Nurmes on yksi Suomen 57 seutukaupungista. Juha Sipilän hallitus käynnisti seutukaupunkiohjelman. Salon entinen kaupunginjohtaja Antti Rantakokko teki ensimmäisen kolmen ministeriön tilaaman seutukaupunkiselvityksen. Sen viesti oli selvä. Seutukaupungit tarvitsevat oman tunnustetun asemansa myös kansallisessa kaupunkipolitiikassa ja oman seutukaupunkiohjelmansa.

Selvitys osoittaa, että monet seutukaupungit ovat joutuneet taistelemaan vääriä mielikuvia vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana teollisuuden ja maatalouden rakennemuutos on osunut kipeimmin juuri seutukaupunkeihin. Ne ovat kuitenkin selvinneet muutoksesta omilla vahvuuksillaan.

Olen näillä sivuillakin kirjoittanut seutumme yritysten myönteisistä tuloksista parin viime vuoden aikana. Meillä on vahvat tukipilarit, elintarviketeollisuuden, metsän eri toimialojen ja metalliyritysten ympärillä. Känkkäälän vihreän teollisuuden alue tuo siihen oman lisänsä. Sen fokusta joudutaan varmaan päivittämään uudelleen vastaamaan 2030-luvun haasteisiin.

Maakuntamme on taistellut jo vuosikymmenet tilastokeskuksen väestöennusteita vastaan. Usein selätimme ne. Nyt viime vuosina on käänne mennyt huonompaan suuntaa ja joillain seuduilla väki on vähentynyt ennusteita nopeammin. Maakuntamme väki vähenee nykyisten ennusteiden mukaan 13 500 henkilöä vuoteen 2040 mennessä. Muutamat kunnat menettävät väkeään tuona aikana yli neljänneksen!

Parhaillaan on menossa hyvinvointialueellamme ison tuottavuusohjelman teko. Siihen kuuluu mm. palvelustrategia ja palveluverkkolinjaus pitkälle ensi vuosikymmenelle. Aluevaltuusto saa paketin päätettäväkseen kesäkuun lopussa. Nyt tarvitaan työrauha. Väestöennusteet meidän on otettava vakavasti ja tehtävä järkeviä linjauksia ja päätöksiä.

             Kaksi seutukaupunkien vetovoimatutkimusta

Kuntaliitto teki ensimmäisen seutukuntien vetovoimatutkimuksen 2019. Pohjois-Karjalan seutukaupungit (Kitee, Lieksa ja Nurmes) eivät tuolloin siinä menestyneet. Kolmesta maakunnan seutukaupungista vain Lieksa oli tutkimuksessa mukana. Seutukaup_vetovtutk2019_raporttiLAAJA_14042019.pdf (kuntaliitto.fi) Tutkimus suoritettiin uudelleen viime vuonna. Siitä mainitsinkin blogissani 10.5.2022. Nurmes menestyi tutkimuksessa maakuntamme seutukaupungeista parhaiten. Pohjois-Karjalan kaikki kolme seutukaupunkia olivat mukana tutkimuksessa. PowerPoint Presentation (kuntaliitto.fi)

Viimeiseen vetovoimatutkimukseen saatiin seutukaupunkien asukkailta kaikkiaan 13 100 vastausta. Nurmes oli pehmeää vetovoimaa mittaavassa luokassa neljänneksi paras. Tuolloin nurmeslaiset vastaajat korostivat kaupungin hyvää ilmapiiriä ja palveluja tärkeinä pitovoiman ankkureina. Kaupungin ulkoinen ja sisäinen imago oli kuntalaisten vastauksissa kunnossa. Näissä molemmissa luokissa sijoitus oli kahdeksas. Se on hyvä tulos 57 seutukaupungin joukossa.

                     Viides seutukaupunkifoorumi

Toissa viikolla piipahdin säätytalolla seutukaupunkifoorumissa. Tilaisuus järjestettiin viidennen kerran. Foorumissa pohdittiin seutukaupunkien tulevaisuutta ja menestyksen eväitä. Ajankohtaisista asioista synkkenevä kuntatalous aiheuttaa varsinkin itäisen Suomen kunnille huolta.

Ministeri Lintilä korosti puheenvuorossaan, että seutukaupunkityötä on jatkettava myös ensi hallituskaudella. Seutukaupunkiohjelman toimeenpanoa on jatkettava myös nykyisen ohjelmakauden jälkeen, joka päättyy vuoden 2023 loppuun. Tilaisuudessa oli esitykset mm. Helsingin Yliopistolta, Sitralta ja Ympäristöministeriöstä.

Minulla on kaiken kuulemani jälkeen sellainen kutina, että maamme hyvinvointialueiden palveluverkkolinjaus muotoutuu maakuntakeskusten ja seutukaupunkien ympärille jo ennen vuotta 2040. Kevyemmän palvelutason yksiköitä järjestetään muihin kuntiin ja pitäjiin. Valitettavasti taloudelliset resurssit ja henkilöstön saanti vaikuttavat toteutukseen. 

Nurmeksen kaupungissa on paljon tapahtunut viime keväänä julkistetun seutukaupunkien vetovoimatutkimuksen jälkeen. Huhtikuussa Pasi Parkkinen aloittaa kaupunginjohtajana. Meidän on yksissä tuumin lähdettävä töihin ja pidettävä huoli, että pärjäämme myös seuraavassa vastaavassa tutkimuksessa. Monet asiantuntijat pitävät seutukaupunkiverkkoa liian suurena, nyt 57 kaupunkia. Meidän on Pielisen Karjalan logistisena keskuksena pysyttävä siellä ja vahvistettava asemiamme entisestään.

Maanantaina kaupunginhallitus aloitti meidän tuottavuusohjelman tekemisen. Toukokuussa ja syyskuussa pidetään valtuustoseminaarit, joissa valmistaudumme tuleviin vuosiin. Työssä tarvitsemme avointa arvokeskustelua, toistemme kuuntelua ja kaukokatseisuutta 2030-luvulle asti. Odotan samanlaista keskustelua, jota koin vuoden 2021 lopulla strategian imagotyöryhmässä.