Jyväskylässä menneellä viikolla järjestetyssä Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon seminaarissa linjattiin, että kuntien elinvoiman ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin ylläpitäminen on kriittisen tärkeää. Koronan ja Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeisessä muuttuneessa toimintaympäristössä elinvoimayhtiöiden, yrittäjien ja kuntajohdon tiivis yhteistyö on noussut arvoon arvaamattomaan. Kuntapäättäjien on pystyttävä reagoimaan ympäristön muutoksiin ja luomaan päätöksillään kannustava ja yrittäjämyönteinen ilmapiiri.

Seminaarin yhteydessä julkaistiin tuorein Yrittäjien Kuntabarometri, joka mittaa kuntien ja yrittäjien välistä yhteistyötä ja elinkeinopolitiikan tilaa.      Yrittäjien kuntabarometri 2026 - Yrittajat.fi 

Tulokset on jaettu kolmeen asukaslukuluokkaan: suuret (yli 50 000 asukasta), keskisuuret (10 000- 50 000 asukasta) ja pienet (alle 10 000 asukasta) kunnat. Olen vuosia seurannut noita julkaisuja ja tehnyt omia tilastoja kuntein kesken. Seuraavassa luon katsauksen siihen, miten kunnat ovat sijoittuneet vertailussa vuosina 2020, 2022, 2024 ja 2026.

Suuret kaupungit (yli 50 000 asukasta): Joensuu vs. Kuopio (yht. 21 kaupunkia)

Suurten kaupunkien sarjassa naapurukset ja perinteiset kilpakumppanit Joensuu ja Kuopio tarjoavat mielenkiintoisen vertailuparin. Vuoden 2026 Kuntabarometrissä Kuopio on hienosti valtakunnallisessa vertailussa sijalla yhdeksän. Kuopion yrittäjät saivat kiitosta erityisesti päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja elinkeinopolitiikan vahvasta asemasta kaupungissa.

Joensuu on puolestaan kamppaillut pitkään itäisen Suomen elinvoiman puolesta Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa uudessa geopoliittisessa tilanteessa. Se, miten Joensuun sijoitus kehittyy suhteessa Kuopion vakiintuneeseen TOP 10 -paikkaan, paljastaa paljon siitä, miten kaupunkien strategiat ja elinvoimayhtiöiden panostukset purevat yrittäjien arkeen. Nyt Joensuun sijoitus on luokassaan 13.

Keskisuuret (10 000-50 000) kunnat - Lieksa, Kontiolahti, Liperi ja Sotkamo lähellä:(mukana 74 kuntaa)

Keskisuurten kuntien ryhmässä nähdään kovaa keskinäistä kilpailua, jossa Pohjois-Karjalan kunnat haastavat Kainuun veturin, Sotkamon. 

• Kontiolahti ja Liperi ovat profiloituneet vahvoina Joensuun kehyskuntina, ja ne vahvistavat maakunnan asemaa yrittäjämyönteisten kuntien joukossa. Erityisesti Liperissä on tehty tietoista työtä elinkeinoyhtiön kautta yritysilmapiirin parantamiseksi.
• Lieksa puolestaan painii seutukaupunkina erilaisten haasteiden kanssa, ja yrittäjien antama palaute peilaa usein suoraan teollisuuden rakennemuutosta ja työvoiman saatavuutta.
• Sotkamo tuo tähän vertailuun vahvan matkailu- ja kaivosteollisuuden värittämän verrokin, jonka elinkeinopoliittinen onnistuminen on perinteisesti ollut korkealla tasolla. Sotkamon kehityksen vaiheita olen seurannut yli 30 vuoden aikana muodostuneiden verkostojen kautta, kun vietän vuosittain kolme viikkoa Katinkullassa. 

Pienet kunnat (alle 10 000 asukasta): Nurmes, Rautavaara, Kitee, Juuka, Kuhmo ja Kiuruvesi, (mukana 183 kuntaa)

Pienten kuntien sarjassa yrittäjäystävällisen ilmapiirin merkitys korostuu entisestään, sillä resursseja on vähemmän ja tiivis yhteistyö on elinehto.

• Kiuruvesi erottuu edukseen Ylä-Savosta, sillä se ylsi pienten kuntien sarjassa kymmenen parhaan joukkoon.
• Rautavaara puolestaan edustaa pientä ja ketterää kuntaa, jossa jokaisen yrityksen painoarvo kunnan taloudelle on valtava.
• Nurmes, Kitee ja Lieksa muodostavat Pohjo-Karjalan sisäisen kolmikon, jossa erityisesti Nurmeksen ja Kiteen kaltaiset rajasuunnan kunnat etsivät uutta kasvua muuttuneessa maailmantilanteessa.
• Kuhmo Kainuun puolelta täydentää vertailun vahvalla puutuoteteollisuuden ja kulttuurin brändillään, mikä näkyy usein myös paikallisten yrittäjien tyytyväisyydessä.
• Pienten kuntien joukossa on myös Outokumpu kohentanut sijoitustaan seurantajakson aikana tuntuvasti. Sijoitukset ovat 74, 54, 55 ja tänä vuonna 6. heti Kiuruveden tuntumassa!

Politiikka tulosten takana: Katse virheistä tulevaisuuteen

Kun tarkastelemme Kuntabarometrin tuloksia pidemmällä aikavälillä vuosina 2020–2026, huomaamme, että pelkät suhdanteet tai maantiede eivät ratkaise kunnan menestystä. Suurimmat muutokset selittyvät kunnissa harjoitetulla politiikalla, johtajuudella ja ennen kaikkea päätöksentekokulttuurilla. Haastavina aikoina mitataan kuntajohdon ja luottamushenkilöiden kyky puhaltaa yhteen hiileen. 

Luottamusmiesurani on vielä niin lähellä ja siellä on mukana päättäjinä paljon ystäviä ja entisiä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta, että en vielä pysty arvioimaan menneitä vuosia. Jätän sen somen tehtäväksi.

Seurantajakson, 2020 - 2026, aikana kaksi paikkakuntaa nousee esiin kehityskuluilla, jotka herättävät ansaitusti huomiota:

• Kiuruveden huikea loikka sijalta 140 aina valtakunnan kärkeen sijalle 5 osoittaa, mitä saadaan aikaan, kun kuntaan syntyy uutta, eteenpäin katsovaa virtaa. Nuoren, aktiivisen kunnanjohtajan ja verkostoituneen, terhakan kansanedustajan saumaton yhteistyö on luonut Kiuruvedelle yrittäjäystävällisen ilmapiirin, joka kantaa nyt hedelmää. Kj. Juha-Pekka Rusanen toi kunnan tervehdyksen vuonna 2024 Kämäräisten sukuseuran kokoukseen. Hän viihtyi seurassamme koko iltapäivän. Siinä ehdimme puhua politiikkaakin. 

• Nurmeksen iso pudotus sijalta 35 sijalle 148 on puolestaan varoittava ja surullinen esimerkki siitä, miten sisäinen epävakaus heijastuu ulospäin. Vielä vuonna 2022 Nurmes loisti seutukaupunkitutkimusten kärkikymmenikössä, mutta viime kesän tutkimus vuodelta 2024 vahvisti sijoituksen valuneen kauas kärjestä.

Nurmeksessa taustalla on vaikuttanut osittain haastava kuntaliitos ja toimintakulttuurien erilaisuus. Kuntajohtajan eroamisen  jälkeen vuonna 2022 kuntaliitosintegraatiotyö jäi kesken. Tilannetta vaikeutti entisestään vuosien 2021 ja 2022 vaalisumassa (kunta- ja aluevaalit) sosiaalisessa mediassa vellonut repivä pienen porukan käymä keskustelu maalittaminen ja vihakirjoittelu. Ehkä vähempikin olisi riittänyt. 

Jotta kunta voi menestyä, sen on kyettävä houkuttelemaan parhaita mahdollisia osaajia sekä virkamiesjohtoon että yrittäjiksi. Sosiaalisen median kärjistetty ilmapiiri ja henkilövaihdokset syövät kunnan pito- ja vetovoimaa tavalla, josta toipuminen vie vuosia. Tänä päivänä varsinkin kuntien johtotehtäviä hakevat ja urallaan eteenpäin pyrkivät henkilöt ottavat selkoa kunnan päätöksentekokulttuuristakin. 

Alla olevaan taulukkoon otan mukaan vain kaksi kaupunkia. Muiden mainitsemieni kuntien luvut ovat muutoshaarukassa laajuudeltaan näiden välissä. Blogin alussa olevasta linkistä lukija voi seurata kaikkia kuntia eri vuosina. 

Nurmes ja Kiuruvesi 2020-2022-2024-2026

Politiikka vaatii jatkuvuutta, mutta se vaatii myös uutta energiaa. Nyt tilastoissa alas tippuneiden kuntien on aika katsoa peiliin, analysoida rehellisesti se, mikä on mennyt pieleen, ja suunnata rohkeasti eteenpäin. On osattava antaa arvoa myös onnistumisille. 

Menneitä virheitä ei pidä jäädä murehtimaan, vaan niistä on opittava. Tulevaisuuden menestys rakennetaan palauttamalla keskinäinen kunnioitus, avoin keskustelu ja luomalla vakaa, yrittäjäystävällinen maaperä. Vain siten itäisen Suomen kunnat pysyvät elinvoimaisina myös tulevina vuosikymmeninä.