Aamun Ylen puoluegallup ei ollut meille kepulaisille päivän parasta luettavaa. Elokuussa orastanut nousu ei ole jatkunut toivomallani tavalla. Tosin nyt on nousua 0,1 prosenttia marraskuusta. Perussuomalaiset ovat painelleet ohi, olemme neljäs.

Haaveet vuoden 2027 pääministeripuolueesta ovat tällä hetkellä enemmän uskon asia kuin realistinen tavoite kannatuksen nykyisellä kasvuvauhdilla. Puoluevaltuuskunnan viesti ei ole saavuttanut entisiä puolueemme äänestäjiä.

Puoluevaltuuskunnan tuore kärkiviesti keskittyy keskituloisten veronkevennyksiin. Jopa tuhat euroa lisää vuodessa 2 500–6 000 €/kk ansaitseville.

Mutta pysähdytään hetkeksi. Tilastojen mukaan puolet suomalaisista tienaa vähemmän kuin 2 500 €/kk. Kenen ääntä nyt kuunnellaan? 

Keskusta – ketä varten?

Maaseudulla ja reuna-alueilla, keskustan perinteisillä vahvoilla alueilla, pienituloisuus on pääkaupunkiseutua yleisempää. Keskustan äänestäjä on totuttu näkemään kokoomuslaista ja demaria pienituloisempana – etenkin täällä Pohjois-Karjalassa.

Siksi on vaikea ymmärtää, että viesti suunnataan nyt hyvätuloiselle keskiluokalle.

Nyt ei tiedosteta, että 6 000 €/kk tienaava kuuluu suurituloisimpaan kymmenykseen. Suurin osa suomalaisista, 35,5 prosenttia, ansaitsi 20 000–39 999 euroa vuodessa. Seuraavaksi eniten ihmisiä, 34,5 prosenttia, oli kaikkein pienimmässä tuloluokassa. Heidän vuositulonsa jäivät alle 19 999:ään euroon. Tiedot ovat vuoden 2023 tilastoista. 

Onko puolueesta tulossa vain ylemmän keskiluokan veropuolue? Euroopasta löytyy tästä varoittavia esimerkkejä – liberaalipuolueet, jotka ovat kutistuneet pieneksi porukaksi menetettyään juurensa.

Meidän uskollisin kannattajajoukkomme on ikääntynyt, maakunnissa asuva ja usein pienituloisempi. Moni on jo jättänyt äänestämättä. Tämä on nähtävissä tilastoista vaalien 2017 jälkeen.

Mihin Keskustan tulisi tarttua?

Koko maan tasapainoiseen kehitykseen. Väestö keskittyy hurjaa vauhtia Helsinki–Tampere–Turku -kolmioon. Se ei ole terve kehityssuunta. Samalla matalapalkkaiset työt pakkautuvat yhteen nurkkaan Suomea ja reuna-alueiden palvelut heikkenevät. Keskustan näköala on koko Suomessa – ei vain kasvukolmiossa.

Perustulo tukisi pienyrittäjyyttä ja pientiloja. Se antaisi mahdollisuuden kokeilla ja rakentaa omaa toimeentuloa ilman pelkoa pohjan katoamisesta.

Työttömyysturvalla ja asumistuella sinnittelevät tarvitsevat saamansa joka sentin. He eivät ole laiskoja, vaan arki on kireää.

Hyvinvointialueet kriisissä – rahoitus on korjattava

Talousahdingossa olevien hyvinvointialueiden ongelma ei ratkea viivyttämällä. Aito ratkaisu saadaan vain, jos kaikki todelliset sairaudet – mukaan lukien pitkäaikaissairaudet – huomioidaan rahoitusperusteissa.

Johtoportaassamme tarvitaan myös parempaa ymmärrystä rahoituksen teknisestä puolelta. Yksikin virhe tiedon keräämisessä voi maksaa satoja miljoonia euroja alijäämänä. Se on nähty Lapissa.

Paluu juurille – muuten menetämme suunnan

Keskustalla on edelleen tärkeä tehtävä. Arjen turva ja koko Suomen puolustaminen. Mutta jos puolue profiloituu jatkossa vain ylemmän keskiluokan veronalennusten puolueeksi, se unohtaa suuren osan omasta väestään.

Meidän pitää muistaa, ketkä meitä ovat vuosikymmenet kannatelleet – ja kenelle olemme olemassa.