Olen viimeisen puolen vuoden aikana luottamustoimissa keskittynyt enemmän hyvinvointialueiden ja kuntien taloudelliseen kykyyn tuottaa niille kuuluvat tehtävät nykyisillä voimavaroilla. Valtio on kovasti velkaantunut. Koronan aikaiset elvytystoimet ja Ukrainan sota ovat ohjanneet maamme hallituksen toimintalinjoja viime vuodet.

Nyt eduskuntavaalien alla käydään keskustelua kuitenkin maltillisesti. Olen odottanut ek-vaaliehdokkaiden ottavan voimakkaammin esille puheissaan myös tulevaisuuden kuntatalouden kehitysnäkymät. Monet varsinkin itäisen Suomen kuntien taloudet heikkenevät tuntuvasti.

Luovutin vt. kaupunginjohtaja Kyösti Korhosen kanssa ministeri Annika Saarikolle Nurmeksen kaupungin puolesta muistion, jossa lähitulevaisuuden talousnäkymiä avattiin. Meidän on pystyttävä katsomaan tulevaisuuden aina 2030 - 2040 -luvuille asti. Pohjois-Karjalan väkiluku jatkaa laskuaan sinne asti, vaikka koko ajan panostamme kuntiemme elinvoimaan. 

Minulla on käytössä kuntaliitosta saadut viime vuoden maakuntakohtaiset tilinpäätösarviot. Niitä en ole nähnyt vielä julkisuudessa referoitavan. Pohjois-Karjalan tilannetta synkistää Siun soten kumulatiivinen alijäämä ja palkkaharmonisointi. Siitä hyvinvointialueemme lähetti tiedotteen viime viikolla medialle. Niistä tulee kunnille minimissään noin 63,5 miljoonan euron jälkilasku, joka kirjataan vuoden 2022 tilinpäätökseen. Siun soten alijäämiä on 39,5 milj € ja vielä riidan alla olevaa palkkaharmonisointia 24 milj €. Nurmekselle on tulossa 4,35 milj. €:n lisälasku. Muutetun perussopimuksen mukaiseksi Joensuu saa lähes 27 milj. €:n lisälaskun.

Kuntaliiton maakuntia koskevassa ennusteessa ei ole tietääkseni kaikki alijäämistä ja palkkaharmonisoinnista viime vuoden tilinpäätöksiin kirjattavat kulut. Kuntaliiton tuoreen materiaalin mukaan viime vuoden tilinpäätösennusteessa Pohjois-Karjalan kuntien tilinpäätökset ovat keskimäärin 135 € asukasta kohti miinuksella. Huonompaa luvataan vain Kymenlaaksolle, miinusta 145 €/asukas. Pohjos-Savo on kolmas pakkasella oleva maakunta, miinus 4 €/asukas. Kainuu on niukasti plussalla 25 €/asukas. Kärjessä on Uusimaa 447 €/asukas ja Pohjois-Pohjanmaa 412 €/asukas! Valtaosa Itä-Suomen Unionin alueen maakunnista on sijoittunut tilaston häntäpäähän.

Valtiovalta joutuu uudelleen tarkastelemaan valtionosuusjärjestelmää. Tuo viesti meiltä on nyt lähdettävä yli puoluerajojen. Kuntaveroprosentista 12,64 % sekä 70 % peruspalveluiden (sote) valtionosuuksista siirtyy valtiolle hyvinvointialueiden rahoitukseen. HVA:et ovat selkeästi ilmaisseet, että niille osoitettu rahoitus ei kata kaikkia lakisääteisiä kuluja. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että kuntien valtionosuuksia leikataan edelleen tulevina vuosina. Soterahoitus päättäjille on paljon seksikkäämpi. Nostakoot kunnat veroposenttejaan.Tuo tyyli ei vaan  meille käy!

Tällä hetkellä on ennakoitu, että kuntien valtionosuuksia leikataan jatkossa 30 €/asukas vuodesta 2026 alkaen ja sitä ennen 45 €/asukas vuosina 2024 – 2025. Sillä kompensoitaisiin tämä vuosi, jolloin leikkauksia ei vielä tehty. Meitä valtiovalta rankaisee rahoitusmallin ”kiikkulautavaikutuksella” valtionosuuksiin. Kun Siun soten yhteinen potti, 63,5 milj. € kirjataan vuoden 2022 tilinpäätöksiin, niin se pienentää kuntien valtionosuuksia pysyvästi. Hyöty menee hyvinvointialueelle.

Alla ministeri Saarikolle luovutettu muistio kokonaisuudessaan:                         

Valtiovarainministeri Annika Saarikko

NURMEKSEN KAUPUNGIN AJANKOHTAISET ASIAT

Arvoisa Valtiovarainministeri

Seuraavat asiat ovat meille tärkeitä ja ajankohtaisia:

1. YLEISTÄ

Vuosi 2023 on Suomen kunnille historiallinen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vuoden alussa siir-tyneet pois kuntien järjestämisvastuulta. Uudistus muuttaa kuntien talouden rakenteita erittäin merkit-tävästi ja pitkävaikutteisesti.

Erityisesti Pohjois-Karjalan maakunnalle uudistus on poikkeuksellisen haastava, koska kuntayhtymä Siun soten menokasvu on ollut muuta maata huomattavasti nopeampaa ja maakunnan verokehitys heikompaa. Uhkana on, että hyvinvointialueille kuuluvia riskejä ja vastuita jää jatkossakin kuntien kan-nettavaksi, joka on kuntien talouden kantokyvyn näkökulmasta kohtuutonta.

Pohjois-Karjalan kunnista myös Nurmes kuuluu hyvinvointialueuudistuksen myötä tehtävän valtion-osuusuudistuksen häviäjäkuntiin

2. PALKKAHARMONISAATION NEGATIIVISET VAIKUTUKSET EDELLÄKÄVIJÄKUNTIEN TA-LOUTEEN

Ennen vuotta 2023, osa kunnista muodosti vapaaehtoisesti koko maakunnan tai lähes koko maakun-nan kattavia sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymiä ja pyrki valmistautumaan pilottialueina enna-koiden tulevien hyvinvointialueiden muodostumiseen. Tähän myös valtio kuntia kannusti. Näillä alueilla valmiudet hyvinvointialueuudistuksen toteuttamiselle ovat olleet hyvät.

Vapaaehtoisissa kuntayhtymissä (mm. Siun sote) jäsenkunnat ovat jo rahoittaneet kuntayhtymien hen-kilökunnan palkkaharmonisoinnin toteuttamista. Kuntayhtymiä perustettaessa yleinen käytäntö on ollut, että palkkoja harmonisoidaan yleisimpään palkkatasoon suunnitelmallisesti useiden vuosien aikana. Viime vuosien oikeuskäytännön myötä ammattijärjestöjen vaateet harmonisoinnin toteuttamisen aika-taulusta sekä tasosta ovat kuitenkin muuttuneet. Tästä on seurannut, että useissa kuntayhtymissä on neuvoteltu ammattijärjestöjen vaatimuksesta palkkojen harmonisoimisesta takautuvasti korkeimpien palkkojen mukaiseksi, huolimatta jo vuosia suunnitelmallisesti tehdystä harmonisointityöstä.

Lopullisia palkkaharmonisoinnin kustannuksia ei tällä hetkellä tiedetä, mutta esimerkiksi Pohjois-Karja-lan kuntien osalta lopullisten kustannusten vaikutus on arviolta 20-40 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,8 -1,6 %-yksikön tuloveroprosentin tuottoa. Lisäksi lakkautetun kuntayhtymän jäsenkuntien valtionosuu-det pienentyvät tulevina vuosina järjestelmämuutoksessa käytettävän laskentamallin seurauksena. Pohjois-Karjalan kaltainen tilanne on realisoitumassa myös muilla alueilla, joissa on muodostettu va-paaehtoisia kuntayhtymiä.

Yhteenvetona todettakoon, että palkkojen harmonisaatioon liittyvät tiedostetut epäkohdat tulisi korjata ja palkkaharmonisaatiosta aiheutuvat taloudelliset rasitteet kohdentua kaikille kunnille tasavertaisesti, riippumatta siitä, onko palkkaratkaisut tehty jo kuntayhtymissä vai tehdäänkö ne vasta hyvinvointialu-eilla.

3. TE-PALVELUJEN UUDISTUS

Uudistus on työvoima- ja yrityspalvelujen hoidon kannalta perusteltu ja Pohjois-Karjalan kuntien toivei-den mukainen uudistus, mutta uudistuksen rahoituksellinen nettovaikutus on merkittävästi negatiivinen maakunnan kuntien kannalta. Pohjois-Karjala on maan vaikeinta työttömyysaluetta, mikä ei valitetta-vasti näy valtinosuuksien kohdentumisen kriteereissä. Valtionosuukriteerien tulisi perustua vahvasti sii-hen, mikä on palvelutarve kunnittain. Koko maata keskimääräisesti heikompi terveys ja työkyky, tulo-taso sekä yli 55-vuotiaiden työllistäminen ovat nimenomaan Pohjois-Karjalan kuntien työttömyyteen liittyviä erityispiirteitä. Työikäisten määrä valtionosuukriteerinä sopii tätä taustaa ajatellen huonosti teh-tävän laajuutta ja vaativuutta osoittavaksi mittariksi. Kuntien rahoituksen mitoitus tulisikin tehdä kaik-kien siirtyvien tehtävien laajuuden ja vaativuuden edellyttämällä tavalla ja tilannetta tulee seurata aktii-visesti niin, että järjestelmän mahdolliset valuviat saadaan pikaisesti korjattua. Valtionosuusjärjestel-män siirtymäkauden tulisi olla riittävän pitkä, jotta liian nopean muutoksen myötä kunnille ei tulisi on-gelmia.

Uudistus edellyttää kunnilta toimeenpanovaiheessa mittavaa ponnistusta ja kustannuksia tulee synty-mään jo ennen vuotta 2025. Kuntia tulee tukea uudistuksen toimeenpanovaiheessa myös taloudelli-sesti.

Toivomme, että Te voitte omilla toimillanne edistää näitä meille tärkeitä edunvalvonnan asioita.

Nurmeksessa, 27.2.2023

Matti Kämäräinen                                Kyösti Korhonen

kaupunginvaltuuston puh. joht.        vs. kaupunginjohtaja