Itäisen Suomen rautatieyhteyksien kehittämisestä on puhuttu lähes koko tämän vuosituhannen ajan. Nyt keskusteluun on otettava perusteena vakavasti myös huoltovarmuus. Kyse ei ole enää pelkästään alueellisesta saavutettavuudesta tai matkailusta, vaan myös Suomen huoltovarmuudesta ja varautumisesta muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

Karjalan rata on Suomen itäisin pohjois-eteläsuuntainen rautatieyhteys. Tällä hetkellä henkilöjunaliikenteen päätepysäkki on Nurmeksessa. Pohjois-Karjalassa väestö ikääntyy nopeasti, mutta samalla monet seniorit ovat aktiivisia matkustajia. Pitkät automatkat eivät enää houkuttele samalla tavalla kuin ennen, ja junasta on tullut monelle miellyttävä vaihtoehto.

                 Nykyiset junat matkalaiselle miellyttäviä

Olen itsekin huomannut käyttäväni junaa yhä useammin matkustaessani lasten luo pääkaupunkiseudulle. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että henkilöliikenne toimii paitsi etelään myös pohjoiseen. Matkalla olisivat luontevasti myös matkailukohteet.

Tavoitteena tulisi olla henkilöjunaliikenteen palauttaminen Nurmeksen ja Kontiomäen välille ensi vuosikymmenellä. Näinhän oli vielä ennen vuotta 1993, jolloin säännöllinen henkilöliikenne tällä rataosuudella lakkautettiin. Pohjois-Karjalan ja Kainuun yhteinen tavoite on ollut jo vuosien ajan radan kunnostaminen ja sähköistäminen.

Ensiaskeleita on jo otettu. Hallitus on luvannut rahoitusta Vuokatin ja Kontiomäen välisen rataosuuden sähköistämiseen sekä Joensuu–Uimaharju-radan sähköistyksen suunnitteluun. Kun Joensuun ja Kontiomäen välinen yhteys aikanaan sähköistetään, voidaan dieselkalustosta luopua ja liikennöintiä tehostaa merkittävästi.

Hyödyt eivät rajoitu henkilöliikenteeseen. Tavarakuljetukset tällä rataosuudella ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, erityisesti metsäteollisuuden tarpeiden vuoksi. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen selvityksissä Oulu–Kontiomäki–Joensuu-yhteys nähdään keskeisenä kuljetusreittinä, joka yhdistää itäisen Suomen pohjoisiin satamiin sekä edelleen Ruotsiin ja Norjaan.

Matkailulle vaikutukset olisivat myös merkittäviä. Sujuvat junayhteydet toisivat uusia mahdollisuuksia Kolin, Bomban ja Vuokatin matkailulle. Tällä hetkellä Vuokattiin ei pääse junalla, vaan lähin henkilöliikenteen asema sijaitsee Kajaanissa noin 35 kilometrin päässä. Paremmat raideyhteydet tekisivät matkustamisesta helpompaa sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille.

Viime vuosien turvallisuuspoliittinen kehitys antaa hankkeelle kuitenkin vielä yhden, aiempaa painavamman perustelun. Suomen on varauduttava erilaisiin kriiseihin myös liikennejärjestelmän näkökulmasta. Jos Itämeren liikenne häiriintyisi vakavan kansainvälisen kriisin seurauksena, olisi pohjoisten yhteyksien merkitys entistä suurempi.

                Useampia väyliä pohjois-eteläsuunnassa

Nykyaikaisessa sodankäynnissä liikenneväylät, rataverkot ja sähkönsiirtojärjestelmät ovat haavoittuvia. Siksi maalla on oltava vaihtoehtoisia kuljetusreittejä lännen, keskisen Suomen ja itäisen Suomen kautta. Huoltovarmuus ei rakennu yhden väylän varaan, vaan useiden rinnakkaisten yhteyksien verkostoon.

Karjalan radan kehittäminen Helsingistä Joensuun kautta Nurmekseen ja edelleen Kontiomäen kautta Ouluun ei ole vain itäisen Suomen hanke. Se on investointi koko Suomen toimintakykyyn, matkailuun, elinkeinoelämään ja turvallisuuteen.

Olisikin jo aika, että vuosikymmeniä jatkunut puhe muuttuisi vihdoin teoiksi. Itäinen Suomi on odottanut tätä kädenojennusta valtiovallalta pitkään. Nyt perusteet hankkeen toteuttamiselle ovat vahvemmat kuin koskaan.