Luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings laski Suomen luokitusta pykälällä kolmanneksi parhaaseen AA-luokkaan.  Kyse voi kuulostaa vain tilastomerkinnältä. Suomi on kuitenkin vielä kolmanneksi parhaassa luokassa. Suomi saa edelleen lainaa kohtalaisen edullisesti. Eri asia on, millä tavalla maamme hallitus jatkaa valtion talouden tasapainottamista. Nykyinen meno ei ole kohdellut Suomea tasapuolisesti.

Valtio, yritykset, kotitaloudet ja erityisesti syrjäisten alueiden kuntatalous joutuvat nyt uuteen tilanteeseen, jossa talouden tasapainottaminen voi käydä entistä vaikeammaksi. 

Kun sijoittajat arvioivat Suomen lainanoton riskin kasvaneen, sillä on korkoja nostava vaikutus. Tämä tarkoittaa valtion vuosittaisten korkomenojen kasvua. Se raha on pois esimerkiksi koulutuksesta, sosiaalipalveluista tai investoinneista, joita juuri nyt kipeästi tarvittaisiin varsinkin tänne harvaan asutuille ja ikääntyville alueille. 

       Korkojen nousu iskee yrityksiin ja asuntomarkkinoihin

Valtion velan kallistuminen heijastuu vähitellen  koko rahoitusmarkkinaan. Yrityslainojen hinyoihin tulee nousupainetta. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, jotka jo valmiiksi toimivat tiukoilla katteilla, voivat joutua lykkäämään investointejaan tai kehityshankkeitaan. Se puolestaan hidastaa talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. 

Erityisen huolestuttavaa on, että senioriyrittäjien on entistä vaikeampi löytää työlleen jatkajia. Sitä vaikeuttaa varsinkin itäisen Suomen pankkien kiristynyt vakuuspolitiikka. Hyvässä kunnossa olevan yrityksen ostajalle ei rahoitusta irtoa. 

Asuntokaupassa jatkunut korkojen nousu vaikeuttaa erityisesti ensiasunnon ostajien asemaa ja vähentää kysyntää. Kun ihmisillä on vähemmän varaa maksaa korkeita lainanhoitokuluja, asuntojen hinnat voivat laskea tai ainakin kauppamäärät hiljentyä. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen ja kiinteistöalan työllisyyteen ja investointeihin.

Syrjäseutujen kuntatalouden ja sote-rahoituksen vaikea     yhtälö

Luottoluokituksen laskun seuraukset eivät jakaudu maassamme tasaisesti. Syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla, joissa väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee, kuntatalous on jo valmiiksi tiukoilla. Korkeampi korkotaso syö myös kuntien ja hyvinvointialueiden taloudellista liikkumavaraa, kun lainanhoitomenot kasvavat. Joissakin kunnissa keskustelua herättäneille kuntatalouden ylijäämille on tulevina vuosina käyttöä, jotta voidaan tarjota kuntalaisille lakisääteisiä palveluja.

Erityisen suuri haaste on löytää kestävä ratkaisu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukseen. Väestön ikääntymisen takia palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti, mutta verotulot eivät pysy perässä. Ongelma on pahin syrjäisillä alueilla, joilla väkiluku laskee eniten ja jotka kärsivät kovasta työttömyydestä. 

Kun valtio joutuu samalla maksamaan enemmän korkoja omista veloistaan, jää vähemmän mahdollisuuksia lisärahoitukseen tai tasausjärjestelmiin. Tämä voi pakottaa kuntia ja hyvinvointialueita kiristämään talouttaan entisestään, mikä näkyy asukkaiden arjessa palveluiden karsimisena tai henkilöstövajeena.

             Tulevat vaalit haastavassa talousilmastossa

Vuoden 2027 eduskuntavaalit osuvat vaikeaan aikaan. Taloutta painavat korkeat korkokulut, heikot kasvunäkymät ja väestön ikääntymisen myötä paisuvat menot. Puolueet joutuvat tasapainoilemaan leikkausten, veronkiristysten ja hyvinvointipalveluiden turvaamisen välillä. Samalla  päättäjillä paine kasvaa, miten järjestetään peruspalvelut, turvataan työllisyys ja pidetään alueet elinvoimaisina. Ennustamani tavallista vaikeampi vaalikevät 2027 toteutuu. 

Nyt vähänkin meistä taantuvien alueiden ihmisistä välittävien poliittisten ryhmien on löydettävä toisensa ja sovittava yhteisestä aluepolitiikasta.

Luottoluokituksen lasku on siis enemmän kuin merkintä luottoluokituslaitoksen raportissa. Se kertoo Suomen talouden haavoittuvuuksista ja siitä, että ratkaisut eivät synny hetkessä. Tarvitaan rohkeita päätöksiä, talouskasvua tukevia toimia ja erityistä huomiota siihen, ettei kukaan, ei yksittäinen ihminen eikä syrjäinen kunta jää kehityksen varjoon.