Keskustan Pohjois-Karjalan piirin syyskokouksen piti tänään olla Karjalantalolla Joensuussa. Eilen saimme ilmoituksen, että se järjestetään ns. hybridikokouksena. Päätökseen vaikutti Joensuun huonontunut koronatilanne. Piiri noudattaa ohjetta, ettei yli 20 henkilön tilaisuuksia järjestetä sisätiloissa. Niinpä piirin johto mahdollisti kokouksen toteuttamisen Teamsin kautta. Äänestykset varauduttiin käymään sähköpostin välityksellä.

Puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen piti puheen netin välityksellä kotoaan Saarijärveltä. Hän käsitteli puheessaan maamme koronatilanteen pahenemista ja Suomen selviytymistä epidemiaa seuraavasta lamasta. Korona muuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Etätyön määrä lisääntyy pysyvästi. Keskustalaiset periaatteet ovat olleet eduksi koronaepidemiassa. Hän otti esille kielen käytön koventumisen niin eduskunnassa kuin eleisemmin nyt some-aikakautena. Tämän päivän Sunnuntaisuomalaisessa oli aiheesta sivun debatti. 

Kansanedustaja Petri Honkonen vetää eduskunnan asumisen monipaikkaisuustyöryhmää. Puhujan mielestä kahdella paikkakunnalla asuvan arki on tehtävä helpoksi. Suomalaiset kunnat eivät ole vielä valmiita kaksoiskuntalaisuuteen. Ongelmana on useimmiten varustukseltaan omakotitaloa vastaavan kesäasunnon muuttaminen kaavallisesti ympärivuotisesti asuttavaksi. Kun perusasiat saadaan kuntoon, niin voimme aidosti edistää kansalaisten monipaikkaista asumista. Se on puhujan mielestä tärkeä myös Pohjois-Karjalalle.

Itse odotin kokousosanottajilta poliittisen keskustelun aikana kysymyksiä Siun soten palveluista. Meidän kokouksissa kuullaan yleensä kansan ääntä rakentavassa hengessä.  Olin varautunut vastaamaan eri puolilta maakuntaa tuleviin hyvinkin yksityiskohtaisiin kysymyksiin, mutta niitäpä ei tullutkaan. Itse käytin puheenvuoron Siun soten talouden kehittymisestä lähi vuosina.

Omistajaohjauskokouksen esittämä kehys (+ 1,9 %) vuodelle 2022 on aivan liian tiukka. Kun sama kokous linjasi, ettei henkilöstöön kosketa lähi vuosina, niin väistämättä palveluverkosto jossain muodossa joutuu tarkastelun kohteeksi. Se kannattaa tehdä kuntien kanssa yhdessä. Sote-lakien toteutuessa nyt esitetyssä muodossa vuoden 2023 jälkeen valtiovalta päättää rahoittamistaan palveluista. Maakuntavaaleilla valituille luottamushenkilöille uusi lakiesitys ei tarjoa riittävää kontaktipintaa puuttua operatiiviseen toimintaan. Lappi tulee etelämmäksi.

Meitä nurmeslaisia kiinnostivat henkilövalinnat. Kontiolahtelainen, Nurmeksessakin tuttu opettaja, Jertta Harinen valittiin jatkamaan puheenjohtajana yksimielisesti. Haastajia ei ilmaantunut. Piirin varapuheenjohtaja, talousjohtajamme Jussi Sallinen ei ollut enää ehdolla jatkokaudelle. Uusi työ vie hänet pois maakunnasta.

Nurmeksen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Mikkilä ilmoittautui varapuheenjohtajakisaan. Teimme vähän taustatyötä maakunnan muiden seutukuntien kokousedustajien kanssa. Anna Vauhkonen ja Hannu Mikkilä tulivat äänestyksen jälkeen valituiksi piirimme varapuheenjohtajiksi. Ehdokkaita oli neljä. 

Jotain kuntayhteistyöstä kertoo, että Lieksa asetti varapuheenjohtajakisaan henkilön sen jälkeen, kun minä olin esittänyt Hannu Mikkilää. Ehdokkaamme ja valittu varapuheenjohtajamme tuntee kyllä naapurimmekin asiat hyvin. Hän oli yhteisen teknisen lautakuntamme puheenjohtaja.  

Alla on kokouksen kannanotto kokonaisuudessaan. Sen toiseksi viimeinen kappale on Nurmeksen kaupungin hallituksen ja valtuuston jäsenen käsialaa. Hänellä on omakohtaista kokemusta luottamustointen hoitamisesta pienten lasten kanssa. Tuo kappale julkilausumastamme sisältyy varmasti monen keskustalaisen yhdistyksen vaaliohjelmaan ensi keväänä.

"Kaikilla lapsilla on oikeus tulevaisuuteen

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri haastaa kaikki puolueet tekemään tulevaisuustekoja. Hyvä mahdollisuus siihen on ensi kevään kuntavaaleissa. Keskusta kannustaa ja kutsuu erityisesti lapsiperheiden vanhempia lähtemään ehdolle ensi kevään kuntavaaleihin. Lasten ja nuorten asioihin vaikutetaan parhaiten olemalla mukana päätöksenteossa.

Perjantaina 20.11. Suomessa liputettiin lapsen oikeuksien kunniaksi ensimmäistä kertaa. Tämän pitää pysäyttää meidät aikuiset: mikä on lasten, lastenlasten ja lapsenmielisten tulevaisuus?

Politiikassa tehdään joka päivä päätöksiä, joilla vaikutetaan tulevaisuuteen. Uskallammeko tehdä päätökset niin, että tulevaisuus on valoisa vai katsommeko lyhytnäköisesti vain oman näköpiirimme asioihin?

Yhä useampi lapsi ja nuori on huolissaan tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen, koronakriisi ja monet muut asiat askarruttavat mieliä. Lasten ja nuorten huolia ei saa vähätellä tai ohittaa. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään arjessaan tai tulevaisuutensa puolesta. Kouluväkivalta, ongelmat oppimisessa tai kotona ovat osa aivan liian monen lapsen ja nuoren arkea.

Meidän aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että heikoimmassa asemassa olevien ääni kuuluu. On tärkeää, että lapset eivät joudu kantamaan aikuisten murheita, vaan voivat vaikeinakin aikoina elää ainutkertaista lapsuuttaan. Keskustan periaateohjelman mukaan ”lapsista on pidettävä huolta, rohkaistava ja kuultava heidän näkemyksiään”.

Perheiden ja lasten asian pitää olla politiikan esityslistojen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Perhepolitiikkaa eivät ole vain perhevapaat ja neuvolat. Perheiden arkeen vaikuttavat joka päivä työntekoa, asumista, opiskelua, verotusta sekä sosiaaliturvaa säätelevät päätökset.

Myös jokaisessa kunnanhallituksessa ja -valtuustossa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Lasten ääni ei luontaisesti kuulu päätöksissä neuvostojen tai lautakuntien kautta.

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri esittää, että jokaisessa kunnassa ja maakunnassa tulee järjestää lastenhoitomahdollisuus kokousten ajaksi kunnallisiin ja maakunnallisiin luottamustehtäviin osallistuville kokousedustajille. Myös kokousajat tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää lapsiperheystävällisiksi.

Keskusta haluaa tehdä Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan. Paikan, jossa jokaisella on turvallista perustaa perhe ja rakentaa luottavaisesti tulevaisuutta."