Nurmeksen kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina kuluvan vuoden talousarviota ja päätti alentaa verotuloarviota. Päätöksen taustalla oli kesäkuussa päivitetty kuntien veroennustekehikko. 

Valtuuston valmistelutekstissä asia todetaan näin:  ”Vuoden 2026 talousarvioon on viety verotulot elokuun 2025 veroennustekehikon perusteella. Verokehikon tietoja päivitetään vuoden mittaan ja viimeksi kesäkuussa 2026 saatiin uusin verokehikko, jonka mukaan Nurmeksen kaupungin verokertymä vuonna 2026 olisi vain 19 778 000 euroa.” 

 Talousarvioon oli merkitty verotuloja 20,51 miljoonaa euroa. Kaupunki joutuu siis alentamaan omaa arviotaan noin 3,5 prosentilla. 

Huomasin valmistelutekstissä myös yhden pikku näppäilyvirheen. Jos luvut ovat 20,510 milj. € ja 19,778 milj. €, niiden erotus on 732 000 euroa, ei 722 000 euroa.  

Tässä on kuitenkin hyvä erottaa toisistaan kaksi asiaa: talousarvioon tehtävä muutos ja verotulojen todellinen kehitys edelliseen vuoteen verrattuna. Ne eivät ole sama asia. 

Valmistelutekstistä ei käy ilmi vuoden 2025 vastaava verokertymä. Siksi valtuuston kokousta seuraavalle saattoi helposti syntyä käsitys, että Nurmeksen verotulot olisivat olennaisesti laskeneet. Näin ei ole. 

Asia alkoi kiinnostaa minua.  Sadepäivän ratoksi ryhdyin tutkimaan Pohjois-Karjalan kuntien verotilityksiä tarkemmin.  

Paras lähde tähän on Verohallinnon Veronsaajien palvelu. Sieltä voidaan tarkastella kuntien toteutuneita verontilityksiä kuukausittain. Mukana ovat kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero. 

Kuntaliiton veroennustekehikko puolestaan pyrkii arvioimaan verotulojen tulevaa kehitystä. Ennuste ja jo toteutunut verotilitys kertovat siis hieman eri asioista. 

Verohallinnon lukujen perusteella kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien verotulot ovat tammi–kesäkuussa kehittyneet viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa paremmin. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin huomattavia. 

Maakunnan kunnallisveron tilitykset kasvoivat noin 7,8 prosenttia ja yhteisöveron noin 12,2 prosenttia. Kiinteistöveron alkuvuoden tilitykset sen sijaan jäivät selvästi viime vuotta pienemmiksi. Kaikkien kolmen verolajin yhteenlaskettu kertymä kasvoi arviolta noin 7,2 prosenttia eli noin 11,7 miljoonaa euroa. 

        Nurmeksen kehitys maakunnan hitainta 

Nurmeksen kohdalla kuva on kaksijakoinen. Verotulot ovat kasvaneet, mikä on hyvä asia. Kasvu on kuitenkin ollut muuta maakuntaa hitaampaa. Tammi–kesäkuun kunnallisverotilitykset olivat noin 7,62 miljoonaa euroa ja yhteisöverotilitykset 1,94 miljoonaa euroa. Kaikkien kolmen verolajin yhteenlaskettu kertymä oli noin 9,56 miljoonaa euroa. 

Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli laskelman mukaan noin 3,9 prosenttia. Se on Pohjois-Karjalan kunnista pienin kasvuprosentti. 

Myös kunnallisveron noin kolmen prosentin kasvu jää maakunnan hitaimmaksi. Yhteisöveron kehitys on ollut selvästi parempaa, mutta siinäkin Nurmes sijoittuu maakunnan kuntien heikompaan päähän. 

Tämä on mielestäni olennaisempi havainto kuin se, että kaupungin omaa talousarvioennustetta joudutaan alentamaan. 

Nurmeksen tilanteessa on myös mielenkiintoinen ristiriita. Heinäkuun työttömyysaste oli noin 13 prosenttia ja maakunnan kolmanneksi alhaisin. Siihen nähden kunnallisverotulojen vaatimaton kehitys herättää kysymyksiä. Työllisyys ja kunnallisverot eivät tietenkään kulje kuukausitasolla käsi kädessä, mutta pidemmällä aikavälillä niiden kehitystä kannattaa seurata rinnakkain.  

Yhden vuosipuoliskon verotilityksistä ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilitysten ajoitukset vaihtelevat. Lisäksi erityisesti kiinteistöveron kertymään vaikuttaa se, milloin veroja tilitetään kunnille. 

Luvuista voidaan kuitenkin tehdä yksi varsin selvä havainto: Nurmeksen verotulot eivät ole laskeneet, mutta ne ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. 

Kaupungin talouden kannalta verotuloarvion heikkeneminen on vakava viesti. Alijäämäisen vuoden jälkeen talousarvion tulojen ja menojen pitäisi perustua mahdollisimman realistisiin arvioihin. Nurmeksen tilikauden 2025 tulos oli noin 2,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2026 talousarvio puolestaan on laadittu noin 2 000 euroa ylijäämäiseksi.

Kun maanantaina päivitetty verotuloarvio siirretään talousarvioon, kuluvan vuoden tulos painuu arviolta noin 730 000 euroa alijäämäiseksi.

Huomio kiinnittyy talousarvion seurantavuosiin. Vuosille 2027 ja 2028 on ennakoitu kummallekin lähes kolmen miljoonan euron alijäämää. Näin kaupungin tilinpäätös, talousarvio ja taloussuunnitelma osoittavat paperilla neljää peräkkäistä tappiollista vuotta: toteutunutta vuotta 2025, kuluvaa vuotta 2026 sekä seurantavuosia 2027 ja 2028.

Toimiessani viime vaalikaudella kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kiinnitin erityisesti vuonna 2022 huomiota myös seurantavuosien lukuihin. Ne eivät ole vain talousarvion liitteenä olevia numeroita, vaan kertovat ulospäin kaupungin taloussuunnittelun uskottavuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kirjoitin aiheesta jo joulukuussa 2022:

https://www.mattikamarainen.com/blogi/2022/12/24/42905 

Pohjois-Karjalan kuntien verontilitykset 1–6/2026. Tässä tilastossa esitän vain kokonaisverotilitykset ja muutoksen viime vuoden vastaavaan aikaan.  

 

Kunta               Tilitykset M€           Muutos % 

Heinävesi             3,7                   +11,7 

Ilomantsi             5,3                    +8,7 

Joensuu               84,1                  +6,8 

Juuka                  4,3                     +6,9 

Kitee                   8,7                 +5,6                      

Kontiolahti           18,3                  +10,1 

Lieksa                  11,5                 +4,6 

Liperi                   13,6                 +9,0 

Nurmes                9,6                   +3,9 

Outokumpu          6,5                    +9,7 

Polvijärvi             3,8                     +6,7 

Rääkkylä             1,9                     +7,4 

Tohmajärvi         4,0                      +5,8 

Pohj-Kar  yht      175,6          noin +7,2  

Kokonaismuutos on laskettu Verohallinnon ilmoittamista verolajikohtaisista muutosprosenteista, joten se on pyöristyksen vuoksi suuntaa antava. 

Lähde: Verohallinnon Veronsaajien palvelut, kuntien kausitilitykset. Luvut ovat verontilityksiä, eivät kuntien kirjanpidon lopullisia verotuloja.