Palailin lauantaina kotiin reilun viikon etelän matkalta. Suomen kovat pakkaset jäivät kokematta. Nyt on harmaata ja loskaa. Aamulla kuulin uutisista maakuntajohtajan äänen. Hän kertoi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin kohdistuvasta JTF-rahastosta. 

Suomeen on oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osuus kaikkiaan 465 miljoonaa euroa. Näin Pohjois-Karjalakin on saamassa Euroopan komission loppuvuodesta tekemällä päätöksellä 45 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon osuus rahastosta on 61 miljoonaa euroa.

JTF-rahastolla edistetään teknologista muutosta ja sen mukanaan tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Alueiden ja erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta kehitetään samalla kun siirrymme kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Rahaston keskeisenä tavoitteena on kehittää uutta elinkeino- ja yritystoimintaa uusille toimialoille korvaamaan turveteollisuuden työpaikat. Suomessa JFT-rahaston tuella pyritään puolittamaan hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakayttö vuoteen 2030 mennessä.

Marraskuun maakuntien edustajat sivusivat aihetta Itä-Suomen Unionin järjestämässä Kuopion foorumissa, josta kirjoitinkin aikaisemmin. Viikonvaihteen Ykkösaamussa elinkeinoministeri Lintilä suorastaan kannusti uusiin bioinnovaatioihin.

          Bioenergiastrategia päivitettävä 2030-luvulle

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teki reilu kymmenen vuotta sitten suunnitelmat siirtyä fossiilisista polttoaineista kotimaisiin puusta ja muista biomassoista tehtyihin fossiiliset korvaaviin tuotteisiin. Nurmes lähti maakunnassa ensimmäisten joukossa liikkeelle. Alkoi vihreän teollisuuden alueen suunnittelu. Se perustettiin Känkkäälään. Maakunnassa on pari nestemäisiä biopolttoaineita tuottavaa laitosta syntynyt. Niiden käynnistymisessä on ollut ongelmia. Meillä on ollut Känkkäälään biodiesellaitosuunnitelmia, mutta läpimurtoa ei ole vielä tullut. Puustako Oy:n biohiiltämön tuotannon käynnistymistä odottelemme.

Viime vuonna meille puuhattiin biokaasulaitosta. Kaupunki vierasti lähteä mukaan Nurmeksen Biokaasu Oy.n hankkeeseen. Taloudelliset vastuut olivat kaupungille liian suuret. Kaupungin strategiaan oli viime vuodelle kirjattu biokaasuaseman käyttöön otto.

Olen seurannut Kiuruveden askeleita biokaasurintamalla. Sen yhteistyökumppanina on Suomen Lantakaasu Oy.  Se on Valion ja St1:n yhteisyritys, joka aikoo rakentaa Kiuruvedelle Suomen suurimman biokaasulaitoksen, joka tuottaisi nesteytettyä biokaasua liikennepolttoaineeksi.  Joulukuisen päätöksen mukaan Suomen Lantakaasu Oy saa laitosinvestointeihin Kiuruvedelle Työ- ja Elinkeinoministeriöltä 19 miljoonaa euroa. Toivottavasti mekin pääsemme vielä tuohon junaan. Raaka-ainetta meillä kyllä on.

                 Korvaako vety perinteiset polttoaineet?

Oli niin tai näin. Maailma muuttuu. Sähköautot tekevät kovaa tuloaan. Suomi on sektorilla mukana akkujen kehittäjänä ja valmistajana. Nyt maailman kiinnostus on suuntaamassa tutkimusta vedyn hyödyntämiseksi polttoaineena.

”Perinteiset” biodieselit ovat kohta historiaa. Sähköautojen toimintasäde talvella on ihan jotain muuta valmistajan lupaamasta. Näin meidän Nurmeksessakin on paikallisesti lähitulevaisuudessa pohdittava, miten kehitämme Känkkäälän aluetta vastaamaan 2030-luvun  energiahaasteisiin. On myös tutkittava, onko meillä mahdollisuuksia hyödyntää esim.  alussa mainitsemani JFT-rahaston tarjoamia mahdollisuuksia.Siihen työhön meillä on ammattilaiset.

Meillä näissä hankkeissa omarahoitusosuus joudutaan usein hakemaan kuntien elinvoiman kehittämiseen varatuista rahoista. Se herättää aina keskustelua päättävissä elimissä. Kuntatalouden kiristyessä meidän on panostettava myös riskien hallintaan.