Muutama viikko sitten istuimme paikallislehden päätoimittaja Anu Saarelaisen  kanssa aamupäivän olohuoneessa ja keskustelimme menneistä vuosista ja vähän tulevastakin. Hän kirjoitti pitkästä juttutuokiosta hyvin minunnäköisen henkilökuvan. Alla juttu joiltain osin vähän pidempänä:

Kovia vääntöjä, laman vuosia ja vastamyrkkyjä

Maakuntaneuvos Matti Kämäräinen, 74, on jättänyt taakseen kunta- ja maakuntapolitiikan. Hänet valittiin Nurmeksen kaupunginvaltuustoon keskustan riveistä vuonna 1985, ja hän ehti olla valtuustossa kymmenen kautta. Merkittävillä luottamushenkilöpaikoilla hän istui paitsi omassa kunnassa myös muun muassa maakuntaliitossa ja Siun sotessa. (Tämän vuoden kuntavaaleissa hän ei enää asettunut ehdolle.)

Hän on nähnyt Nurmeksen elinkeinoelämän ja kaupungin talouden ylä- ja alamäet ja kokenut monet kuntaliitosneuvottelut kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. 

Nurmeksen kuntapolitiikassa on eletty välillä varsin vaikeitakin aikoja, mutta siitä huolimatta Matti Kämäräisen mielestä toimiminen Siun soten luottamustehtävissä on ollut paljon vaativampaa kuin oman kunnan johtopaikoilla

– Siinä oli mukana koko maakunta, ja vielä valtakunnan kanssakin piti taiteilla, Siun soten hallituksen puheenjohtajana sen alkuvuosina toiminut Kämäräinen sanoo.

Pohjois-Karjalassa terveyspalvelut, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut koottiin yhden organisaation alle jo ennen valtakunnallista sote-uudistusta ja hyvinvointialueita. Siun sote -kuntayhtymä toimi myös mallina muulle maalle. Kritiikkiä uudistamisesta luonnollisesti tuli.

– Kaikki piti jumpata tarkkaan. Muutoksen tekeminen ja henkilöstön mukaan saamisessa oli välillä omat haasteensa. Ei aina ollut aikaa eikä ehkä taitoakaan, kun pilottina sitä tehtiin, Kämäräinen sanoo.

Helppoja aikoja sote-palveluiden järjestämisessä Kämäräinen ei ennusta tuleviinkaan vuosiin. 

– Todella iso luuta on käynyt, mutta kun katsoo väkiluvun kehitystä, niin varmasti kovia kuureja tulee vielä olemaan, hän arvelee. Tämän hetkinen maailman tilanne vaikeuttaa valitettavasti myös sote-rahoitusta.  

Kuntaliitos toi Nurmeksen kuntapolitiikkaan uudenlaista vääntöä, kun Nurmeksen ja Valtimon poliittiset kulttuurit sekoittuivat.

– Kovaa vääntöä oli myös 1980–90-luvuilla. Nurmeksessa ei ole aina osattu hoitaa vaikeita asioita niin, että ei jäisi jälkiseuraamuksia, Kämäräinen harmittelee.

Esimerkiksi hän on ottaa Nurmeksen Sähkön myyntiin liittyvän jupakan 1990-luvulta.

–Siinä  meni yksi vaalikausi niin, että poljettiin paikoillaan ja monilta meni henkilösuhteitakin poikki sen takia, Kämäräinen muistelee.

Tuoreempi esimerkki epäonnistumiseen juuttumisesta on Latviasta ostetun puunkuivurin ja Puustakon tapaus. Ennen sitä Tiiliniemen maankäyttöön liittyvä konflikti oli jo työllistänyt paljon kaupunkia ja kiristänyt henkilösuhteita.                Kämäräistä harmittaa, että asian puiminen söi aikaa kaupungin kehittämiseltä. 

–  Vaalien jälkeisen  kuntaliitosintegration hoitoon ei jäänyt enää riiittävästi resursseja. Myös strategian jalkauttaminen viivästyi, hän sanoo.

Hän toivoo, että Nurmeksessa katsottaisiin rohkeasti ympärille, tulevaisuuteen ja tiivistettäisiin yhteistyötä naapureiden ja koko maakunnan kanssa.

– Keväällä päättyneellä vaalikaudella tuntui välillä, että elämme aivan liian pienessä kuplassa, hän sanoo.

Kiistoja herätti aikoinaan myös matkailubisnes, jossa kaupunki oli mukana. Taustalla oli keskittämispolitiikka, jonka myötä Nurmeksesta katosi mm. osuusmeijeri, Lihakunta ja SOK:n sukkatehdas.

– Siihen piti löytää vastamyrkky, ja meillä se oli matkailu, mutta siitäkin oli oppirahat maksettavana. Bomban kehittämistä olisi pitänyt heti jatkaa. 

Onneksi 2000-luvulla  päästiin kauppajärjestelyillä irti  matkailun vetovastuusta. Samoihin aikoihin mentiin mukaan myös maakunnalliseen matkailumarkkinointiin, Kämäräinen sanoo ja antaa kiitosta puolueiden yhteistyölle ratkaista tämä asia.

Kämäräinen pitää 1990-luvun lamasta selviämistä Nurmeksen isoimpana onnistumisena.

– Silloin oli todella suuret valtionosuusleikkaukset. Menetimme kahden vuoden aikana 40 % valtionosuuksista, ja kaupungin talous oli aika kuralla, hän muistelee.

Kaupunkiin saatiin kuitenkin vahvaa elintarviketeollisuutta ja tukevia kivijalkoja metsätalouden puolelle. Työpaikkoja syntyi myös metalliteollisuuteen ja palvelualoille.

– Sitten 2010-luku oli parempaa aikaa, ihmisillä oli intoa tehdä töitä ja kehittää Nurmesta, Kämäräinen sanoo.

Hän esittelee Tilastokeskuksen tiedostoja, joista selviää, että 2000-luvulla Nurmeksen suhteellinen tulotaso kasvoi useita prosenttiyksiköitä (+7,1) muuhun maahan (-0,2) verrattuna. Vuonna 2022 julkaistussa seutukuntakaupunkien vetovoimatutkimuksessa nousimme monella osa-alueella kymmenen parhaana joukkoon. Samana vuonna syyskuussa kaupunkimme työttömyysaste oli 9,9! 

Iso käänne Matti Kämäräiselle olivat vuoden 2007 eduskuntavaalit. Eduskuntapaikkaan äänet eivät ihan riittäneet, mutta hän keräsi keskustalle huomattavan äänipotin, jolla oli osaltaan merkitystä myös eduskunnan poliittisissa voimasuhteissa.

Tuo kannatus johti Kämäräisen maakunnallisiin luottamustehtäviin, kuten maakuntahallituksen johtoon. Maakunnallisissa tehtävissä hän koki saavansa osakseen syvää luottamusta yli puoluerajojen.

– Tein selväksi että en 2011 vaaleissa eduskuntaan pyri, joten en ollut kenenkään kilpailija, hän sanoo.

Kymmenen vuotta myöhemmin kuntavaalien alla tunnelma oli toisenlainen. Kämäräinen joutui sosiaalisessa mediassa kovan ryöpytyksen kohteeksi kuntaliitoksen jälkimainingeissa. Painetta tuli myös kuntahallinnon sisältä.

– Sellaista on politiikka, hän toteaa hieman surullisena.

Hän oli jo jättäytymässä pois vuoden 2021 vaaleista, mutta päätti kuitenkin vielä kerran asettua ehdolle mittauttaakseen kuntalaisten luottamuksen vaaleissa ja sen äänestäjät hänelle myös antoivat.

– Paineitten alla olen vahvimmillani. Kaikesta on kuitenkin selvitty, Kämäräinen sanoo ja antaa suuren kiitoksen tuesta kotijoukoilleen.