Eduskunnan eilinen kyselytunti osoitti, että Itä-Suomen asema on noussut valtakunnan politiikan ytimeen – mutta ratkaisut ovat yhä auki. Keskustelua hallitsi kysymys Itä-Suomen erityistalousalueesta, jonka eteneminen näyttää ainakin toistaiseksi hidastuneen.

                  Ministeri Purra tylynä

Valtiovarainministeri Riikka Purra totesi, ettei hallituksella ole tällä hetkellä suunnitteilla erityistalousalueeseen liittyviä merkittäviä uusia toimenpiteitä kevään kehysriihessä. Hallituksen linja painottuu koko maata koskeviin veronalennuksiin ja kasvutoimiin. Purra myös muistutti, että erityistalousalue oli esillä jo edellisellä hallituskaudella ilman konkreettista läpimurtoa.

Taustalla on edellisen hallituksen keväällä 2024 käynnistämä Itäisen Suomen ohjelma, jossa tarkastellaan muun muassa puhtaan energian mahdollisuuksia, turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista sekä kestävän matkailun kehittämistä. Ohjelmassa todetaan, että erityistalousalueen mahdollisuutta selvitetään. Minusta kyselytunnin viesti viittaa siihen, ettei asia etene nopealla aikataululla.

             Broman etenee maltilla

Pääministeri nimesi viime keväänä erityisedustajaksi joensuulaisen liikemies Harri Bromanin. Hän ei tulkitse ministerin lausuntoa erityistalousalueen hautaamiseksi, vaan pikemminkin viestiksi siitä, ettei hanketta erikseen vauhditeta. Hänen mukaansa työ jatkuu valtioneuvoston kanslian strategiapuolella. Näin usko etenemiseen säilyy, vaikka aikataulu on epäselvä. Kokeneena yrittäjänä ja maakunnan erityisedustajana Broman on ottanut maltillisen linjan eikä yhdy poliitikkojen käyttämään terminologiaan. 

Etenkin Keskustan ja myös muun opposition puolella tulkinta on selvästi kriittisempi.  Eritistukialue nähdään keskeisenä välineenä Itä-Suomen elinvoiman vahvistamisessa ja hallituksen varovainen linja koetaan pettymyksenä. Erityistalousalue mahdollistaisi alueellisesti kohdennetut vero- ja investointikannustimet, joita on pidetty merkittävänä vipuvartena investointien houkuttelemiseksi. Näin on toimittavakin. Vaalit ovat jo ensi keväänä. Täällähän jaetaan jo ministerin paikkoja seuraavaan hallitukseen sanomalehtien pääkirjoituksissa. 

       Elävä Itä-Suomi osa maan turvallisuutta

Keskustelu laajeni kyselytunnilla elinvoiman ja kokonaisturvallisuuden suhteeseen. Esille nousi ajatus siitä, että maanpuolustustahto rakentuu myös meidän arjesta, työstä, palveluista ja tulevaisuudenuskosta. Puolustusministeri Antti Häkkänen korosti, ettei maanpuolustustahtoa tule sitoa suhdanteisiin, vaikka myönsikin Itä-Suomen kehittämisen olevan pitkäaikainen haaste. Hänen mukaansa ratkaisut löytyvät yrittäjyydestä, koulutuksesta, liikenneyhteyksistä ja investoinneista.

Kokonaisuutena kyselytunti paljasti kaksi asiaa. Ensinnäkin Itä-Suomen asema turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tunnistetaan laajasti. Toiseksi konkreettiset talouspoliittiset ratkaisut, erityisesti alueelliset verokannustimet, jakavat hallituksen ja opposition näkemyksiä. Erityistalousalue ei ole virallisesti haudattu, mutta sen eteneminen näyttää siirtyvän odottavaan vaiheeseen.

Itä-Suomen kannalta ratkaisevaa on, jääkö ohjelmatyö yleisiksi linjauksiksi vai synnyttääkö se todellisia, alueellisesti kohdennettuja päätöksiä. Elinvoima ei vahvistu pelkällä selvittämisellä. Se vaatii rohkeutta tehdä myös poikkeuksellisia ratkaisuja.

Toivon, että Itä-Suomen asiat pidetään nyt vahvasti esillä eikä siitä tehdä selvästi vaalien alla oppositio - hallitusdebattia.  Se on koko Suomen yhteinen asia. Minulla on seuraavan kirjoituksen lähdemateriaalina  äskettäinen FCG:n tutkimus Suomen kuntakentästä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perusteella. Ensilukemalta sain tuloksista vaikutelman, että tulevaisuuden ennusteet ja tilastot alkavet ohjata voimakkaasti kuntalaisten mielipiteitä. Siellä valtaosa Pohjois-Karjalan kunnista on listan häntäpäässä. Usko politiikkaan on horjunut.