Haluan näin vuoden lopussa kiittää lämpimästi kaikkia blogini lukijoita kuluneesta vuodesta. Kiitos myös lukuisista yhteydenotoista, kommenteista ja kirjoitusaihe-ehdotuksista. Tämä vuosi on ollut minulle poikkeuksellisen merkityksellinen.

               Uusi arki, uusi rytmi

Eläkkeelle siirtyminen on muuttanut arkeani enemmän kuin ehkä osasin odottaa. Saan nyt itse päättää aikani käytöstä – ilman sidonnaisuuksia ja kalenterin pakottavia rajoja. Olen ottanut uuden eläkeläisen roolin vastaan levollisin mielin. Olen matkustellut, tavannut vuosien varrella kertyneitä ystäviä ja ehtinyt tehdä myös monia sellaisia töitä, jotka aiemmin jäivät kiireessä rästiin. Niitä riittää edelleen, mutta niistä ei kannata ottaa stressiä. Päivään on jäätävä tilaa myös löhöilylle, lukemiselle ja kirjoittamiselle.

         Ajatuksia yhteisistä asioista

Huomaan muuttuneeni myös ajattelussani. Politiikka ja yhteisten asioiden hoitaminen ovat ennen kaikkea joukkuepeliä. Aiemmin tärkeintä oli saada yhdessä sovittu päätös maaliin. Nyt tarkastelen asioiden kulkua vapaammin ja yleisemmällä tasolla. Annan kiitosta, kun siihen on aihetta – tarvittaessa myös kritiikkiä. Kehitys pysähtyy, jos vain kehumme toisiamme, oli nuorempana mottoni. 

         Huoli ja kiitollisuus joulun alla

Suurin huoleni koskee yhteiskunnan eriarvoistumista. Se näkyy sekä alueiden että ihmisten välillä. Näin joulun alla on puhuttu paljon lapsiperheköyhyydestä. Omalta osaltani annoin parille perheelle lahjakortteja – pienenä kiitoksena alueelle, jossa olen saanut tehdä elämäntyöni. Töitä on ollut koko ajan enemmän kuin olen ehtinyt tehdä. Siitä olen kiitollinen. Läheisen sodan tilaan emme juuri voi vaikuttaa. Muutaman joulukuusen järjestin Nurmeksessa asuville ukrainalaisperheille. 

               Katse eteenpäin

Ihmettelen joulun alla myös VM:n ja Suomen Pankin negatiivisten talousennusteiden ajoitusta juuri joulun alle ja niiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen jouluostoksilla. Kyllä vähemmästäkin kotimainen kysyntä pysähtyy koko kevääksi 2026.

Kaikesta huolimatta uskon, että avoin keskustelu ja asioiden rehellinen tarkastelu ovat edelleen tarpeen myös maamme talouspolitiikassa. 

Ystävät ovat kyselleet, aionko kirjoittaa muistelmat. Blogi elää ja lukijat lisääntyvät. Kirjoittaminen pitää mielen virkeänä – ja ehkä joskus parhaista paloista syntyy vielä kansien väliin koottu kokonaisuus.

Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2026.

Pysytään terveinä.