Sote-palveluiden rahoitus perustuu yhä vahvemmin diagnooseihin ja hoitokertomusten tietoihin. Ongelmana on kuitenkin, että kaikki hyvinvointialueet eivät ole tiedon hyödyntämisessä tasavertaisia. Suurilla yliopistosairaaloilla on parhaat resurssit ja järjestelmät, kun taas pienemmillä alueilla tiedonkeruu ja analysointi laahaavat perässä.

Tämä epätasaisuus näkyy paitsi rahoituksessa myös palveluiden laadussa. Siksi tekoälyn kehittäminen on nyt avainasemassa. Se ei korvaa ihmistä, vaan vahvistaa hänen päätöksentekoaan ja osaamistaan.

Erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa tekoäly voi tuoda suurimman hyödyn. Kun tekoäly tunnistaa riskit ajoissa, voidaan estää sairauksien paheneminen ja vähentää kalliita hoitoja ja huostaanottoja. Preventiivinen, ennakoiva työ säästää sekä ihmisiä että resursseja. Menee vielä aikaa, kun tekoäly tai robotti paikkaa hampaan alusta loppuun.

Suomessa on jo käynnissä lupaavia hankkeita, joissa tutkitaan generatiivisen tekoälyn käyttöä potilaiden etäseurannassa ja hoitotyön tukena. Järjestelmät voivat automaattisesti määrittää potilaskohtaisia raja-arvoja, tunnistaa poikkeamia ja ohjata ammattilaisia oikea-aikaisiin toimenpiteisiin. Moderneissa asiakas-potilastietojärjestelmissä näitä ominaisuuksia jo hyödynnetään. 

Tulevaisuuden sote-järjestelmä on ennakoiva, ei reaktiivinen. Kun tekoäly ja ihminen työskentelevät rinnakkain, syntyy järjestelmä, jossa päätökset perustuvat parempaan tietoon ja jossa hoito on yhtä aikaa tehokkaampaa ja inhimillisempää. Voidaan oikeutetusti puhua tiedolla johtamisesta.