  koko tarveperusteisuus (65,8m€; 100 %) pois

  –        v. 2024 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (64,1m€; 97 %) pois

  -         v. 2025 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (60,8m€; 92 %) pois

  –        v.  2026 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (55,8m€; 85 %) pois

  –        v. 2027 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (50,9m€; 77 %) pois

  –        v. 2028 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (45,9m€; 70 %) pois

  –        v. 2029 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (40,9m€; 62 %) pois