Silmäilin illan aikana eilen ilmestynyttä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tuoretta Trendit 2/2026 -julkaisua. Sen sisältämät alkuvuoden suhdanneluvut antavat pitkästä aikaa aihetta varovaiseen optimismiin. Maakunnan yritysten liikevaihto on kääntynyt kasvuun useilla toimialoilla. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti maakunnan eri osiin.

Vielä vuonna 2025 Pohjois-Karjalan yritysten yhteenlasketun liikevaihdon kasvu jäi käytännössä nollaan. Nyt näyttää siltä, että pitkä laskukausi olisi ainakin liikevaihdolla mitattuna jäämässä taakse.

Teollisuus vetää kasvua – rakentaminenkin piristyy

Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kasvun kärjessä olivat muovituotteiden valmistus, jonka liikevaihto kasvoi peräti 46,9 prosenttia sekä kaivostoiminta 34,7 prosentin kasvulla.

Erityisen ilahduttava uutinen saatiin rakentamisesta. Alan liikevaihto kasvoi 11,5 prosenttia. Kaksinumeroista kasvua ei rakentamisessa ole Pohjois-Karjalassa nähty tällä vuosikymmenellä. Vertailutaso on tosin matala, sillä rakentaminen on kärsinyt viime vuosina poikkeuksellisen vaikeasta suhdanteesta.

Myös teollisuuden vienti kehittyi myönteisesti. Vientiliikevaihto kasvoi 5,8 prosenttia, ja noin puolet teollisuuden liikevaihdon kasvusta tuli vientimarkkinoilta.

Kaikilla aloilla ei kuitenkaan mennyt yhtä hyvin. Kivituotteiden valmistuksen liikevaihto supistui 10,4 prosenttia, kiinteistöalan 3,7 prosenttia ja puun sahauksen 2,7 prosenttia.

Kokonaiskuva on silti selvästi aiempaa valoisampi. Teollisuuden rinnalla kasvua nähdään nyt myös rakentamisessa, kaupassa ja palveluissa. Huolestuttavaa on, ettei liikevaihdon kasvu vielä näy työllisyydessä. Maakunnan yritysten henkilöstömäärä väheni alkuvuonna 0,7 prosenttia.

Joensuun seutukunta lähes koko maan kasvuvauhdissa

Joensuun seutukunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi tammi–kesäkuussa 6,4 prosenttia. Koko maan vastaava kasvuluku oli 7,0 prosenttia.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia ja tukku- ja vähittäiskaupan 4,3 prosenttia. Informaatio- ja viestintäalalla kasvua kertyi yli 10 prosenttia. Myös metalliteollisuus jatkoi vahvaa kehitystään.

Joensuun seutukunnan talouskehitys on ollut maakunnan vahvinta. Alueen teollinen perusta on monipuolinen, ja yritysten kasvu vahvistaa Joensuun asemaa koko maakunnan taloudellisena keskuksena.

Keski-Karjalassa vientiteollisuus vahvistuu

Keski-Karjalan yritysten liikevaihto kasvoi alkuvuonna 3,6 prosenttia. Kasvu kiihtyi vuoden toisella neljänneksellä 5,5 prosenttiin.

Myönteistä kehitystä kannattelivat erityisesti metsäteollisuus sekä metalli- ja konepajateollisuus. Vientiliikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia.

Työllisyydessä kehitys oli kuitenkin edelleen heikkoa. Yritysten henkilöstömäärä väheni 2,0 prosenttia.

Keski-Karjalan luvut osoittavat, että vientiteollisuudella on edelleen suuri merkitys myös maakunnan pienempien seutukuntien elinvoimalle.

Pielisen Karjalassa Nurmes ja Lieksa kehittyvät eri suuntiin

Pielisen Karjalan talouskehitys oli alkuvuonna kaksijakoinen. Koko seutukunnan yritysten liikevaihto supistui 2,0 prosenttia.

Nurmeksessa yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi noin 196 miljoonaan euroon eli 3 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun veturina oli teollisuus, jonka liikevaihto nousi 9 prosenttia. Erityisesti metalliteollisuuden myönteinen kehitys on jatkunut jo useamman vuoden ajan.

Lieksassa yritysten liikevaihto puolestaan supistui 5,6 prosenttia, noin 300 miljoonaan euroon. Keskeisenä syynä oli puutuoteteollisuuden vaikea markkinatilanne.

Koko Pielisen Karjalassa puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen liikevaihto laski 6,6 prosenttia. Euroopan rakentamisen heikko suhdanne ja korkea puuraaka-aineen hinta ovat vaikeuttaneet sahateollisuuden toimintaa.

Puutuoteteollisuuden merkitys Pielisen Karjalan taloudelle on niin suuri, että sen suhdannevaihtelut näkyvät koko seutukunnan luvuissa.

Myönteisiäkin merkkejä löytyy. Tukku- ja vähittäiskaupan sekä rakentamisen liikevaihto on kasvanut. Yritykset ovat investoineet tuotantoon, koneisiin ja toimitiloihin. Myös puolustusteollisuuden kasvava kysyntä on avannut uusia mahdollisuuksia osalle alueen yrityksistä.

Nurmeksessa matkailun kehitys on ollut erityisen lupaavaa. Kansainvälisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kesällä 40 prosenttia ja elokuussa peräti 83 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Varovaiseen optimismiin on aihetta

Pohjois-Karjalan taloudessa on nähtävissä pitkään odotettuja myönteisiä merkkejä. Erityisen tärkeää on, että kasvu ei enää ole vain yksittäisten toimialojen varassa.

Samalla on muistettava, että liikevaihdon kasvu ei vielä tarkoita vastaavaa kannattavuuden tai työllisyyden paranemista. Yritysten henkilöstömäärät ovat edelleen laskussa, eikä talouden piristyminen vielä näy riittävästi uusina työpaikkoina.

Maakunnan sisäiset erot ovat myös huomattavia. Joensuun seudun vahva kehitys ei yksin riitä turvaamaan koko Pohjois-Karjalan elinvoimaa. Myös Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan yritysten toimintaedellytyksistä on huolehdittava.

Itäisen Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että teollisuuden investoinnit, vientimahdollisuudet ja uudet työpaikat jakautuvat nykyistä tasaisemmin.

Pitkän heikon talousjakson jälkeen on kuitenkin hyvä nähdä myös myönteisiä uutisia. Pohjois-Karjalassa on osaamista, teollista perustaa ja yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia kasvaa.

Nyt olisi tärkeää saada talouden orastava nousu jatkumaan ja näkymään vähitellen myös työllisyydessä.

Lähde: https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2025/10/Trendit-2_2025.pdf

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Trendit 2/2026.