Viime vaalikaudella käytin paljon aikaani Kuntaliiton kautta edunvalvontaan. Sain kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä liiton virkamiesten ja ryhmäni kautta hyvän kuvan Suomen kuntakentän tilasta ja suurimmista haasteista lähitulevaisuudessa ja vähän kaemmaksikin. Seuraan edelleen  mielenkiinnosta itäisen Suomen vinkkelistä,  kuinka Orpon hallituksen kuntakentän asioiden hoito luonnistuu. Helppoa työ ei millekään hallitukselle ole näinä aikoina.

Alla esittelen uuden Kuntaliiton luottamushenkilöjohdon  keskeisimmät valinnat viime viikolla olleessa valtuuskunnan kokouksesta. Onnea heille työhön. 

Pohjois-Karjalasta ei ole nyt Keskustalla edustusta valtuuskunnassa. Kokoomuksen Timo Elo Joensuusta johtaa puhetta valtuuskunnan kokouksissa. PS:n Outi Mara myös Joensuusta on maakuntamme toinen valtuuskunnan jäsen. 

Suomen Kuntaliitto ry:n valtuuskunnan 4.12. valintoja kuntavaalikaudelle 2025–2029:

Maakuntaneuvos Markku Rossi (kesk.) Kuopiosta  jatkaa Suomen Kuntaliitto ry:n hallituksessa – yhteiskuntatieteiden tohtori Terttu Ruotsalainen Lapinlahden Varpaisjärveltä on valittu Kuntaliiton valtuuston keskustaryhmän varapuheenjohtajaksi ja ryhmän puheenjohtajaksi liiketoiminnanjohtaja, yrittäjä Jukka Rantala Raisiosta.

Tampereen pormestari Ilmari Nurminen (sdp) on valittu Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajaksi

Hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja Henrik Vuornos (kok) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.).

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on valittu hallintopäällikkö Timo Elo (kok) Joensuusta, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Mikko Valtonen (sdp) Porvoosta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Olga Oinas-Panuma (kesk.) Pudasjärveltä.

Keskustan valtuuskuntaryhmän kannanotto:

            Hallitus kriisiyttää kunnat

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä on pettynyt valtionosuusuudistuksen kariutumiseen. Sen myötä ongelmat siirtyvät seuraavalle vaalikaudelle.

Valtionosuusuudistuksen vesittyminen jättää kunnat pulaan. Kuntien taloustilanteen kriisiytyminen useissa kunnissa tarkoittaa kuntapalveluiden heikentämistä, keskittämistä ja jopa alasajoa. Samalla pitkäjänteinen suunnittelu ja kehittäminen kunnissa on mahdotonta. 

Nykyisen kuntien valtionosuusjärjestelmän yksi räikeimmistä esimerkeistä on muutaman kunnan negatiivinen valtionosuus. Ei ole oikein, että kahdeksan kuntaa joutuu maksamaan valtiolle yhteensä 15 miljoonaa euroa kuntapalveluiden järjestämisestä. 

Keskustan valtuuskuntaryhmä painottaa, että negatiivinen valtionosuus tulee korjata välittömästi tämän hallituskauden aikana.