Työttömyys aina vakava asia. Se koskettaa yksilöä, perhettä ja koko yhteisöä. Siksi käsittelen aihetta maltillisesti. En etsi nyt syyllisiä, vaikka toisaalla olen Orpon hallitusta arvostellut saamattomuudesta. Tilastot puhuvat puolestaan – ja niiden viestiin on reagoitava. 

              Työttömyys jatkaa nousuaan

Joulukuun tuoreet luvut kertovat karua kieltään. Pohjois-Karjala jakaa nyt Suomen korkeimman työttömyysasteen epäedullisen kunnian Keski-Suomen kanssa: 15,8 prosenttia.

Koko maassa kuntien työllisyyspalveluissa oli joulukuun lopussa 351 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 29 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli 13,0 prosenttia.  Nousua vuodessa on yksi prosenttiyksikkö. Tiedot perustuvat KEHA-keskuksen työnvälitystilastoon.

Pohjois-Karjalassa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 11 344. Heistä noin 1 200 oli lomautettuja. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä oli vain 11 enemmän, mutta lomautukset vähenivät 274 henkilöllä. Kokonaiskuva ei siis ole yksiselitteinen.

Maakunnan sisällä erot ovat suuria. Lieksassa työttömyys oli noin 21 prosenttia – korkein maakunnassa. Kontiolahdella vastaava luku oli noin 10 prosenttia eli maakunnan matalin. Joensuussa työttömyysaste oli noin 16 prosenttia.

                Seutukunnittain tarkasteltuna

Tarkastelen maakuntaamme myös seutukunnittain. Omissa laskelmissani Juuka kuuluu Pielisen Karjalaan. Se on Siun soten pohjoista aluetta ja käyttää Nurmeksen kehittämisyhtiö Pikesin palveluja.

Joensuun seutukunnan (Joensuu, Heinävesi, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) työttömyysaste oli joulukuussa 15,1 prosenttia. Keski-Karjalassa (Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi) luku oli 18,1 prosenttia.

Pielisen Karjalassa (Juuka, Nurmes ja Lieksa) työttömyysaste oli 18,4 prosenttia. Ilman Juukaa prosentti olisi 18,2.

Alueelliset erot kertovat rakenteellisista haasteista. Työpaikkojen määrä, toimialarakenne ja väestökehitys vaikuttavat voimakkaasti työllisyyteen.

                Nurmes näyttää suuntaa

Kuntakohtaisissa luvuissa yksi havainto ansaitsee erityishuomion. Nurmeksen työttömyysaste oli joulukuussa 15,5 prosenttia – maakunnan neljänneksi alhaisin.

Koivujen kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen eikä yhtä herkkä suhdannevaihteluille kuin monella muulla paikkakunnalla. Luku kertoo myös pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Elinkeinoyhtiö Pikes, yrittäjät, yrittäjäjärjestö ja kaupunki ovat tehneet määrätietoista työtä elinvoiman eteen.

Muistamme, että syksyllä 2022 työttömyysaste oli Nurmeksessa alle kymmenen prosenttia. Se osoittaa, että nytkin parempi on mahdollista. Olkoon tuo taso tavoitteena jatkossakin.

                  Kysyntä puuttuu

Pellervon taloustutkimus arvioi, että työttömyys jatkaa Suomessa kasvuaan. Nuorilla on nyt erityisen vaikeaa. Työvoiman tarjontaa on, mutta kysyntä ei vedä.

Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisyys kasvoi hallinto- ja tukipalveluissa, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Sen sijaan informaation ja viestinnän ala oli laskussa.

Tämä kertoo rakennemuutoksesta – ja siitä, ettei työpaikkojen synty jakaudu tasaisesti. 

Työttömyys ei ole vain tilasto. Se on mittari alueen elinvoimasta ja tulevaisuuden uskosta. Pohjois-Karjalassa meillä on syytä huoleen, mutta myös syytä määrätietoiseen työhön. Tilanne ei parane syyttelemällä, vaan rakentamalla – yhdessä.