Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on ilmaissut huolensa pelastustoimen voimavaroista ja valmiudesta. Huoli on perusteltu, mutta samalla on kysyttävä, mistä tarvittavat lisävarat otetaan.

IL 30.8. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b3956fb5-01f5-464b-b0ea-c302f5a3b856

Pelastustoimi kuului aikaisemmin kuntien vastuulle. Pohjois-Karjalassa se siirrettiin vuonna 2017 osaksi Siun sote -kuntayhtymää. Sama toimintamalli jatkui, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi hyvinvointialueille koko maassa.

           Jaossa liian vähän rahaa

Vuonna 2027 hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa noin 340 miljoonalla eurolla. Tästä Helsinki ja Vantaa–Kerava saavat yhteensä noin 148 miljoonaa euroa. Kaikkien muiden hyvinvointialueiden kesken jaettavaksi jää siten vain noin 192 miljoonaa euroa. 

Toivon, että Keskusta tuo heti sote-alibudjetoinnin vaikutukset maakuntien Suomessa esille. Jo nyt monella manner-Suomen hyvinvointialueella pelastuslaitokset joutuvat venyttämään lain tulkintaa. 

Summa ei riitä kattamaan edes kustannusten normaalia kasvua. Hyvinvointialueiden menojen arvioidaan kasvavan vuonna 2027 yli miljardilla eurolla ilman pelastustoimen mahdollisia lisätarpeitakin. Samanaikaisesti alueiden pitäisi kattaa kertyneitä alijäämiään ja vähentää menojaan yli kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Pelastustoimi ei ole säästöjen ulkopuolella. Senkin rahoitukseen kohdistuu arviolta yli sadan miljoonan euron leikkauspaine vuoteen 2030 mennessä.

          Turvallisuudesta ei saa tinkiä

Useat hyvinvointialueet ovat jo joutuneet arviointimenettelyyn. Todellisuudessa lähes kaikki alueet kamppailevat tavalla tai toisella riittämättömän rahoituksen kanssa. Niiden mahdollisuudet vastata pelastusylijohtajan esittämään huoleen ovat siksi hyvin rajalliset. Siun sotekin käynnisti mittavat yt:t.

Poliisi, suojelupoliisi ja nyt myös pelastustoimi joutuvat perustelemaan lisärahoituksen tarvetta pahimpien mahdollisten uhkakuvien kautta. Turvallisuusviranomaisten tarpeet ovat todellisia, mutta rahaa ei synny pelkillä vaatimuksilla. Jos yhdelle toimialalle osoitetaan lisää, se on nykyisessä rahoitusmallissa helposti pois sosiaali- ja terveyspalveluista – tai päinvastoin.

Hallitus ja eduskunta eivät voi siirtää vastuuta pelkästään hyvinvointialueille. Jos pelastustoimen valmiutta halutaan vahvistaa, sille on myös osoitettava riittävä ja selkeästi kohdennettu rahoitus. On kyse ihan perustuslain takaavasta perusturvallisuudesta.

Muuten hyvinvointialueille annetaan tehtävä, jota niiden on nykyisillä voimavaroilla mahdotonta hoitaa.