Viikko sitten Suomi alkoi totutella eduskuntavaalien jälkeiseen uuteen todellisuuteen. Kokoomus ja Perussuomalaiset muuttivat eduskunnan kokoonpanoa merkittävästi. Vaalien suurimpina häviäjinä olivat Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Menneen viikon ja osan pääsiäispyhistä tutkin lähinnä Keskustan vaalituloksen kehittymistä vuoden 2015 ek-vaaleista lähtien. Itse olen saanut kokea puolueen nousut ja laskut valtakunnan tasolla. Vielä vuosi sitten aluevaaleissa pärjäsimme paikallisesti ja maakunnallisesti hyvin. Nurmeksessa Keskusta sai 50 % annetuista äänistä ja 3/5 paikoista. Jos kaikki ajatukset nyt kirjoittaisin, niin tekstiä tulisi paljon. Ette jaksaisi lukea sitä. Tosiasioita on kuitenkin tarkasteltava ja kaivettava uudet lähtökuopat. Politiikka opettaa nöyryyttä.

Tarkastelen Keskustan vaalitulosta kylmästi numeroiden valossa. Keskustan vaalitulos 23 kansanedustajaa ja 11,3 % kannatus on huonoin tulos sitten 1916 vaalien jälkeen. Nyt kärsimme toisen perättäisen tappion ek-vaaleissa. Vuonna 2019 menetimme 18 paikkaa ja nyt vielä 8 paikkaa lisää! Oli siis virhe lähteä hallitukseen. Keskusta halusi olla mukana viemässä sote-uudistusta maaliin. Kun nyt jäämme oppiositioon, uskon aluevaltuustoissa Keskustan linja koventuvan. Parhaillaan hyvinvointialueilla tehdään palveluverkkostrategioita. Keskustan ehdokkaat kävivät aluevaalit suurin odotuksin. 

Absoluuttinen Keskustan äänimäärä oli ek-vaaleissa suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin aluevaaleissa. Reilu viikko sitten ek-vaaleissa saimme 349 000 ääntä ja aluevaaleissa 357 000 ääntä. Aluevaaleissa Helsinki ei ollut mukana ja äänestysprosentti oli näin tuntuvasti ek-vaaleja pienempi. Näin aluevaaleissa saavutettu hyvä tulos lähes samalla äänimäärällä ei riittänyt alkuunkaan ek-vaaleissa. Emme tavoittaneet uusia äänestäjiä.

Eduskuntavaalit voittaneen Kokoomuksen kannatus kasvoi nyt aluevaaleista noin 240 000 äänellä 644 000 äänestäjään. Perussuomalaisten nousu aluevaalien 207 000 äänestä 413 000 äänellä 620 000 puolueen kannattajaan on huima hyppäys. Kerralla PS nousi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Keskusta on edelleen suuri kuntapuolue. Maassa on vielä paljon vihreää, jos tarkastellaan keskustaenemmistöisiä kuntia. Maakunnallisessa tarkastelussa Keskusta ei ole enää suurin puolue missään maakunnassa. Siksi nykymedian esittämistä Suomen poliittisista kartoista puuttuu Keskustan vihreä. Suurimman kannatuksen menetyksen Keskusta koki vahvalla alueellaan Oulun vaalipiirissä. Siellä kannatus laski 5,4 %.

Vihreä Keskusta, Punainen SDP, vaalean sininen PS, keltainen RKP, tumma sininen Kok (suurin puolue kunnassa)

Miten sitten pärjäsi SDP? Aluevaaleissa se sai melkein saman kannatuksen kuin Keskusta, vain 3000 ääntä vähemmän (354 000 ääntä). Eduskuntavaaleissa demarit saivat 616 000 ääntä. Se on neljännesmiljoona äänestäjää enemmän kuin aluevaaleissa. Helsingin mukana olo ei yksin selitä heidän kannatuksen kovaa kasvua.

Marin onnistui vaaleissa, vaikka ei päässyt tavoitteeseensa, suurimmaksi puolueeksi. Hän teki johtopäätökset ilmoittamalla luopuvansa SDP.n puheenjohtajuudesta. Samalla tuo tarkoittaa sitä, ettei hän ole Suomen seuraava pääministeri. Ilmoitus otettiin varsinkin ulkomailla suurena yllätyksenä vastaan. Tänään Marin sai seuraa Vihreiden Ohisalolta. Lii Andersson on jo aiemmin ilmoittanut luopuvansa Vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta. Molemmat naiset saivat vaaleissa hurjan äänimäärän.

Keskusta käy kevään sisäistä keskustelua. Meillä on huhtikuun aikana piirikokoukset, joissa analysoidaan kevään vaalitulos. Selvää on, ettei Keskusta lähde kaksissa vaaleissa 26 edustajan menetyksen jälkeen hallitukseen. Puolueen puheenjohtaja selvisi vaalitenteistä mielestäni hyvin. Se ei kansalle riittänyt. Annika tekee omat päätökset pj-tulevaisuudesta kevään aikana.

Keskusta on vuosikaudet yrittänyt päästä eteläisen Suomen isoihin kaupunkeihin. Siinä ei ole onnistuttu. Etelä-Suomen Helsingin, Turun ja Tampereen väliin jäävässä kasvukolmion viidestä vaalipiiristä valittiin nyt yhteensä 111 kansanedustajaa. Tuosta reilua eduskunnan enemmistöä edustavasta joukosta vain viisi on keskustalaisia. Meillä kunnista on pienin kannatus Helsingissä (1,6 %). Suhteellisesti siellä kannatuksen pudotus oli suurin edellisistä vaaleista (- 1,6 %). Keskustan kannatuksen runko on jossain muualla kuin Etelä-Suomessa.

Minulla on paljon kerättyä ja itse tuotettua vaaleihin liittyvää materiaa. Nyt käymme maakunnassamme käsiksi palveluverkkolinjaukseen ja –strategiaan. Se herättää paljon keskustelua. Siitä kirjoitan lähipäivinä, kunhan ensin HVA:n tulevaisuuslautakunta käsittelee asiakokonaisuuden.

Olen lueskellut myös veteraanipolitiikkojen vaalikirjoituksia. Kannattaa tutustua Timo Soinin vaalianalyysiin. Hän on lähestynyt asiaa neljässä viime viikolla julkaistussa blogikirjoituksessaan

 http://timosoini.fi/category/ploki/