Pohjois-Karjalan kunnat ovat joutuneet erikoiseen tilanteeseen. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattu Palokin voimalaitoksen purkaminen jakaa nyt maakunnan kuntia ja niiden päättäjiä. Valtio on tehnyt Pohjois-Karjalan Sähkölle (PKS) 40 miljoonan euron ostotarjouksen voimalaitoksesta.

Erityisen aktiivisesti purkamista on ajanut Joensuun kaupunki. Kaupunginjohtaja Jere Penttilän esityksestä kaupunginhallitus on asettunut hankkeen kannalle.

Minusta on aiheellista kysyä, miksi Joensuu pyrkii näin voimakkaasti vaikuttamaan myös maakunnan muiden kuntien suhtautumiseen asiaan. Kuntien lähtökohdat ja taloudelliset intressit eivät ole samanlaiset.

Maakunnallisen sähköyhtiön historiaa ei pidä unohtaa

Pohjois-Karjalan Sähkö on maakunnallinen yhtiö, jonka omistajina ovat kunnat. Joensuu on saanut PKS:n osakkeet kuntaliitosten kautta, kun maaseutupitäjät Eno, Pyhäselkä, Tuupovaara ja Kiihtelysvaara ovat liittyneet kaupunkiin. Näin se on PKS:n suurin osakas.

Joensuun kantakaupungin sähköverkko kuuluu Carunalle. Muualla maakunnassa PKS:n sähköverkolla on keskeinen merkitys. Tämä ero näkyy myös siinä, kuinka tärkeäksi yhtiön taloudellinen menestyminen eri kunnissa koetaan.

Maakunnallisten sähköyhtiöiden historia ulottuu vuosikymmenten taakse. Maaseudun sähköistäminen oli aikanaan valtava yhteinen ponnistus. Maanomistajat ja maatilat maksoivat huomattavia liittymismaksuja, joiden suuruus saattoi perustua esimerkiksi peltohehtaareihin.

Muistan lapsuudestani kylillä järjestetyt valojuhlat. Sähköjen saaminen oli suuri tapahtuma. Se merkitsi aivan uuden aikakauden alkamista maaseudulla.

Näillä sukupolvien tekemillä taloudellisilla uhrauksilla rakennettiin perustaa nykyisille maakunnallisille sähköyhtiöille. Tätä historiaa ei pitäisi unohtaa, kun niiden omaisuudesta ja tulevaisuudesta päätetään.

Kuntien taloudelliset intressit ovat erilaiset

Nurmes, Lieksa ja Juuka ovat merkittäviä PKS:n osinkotulojen saajia. Harvaan asutulla maaseudulla sähkönjakeluverkoston ylläpitäminen ja säävarmuuden parantaminen vaativat jatkuvasti suuria investointeja.

Palokin voimalaitos tuottaa uusiutuvaa vesivoimaa, jolla on merkitystä myös sähköjärjestelmän säätövoimana. Erityisesti talven pakkasjaksoina, jolloin tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto voi olla vähäistä, säädettävän sähköntuotannon arvo korostuu.

Voimalaitokseen on tehty noin kymmenen miljoonan euron turbiini-investointi. Sen teknistä käyttöikää arvioidaan vuosikymmenissä.

Valtion tarjoama 40 miljoonaa euroa on huomattava summa. Sitä on kuitenkin verrattava voimalaitoksen tulevien vuosikymmenten tuottoihin, investointien arvoon ja mahdollisiin veroseuraamuksiin.

PKS:n tuotantotoiminnan tulos on osa koko konsernin taloutta. Sen vaikutusta omistajakunnille maksettaviin osinkoihin ja konsernin investointikykyyn ei voida sivuuttaa. Sähkönsiirron hinnoittelua koskeva sääntely on kuitenkin huomioitava erikseen.

Olisiko Nälönvirta mahdollinen kompromissi?

Tapasin tänään Nurmeksen kaupunginhallituksen jäsenen Kari Piirosen. Hän on käsitellyt Palokin kysymystä perusteellisesti myös yleisönosastokirjoituksessaan.

Piironen nostaa esille vaihtoehdon, joka on jäänyt julkisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle.

Ramboll selvitti vuonna 2021 Nälönvirran kalatievaihtoehtoa. Sen ajatuksena on mahdollistaa vaelluskalojen nousu koskialueelle ilman Palokin voimalaitoksen purkamista.

Tämän vaihtoehdon tekniset mahdollisuudet, kustannukset ja ekologiset vaikutukset olisi perusteltua arvioida avoimesti suhteessa voimalaitoksen purkamiseen.

Palokin koskien ennallistamisella tavoitellaan vaelluskalakantojen elpymistä sekä kalastusmatkailun kehittämistä. Nämä ovat sinänsä kannatettavia tavoitteita. Kalakantojen palautuminen on kuitenkin pitkäaikainen prosessi, jonka lopputulokseen liittyy epävarmuuksia.

Olisiko mahdollista löytää ratkaisu, jossa sekä luonnon monimuotoisuus että maakunnallisen sähköntuotannon jatkuvuus voitaisiin turvata?

PKS:n hallituksella on oma vastuunsa

Pohjois-Karjalan Sähkö on osakeyhtiö. Sen hallituksen tehtävänä on toimia osakeyhtiölain mukaisesti ja huolehtia yhtiön edusta.

Omistajakunnilla on luonnollisesti oikeus muodostaa kantansa Palokin tulevaisuuteen. Kuntien poliittiset päätökset eivät kuitenkaan poista yhtiön hallituksen itsenäistä vastuuta arvioida kaupan taloudellisia vaikutuksia.Orpon hallitusohjelman kirjaus ei myöskään velvoita PKS:ää myymään omaisuuttaan.

Mitä Nurmes päättää Palokista?

Entisen kotikaupunkini Nurmeksen kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina. Kaupunginjohtaja esittää valtion ostotarjouksen hyväksymistä. Nyt kaupunginjohtaja ei tunne kaupungin lähihistoriaa. Palokin myyntiesityksen ja Joensuun kj. Jere Penttilän peesaaminen tuntuu minulle vieraalta. 

Nurmeksesta on ollut vahvoja kunnallisia luottamushenkilöitä Keskustan ja SDP:n riveistä PKS Oy:n ja Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:n hallituksissa. Ihan oman blogikirjoituksen teen varmaan joskus holdingyhtiön syntysyistä vuodelta 2000 Nurmeksen Sähkö Oy:n PKS:lle myynnin jälkeen.

Toivon, että päätöksenteossa tarkastellaan huolellisesti myös kaupungin pitkän aikavälin taloudellisia etuja ja maakunnan reuna-alueiden erityisolosuhteita.

Pohjois-Karjalan kuntien yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Maakunnan väestökehitys ja talouden haasteet ovat jo riittävän suuria ilman kuntien keskinäistä vastakkainasettelua.       
Linkki FB-päivitykseen maakuntaliitossa 30.9.2024 pääministeri Orpon vierailulla. Otimme siellä Lieksan kv:n pj. Matti Taposen kanssa esille Palokista luopumisen korvaavana vaihtoehtona Lieksanjoen ja Louhikosken.  Niissä on lohesta kanta todettu. Edelleen asia on ajankohtainen. 

https://www.facebook.com/photo?fbid=10226248361264008&set=pcb.10226248363024052

Palokin voimalaitoksen kohtaloa ei pitäisi ratkaista yksinomaan hallitusohjelman kirjauksen tai yksittäisten kuntien poliittisen tahdon perusteella. Ratkaisun on kestettävä myös taloudellinen, ekologinen ja maakunnallinen tarkastelu.

Maakunnallista omaisuutta koskevassa päätöksenteossa on muistettava, ketkä ovat aikanaan olleet sitä rakentamassa ja millä tarkoituksella.