Donald Trumpin toimet ja lausunnot eivät jää vain politiikan areenalle. Ne heijastuvat suoraan maailman talouteen ja erityisesti sijoitusmarkkinoille. Seuraan orastavaa talouden elpymistä ja kysyn: onko kyse hallitsemattomasta poukkoilusta vai tietoisesta tavasta heiluttaa markkinoita?

Trump on liikemies ja sijoittaja. Hän on rakentanut huomattavan omaisuuden erityisesti kiinteistöalalla, usein aggressiivisilla ja riskialttiilla keinoilla. Sama ajattelutapa näkyy hänen tavassaan käyttää julkisuutta. Kautensa alkuvaiheessa hänen lausuntonsa ja vihjauksensa nostivat esimerkiksi bitcoinin hetkellisesti nopeaan nousuun. Markkinat reagoivat, kuten ne aina reagoivat epävarmuuteen ja vallankäyttäjän puheisiin.

       Epävakaus ruokkii tiettyjä toimialoja

Yhdysvalloissa erityisesti tekoälyä ja muuta huipputeknologiaa kehittävät yhtiöt ovat viime vuosina tuottaneet sijoittajille erinomaisia tuottoja. Nyt nousussa ovat myös sotateollisuutta palvelevat yritykset. Sama ilmiö näkyy myös Suomessa. Lisäksi kaivosteollisuus on ollut monille sijoittajille myönteinen kokemus.

Epävakaassa maailmassa raaka-aineet, aseet ja teknologia vetävät pääomia puoleensa. Sijoittaja hakee turvaa ja tuottoa sieltä, missä poliittinen riski muuttuu rahaksi.

Arvaamattomuus strategiana – vai vaarallisena pelinä?

Trumpin ongelma – tai ehkä hänen tarkoituksensa – on arvaamattomuus. Yllättävät lausunnot tulleista, liittolaisista ja vihollisista saavat pörssit heilahtelemaan. Kaava toistuu. Ensin kovia uhkauksia, sitten perääntyminen tai linjan pehmeneminen. Markkinat reagoivat joka kerta.

Suomessa Trumpin Grönlannin "valloituspuheet” nostivat viikolla tuntuvasti kaivososakkeita. Esimerkiksi Sotkamo Silver nousi lähes 25 prosenttia ja palasi entiselle tasolle Trumpin peräännyttyä tullipuheistaan. Useat teollisuusosakkeet taas kokivat notkahduksen. Tämä ei ollut poikkeus, vaan esimerkki siitä, miten yksittäinen poliittinen signaali voi liikuttaa pääomia salamannopeasti.

Toissapäivän tapahtumaketju herättää väistämättä kysymyksen, onko kyse vain harkitsemattomasta retoriikasta vai tietoisesta markkinoiden manipuloinnista?

Korkopaine ja keskuspankin riippumattomuus

Jos Trump jatkaa tällä linjalla, eurooppalaiset sijoittajat alkavat todennäköisesti vetää sijoituksiaan pois Yhdysvaltojen markkinoilta. Johtavien tekoäly-yhtiöiden arvostustasot ovat erittäin korkealla. Nyt voittojen kotiuttaminen on monille rationaalinen päätös. Tämä voi tarjota Trumpille perustelun uusille vastatoimille – esimerkiksi tullien nostamiselle tai kauppapoliittisille kiristyksille pian uudelleen. Syyt hän kyllä toimillensa etsii. 

Trump on uhannut keskuspankin johtaja Jerome Powellia jopa rikostutkinnalla, kun hän ei ole suostunut korkojen laskuun. Trumpin vaatimukset eivät liity ensisijaisesti pitkän aikavälin investointeihin, vaan poliittiseen ja markkinataktiseen hyötyyn. Alemmat korot tukevat osakekursseja, velkavetoista kasvua ja riskipitoisia sijoituksia – juuri niitä mittareita, joilla hän mielellään mittaa “onnistumistaan”.

Uhkailemalla keskuspankkia Trump pyrkii murentamaan sen riippumattomuutta ja ohjaamaan rahapolitiikkaa lyhyen aikavälin nousuun, vaikka se kasvattaisi inflaatio- ja velkariskejä myöhemmin. Todellinen tarkoitus on näyttää nopeaa talousmenestystä ja vahvistaa omaa poliittista asemaa. Seuraukset saa maksaa seuraava hallinto.

 Taloussota, jossa piensijoittaja maksaa laskun

Kyse ei ole enää vain politiikasta tai taloudesta, vaan jonkinlaisesta taloussodasta. Sanoilla ja uhkauksilla liikutellaan pääomia, horjutetaan luottamusta ja testataan, kuka kestää epävarmuutta pisimpään. Yleensä tavalliset piensijoittajat ja kansalaiset maksavat hinnan, kun markkinoista tulee vallankäytön väline.

Maailman talous tarvitsee vakautta ja ennustettavuutta. Trump tarjoaa niukasti kumpaakin.