Menneisyyttä ei pidä unohtaa – mutta siihen ei saa myöskään jäädä kiinni.

Olen seurannut seutukaupunkien ja etenkin itäisen Suomen kuntien kehitystä  viime vuodet. Eri tahot tuottavat tietoa eri mittareilla, miten kunnat selviytyvät tämän matalasuhdanteen ja rakennemuutoksen aikana. 

Äskettäin julkaistu MDI:n Suomen kuntien väestöennuste 2050-luvulle pysäytti. Nyt Pielisen Karjalan (Juuka mukana) kunnat sekä Rautavaara ovat valahtaneet tilaston hännille. 

Vaikka asun nykyisin Joensuussa enkä ole enää mukana työelämässä enkä  kuntapolitiikassa, neljän vuosikymmenen työ kaupungin luottamustehtävissä ei katoa mielestä. Nurmeksen onnistumiset ilahduttavat edelleen ja vastoinkäymiset tuntuvat raskailta.  MDI:n julkaisema väestöennuste on rumaa luettavaa. Tämän yhtiön tutkimuksia esitetään usein varsinkin HS:n ja YLE:n uutisoinnissa. 

https://yle.fi/a/74-20246249?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Nykyiset kuntien vastuunkantajat toimivat saamallaan vaalitulokseen perustuvalla vastuulla ja tuntevat parhaiten tämän päivän päätöksenteon. Kirjoitan havaintoni ja tämän hetken tunnot muistiin ennen kaikkea itselleni. 

Nurmeksen  vaikeaa väestökehitystä tai heikentyneitä tunnuslukuja ei voida selittää  pelkästään yhdellä valtuustokaudella tai paikallisella päätöksenteolla. Taustalla ovat ennen kaikkea väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys, nuorten poismuutto, työpaikkojen ja koulutuksen keskittyminen sekä koko itäisen Suomen vaikeutunut asema.

Venäjän hyökkäyssota muutti vuonna 2022 itärajan maakuntien tulevaisuudennäkymiä nopeasti. Tätä ulkoista muutosta ei mikään yksittäinen kaupunki eikä sen päätöksenteko olisi voinut estää.

Paikallisella toimintakulttuurilla on silti merkitystä. Vaikeassa tilanteessa olevan kaupungin pitäisi pystyä kokoamaan voimansa, säilyttämään luottamus ja käyttämään osaamisensa tulevaisuuden rakentamiseen. Jos huomio ja keskushallinnon työaika kuluvat vuosikausia riitojen selvittämiseen, voimavarat ovat pois varsinaisesta kaupungin kehittämisestä.

      Ulkopuolinen arviointi voisi auttaa katsomaan eteenpäin

Kun organisaatiossa esiintyy toistuvasti ongelmia,  on johtavien viranhaltijoiden vaihtuvuutta ja vaikeuksia saada hakijoita, tilannetta olisi hyödyllistä tarkastella ulkopuolisin silmin. Suomessa on kokeneita kuntatalouden, henkilöstöjohtamisen ja luottamushenkilöhallinnon asiantuntijoita esimerkiksi FCG:ssä ja muissa alan organisaatioissa.

Mahdollisen arvioinnin tarpeesta ja toteuttamisesta päättävät luonnollisesti kaupungin nykyiset vastuunkantajat. Ulkopuolisen selvityksen tarkoituksena ei saisi olla syyllisten etsiminen. Sen pitäisi auttaa tunnistamaan toimintatavat, jotka vaikeuttavat yhteistyötä, johtamista ja rekrytointeja.

Samalla olisi syytä selvittää, miksi ihmiset muuttavat Nurmeksesta. Väestö vähenee luonnollisen poistuman vuoksi, mutta myös kaupungin pitovoimalla on merkitystä. Pienellä kaupungilla ei ole varaa menettää tarpeettomasti yhtään yrittäjää, osaavaa työntekijää tai hyvää veronmaksajaa.

        Historia kuuluu tunnustaa kokonaisena

Tunnen Nurmeksen historian ja ihmiset ehkä liiankin hyvin voidakseni etsiä tapahtumille yhtä helppoa selitystä. Kaupungin vaikeuksista ei voida nimetä yhtä henkilöä, ryhmää tai puoluetta vastuulliseksi. Samalla menneisyyttä ei pidä kieltää.

Historiassa on virheitä, ristiriitoja ja vääriä ratkaisuja. Siellä on kuitenkin myös paljon hyvää: rohkeita päätöksiä, onnistuneita investointeja, vahvaa edunvalvontaa ja ihmisiä, jotka ovat antaneet suuren osan elämästään kaupungin hyväksi.

Nurmes ei tarvitse menneisyyden unohtamista. Se tarvitsee kykyä tunnistaa historiansa, antaa tunnustus onnistumisille, oppia virheistä ja siirtää huomio henkilöistä kaupungin tulevaisuuteen.

Vain siten menneisyys voi muuttua taakasta voimavaraksi.