Hyvinvointialueet taistelevat nyt suurenevien alijäämien kanssa. Jo PARAS-hankkeen aikaan oli nähtävissä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ei tule kestämään tulevaisuuden palvelutarpeita. Nyt sama ongelma on kasvanut kriisiksi, joka uhkaa koko uudistuksen uskottavuutta.

Erikoissairaanhoidon kulut ovat jo pitkään kasvaneet perusterveyden ja vanhustenhoidon kustannuksella. Kun PARAS-hanke aikanaan kariutui poliittisiin erimielisyyksiin, alkoi keskussairaaloiden kilpavarustelu. Näyttävänä esimerkkinä on Jyväskylän 550 miljoonaa euroa maksanut Nova-sairaala.

Paras-hankkeen jälkeen Sipilän hallitus yritti viedä sote-uudistuksen maaliin, mutta hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Marinin hallitus sai lopulta lain valmiiksi 2022. Hyvinvointialueet pääsivät  aloittamaan toimintansa vuoden 2023 alussa.

Pohjois-Karjalassa oltiin kuitenkin jo pidemmällä. Siun soten toiminta käynnistettiin vuonna 2017 kuntien aloitteesta.  Sitä  pidettiin monilta osin  myöhemmin maamme sote-lainsäädännössä  mallialueena. Meillä kävivät niin ministerit kuin valtion virkamiehetkin tutustumassa palvelujen järjestämiseen. Olin itse Siun soten ky:n hallituksen puheenjohtajana 5,5 vuotta mukana muutamissa seminaareissa ja neuvotteluissa, joissa alleviivattiin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välistä työnjakoa samoista resursseista. 

Asiantuntijat varoittivat ajoissa

Professori Martti Kekomäki ja alivaltiosihteeri Tom Pöysti toivat jo vuosia sitten esille, että väestön ikääntyminen ja sairastavuuden kasvu lisäävät painetta juuri lähipalveluihin. Heidän mukaansa hyvinvointialueilta vaaditaan liikaa. Niiltä odotetaan kattavia palveluja ilman riittävää rahoitusta. Kyllä me politiikot toimme aina esille lähipalvelujen merkityksen. 

Jo tuolloin esitettiin mallia, jossa Suomeen olisi muodostettu vain viisi suurta hyvinvointialuetta ja erikoissairaanhoitoa olisi keskitetty vaativimpien toimenpiteiden osalta yliopistollisiin sairaaloihin. Nyt nuo ajatukset ovat palaamassa keskusteluun – valtiovalta on ottamassa ohjat käsiinsä talous edellä.

Viime vuoden 26 miljardin euron sote-kuluista 2–3 miljardia tulisi asiantuntijoiden mukaan suunnata lähipalvelujen vahvistamiseen. Se, tehdäänkö tämä rahoitusta lisäämällä vai erikoissairaanhoitoa keskittämällä, jää poliitikkojen ratkaistavaksi.

Keski-Suomesta Nova-sairaalan valmistumisen jälkeen  joutui lähtemään nyt jo toinen toimitusjohtaja. Ilman tuntuvaa lisärahoitusta ja toiminnallista remonttia Keski-Suomessa tulee katastrofi. Luottamushenkilöt eivät  pysty kokonaisuutta ratkaisemaan. Kilpajuoksu Tampereen ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden kanssa paljastaa nyt hintalappunsa!

Tietopohja on rahoituksen heikko lenkki

Viime viikkojen uutiset Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilta paljastavat, että ongelmat ovat syvemmällä kuin pelkässä rahassa. Sote-rahoitus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) raportoituihin diagnoositietoihin. Valitettavasti näiden tietojen laatu ja kattavuus vaihtelevat suuresti.

Keski-Suomessa raportoidaan vain noin 90 prosenttia tehdyistä diagnooseista, mikä aiheuttaa yli 10 prosentin vajauksen rahoituksessa. Lisäksi osa alueista kamppailee vanhentuneiden potilastietojärjestelmien ja ohjelmistoyhtiöiden toimitusvaikeuksien kanssa.

Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta on todennut, että diagnoositietojen keruu THL:n kautta on työlästä ja kallista – ja johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen. Vain suurimmilla, kuten Helsingin alueella, on käytössään riittävät tietovarannot ja tekoälyratkaisut, jotka turvaavat täyden rahoituksen saamisen.

Lisäksi nykyinen rahoitusmalli ei huomioi ihmisten sosioekonomista asemaa, vaikka juuri köyhyys, yksinäisyys ja työttömyys lisäävät palvelutarvetta. Nyt sote-menoista 52,5 prosenttia kohdistuu terveydenhuoltoon ja 47,5 prosenttia sosiaalitoimeen – mutta juuri sosiaalipalveluista leikataan ensimmäisenä.

Lopuksi – tarvitaan rohkeutta korjata suunta

Jo PARAS-hankkeessa esitettiin vähintään 20 000 asukkaan perusterveydenhuollon yksiköitä ja vahvempaa alueellista yhteistyötä. Kun silloin ei löytynyt poliittista yksimielisyyttä, valtiovalta nyt korjaa jälkiä ylhäältä käsin – talous edellä.

Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli turvata tasa-arvoiset palvelut koko maassa. Nyt tuo tavoite on vaarassa hukkua alijäämien, tietojärjestelmäongelmien ja keskittämispaineiden alle. Pohjois-Karjalan osalta hyvinvointialueemme rahoitus tulee kuntoon, kun rahoituslain remontissa kunnioitetaan alueemme sairastavuusindeksejä ja oikaistaan perusteeton 61 miljoonan euron siirtymätasaus. 

Kysynpä vain:

Onko meillä rohkeutta korjata sote-uudistus niin, että riittävät lähipalvelut säilyvät ja kansalainen pysyy keskiössä – vai annammeko järjestelmän ajautua kriisiin omalla painollaan? 

Kuuntelin viime torstaina entisen Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen mietteitä. Hän oli Hjalliksen haastateltavana. Jarmo on nykyään mm. soteasioiden konsultti. Hän tuntee sote-polun hyvin aina PARAS-hankkeesta tämän päivän ongelmiin asti. Miehellä on sana hallussa. En referoi haastattelua, vaan jätän linkin.  Se herättää varmasti tunteita.

https://www.permanto.fi/embed/video/229401409/380186501