Kekkonen vs. nykyjärjestelmä – ennenaikaisten vaalien mahdollisuus?

Minun ikäluokkani muistaa Kekkosen ajan, kun Suomessa presidentillä oli lähes rajaton valta hajottaa eduskunta. Kun poliittinen tilanne ajautui solmuun, Kekkonen käytti tätä oikeuttaan kolme kertaa. Viimeksi ennenaikaiset vaalit pidettiin vuonna 1975.

Nyky-Suomessa tilanne on täysin toinen. Vuoden 2000 perustuslain myötä presidentiltä vietiin yksipuolinen valta hajottaa eduskunta. Nyt eduskunnan ennenaikaiset vaalit voivat tulla kyseeseen vain tietyllä tavalla:

• Aloitteen tekee pääministeri

• Presidentti voi päättää eduskunnan hajottamisesta vain pääministerin esityksestä

• Eduskuntaryhmiä kuullaan ennen päätöstä

Käytännössä ennenaikaiset vaalit ovat siis mahdollisia vain, jos hallitus menettää toimintakykynsä eikä uusia toimivia voimasuhteita synny nykyisen eduskunnan pohjalta. Silloin pääministerin on kannettava vastuu ja tehtävä esitys hajottamisesta.

Perinne Suomessa on ollut, että hallitus yritetään aina koota uudelleen ilman vaaleja. Siksi vuoden 2000 jälkeen yhtään eduskuntaa ei ole hajotettu kesken kauden. Jokainen vaalikausi on viety loppuun, vaikka pääministerit ovat välillä vaihtuneet. 

Nyt  Perussuomalaisten maahanmuuttolinja haastaa hallituksen yhtenäisyyttä. Tuo palauttaa mieliimme Kekkosen ajat. Orpon hallituksessa tilanne on viime kuukausina muuttunut entistä jännittyneemmäksi. Perussuomalaiset pitävät maahanmuuttovastaisuutta yllä ja sallivat Teemu Keskisarjan kaltaiset kärkevät esiintymiset. Tämä on puolueen tietoinen linja, joka puhuttelee heidän äänestäjäkuntaansa. Sama ilmiö näkyy muuallakin Euroopassa. Maahanmuuttovastaiset voimat ovat pärjänneet Euroopan vaalikentillä. USA:n nykyinen presidentti on monelle täällä hyvä kannustaja. 

Vaikka hallitus sai juuri sovittua budjettiriihestä, sopu Orpon ja Purran välillä ei välttämättä kestä. Perussuomalaiset voivat jopa tarkoituksellisesti ajaa hallituksen kriisiin. Jos näin käy, Orpo voi ajautua tilanteeseen, jossa toimivaa hallitusta ei enää saada kasaan nykyisestä eduskunnasta. Tällöin ennenaikaiset vaalit ensi kesäkuussa eivät olisi mahdottomuus. Tilanne voi kärjistyä viimeistään ensi kevään budjettiriihessä.

Miksi ennenaikaisia vaaleja vältellään Suomessa?

Suomessa vallitsee ajatus poliittisesta vakaudesta. Hallitus saa toimia eduskunnan antamalla valtakirjalla koko vaalikauden ajan. Jos hallitus kaatuu, sen tilalle etsitään uusi kokoonpano samasta eduskunnasta. Tätä pidetään vastuullisempana kuin usein toistuvia vaaleja.

Monissa muissa Euroopan maissa – esimerkiksi Italiassa tai Espanjassa – ennenaikaiset vaalit ovat tavallisia ja osin jopa odotettuja. Nyt Ranskassa on vaikeat ajat saada maalle toimiva hallitus. Suomessa sen sijaan pyritään viimeiseen asti välttämään niiden järjestämistä, koska ne nähdään poliittisen järjestelmän epäonnistumisena.

Mutta mitä tapahtuu, jos hallitus ajautuu umpikujaan ja Perussuomalaiset jatkavat painostuslinjaansa? Onko Orpon hallituksella kanttia ja kykyä löytää ratkaisuja vai päädymmekö todella Kekkosen ajan kaltaiseen tilanteeseen, jossa ennenaikaiset vaalit nousevat ainoaksi vaihtoehdoksi?

Onko Suomi valmis ennenaikaisiin vaaleihin jo ensi kesänä?