Hyvinvointialueiden rahoituslaki ei vastannut meidän maakuntamme todellista sairastavuutta. Tarvevakiointia ei otettu huomioon siinä määrin kuin meille olisi kuulunut. On kyllä myönnettävä, että meidän edunvalvontakaan ei toiminut tavalla, joka varmistaisi riittävät, tasapuoliset ja jo perustuslakiin pohjautuvat palvelut. Siun soten hyvinvointialueella rahoitusvaje on suurin. Kaltoin on kohdeltu myös Päijät-Hämettä. Molemmat maakunnat ovat olleet sote-integraatiossa ladunavaajia.

Orpokin huomasi, että sote-rahoituksessa on valtakunnallisesti miljardin vaje tälle vuodelle. Siitä parin viikon takainen A-studion sote-asiantuntijaryhmä keskusteli. Oletettavasti keskustelemassa olivar hallitusneuvottelijoiden sote-pöydän asiantuntijalobbarit.

Lisärahan kimpussa ovat ensimmäisinä ERVA-alueiden keskukset. A-studion raadin keskustelun viesti oli meille, että hyvinvointialueita ja keskussairaaloita on liikaa ja perinteisten terveyskeskusten aika on ohi. Painopistettä halutaan siirtää perusterveydenhuollon suuntaan preventiikkaa unohtamatta. Tuota sanomaa ERVA-keskusten johtajat veivät viime hallituskaudella ministeriöiden sote-lainsäädännön valmisteluihin ylimpien virkamiesten kautta. Nyt on tärkeää, että Siun soten tyytymättömyys rahoituslakiin viedään vielä hallitusneuvottelijoille.

Hyvinvointialueen hallitus linjasi jo heti vaalien jälkeen, että se laatii hallitusneuvottelijoille laajan kannanotton rahoituslain epäoikeudenmukaisuudesta. Asiaa on käsitelty valtuustoryhmissä ja näin allekirjoittajina oivat kaikki HVA:n valtuustomme ryhmäpuheenjohtajat.

 

Alla loppuviikosta julkisuuteen tullut Siun soten valtuustoryhmien puheenjohtajien kannanotto kokonaisuudessaan:

 

SOTE-rahoitusmallin valuvika estää yhdenvertaisten palvelujen toteutumisen Pohjois-Karjalassa

Nykyinen rahoituslainsäädäntö ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti, vaan osa
hyvinvointialueista jää pysyvästi alle laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen. Näin
perustuslailla turvattu kansalaisten yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei toteudu. Rahoituslainsäädännössä on vakava valuvika, joka on uudessa hallitusohjelmassa korjattava.

Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä lakisääteinen järjestämistehtävä voi toteutua vain, jos hyvinvointialueiden rahoitusmalli on yhdenvertainen.

Rahoitusmallin laskentakriteereissä painottuvat erilaisilla kertoimilla kunkin hyvinvointialueen asukasmäärä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja alueellisia olosuhteita kuvaavat tekijät. Osa rahoituksesta määräytyy ns. HYTE-kertoimen perusteella. Alueellinen rahoitus lasketaan vuosittain uusimmilla tilastotiedoilla vastaamaan muutoksia kunkin alueen palvelutarpeessa ja muissa olosuhdetekijöissä. Tämä ei korjaa siirtymätasauksesta johtuvaa ongelmaa.Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittämät, väestön palvelutarpeeseen perustuvat, niin sanotut tarvevakioidut rahoituksen kriteerit ovat oikeudenmukaiset. Voimassa olevaanrahoituslakiin kirjattu seitsemän vuoden pituinen siirtymätasaus ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti.

Siirtymätasauksen avulla rajoitetaan seitsemän vuoden aikana hyvinvointialueiden laskennallisen rahoituksen kasvu maksimissaan kahteensataan (+200) euroon ja rahoituksen väheneminen viiteenkymmeneen (-50) euroon alueen asukasta kohti. Vuonna 2023 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle olisi kuulunut rahoituslaskentamallin mukaisesti lisärahoitusta 397 euroa asukasta kohti eli 64 900 000 € vuodessa. Tämän tarveperusteisen kasvun siirtymätasaus kuitenkin
leikkasi kokonaan pois. Seuraavina vuosina siirtymätasaus pienenee hitaasti.

Lopputulemana on, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue menettää laskennallista rahoitusta yli 374 000 000 € vuosina 2023 - 2029, minkä jälkeen rahoituspohjaan jää pysyvästi noin 34 000 000 € (n. 4 %) vaje.

Pohjois-Karjalassa väki vähenee ja vanhenee. Palvelutarve on huomattavasti suurempaa kuin maassa keskimäärin. Itä-Suomessa, kuten muuallakin on pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Rahoitusmalliin sisällytetty siirtymätasaus rajoittaa kykyämme uudistaa palveluja esimerkiksi investoimalla uuteen teknologiaan ja tietojärjestelmiin. Pohjoiskarjalaisten perustuslaillinen oikeus yhdenvertaisiin palveluihin ei toteudu rahoitusmallissa olevan valuvian vuoksi.

Tämän vuoksi siirtymätasauksesta on poistettava rahoituksen kasvua rajoittava leikkuri. Tästä syntyvät kustannukset voidaan kattaa esimerkiksi yhtenäistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut valtakunnallisesti. Siirtymätasaus ei myöskään saa jäädä pysyväksi millekään hyvinvointialueelle, vaan kaikkien alueiden on päästävä laskennalliselle palvelutarvetta vastaavalle rahoitustasolle.

Joensuussa 17.5.2023
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat

 

Eero Reijonen, Keskustapuolueen valtuustoryhmä
Matti Taponen, Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä
Aulikki Sihvonen, Kokoomuksen valtuustoryhmä
Petteri Tahvanainen, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Sari Huovinen, Liike nyt valtuustoryhmä
Sari Koskinen, Vihreiden valtuustoryhmä
Henry Määttä, Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Maija Silvennoinen, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä